Eurooppaministerit valmistelivat joulukuun Eurooppa-neuvostoa ja jatkoivat oikeusvaltiovuoropuhelua

Eurooppaministerit valmistelivat epävirallisessa videokokouksessaan tiistaina 17. marraskuuta joulukuun Eurooppa-neuvostoa ja jatkoivat neuvoston vuotuista oikeusvaltiovuoropuhelua. Kokouksessa olivat esillä myös muun muassa Albanian ja Pohjois-Makedonian EU-jäsenyysneuvottelujen aloittaminen, antisemitismin vastaiset toimet sekä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymispaketin tilanne.

Ministerit kävivät keskustelun 10.–11. joulukuuta järjestettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen asialistasta. Eurooppa-neuvoston aiheita ovat koronavirustilanne, ilmastonmuutos, kauppapolitiikka, turvallisuus sekä ajankohtaiset ulkosuhdekysymykset.

Ministerit jatkoivat vuotuista oikeusvaltiovuoropuhelua käynnistämällä keskustelun komission oikeusvaltiokertomuksen maakohtaisista luvuista Belgian, Bulgarian, Tšekin, Tanskan ja Viron osalta. Komission esiteltyä jäsenvaltiota koskevia havaintojaan puheenvuoro annettiin kyseiselle jäsenvaltiolle, minkä jälkeen muilla jäsenvaltioilla oli mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjään. Suomi pitää tärkeänä, että neuvostossa hyödynnetään komission oikeusvaltiokertomusta, ja toi keskustelussa osaltaan esille esimerkkejä parhaista käytännöistä.

Keskustelussa Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta Suomi painotti tarvetta hyväksyä maita koskevat neuvottelukehykset viivytyksettä. Suomi pitää tärkeänä, että jäsenyysprosessissa oleva maa etenee omien ansioidensa mukaan. Olennaisia ovat kattavat ja johdonmukaiset oikeusvaltiosektorin uudistukset.

Ministerit keskustelivat lisäksi antisemitismin vastaisista toimista. Suomi korosti keskustelussa EU:n yhteisiä arvoja, joihin kuuluvat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Antisemitismiä kaikissa sen muodoissa tulee estää ja torjua päättäväisesti.

EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa kertoi kokouksessa Euroopan parlamentin kanssa saavuttamastaan kompromissista koskien EU:n monivuotista rahoituskehystä sekä siihen liittyvää oikeusvaltiomekanismia. Suomi pitää tärkeänä, että jatkotyössä seurataan tarkasti heinäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmiä ja käsiteltäisiin keskeisimpiä MFF-kysymyksiä yhtenä pakettina. Mahdollisimman tehokkaasti toimivan oikeusvaltiomekanismin luominen on keskeistä.

”Tämän päivän kokous osoitti, että jäsenmaat pitävät tärkeänä, että kokonaisuus saadaan nyt lopullisesti hyväksyttyä puheenjohtajan saavuttamien kompromissien pohjalta. Oikeusvaltiomekanismi sai erittäin laajan tuen ja sitä pidettiin oleellisena osana rahoituskehyssopua, kuten jo heinäkuussa päämiehet sopivat”, sanoo ministeri Tuppurainen.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

Lisätietoja: EU-erityisasiantuntija Heli Siivola, p. 0295 160 476 ja 0295 160 995 ja erityisavustaja (mediasuhteet) Emilia Tervonen p. 0295 161 035, valtioneuvoston kanslia