Ylijohtaja Juha Sarkio:
Luottamuksen monet kasvot

Länsimaisessa demokratiassa avoimuus ja luottamus ovat koko julkisen päätöksenteon ydin. Ilman näitä ei ole vakautta eikä uskoa tulevaisuuteen voida rakentaa yhteisten tavoitteiden varaan – on kyse sitten kansalaisista, korporaatioista tai valtioista ja näiden välisistä suhteista.

Kukaan tai mikään organisaatio ei ole vapaa vaikuttimista. Aina on olemassa vaihtoehtoja, joten siinä on sauma vaikuttamiselle. Luottamus ei ole eksakti faktamittari, vaan subjektiivinen käsitys asioiden tai odotusten tilasta, joka tekee sen analysoimisen hankalaksi, mutta vaikuttaa merkittävästi ihmisten suhtautumiseen. Siksi sen mittaaminen on tärkeää.

Valtiovarainministeriö teetti yhteistyössä yliopistojen kanssa laajan tutkimuksen ”Poliittinen ja sosiaalinen luottamus”, joka julkaistiin 15.5.2019. Se valottaa erinomaisesti luottamus -käsitteen monikerroksisuutta ja vaikutuksia useista eri näkökulmista. Siihen kannattaa tutustua oman ymmärryksen laajentamiseksi, mutta myös siksi, että uskon luottamuksen vahvistamisen olevan myös hallitusohjelman tavoitteissa – on sitten kyse kansalaisista, viranomaisista, politiikan tekijöistä tai organisaatioista.

Tulee hyvä mieli, kun tämän tutkimuksen mukaan Suomi on monessa asiassa edistyksellinen ja hyvällä tiellä useimpiin Euroopan maihin verrattuna. Toisaalta huolestuttaa, kun suomalaisten luottamus julkiseen päätöksentekoon on samalla heikentynyt viimeiset 15 vuotta huomattavasti muita OECD-maita nopeammin. Kyse ei ole välttämättä siitä mitä kaikkea meillä on, vaan siitä onko toimintamme kansalaisten mielestä ymmärrettävää ja avointa. Kaiken ytimessä on tieto ja ymmärrys. Jos ei ole tietoa, se herättää epäilyksiä. Samoin, jos ei ymmärrä miten kokonaisuus tai toiminta rakentuu ja ketkä ovat siihen osallisia, niin epäilykset heräävät helposti.

Avoimuus lisää luottamusta

Usein pienten askelten politiikka on nopeammin toteutettavissa kuin vuosikausia kestävät valtavat muutokset. Minusta esimerkiksi Lausunto.fi on oiva esimerkki siitä, että ministeriöihin lähetetyt kannanotot ovat kaikkien katsottavissa. Tästä palvelusta käy ilmi keneltä lausuntoja on pyydetty ja saatu sekä mitä mieltä kukin on ollut ja millä perustein. Luottamusta lisää myös netistä löytyvä avoin poliitikoiden ja ylimpien virkamiesten sidonnaisuusrekisteri ja yksityissektorille siirtymistä rajoittava karenssilainsäädäntö. Verovarojen käyttöä voi kuka tahansa käydä tarkistamassa myös Tutki hankintoja-palvelusta ja Tutki budjettia-palvelusta.

Pelkkä lainsäädäntö tai erilaiset portaalit eivät yksin riitä. Luottamuksessa on kyse pitkälti julkisuuden hallinnasta ja mielikuvista varsinkin silloin, kun näkemys ei perustu omaan kokemukseen. Siksi mediassa olevilla viranomaisiin liittyvillä asioilla on vahva yleistä luottamusta vahvistava tai heikentävä vaikutus. Esimerkkinä voi käyttää viime kuukausien kuhinaa mediassa virkamiesten toiminnasta eri yhteyksissä. Voi olla, että tässä mielikuvavaikuttamisessa ei sillä, miten asiat ovat oikeasti menneet ole suurtakaan sijaa – varsinkin kun julkisuuden saaminen ei useinkaan ole itsetarkoitus viranomaiselle. Jos jotain voi toivoa, niin parempaa osaamista ja ymmärrystä siinä, miten päivittäinen toimintamme vaikuttaa kansalaisten käsitykseen meistä viranomaisina.

Jotain muutakin uutta luottamusta ja avoimuutta vahvistavaa kuitenkin kaivataan. Selkeämmän virkakielen ja uusien datojen avaamisen lisäksi yksi esillä ollut asia on avoimuusrekisteri tai lobbausrekisteri kansanomaisemmin. Nähtäväksi jää Suomen valinnat, mutta varmaa kuitenkin on, että kaikissa niissä maissa, joissa tällainen rekisteri on perustettu, kokemukset sen vaikutuksista luottamukseen ovat olleet positiivisia, vaikka itse rekisterin toiminta olisikin vaatimatonta.

Juha Sarkio

Ylijohtaja, osastopäällikkö
@JuhaSarkio

Hallintopolitiikan tavoitteena on varmistaa, että Suomessa on toimivat julkiset palvelut, hyvä hallinto ja että saamme elää kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa.