Skip to content
Media
Valtioneuvosto frontpage

Twinning: Tullihallintojen yhteistyötä Georgiassa

Ministry for Foreign Affairs
Julkaisuajankohta 16.9.2020 8.20
Uutinen

Suomen tulli oli mukana kehittämässä Georgian tullihallintoa kaksivuotisella Twinning-hankkeella. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen hanke, johon sovellettiin vuoden 2017 Twinning-käsikirjaa. ”Asiantuntijoille Twinning on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja saada samalla arvokasta kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä”, toteaa hanketta Tbilisissä koordinoinut Tullin päälakimies Arto Lillman.

Yhteistyö oli tiivistä. Projektipäälliköt Pirjo Kotro ja Samson Uridia allekirjoittamassa hankkeen ensimmäistä työsuunnitelmaa. Kuva: Pirjo Kotro

Maaliskuussa 2018 alkaneen hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Georgian edellytyksiä liittyä tavarakaupan muodollisuuksien yksinkertaistamista koskevaan yleissopimukseen sekä yhteistä passitusmenettelyä koskevaan yleissopimukseen. Käytännössä tavoitteena oli siis sujuvoittaa tavarakuljetusta, selkeyttää sääntöjä viranomaisten ja taloudellisten toimijoiden tueksi sekä vahvistaa taloudellista integraatiota yhtäläisen lainsäädännön ja tullimenettelyiden avulla.

Yhteinen passitusmenettely edellyttää, että passitus toteutetaan sähköisesti. Tästä syystä Georgian tukeminen tietojärjestelmien kehittämisessä oli tärkeä osa hanketta.

EU-jäsenmaista mukana olivat Suomen lisäksi Latvia ja Puola. Tukea tuli myös Tshekistä sekä Slovakiasta. Yhteistyötä tehtiin pääasiassa Georgian vero- ja tullihallinnosta vastaavan viranomaisen (Georgian Revenue Service, GRS) kanssa. Tarkemmat tavoitteet liittyivät lainsäädännön kehittämiseen, tietoteknisten toimintaedellytysten päivittämiseen sekä GRS:n henkilöstön osaamisen vahvistamiseen.

Sitoutuneesti työskennellyt konsortio onnistui saavuttamaan asetetut tavoitteet. Myös yhteistyö georgialaisten kumppanien kanssa oli sujuvaa, vaikka paikallinen päätöksentekoprosessi tuntuikin suomalaisista toisinaan jähmeältä.

”Yksi tärkeimmistä saavutuksistamme oli passitusmenettelyä koskevan säädösluonnoksen tuottaminen. Säädösluonnosta ei kuitenkaan voi sellaisenaan saattaa osaksi Georgian tullilainsäädäntöä. Se, millä tavalla säädösluonnoksen sisältö otetaan huomioon maan passitussäännösten välttämättömissä muutoksissa, jäi näin ollen georgialaisten päätettäväksi”, Arto Lillman kertoo.

Hankkeen aikana EU-jäsenmaiden asiantuntijat pääsivät tutustumaan
rajanylityspaikoilla paikallisiin käytäntöihin. Yksi tällaisista vierailuista
tehtiin Georgian ja Azerbaidzhanin välisellä rajalla. Kuva: Pirjo Kotro

Tiedonkulku ja viestiminen keskiössä

Kuten kansainvälisessä yhteistyössä usein, liittyivät keskeisimmät haasteet pääasiassa sisäiseen tiedonkulkuun. Georgiassa oli samaan aikaan käynnissä toinenkin tullilainsäädännön kehittämisprojekti, jota toteutettiin osin EU-voimin. Twinning-konsortio sai kuitenkin varsin niukasti tietoa tämän etenemisestä.

”Hankkeiden välinen linkitys jäi epäselväksi. Tämä vaikeutti työtämme, sillä meidänkin projektimme liittyi tullilainsäädännön kehittämiseen. Erityisesti EU-rahoitteisten hankkeiden välisen tiedonkulun tulisi olla esteetöntä turhien päällekkäisyyksien välttämiseksi”, toteaa hankkeen projektipäällikkönä toiminut Pirjo Kotro Tullin hallinnosta. ”Lisäksi meillä oli jonkin verran epätietoisuutta, miten suunniteltujen IT-hankintojen osalta edettäisiin. Näistä haasteista huolimatta hanke onnistui kokonaisuudessaan erinomaisesti”, Kotro korostaa.

Toiminnasta ulospäin viestimiseen panostettiin tietoisesti. Aloitus- ja lopputilaisuuksien lisäksi järjestettiin etenemisestä tiedotustilaisuus heinäkuussa 2019. Näkyvyyttä tuettiin myös verkossa sekä viestintäaineistoilla.

”Mediaan pidettiin aktiivisesti yhteyttä ja olimme Arton kanssa esimerkiksi muutamaan otteeseen televisiossa haastateltavina. Sekä tiedotus- että lopputilaisuudessa oli paikallisia liike-elämän edustajia, jotka esittivätkin hyviä kommentteja. Tämä kertoi georgialaisten toimivasta keskinäisestä yhteistyöstä”, Pirjo Kotro toteaa.

Uusien käytäntöjen opettelua

Twinningissä sovellettavat säännöt on koottu komission julkaisemaan käsikirjaan. Komissio päivittää säännöstöä muutaman vuoden välein ja uusin käsikirja julkaistiin kesällä 2017. Komissio teki tähän vielä päivityksen loppuvuodesta 2018. Tullin hanke Georgiassa oli Suomen ensimmäinen vuoden 2017 käsikirjan mukainen Twinning-hanke. Tämä toi mukanaan omat vaikeutensa.

”Toiminnan suunnittelua tehdään nykyisin noin kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Etenemistä tulisi kuitenkin voida katsoa pidemmällä perspektiivillä ja esimerkiksi budjetoinnin kannalta kokonaisnäkymä on tärkeä. Tältä osin koimme uuden säännöstön hankalana. Vinkkini Twinning-kollegoille on, että omaan käyttöön kannattaa tehdä budjetti koko hankekaudelle”, Pirjo Kotro korostaa.

Kyseessä oli ensimmäinen vuoden 2017 käsikirjan mukainen hanke myös EU:n delegaatiolle Georgiassa. Delegaatiollakaan ei tästä johtuen ollut valmiita vastauksia kaikkiin eteen tulleisiin kysymyksiin. Tämä alleviivasi osaltaan yhteistyön ja avoimen keskustelun merkitystä.

”Yhteistyömme EU:n delegaation kanssa sujui pääosin ongelmitta. Saimme paljon oppia ja kokemus oli ehdottomasti hyödyllinen”, Arto Lillman toteaa.

Suoraa hyötyä jokapäiväisessä virkatyössä

Twinningissä onkin kyse nimenomaisesti yhdessä työskentelystä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toiminta tuo yhteen samojen kokonaisuuksien parissa EU-jäsenmaissa ja edunsaajamaissa työskenteleviä kollegoja ja edistää tätä kautta asiantuntijoiden verkostoitumista. Tullissakin tunnistetaan uusien kontaktien arvo.

”Yhteydet Georgiaan ovat edelleen olemassa. Samoin saimme solmittua hyviä kontakteja hankkeessa mukana olleisiin, eri EU-jäsenmaista tulleisiin asiantuntijoihin. Nämäkin ovat varmasti hyödyllisiä tulevaisuutta ajatellen”, Pirjo Kotro kertoo.

Twinning-hanke haastaa myös siinä mukana olevia EU-jäsenmaiden asiantuntijoita pohtimaan omaa työtään uusista näkökulmista. Esitysten valmistelu ja edunsaajamaan kollegojen kysymyksiin vastaaminen avaavat usein asioita syvemmin asiantuntijalle itselleenkin. Samoin kokemusten jakaminen muista EU-jäsenmaista tulevien asiantuntijoiden kanssa koetaan hankkeissa hedelmällisenä.   

”Se, että joutuu perustelemaan, miksi asioita tehdään tietyllä tavalla, on erityisen hyödyllistä. Arkityössään tällaisia kysymyksiä ei tule juurikaan pohtineeksi, mutta ne tarjoavat oivan mahdollisuuden oman osaamisen ja ymmärryksen vahvistamiseen. Tällaisesta lisäpääomasta on hyötyä paitsi asiantuntijalle itselleen, myös tämän kotihallinnolle”, päättää Arto Lillman.

 

 

Suomi ja Georgia Twinningissä

Georgia juhli viime syksynä 10-vuotista Twinning-taivaltaan. Maassa on toteutettu hankkeita vuodesta 2009 alkaen ja varsinkin viime vuosina Georgia on ollut sangen aktiivinen Twinning-toimija. Osoituksena tästä Georgiasta avattiin vuosina 2018 ja 2019 EU:n naapuruuspolitiikan kohdemaista eniten uusia Twinning-hankkeita tarjouskilpailuun. Suomi on ollut toteuttamassa Georgiassa neljää hanketta. Näistä kahdessa oli mukana HAUS kehittämiskeskus, yhdessä Tulli sekä vielä käynnissä olevassa hankkeessa Tilastokeskus.

Twinning ja Taeix - EU:n laajentumis-ja naapuruushankkeet

 
Back to top