Skip to content
Government and ministries
Media

Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula:
Valtion piikki ei ole sote-uudistuksessa auki

Ministry of Finance 15.6.2020 15.55
Kolumni
Maria Kaisa Aula

Sote-uudistuksen tavoitteena on sekä palveluiden nykyistä parempi yhdenvertaisuus että kustannusten kasvun hillintä. Sote-maakuntien uusi rahoitusmalli edistää molempia tavoitteita. Vaikka tiukkaa menokehityksen ”pakkopaitaa” ei uuteen sote-malliin sisälly, ei myöskään ”piikki” ole valtion puolelta auki.

Sote-maakuntien rahoituksessa otetaan huomioon alueen palvelutarve

Ihmisten yhdenvertaisuutta sote-maakuntien rahoituksessa varmistaa palvelutarpeen huomioiminen. Sote-maakunnat eivät siis saa rahoitusta sen perusteella, mitä ne aiemmin ovat sote-palveluihin käyttäneet. Niiden rahoituksen valtaosa perustuu alueen väestön terveydentilaan, ikärakenteeseen ja työllisyyteen.

Alueet, joilla ihmiset ovat nuorempia, terveempiä ja työllisyysaste on korkeampi, saavat asukaskohtaista rahoitusta vähemmän kuin ne alueet, joilla palvelutarvetta on enemmän. Kritiikkiä on saanut pitkä seitsemän vuoden siirtymäaika sekä leikkuri, joka rajaa asukaskohtaisen muutoksen enintään 150 euroon. Rahoitusjärjestelmä arvioidaan lausuntokierroksen jälkeen.

Tuottavuutta ja kustannustehokkuutta on nostettava

Sote-palveluiden ja pelastustoimen menot siirtyvät uudistuksessa kunnilta valtion rahoitettavaksi. Tähän kuluu valtion budjetista reilut 19 miljardia. Lisäksi maakunnilla on käytössään laskuttamansa asiakasmaksut sekä vähäisiä muita tuloja.

Menojen nimellinen kasvutahti on noin 4 prosenttia vuodessa. Yleisen kustannusten nousun ohella tähän sisältyy reilu yksi prosentti ikääntymisestä aiheutuvaa palvelutarpeen kasvua. Se nostaa kustannuksia näillä näkymin vuoteen 2040 saakka. Valtion tulot eivät kasva samaa tahtia.

Valtiolla on huolehdittavana myös sivistykselliset oikeudet, joihin rahojen pitää riittää. Velanotto on vakautettava suhteessa bruttokansantuotteeseen tällä vuosikymmenellä. Siksi menojen kasvua on hillittävä. Hallituksen kannanotossa sote-uudistuksen kestävyysvajetta alentavaksi potentiaaliksi on todettu alustavasti jopa 1.5 miljardia vuoteen 2035 mennessä. Tähän pääsemiseen vaaditaan, että maakunnat pysyvät tavoitellulla menouralla. Lisäksi tuottavuuden ja kustannustehokkuuden kautta on saatava nykyisillä määrärahoilla tuotettua enemmän tuloksia. Valtion ohjauksen onnistuminen ratkaisee paljon.

Valtion ohjaus sote-menoissa kasvaa

Julkisen talouden suunnitelma ohjaa jatkossa sosiaali- ja terveys- sekä sisäministeriötä maakuntien ohjauksessa. Lisäksi JTS-prosessissa arvioidaan maakuntien taloutta, tuottavuutta ja kustannuskehitystä. Tähän kytkeytyy myös maakuntien kiinteistöinvestointeihin liittyvän pitkäaikaisen lainanoton kiintiön asettaminen.

Maakunnan rahoituksen etukäteistarkistuksessa on maltillinen kustannusten nousun leikkuri. Valtion vuosittaisella ohjauksella ja tiiviillä vuoropuhelulla yksittäisiä maakuntia kannustetaan pysymään tavoitellulla menouralla. Jos tässä onnistutaan, jälkikäteisessä rahoituksen tarkistuksessa tarpeet ovat mahdollisimman pieniä ja ennakoituja.

Jos maakunta kuitenkin epäonnistuu oman budjettinsa tasapainottamisessa useamman kerran, se joutuu arviointimenettelyyn. Tällöin maakunnan tulevaisuus itsenäisenä yksikkönä tulee harkintaan.

Tiedolla johtamista vahvistetaan

Sote-maakuntaa ohjataan tuottavuuteen tukipalveluissa eli hankinnoissa, tila- ja ict-ratkaisuissa. Nykyistä parempia työkaluja tiedolla johtamiseen on luvassa. Lisäksi sote-palveluissa varmistetaan, että kustannusvaikuttavaksi osoitetut ja näyttöön perustuvat toimintamallit leviävät koko maahan tehokkaasti.

Valtiovarainministeriö on jo käynnistänyt työn julkisten hallinnon tuottavuuden vahvistamiseksi osana kestävyysvajeen umpeen kuromista. Yhteistyötä tehdään sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Tavoitteena ihmislähtöiset palvelut

Menojen kasvua voidaan hillitä vain rajallisesti sote-järjestelmän sisällä. Ihmisten hyvinvointi ei synny sotessa vaan arjen ympäristöissä ja yhteisöissä. Mitä paremmin ehkäistään kansansairauksia, vähennetään tapaturmia tai tuetaan vanhemmuutta, sitä vähemmän kustannuksia siirtyy erikoissairaanhoitoon ja lastensuojeluun. Mitä osaavammin työpaikoilla ja työterveydessä toimitaan, sitä lyhyemmiksi jäävät sairaslomat.

Tulevien maakuntien sekä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien tiivis yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on välttämätöntä. Tämä koskee niin lapsia ja nuoria, työikäisiä kuin ikäihmisiäkin. Ihmislähtöiset palvelut ylittävät hallinnonalojen rajat.

Yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä sivistystoimen kesken on saatava sujuvaksi niin aluetasolla kuin valtioneuvoston tasolla. Tämän tueksi valtiovarainministeriö edistää esimerkiksi lapsibudjetointia. Paremmalla kustannustiedolla voidaan ehkäistä myös veronmaksajien ja ihmisten kannalta haitallista kuntien ja sote-maakuntien välistä menojen osaoptimointia.

Maria Kaisa Aula

valtiosihteeri
@AulaMK

Back to top