Valtioneuvoston verkkosivusto uudistuu. Sivustolla saattaa tilapäisesti olla toimimattomia linkkejä, häiriöitä ja puutteita.
Valtioneuvosto ja eduskunta
Hallituksen ja eduskunnan suhde on keskeinen osa parlamentaarista demokratiaa. Eduskunta valvoo hallituksen toimintaa ja varmistaa, että se noudattaa lakia ja toimii kansalaisten edun mukaisesti. Hallitus on vastuussa eduskunnalle ja sitä kautta kansalle. Sen on tehtävä yhteistyötä eduskunnan kanssa saadakseen tuen politiikkansa toteuttamiseen.
Eduskunnan valvonnan keinoja ovat välikysymykset sekä kirjalliset ja suulliset kysymykset. Hallituksen itsevalvonnan keinoja ovat hallituksen eduskunnalle antamat kertomukset, selonteot, tiedonannot ja pääministerin ilmoitukset. Hallituksen toimintaa valvovat myös eduskunnan tarkastusvaliokunta, Oikeuskanslerinvirasto, Valtiontalouden tarkastusvirasto ja Eduskunnan oikeusasiamies.
Eduskunta säätää lait
Eduskunnan tärkein tehtävä on säätää lakeja. Eduskunta säätää uuden lain tai muuttaa vanhaa lakia hallituksen esityksestä tai kansanedustajan aloitteesta. Eduskunta on myös velvollinen ottamaan käsittelyyn kansalaisten tekemä lainsäädäntöaloite, jos vähintään 50 000 kansalaista kannattaa aloitetta.
Valtaosa laeista syntyy hallituksen esityksistä, joita annetaan vuosittain noin 250. Useimpien esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia. Vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat.
Esitykset ja aloitteet käsitellään eduskunnan valiokunnissa ennen kuin niistä tehdään päätöksiä. Valiokunta valmistelee mietinnön, jonka jälkeen esitys palaa eduskunnan täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn. Laki hyväksytään tai hylätään lopullisesti täysistunnon toisessa käsittelyssä.
Presidentin on vahvistettava eduskunnan hyväksymä laki kolmen kuukauden kuluessa. Vahvistamisen jälkeen se julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Presidentti voi myös jättää lain vahvistamatta, jolloin laki palautetaan eduskuntaan käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman vahvistamista. Jos laki jää hyväksymättä, se katsotaan rauenneeksi.
Ministerit eduskuntatyössä
Kaikilla ministereillä on oikeus olla läsnä eduskunnan täysistunnossa ja ottaa osaa siellä käytävään keskusteluun. Eduskunnan valiokuntien kokouksiin ministeri voi osallistua vain kutsuttaessa.
Ministerin tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää aktiivista osallistumista eduskuntatyöskentelyyn. Ministerin on seurattava etenkin oman hallinnonalansa asioiden käsittelyä eduskunnassa, olla täysistunnossa läsnä niitä käsiteltäessä sekä käytettävä puheenvuoro merkittävimpien hallituksen esitysten lähetekeskustelussa ja niiden ensimmäisessä käsittelyssä.
Hallituksen vuosikertomus
Eduskunnan yhtenä tehtävänä on valvoa hallituksen toimia. Tätä varten hallitus antaa hallituksen vuosikertomuksen, johon kootaan tiedot hallituksen toiminnasta sekä valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta. Lisäksi se listaa toimet, joihin hallitus on ryhtynyt eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta.
Välikysymys
Vähintään 20 kansanedustajaa voi tehdä valtioneuvostolle tai ministerille näiden toimialaan kuuluvasta asiasta välikysymyksen. Välikysymys esitetään täysistunnossa ja lähetetään valtioneuvostolle. Välikysymysvastauksen sisällöstä sovitaan hallituksessa.
Välikysymyksen käsittelyn päätteeksi äänestetään valtioneuvoston tai ministerin luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille.
Kirjallinen kysymys, kyselytunti ja ajankohtaiskeskustelu
Kansanedustajat voivat tehdä valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi kysymyksen tämän toimialaan kuuluvasta asiasta. Eduskunta lähettää kirjalliset kysymykset valtioneuvoston kanslialle, joka lähettää ne edelleen ministerille. Kysymykseen on vastattava 21 päivän kuluessa siitä, kun valtioneuvoston kanslia on vastaanottanut kysymyksen. Vastaus toimitetaan ministeriöstä eduskuntaan.
Suullinen kyselytunti pidetään torstaisin klo 16 alkavan täysistunnon alussa. Kyselytunnilla hallitus vastaa kansanedustajien esittämiin lyhyisiin kysymyksiin. Kysymyksiä ei toimiteta etukäteen ministerille. Vastaus kysymykseen saa kestää enintään minuutin. Suullisella kyselytunnilla voidaan käsitellä tiettyä aihetta tai tietylle hallinnonalalle kuuluvia asioita.
Puhemiesneuvosto voi myös päättää järjestää ajankohtaiskeskustelun. Valtioneuvoston kanssa sovitaan keskustelun ajankohdasta ja ministereiden puheenvuoroista.
Selonteko ja tiedonanto
Valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta. Selonteko lähetetään useimmiten valiokuntaan, jonka mietinnön pohjalta kansanedustajat käsittelevät asiaa. Myös tiedonanto voidaan lähettää valiokunnan käsiteltäväksi.
Tiedonannon käsittelyn päätteeksi voidaan äänestää hallituksen tai yksittäisen ministerin luottamuksesta, mutta selonteon käsittelyssä ei.
Pääministerin ilmoitus
Pääministeri voi puhemiehen kanssa sopimanaan aikana antaa eduskunnalle ilmoituksen valtioneuvoston toimialaan kuuluvasta asiasta. Ilmoituksen voi antaa myös pääministerin määräämä muu ministeri. Ilmoituksesta käydään täysistuntokeskustelu, mutta ei tehdä päätöstä.