Alueellisia kehitysnäkymiä varjostaa epävarmuus tulevasta
Kansainvälisen talouden heikko kehitys, koronapandemian jatkuminen sekä pandemiaan liittyvien rajoitustoimien laajuus ja kesto varjostavat alueellisia kehitysnäkymiä. Syksy ja tuleva talvi tulevat olemaan vaikeita monille yrityksille eri puolilla maata, arvioidaan 20.10. julkaistussa maakuntien tilaa ja kehitystä käsittelevässä katsauksessa.
ELY-keskukset ovat yhdessä aluetoimijoiden kanssa arvioineet maakuntien talouden, työllisyyden ja työttömyyden nykytilaa ja loppuvuoden näkymiä. Arvioinnit on laadittu elo-syyskuussa 2020. Alueelliset kehitysnäkymät kootaan julkaisuksi kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin.
Rajoitustoimet heikentäneet erityisesti majoitus- ja ravitsemisalan sekä tapahtumatuotannon näkymiä
Alueiden näkymät kirkastuivat hetkellisesti kesällä, kun koronatilanne tasaantui ja rajoitustoimia alettiin purkaa. Rajoitusten purkaminen käynnisti talouden toipumisen, nosti toimeliaisuutta ja loi uskoa tulevaan. Syksyn mittaan koronatartuntojen määrä on kuitenkin kasvanut, mikä heikentää näkymiä monilla aloilla.
Rajoitustoimista johtuva liikkumisen vähentyminen ja ulkomaisten turistien puuttuminen heijastuvat suoraan majoitus- ja ravitsemisalan, tapahtumatuotannon ja muun palvelualan tilanteeseen, sekä henkilöliikenteeseen. Teollisuudessa uusien tilausten määrä on pudonnut, mikä osaltaan lisää epävarmuutta. Vientiyritysten näkymät ovat heikentyneet.
Epävarmuudesta huolimatta maakunnissa on myös nähtävissä positiivista kehitystä, kuten IT-alan kasvunäkymät Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Varsinais-Suomessa lääke-, auto- ja akkuteollisuus ovat kasvussa ja lisäävät henkilöstöä. Kainuussa kaivannaisalan liikevaihto ja henkilöstömäärät ovat kasvaneet ja alan hintakehitys on hyvä. Keski-Pohjanmaalla on suunnitteilla investointeja litiumesiintymien hyödyntämiseen ja jalostamiseen sekä tuulivoimaan.
Työllisyyskehitys huolestuttaa – investoinnit rakentamiseen ja infrastruktuuriin tuovat positiivista virettä
Työvoiman saatavuusongelmia on edelleen useissa ammateissa ja työvoiman saatavuuden parantaminen pysyy keskeisenä haasteena, vaikka työvoiman kysyntä on koronakriisin myötä laskenut.
Työttömyys kääntyi maaliskuusta alkaen jyrkkään nousuun erityisesti lomautusten rajun kasvun myötä. Lomautettujen määrät ovat kesän ja syksyn myötä pudonneet, mutta lomautettuja oli elokuun lopussa vielä yli 50 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Syksyn aikana työttömyyden aleneminen on hidastunut ja monilla alueilla pelätään työttömyyden lähtevän taas nousuun kriisin pitkittymisen takia. Koronakriisin myötä pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt kasvuun, myös nuorten työttömyys on kasvanut huolestuttavasti.
Alueiden työllisyysnäkymiä kirkastavat erilaiset rakentamiseen ja infrastruktuuriin liittyvät hankkeet, joiden nähdään turvaavan alueiden uudistumista ja kasvua myös pitkällä aikavälillä. Kymenlaaksossa on muun muassa käynnissä logistiikan investointeja, infrarakentamista, sairaalarakentamista ja Googlen uusien palvelinkeskusten rakentaminen. Etelä-Karjalassa on meneillään useita tärkeitä infrainvestointeja, kuten Luumäen ja Imatran välisen rataverkon parantaminen. Vuoden 2021 talousarvioneuvotteluissa hallitus päätti myöntää 90 miljoonaa euroa Saimaan kanavan sulkujen pidentämiseen.
Lisätiedot:
strategiajohtaja Jouko Nieminen, KEHA-keskus, p. 029 502 2769
erityisasiantuntija Hanna-Maria Urjankangas, TEM, p. 029 506 3739