Nälkä hidastaa kehitystä – ruokaturva on perusta, jonka päälle koko yhteiskunnan kehitys rakentuu
Ruokaturva on yhteiskuntien kehityksen ytimessä ja yksi yhteiskuntarauhan varmistajista, sanoo maaseutukehityksen neuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.
Sanna-Liisa Taivalmaa.1. Miksi teet työtä ruokaturvan parantamiseksi?
Ruokaturva on perusta, jonka päälle koko yhteiskunnan kehitys rakentuu. Ilman riittävää määrää ravitsevaa ruokaa lasten kehitys taantuu ja heidän mahdollisuutensa hyvään elämään ja yhteiskunnan kehittämiseen ovat vaakalaudalla. Ruokaturva on myös yksi yhteiskuntarauhan varmistajista: ”A hungry man is an angry man” pitää hyvin paikkansa.
Ruokaturvassa, ja maataloudessa sen tärkeänä osana, minua on aina kiehtonut niiden kokonaisvaltaisuus, sillä niillä on yhteys sekä sosiaaliseen, taloudelliseen että ympäristölliseen kestävyyteen. Monen kehitysmaan ruokaturva ja maan koko talous nojaavat pienviljelijävaltaiseen maatalouteen: siihen liittyvät niin työpaikat, ilmastonmuutos, innovaatiot kuin tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kehittäminen.
2. Mikä ruokaturvaan liittyvä saavutus on tehnyt sinut onnelliseksi? Mikä lannistaa?
On hienoa nähdä into ja yritteliäisyys, jotka syntyvät naisten saatua mahdollisuuksia itsensä ja toimeentulonsa kehittämiseen. Usein maaseudun naiset saavat kipinän mahdollisuuksiensa parantamiseen naisryhmistä ja viljelijäjärjestöistä, joita Suomikin on tukenut sekä kahden- että monenvälisten ja kansalaisjärjestöhankkeiden kautta.
Globaalilla tasolla maiden ja järjestöjen päämäärätietoinen yhteistyö nälän poistamiseksi rohkaisee. Rohkaisevaa on myös tutkimus, joka tuottaa tietoa keskeisten ruokaturvaongelmien ratkaisemiseksi.
Lannistavaa on, että ponnisteluista huolimatta lasten aliravitsemus on yhä vakava ongelma, ja nälkäisten määrä on usean vuoden laskun jälkeen kääntynyt taas nousuun. Aliravitsemuksen lisäksi hivenaineiden ja vitamiinien puute ja toisaalta ylipaino ovat kasvavia ongelmia.
Joskus maaseudun köyhyys on musertavaa, koska nuorison on vaikea löytää työtä ja elämän edellytyksiä maaseudulta. Tämä johtaa kaupunkien hallitsemattoman nopeaan kasvuun.
3. Mitä vastaat sille, jonka mielestä toistuvat nälänhädät todistavat, että kehitysyhteistyö ei auta nälän poistamisessa?
Kehitysyhteistyö on vain yksi keino, jolla voidaan vähentää nälkää. Rauha, yhteiskunnan toimivat instituutiot, ympäristön kestävyys ja hyvä hallinto siinä ovat avainasemessa.
Saavutuksena voidaan pitää, että maailman ruuantuotanto on pysynyt väestönkasvun tahdissa ja että nälkäisten määrä oli pitkään laskusuunnassa. Kolmen viime vuoden ajan on kuitenkin menty huonompaan suuntaan. Syynä tähän ovat konfliktit, taloudellinen taantuma ja ilmastonmuutos. Niihin kaikkiin voidaan pureutua myös kehitysyhteistyöllä.