Eläkeiät nousevat myös julkisella sektorilla

Sosiaali- ja terveysministeriö 4.6.2015 16.22
Uutinen

Julkisten alojen eläkeuudistuksessa eläkeikä nousee asteittain nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen.

Erik Strömberg”Muutos koskee vain vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä ikäluokkia.  Pidennys tapahtuu kolmen kuukauden jaksoissa syntymävuotta kohden, joten 1955 syntyneiden eläkeiäksi tulee näin 63 v 3 kk. Ensimmäinen kokonaisuudessaan 65-vuotiaana eläkkeelle jäävä ikäluokka syntyi vuonna 1962”, kertoo hallitusneuvos Erik Strömberg.

Myöhemmin eläkeikä voi nousta edelleen. Uudistuksessa ikäraja on nimittäin sidottu eliniän odotteeseen ja suhde eläke- ja työssäoloajan välillä halutaan pitää vähintään vuoden 2025 tasolla. Jos elinikä pitenee, eläkeiän alaraja voi nousta vuosittain enintään 2 kuukaudella vuodesta 2030 lähtien.

Kuntien, valtion, kirkon ja Kelan työntekijöitä koskeva uudistus noudattaa yksityisaloille aiemmin laadittua ratkaisua. Samalla julkisia aloja koskevat erilliset sopimukset yhdistetään. Uudistus valmisteltiin kolmikantaneuvotteluissa STM:n johdolla. 

Parhaillaan ministeriössä valmistellaan asiaa koskevaa hallituksen esitystä, joka viedään eduskunnan käsittelyyn syksyllä.  Niin yksityisen kuin julkisen sektorin eläkelait on tarkoitus saada voimaan vuonna 2017.

Enimmillään kahden vuoden korotus ammatillisiin eläkeikiin

Julkisella sektorilla on ollut vanhoina siirtymäkauden järjestelyinä edelleen eri ryhmiä koskevia ammatillisia eläkeikärajoja. Yleistä tasoa aikaisemmin eläkkeelle on päässyt muun muassa hoitoalan työntekijöitä, palomiehiä, opettajia ja poliiseja. Eivät kuitenkaan kaikki, vain ainoastaan henkilöt, jotka olivat kunnan tai valtion palkkalistoilla jo vuonna 1989 ja valitsivat ammatillisen eläkeiän säilyttämisen.  Myös näiden ryhmien eläkeikää korotetaan.

Strömberg pitää muutosta perusteltuna. ”Kun kaikkien muiden työurat pitenevät, on oikeudenmukaista noudattaa samaa periaatetta. Muuten erot kasvaisivat liian suuriksi. Maksimissaan korotus voi kuitenkin olla vain kaksi vuotta.”

Ammatillinen eläkeikä on koskenut vanhoja työntekijöitä, ja kun uusi laki vaikuttaa eläkeikään vasta 2018, muutos koskee vain noin 8 500 työntekijää.  Kyse ei siis ole kovin suuresta ryhmästä. Päätöksen säästövaikutus julkisiin menoihin on kuitenkin noin 75 miljoonaa euroa.

Julkisen sektorin henkilökohtaisten eläkkeiden ikärajoja ei nosteta, sillä ne ovat jo nykyisin yleensä korkeampia kuin vanhuuseläkkeen alaraja.  

”Julkisella sektorilla eläkeikä oli 1990-luvulle tultaessa 63 ja yksityisellä 65 vuotta. Lama-aikana julkisella puolella siirryttiin 63-65 vuoden alarajaan. Sitä ei alennettu, vaikka yksityisellä puolella ikäraja pudotettiin myöhemmin 63 vuoteen”, Strömberg selvittää henkilökohtaisten eläkkeiden taustaa.

Kertymä 1,5 % palkasta, osa-aikaeläke lakkaa

Uudistuksen myötä eläkettä karttuu jatkossa kaikille 17 ikävuodesta lähtien 1,5 % palkasta ja palkansaajan työeläkemaksua ei enää vähennetä eläkettä laskettaessa. Poikkeuksena ovat 53-62 –vuotiaat, jotka saavat siirtymäkauden aikana (2017-25) korotettua karttumaa (1,7 %). Heidän työeläkemaksunsa on kuitenkin 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin nuoremmilla työntekijöillä. Vuoteen 2017 saakka nykyiset ikään sidotut eläkkeen karttumisprosentit ja laskutapa pysyvät ennallaan.

Jos eläkettä ei jatkossa ota heti vanhuuseläkeiän alarajalla, eläkekarttumaan saa 0,4 prosentin lykkäyskorotuksen kuukautta kohti.

Eläkeuudistuksen mukaan osa-aikaeläke lakkaa 2017 ja sen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke.

”Sen ikäraja on 61 vuotta ja siinä voi ottaa 25 tai 50 prosenttia eläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä.  Maksettava summaan tehdään 0,4 prosentin kuukausittainen varhennusvähennys, joka jää pysyväksi myös virallisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen.  Eläkkeen loppuosan (75 tai 50 prosenttia) maksatus alkaa vanhuuseläkeiässä ilman varhennusvähennystä”, Strömberg kertoo.   

Työkyvyttömyyseläkejärjestelmä pysyy muutoksessa ennallaan. Uusi vaihtoehto on sen sijaan työuraeläke, joka antaa vähintään 38 vuotta raskasta tai kuluttavaa työtä tehneille henkilöille mahdollisuuden jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana.

Tavoitteena kestävä talous

Julkisen sektorin uusi eläkesopimus koskee noin 500 000 työntekijää, joista 80 prosenttia työskentelee kunnissa, vajaa 20 % valtiolla ja loput kirkon ja Kelan palveluksessa.  Strömbergin mukaan uudistuksen taustalla on huoli rahojen riittävyydestä.

”Väestö ikääntyy nopeasti ja myös elinikä on kasvanut odotettua enemmän. Kun työssäkäyvien määrä vähenee samaan aikaan, rahat eläkkeiden maksamiseen loppuisivat jossain vaiheessa ilman työurien pidentämistä. Uudistus on tärkeä erityisesti kunnille, joiden taloudessa eläkemenoilla on suuri merkitys.”

Vielä 2005 eläkeuudistusta tehtäessä 62-vuotiaiden elinajan odotettiin kasvavan reilulla kolmella vuodella vuoteen 2050 mennessä. Uusimpien väestöennusteiden mukaan kasvu on kuitenkin noin kaksi kertaa suurempi, joten eläkkeellä ollaan siis paljon pidempään kuin aikaisemmin.  

Alkuvaiheessa muutos nostaa eläkemenoja, kun pitenevät työurat tuovat korkeamman eläketason. Vuonna 2020 kuntien kululisäys on arviolta 28 miljoonaa ja valtion 19 miljoonaa euroa. Vuonna 2030 ollaan kuitenkin jo säästöpuolella, kunnissa 175 miljoonan ja valtiolla 39 miljoonan euron verran vuosittain.

Teksti: Paula Mannonen
 

Lisätietoja

hallitusneuvos Erik Strömberg, p. 02951 63190, [email protected]