Haku

11.6.2026 | Kotitalousvähennystä korotetaan ja työmatkavähennyksen omavastuuta alennetaan määräajaksi, lisäksi liikunta- ja kulttuurietua nostetaan.

8.5.2026 | Kotitalousvähennyksen korotuksen lisäksi työmatkavähennyksen omavastuuosuutta alennettaisiin ja liikunta- ja kulttuurietuun tehtäisiin inflaatiokorjaus.

20.6.2024 | Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja vuoden 2025 talousarvioesitykseen liittyvistä tuloverotusta koskevista ehdotuksista, joilla toteutetaan hallitusohjelman tavoitteita ja kevään kehysriihen päätöksiä.

6.10.2022 | Hallitus antoi tänään esityksen sähköenergialaskun perusteella myönnettävästä kotitalousvähennyksestä. Hallitus päätti suuriin sähkölaskuihin liittyvistä tukitoimista syyskuun alussa budjettiriihessä.

6.8.2021 | Ehdotukset kotitalousvähennyksen korottamisesta öljylämmityksestä luopumisen osalta, vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentamiseksi ja metsävähennyksen rajoittamiseksi metsärahastojen osalta ovat edenneet lausuntokierrokselle.

25.1.2021 | Kevään 2021 budjettiriihessä keskustellaan kotitalousvähennyksen mahdollisesta laajentamisesta. Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys on kuitenkin tehoton tapa lisätä työllisyyttä tai puuttua veronkiertoon.

20.12.2024 | Vuoden 2025 alussa valtiovarainministeriön hallinnonalalla tulee voimaan lukuisia muutoksia. Muutokset koskevat muun muassa alennettuja arvonlisäverokantoja, kotitalousvähennystä sekä henkilöiden yleisradioveroa.

31.8.2023 | Kotitalousvähennystä, työtulovähennystä ja matkakuluvähennystä ehdotetaan muutettavaksi hallitusohjelmassa sovitulla tavalla. Perintöveron maksuaikaa pidennetään 10 vuoteen.

21.12.2023 | Vuodenvaihteessa valtiovarainministeriön hallinnonalalla tapahtuu lukuisia muutoksia. Vuodenvaihde tuo muutoksia muun muassa verotukseen. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla 2,8 prosentin mukaisesti. Asunnon ostajien varainsiirtoveroprosentit laskevat, mutta ensiasunnon ostajilta poistuu varainsiirtoverovapaus. Valmisteverotuksessa muutoksia tulee esimerkiksi alkoholiveroon, tupakkaveroon ja liikennepolttoaineiden valmisteveroon.

6.10.2022 | Regeringen lämnade i dag en proposition om ett hushållsavdrag som ska beviljas på basis av elenergiräkningen. I samband med budgetmanglingen i början av september beslutade regeringen om stödåtgärder vid stora elräkningar.

1.9.2026 | Pääministeri Petteri Orpon hallitus on 1.9.2026 päättänyt talousarvioesityksestä vuodelle 2027 ja vie määrätietoisesti eteenpäin kehysriihessä sopimaansa työlistaa. Työlistalla on muun muassa 100 miljoonan euron panostukset rakentamiseen sekä lukuisia liikenneinvestointeja. Hallituksen täsmätoimet tukevat talouskasvua.

6.8.2021 | Lagförslagen om att höja hushållsavdraget för dem som avstår från oljeuppvärmning, sänka beskattningsvärdet för utsläppssnåla tjänstebilar och begränsa skogsavdraget för skogsfonder har skickats på remiss.

30.4.2026 | Hallitus linjasi viime viikon kehysriihessä uudesta määräaikaisesta asuinrakennusten korjausrakentamisen avustuksesta. Avustukseen ja sen hallinnointikustannuksiin on varattu 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027.

29.5.2026 | Hallitus linjasi kevään kehysriihessä uudesta määräaikaisesta asuinrakennusten korjausrakentamisen avustuksesta. Avustukseen ja sen hallinnointikustannuksiin on varattu 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027. Avustuksen asetusluonnoksesta voi lausua 26.6.2026 asti.

22.4.2026 | Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta. Maailmantalouden ja Suomen julkisen talouden tilanne on haastava. Hallitus on kehysriihessään nostanut työlistalleen uusia täsmätoimia, jotka lujittavat suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen sekä parantavat kasvun ja työllistymisen edellytyksiä.

6.5.2026 | Valtiovarainministeri Riikka Purra puhui eduskunnan lähetekeskustelussa 6. toukokuuta. Aiheena oli valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030.

28.11.2025 | ELY-keskuksen suosittu avustushaku fossiilisesta lämmityksestä luopumiseen jatkui jälleen lokakuussa. Tukea on hakenut alle kahden kuukauden aikana jo lähes tuhat kotitaloutta. Jäljellä oleva määräraha riittää enää enintään 2 000 hakijalle. Remontteja voi toteuttaa 31.8.2026 saakka.

7.10.2025 | Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tuki jatkuu alkukesän lisätalousarvion myötä. Jäljellä oleva määräraha riittää jopa 3 000 lisäremonttiin.

23.9.2024 | Hallitus esittää vuoden 2025 talousarvioesityksen yhteydessä muutoksia verotukseen.

26.3.2025 | Rakentaminen lähtee tänä vuonna kasvuun. Kasvu nopeutuu ensi vuonna, kun asuntorakentaminen elpyy. Asuntomarkkinoiden toipumiseen on kuitenkin vielä matkaa, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä 26. maaliskuuta julkaistussa raportissaan.

9.10.2023 | Hallitus esittää vuoden 2024 talousarvioesityksen yhteydessä muutoksia verotukseen.

30.8.2024 | ELY-keskus myöntää edelleen omakoti- ja paritalojen omistajille avustuksia öljylämmityksestä luopumiseen. Avustusta on myönnetty vuodesta 2020 lähtien yli 28 000 kotitaloudelle, ja tukea riittää vielä tuhansille. Viimeistenkin remonttien on oltava kokonaan valmiita elokuun 2025 loppuun mennessä, joten hankkeen suunnittelu ja avustuksen hakeminen kannattaa käynnistää jo nyt, jos haluaa varmistua avustuksen saamisesta.

23.4.2025 | Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmasta. Tehtyjen päätösten ytimessä ovat Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Samalla hallitus huolehtii julkisen talouden kestävyydestä. Kasvupaketti rahoitetaan vastuullisesti muita julkisen talouden tuloja lisäävillä ja menoja vähentävillä toimilla.

26.9.2022 | Hallitus toteuttaa syyskuun alussa budjettiriihessä sovitun mukaisesti tuet, joilla helpotetaan niiden kotitalouksien asemaa, joilla on suuria sähkölaskuja. Verotuksessa otetaan käyttöön väliaikainen sähköenergialaskujen perusteella myönnettävä kotitalousvähennys. Niille kotitalouksille, jotka eivät voi täysimääräisesti hyödyntää verovähennystä, otetaan käyttöön väliaikainen sähkötuki.

17.2.2023 | Kiertotalous voisi toteutua kuluttajakaupassa, jos tuotteiden käyttöikää pystytään pidentämään lisäämällä käytettyjen tuotteiden kauppaa sekä vuokraus- ja korjaustoimintaa. Kiertotalous kuluttajakaupassa -hankkeessa laadituissa politiikkasuosituksissa ehdotetaan muun muassa Itävallan mallin mukaista korjausseteliä, jolla kuluttajat saisivat alennusta korjauspalveluista, sekä kotitalousvähennyksen laajentamista uusiin korjauspalveluihin.

26.4.2024 | Valtiovarainministeriö on julkaissut henkilöiden tuloverotukseen liittyviä selvityksiä. Selvitykset käsittelevät oman asunnon myyntivoiton verovapauden ehtoja lyhytaikaisessa vuokrauksessa, sotilasvarusteiden verovähennysoikeuden mahdollisuuksia, veronumeromenettelyn laajentamista matkailu- ja ravintola-alalle, omaishoidon palkkion verokohtelua, iäkkään vanhemman seurapalvelun mahdollista verovapautta henkilöstöetuna sekä ulkomailta Suomeen saapuvien työntekijöiden etuuksien verotusta.

19.9.2023 | Valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön asettama työryhmä arvioi, että asuntojen uudisrakentaminen vähenee jyrkästi vuonna 2023 ja on vähäistä myös ensi vuonna. Työryhmä ehdottaa raportissaan tukitoimia, joiden käyttämisestä hallitus on päättänyt budjettiriihessä.

21.12.2022 | Vuodenvaihde tuo muutoksia muun muassa verotukseen. Vuonna 2023 on mahdollista saada kotitalousvähennystä suurien sähköenergialaskujen perusteella. Tilapäisiä säännöksiä matkakulujen enimmäismäärästä ja kilometrikohtaisesta vähennyksestä jatketaan. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 60 vuotta täyttäneille ja asuntolainan korkovähennys poistuu. 

27.9.2021 | Hallitus esittää talousarvioesityksen yhteydessä muutoksia muun muassa ansiotulojen verotukseen, kotitalousvähennyksen enimmäismäärään sekä tupakkaveroon.

20.12.2022 | Lakimuutoksen tavoitteena on tukea pienituloisia kotitalouksia tilanteessa, jossa sähkölaskun maksaminen aiheuttaa vaikeuksia. Sähkötukeen on oikeus kotitalouksilla, jotka eivät tulojen alhaisuudesta johtuen pysty täysimääräisesti hyödyntämään kotitalousvähennystä sähkölaskun perusteella.

20.10.2022 | Esityksen tavoitteena on tukea pienituloisia kotitalouksia tilanteessa, jossa sähkölaskun maksaminen aiheuttaa vaikeuksia. Sähkötukeen olisi oikeus kotitalouksilla, jotka eivät tulojen alhaisuudesta johtuen pysty täysimääräisesti hyödyntämään kotitalousvähennystä sähkölaskun perusteella.

17.11.2022 | Kuntien peruspalveluiden ennakollisiin valtionosuuslaskelmiin on tehty muutoksia loppusyksystä päivittyneiden määräytymistekijöiden perusteella. Sote-laskelmaan on päivitetty lopulliset kustannustiedot vuodelta 2021.

8.8.2024 | Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2025 talousarvioksi toimeenpanee hallituksen linjauksia julkisen talouden vahvistamiseksi. Ehdotuksen loppusumma on 88,1 miljardia euroa, ja se on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen.

30.12.2021 | Vuodenvaihde tuo muutoksia muun muassa kotitalousvähennykseen, tupakkaverotukseen ja turpeen verotukseen.

7.9.2023 | Jokainen tulisijan käyttäjä voi vaikuttaa siihen, millaista ilmaa omalla pihallaan ja kodissaan hengittää. Tulisijan uusimisella ja käyttötavalla on suuri merkitys pienpolton päästöjen vähentämisessä, kirjoittaa Kansallisen ilmansuojeluohjelman pienpolttoryhmä.

28.9.2021 | Valtiovarainministeri Annika Saarikon puhe vuoden 2022 talousarvioesityksen lähetekeskustelussa eduskunnassa 28. syyskuuta.

16.2.2023 | Jo yli 27 800 pientalon omistajaa on hakenut ELY-keskukselta avustusta fossiilisen öljy- tai maakaasulämmityksen vaihtamiseen kestävämpään energiaan perustuvaan lämmitykseen viimeisen 2,5 vuoden aikana.

18.10.2022 | Kaasulämmitteisten pientalojen omistajille tarjotaan nyt samankaltaista avustusta, jota öljylämmityksen vaihtajat ovat voineet hakea ELY-keskuksesta kahden vuoden ajan. Avustuksen jatkuva haku on avattu 18.10., ja sitä voi hakea 7.4.2022 jälkeen syntyneisiin kustannuksiin.

25.2.2021 | Vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä osoitetaan 10 miljoonan euron määräraha avustukseen, jota tarjotaan pientalojen omistajille öljylämmitysjärjestelmän vaihtamiseksi kestävämpään lämmitysmuotoon.

10.3.2022 | Sote-toimiala elää kansallisten uudistusten ja kansainvälisten muutostrendien keskellä. Sote-uudistus vaikuttaa alan henkilöstöön ja yrityskenttään. Lisäksi muut muutokset, kuten lainsäädännöllä ohjattavat henkilöstömitoitukset, vaikuttavat alan kasvaviin henkilöstötarpeisiin esimerkiksi ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoivassa. Samanaikaisesti monia sote-ammatteja, kuten sosiaalityöntekijöitä ja sairaanhoitajia, koettelee laaja työvoimapula.

23.2.2022 | Avustusten myöntäminen öljylämmityksen vaihtajille jatkuu ELY-keskuksessa nyt EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU). Öljylämmityksen vaihtajille on varattu EU-rahaa 65 miljoonaa euroa, mikä riittää noin 15 000 kotitaloudelle. Jonossa on valmiiksi lähes 10 000 hakemusta. EU:n määrärahoja ei voida myöntää kaukolämpöön, joten öljylämmityksestä kaukolämpöön vaihtavien avustushakemuksia ei voida ottaa vastaan kuluvan helmikuun jälkeen.

5.8.2022 | Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2023 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on yhteensä 336 miljoonaa euroa, mikä on 7,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarvioesityksessä. Valtion asuntorahastosta ehdotetaan lisäksi 293,9 miljoonaa euroa asuntorahoitukseen tukiin.

9.9.2021 | Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2022 rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua koronakriisin jälkeiseen aikaan. Talousarvioesitys tukee pandemian aiheuttamasta kriisistä toipumista, vauhdittaa investointeja sekä edistää ympäristöllisesti kestävää kasvua ja osaavan työvoiman saatavuutta. Talousarvioesityksen tavoitteena on turvata ihmisten hyvinvointi ja huolehtia pitkäjänteisen, kestävän talouskasvun edellytyksistä.

2.6.2022 | Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan on koottu toimet, joilla Suomi puolittaa taakanjakosektorin päästönsä vuoteen 2030 mennessä ja suuntaa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Valtioneuvosto on hyväksynyt ja antanut eduskunnalle selonteon keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta 2. kesäkuuta 2022.

9.9.2021 | Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2022 rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua koronakriisin jälkeiseen aikaan. Talousarvioesitys tukee pandemian aiheuttamasta kriisistä toipumista, vauhdittaa investointeja sekä edistää ympäristöllisesti kestävää kasvua ja osaavan työvoiman saatavuutta. Talousarvioesityksen tavoitteena on turvata ihmisten hyvinvointi ja huolehtia pitkäjänteisen, kestävän talouskasvun edellytyksistä.

1.9.2022 | Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimenpiteillä tuetaan talouskasvua, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Keskeisiä tavoitteita on turvata ennakoitava investointiympäristö, edistää työpanoksen täysimääräistä hyödyntämistä ja tuottavuuskasvua, tukea puhtaan teknologian investointeja sekä vahvistaa energiaomavaraisuutta.

29.4.2021 | Hallitus on puoliväliriihessään linjannut mittavista toimista työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi koronapandemian jälkeisessä Suomessa. Puoliväliriihen päätökset sisältävät linjauksia niin kasvun vahvistamiseksi, hiilineutraaliuden tiellä jatkamiseksi kuin eriarvoisuuden vähentämiseksi. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmaa, josta hallitus linjasi puolivälitarkastelun yhteydessä.

25.8.2023 | Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2024 talousarvioksi ja vuosien 2024–2027 kehyksiksi varmistaa hallitusohjelman linjausten toimeenpanoa. Vuoden 2024 budjettiehdotuksen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Ehdotus on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen. Budjetin loppusumma on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu, kun mukaan on luettu myös ensimmäinen lisätalousarvio.

29.4.2021 | Hallitus on puoliväliriihessään linjannut mittavista toimista työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi koronapandemian jälkeisessä Suomessa. Puoliväliriihen päätökset sisältävät linjauksia niin kasvun vahvistamiseksi, hiilineutraaliuden tiellä jatkamiseksi kuin eriarvoisuuden vähentämiseksi. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmaa, josta hallitus linjasi puolivälitarkastelun yhteydessä.

28.6.2021 | Valtiovarainministeri Annika Saarikon puhe eduskunnan täysistunnossa Helsingissä maanantaina 28. kesäkuuta 2021: valtiovarainvaliokunnan mietintö julkisen talouden suunnitelmaa koskevasta hallituksen selonteosta.

12.8.2021 | Valtiovarainministeri Annika Saarikon ehdotuksessa valtion vuoden 2022 talousarvioksi toimeenpannaan hallituksen aikaisempia päätöksiä.

18.11.2021 | Hallitus antoi torstaina 18. marraskuuta eduskunnalle esityksensä vuoden 2022 talousarvioesityksen täydentämisestä. Esityksessä kompensoidaan rahapelitoiminnan tuottojen laskua edunsaajille 73,8 miljoonalla eurolla talousarvioesityksessä ehdotetun 330 miljoonan euron lisäksi. Täydennysesityksessä määrärahatarve kasvaa 152 miljoonalla eurolla ja vastaavasti tuloarvioita korotetaan yhteensä 39 miljoonalla eurolla sekalaisten tulojen kasvun myötä.

18.11.2021 | Hallitus antoi torstaina 18. marraskuuta eduskunnalle esityksensä vuoden 2022 talousarvioesityksen täydentämisestä. Esityksessä kompensoidaan rahapelitoiminnan tuottojen laskua edunsaajille 73,8 miljoonalla eurolla talousarvioesityksessä ehdotetun 330 miljoonan euron lisäksi. Täydennysesityksessä määrärahatarve kasvaa 152 miljoonalla eurolla ja vastaavasti tuloarvioita korotetaan yhteensä 39 miljoonalla eurolla sekalaisten tulojen kasvun myötä.

16.4.2024 | Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmasta. Hallitus on tehnyt päätökset, joilla parannetaan julkisen talouden kestävyyttä ja luodaan edellytykset velkaantumisen kasvun taittamiseen. Ratkaisuissa on pyritty suojaamaan tulevan hyvinvoinnin kannalta keskeiset työ, turvallisuus ja osaaminen. Kokonaisuudessa on huomioitu päätösten oikeudenmukaisuus.

16.4.2024 | Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmasta. Hallitus on tehnyt päätökset, joilla parannetaan julkisen talouden kestävyyttä ja luodaan edellytykset velkaantumisen kasvun taittamiseen. Ratkaisuissa on pyritty suojaamaan tulevan hyvinvoinnin kannalta keskeiset työ, turvallisuus ja osaaminen. Kokonaisuudessa on huomioitu päätösten oikeudenmukaisuus.

3.9.2024 | Pääministeri Orpon hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2025 vahvistaa talouden kasvuedellytyksiä. Yksityisen sektorin vetämä talouskasvu turvaa myös julkisen talouden rahoituspohjan. Julkisen talouden vaikean tilanteen vuoksi päätetyt nopeavaikutteiset velkaantumista hillitsevät toimet etenevät.

29.6.2021 | Koronan jälkeisessä ajassa päättäjien aikajänteen täytyy muuttua. Korona-ajassa elettiin kuukausi ja välillä jopa viikko kerrallaan. Nyt tarvitsemme pitkäjänteisyyttä ja näkymää yli tämän hallituskauden.