Haku

11.12.2025 | Valtio ottaa tänä vuonna enemmän velkaa kuin vuodelle oli budjetoitu. Keskeinen syy taustalla on käteisvakuuksien kasvu vuoden aikana.

1.4.2026 | Ungefär hälften av välfärdsområdena får en ny fullmakt att uppta lån 2027. Välfärdsområdenas årsbidrag i budgetarna för 2026 är fortfarande små för en del av välfärdsområden medan den nuvarande lånestocken är stor, vilket gör att största delen av välfärdsområdena inte får fullmakt att uppta nytt lån.

27.2.2025 | Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vuoden 2025 lisätalousarvioksi torstaina 27. helmikuuta. Lisätalousarvion keskeisin ehdotus on Ukrainalle annettavan puolustusmateriaalituen lisääminen. Lisäksi tuloarvioita ehdotetaan kasvatettavaksi.

15.12.2023 | Valtion toteutunut velanotto ylittää tänä vuonna budjetoidun velanoton. Ylitykseen vaikuttaa hyvinvointialueille heti vuoden 2024 alussa maksettava neljän miljardin euron suuruinen maksuerä, johon valtion kassanhallinnassa varaudutaan jo tämän vuoden puolella.

10.10.2024 | Vuoden 2024 kolmas lisätalousarvioesitys parantaa budjettitalouden tasapainoa ja alentaa valtion nettolainanoton tarvetta tänä vuonna noin 967 miljoonalla eurolla. Esitys lisää tuloja 525 miljoonalla eurolla ja vähentää menoja 442 miljoonalla. Valtion nettolainanoton arvioidaan olevan noin 11,8 miljardia euroa ja budjetoidun velan määrän vuoden lopussa noin 168 miljardia euroa.

8.5.2025 | Kolmasosa hyvinvointialueista saa uutta lainanottovaltuutta vuodelle 2026. Muut hyvinvointialueet voivat jatkaa aiempia investointihankkeita normaalisti ja nostaa niihin osoitetut lainat, mutta ne eivät voi ottaa lainaa uusiin hankkeisiin.

14.11.2024 | Valtioneuvosto on päättänyt muuttaa HUS-yhtymän vuoden 2025 lainanottovaltuutta. Muutetun valtuuden määrä on 274 miljoonaa euroa. 

21.12.2023 | Valtioneuvosto päätti 21.12.2023 Lapin ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden vuoden 2024 lainanottovaltuuden muuttamisesta. Hyvinvointialueiden toiminta perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Hyvinvointialueet voivat nostaa pitkäaikaista lainaa ainoastaan hyväksytyn investointisuunnitelman toteuttamiseksi lainanottovaltuuden mukaisesti. 

15.2.2024 | Valtioneuvosto päätti 15.2.2024 Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen vuoden 2024 lainanotto-valtuuden muuttamisesta. Hyvinvointialueiden toiminta perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Hyvinvointialueet voivat nostaa pitkäaikaista lainaa ainoastaan hyväksytyn investointisuunnitelman toteuttamiseksi lainanottovaltuuden mukaisesti. 

8.5.2025 | En tredjedel av välfärdsområdena får en ny fullmakt att uppta lån 2026. Andra välfärdsområden kan fortsätta normalt med sina tidigare investeringsprojekt och ta ut lån som anvisats för dem, men de kan inte ta lån för nya projekt.

25.1.2024 | Valtioneuvosto päätti 25.1.2024 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen vuoden 2024 lainanottovaltuuden muuttamisesta. Hyvinvointialueiden toiminta perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Hyvinvointialueet voivat nostaa pitkäaikaista lainaa ainoastaan hyväksytyn investointisuunnitelman toteuttamiseksi lainanottovaltuuden mukaisesti. 

6.6.2024 | Yksikään hyvinvointialue ei saa uutta lainanottovaltuutta vuodelle 2025. Hyvinvointialueet voivat kuitenkin jatkaa aiempia investointihankkeita normaalisti, mutta ne eivät voi ottaa lainaa uusiin hankkeisiin.

19.10.2023 | Valtioneuvosto päätti 19.10.2023 kuuden hyvinvointialueen vuoden 2024 lainanottovaltuuden muuttamisesta. Hyvinvointialueiden toiminta perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Hyvinvointialueet voivat nostaa pitkäaikaista lainaa ainoastaan hyväksytyn investointisuunnitelman toteuttamiseksi lainanottovaltuuden mukaisesti. Lainanottovaltuuden muuttamiselle asetetuilla ehdoilla varmistetaan, että alueilla on kyky selviytyä lainojen hoidosta.

6.6.2024 | Inget välfärdsområde får en ny fullmakt att uppta lån för 2025. Välfärdsområdena kan fortsätta normalt med sina med tidigare investeringsprojekt, men de kan inte ta lån för nya projekt.

16.12.2022 | Valtion velanoton tarve jää budjetoitua pienemmäksi, sillä energiayhtiöiden lainaohjelmaan varattua kymmentä miljardia euroa ei ole tarvinnut nostaa. Velanottotarvetta kuitenkin nostaa valtionvelan korkoriskiaseman hallintaan liittyvien vakuusvaateiden kasvu.

19.10.2023 | Den 19 oktober 2023 beslutade statsrådet om ändring av fullmakten för sex välfärdsområden att uppta lån för 2024. Välfärdsområdenas verksamhet grundar sig i huvudsak på statlig finansiering. Välfärdsområdena får lyfta långfristiga lån endast för att genomföra en godkänd investeringsplan i enlighet med fullmakten att uppta lån. Villkoren för ändring av fullmakten att uppta lån säkerställer att välfärdsområdena klarar av sina lån.

1.6.2023 | Pohjois-Karjalan hyvinvointialue voi ottaa uutta pitkäaikaista lainaa vuonna 2024. Muut hyvinvointialueet voivat jatkaa aiempia investointihankkeita normaalisti ja nostaa niihin osoitetut lainat, mutta ne eivät voi ottaa lainaa uusiin hankkeisiin.

16.6.2022 | Valtioneuvosto päättää vuosittain kunkin hyvinvointialueen valtuudesta pitkäaikaisen lainan ottamiseksi. Hyvinvointialue saa ottaa lainaa päätöksen mukaisen määrän investointisuunnitelman mukaisten investointien rahoittamiseksi.

27.10.2022 | Valtioneuvosto on päättänyt muuttaa HUS-yhtymän vuoden 2023 lainanottovaltuutta. Muutetun valtuuden määrä on noin 1,32 miljardia euroa. Lainanottovaltuutta voidaan muuttaa, jos investoinnit ovat välttämättömiä eikä niitä ole mahdollista rahoittaa muulla tavalla.

1.12.2021 | Pienentynyt velanoton tarve ei muuta talouden isoa kuvaa tai julkisen talouden pidemmän aikavälin haasteita.