Haku

11.12.2025 | Valtio ottaa tänä vuonna enemmän velkaa kuin vuodelle oli budjetoitu. Keskeinen syy taustalla on käteisvakuuksien kasvu vuoden aikana.

1.4.2026 | Ungefär hälften av välfärdsområdena får en ny fullmakt att uppta lån 2027. Välfärdsområdenas årsbidrag i budgetarna för 2026 är fortfarande små för en del av välfärdsområden medan den nuvarande lånestocken är stor, vilket gör att största delen av välfärdsområdena inte får fullmakt att uppta nytt lån.

27.2.2025 | Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vuoden 2025 lisätalousarvioksi torstaina 27. helmikuuta. Lisätalousarvion keskeisin ehdotus on Ukrainalle annettavan puolustusmateriaalituen lisääminen. Lisäksi tuloarvioita ehdotetaan kasvatettavaksi.

15.12.2023 | Valtion toteutunut velanotto ylittää tänä vuonna budjetoidun velanoton. Ylitykseen vaikuttaa hyvinvointialueille heti vuoden 2024 alussa maksettava neljän miljardin euron suuruinen maksuerä, johon valtion kassanhallinnassa varaudutaan jo tämän vuoden puolella.

10.10.2024 | Vuoden 2024 kolmas lisätalousarvioesitys parantaa budjettitalouden tasapainoa ja alentaa valtion nettolainanoton tarvetta tänä vuonna noin 967 miljoonalla eurolla. Esitys lisää tuloja 525 miljoonalla eurolla ja vähentää menoja 442 miljoonalla. Valtion nettolainanoton arvioidaan olevan noin 11,8 miljardia euroa ja budjetoidun velan määrän vuoden lopussa noin 168 miljardia euroa.

8.5.2025 | Kolmasosa hyvinvointialueista saa uutta lainanottovaltuutta vuodelle 2026. Muut hyvinvointialueet voivat jatkaa aiempia investointihankkeita normaalisti ja nostaa niihin osoitetut lainat, mutta ne eivät voi ottaa lainaa uusiin hankkeisiin.

14.11.2024 | Valtioneuvosto on päättänyt muuttaa HUS-yhtymän vuoden 2025 lainanottovaltuutta. Muutetun valtuuden määrä on 274 miljoonaa euroa. 

21.12.2023 | Valtioneuvosto päätti 21.12.2023 Lapin ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden vuoden 2024 lainanottovaltuuden muuttamisesta. Hyvinvointialueiden toiminta perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Hyvinvointialueet voivat nostaa pitkäaikaista lainaa ainoastaan hyväksytyn investointisuunnitelman toteuttamiseksi lainanottovaltuuden mukaisesti. 

15.2.2024 | Valtioneuvosto päätti 15.2.2024 Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen vuoden 2024 lainanotto-valtuuden muuttamisesta. Hyvinvointialueiden toiminta perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Hyvinvointialueet voivat nostaa pitkäaikaista lainaa ainoastaan hyväksytyn investointisuunnitelman toteuttamiseksi lainanottovaltuuden mukaisesti. 

8.5.2025 | En tredjedel av välfärdsområdena får en ny fullmakt att uppta lån 2026. Andra välfärdsområden kan fortsätta normalt med sina tidigare investeringsprojekt och ta ut lån som anvisats för dem, men de kan inte ta lån för nya projekt.

25.1.2024 | Valtioneuvosto päätti 25.1.2024 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen vuoden 2024 lainanottovaltuuden muuttamisesta. Hyvinvointialueiden toiminta perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Hyvinvointialueet voivat nostaa pitkäaikaista lainaa ainoastaan hyväksytyn investointisuunnitelman toteuttamiseksi lainanottovaltuuden mukaisesti. 

6.6.2024 | Yksikään hyvinvointialue ei saa uutta lainanottovaltuutta vuodelle 2025. Hyvinvointialueet voivat kuitenkin jatkaa aiempia investointihankkeita normaalisti, mutta ne eivät voi ottaa lainaa uusiin hankkeisiin.

19.10.2023 | Valtioneuvosto päätti 19.10.2023 kuuden hyvinvointialueen vuoden 2024 lainanottovaltuuden muuttamisesta. Hyvinvointialueiden toiminta perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Hyvinvointialueet voivat nostaa pitkäaikaista lainaa ainoastaan hyväksytyn investointisuunnitelman toteuttamiseksi lainanottovaltuuden mukaisesti. Lainanottovaltuuden muuttamiselle asetetuilla ehdoilla varmistetaan, että alueilla on kyky selviytyä lainojen hoidosta.

6.6.2024 | Inget välfärdsområde får en ny fullmakt att uppta lån för 2025. Välfärdsområdena kan fortsätta normalt med sina med tidigare investeringsprojekt, men de kan inte ta lån för nya projekt.

16.12.2022 | Valtion velanoton tarve jää budjetoitua pienemmäksi, sillä energiayhtiöiden lainaohjelmaan varattua kymmentä miljardia euroa ei ole tarvinnut nostaa. Velanottotarvetta kuitenkin nostaa valtionvelan korkoriskiaseman hallintaan liittyvien vakuusvaateiden kasvu.

19.10.2023 | Den 19 oktober 2023 beslutade statsrådet om ändring av fullmakten för sex välfärdsområden att uppta lån för 2024. Välfärdsområdenas verksamhet grundar sig i huvudsak på statlig finansiering. Välfärdsområdena får lyfta långfristiga lån endast för att genomföra en godkänd investeringsplan i enlighet med fullmakten att uppta lån. Villkoren för ändring av fullmakten att uppta lån säkerställer att välfärdsområdena klarar av sina lån.

1.6.2023 | Pohjois-Karjalan hyvinvointialue voi ottaa uutta pitkäaikaista lainaa vuonna 2024. Muut hyvinvointialueet voivat jatkaa aiempia investointihankkeita normaalisti ja nostaa niihin osoitetut lainat, mutta ne eivät voi ottaa lainaa uusiin hankkeisiin.

16.6.2022 | Valtioneuvosto päättää vuosittain kunkin hyvinvointialueen valtuudesta pitkäaikaisen lainan ottamiseksi. Hyvinvointialue saa ottaa lainaa päätöksen mukaisen määrän investointisuunnitelman mukaisten investointien rahoittamiseksi.

27.10.2022 | Valtioneuvosto on päättänyt muuttaa HUS-yhtymän vuoden 2023 lainanottovaltuutta. Muutetun valtuuden määrä on noin 1,32 miljardia euroa. Lainanottovaltuutta voidaan muuttaa, jos investoinnit ovat välttämättömiä eikä niitä ole mahdollista rahoittaa muulla tavalla.

1.12.2021 | Pienentynyt velanoton tarve ei muuta talouden isoa kuvaa tai julkisen talouden pidemmän aikavälin haasteita.

10.11.2022 | Valtioneuvosto on päättänyt muuttaa Kanta-Hämeen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden vuoden 2023 lainanottovaltuutta. Kanta-Hämeen muutetun valtuuden määrä on noin 299 miljoonaa euroa. Pohjois-Savon muutetun valtuuden määrä on noin 246 miljoonaa euroa.

1.6.2023 | Norra Karelens välfärdsområde kan ta ytterligare långfristigt lån 2024. Andra välfärdsområden kan fortsätta normalt med sina med tidigare investeringsprojekt och ta ut lån som anvisats för dem, men de kan inte ta lån för nya projekt.

10.10.2022 | Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä käynnistyy vuoden 2023 alussa, kun vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä siirtyy hyvinvointialueille. Uusi rahoitusjärjestelmä sisältää siirtymävaiheessa tietopohjaan liittyviä epävarmuuksia, jotka poistuvat pääosin vuoden 2023 aikana.

26.1.2021 | SURE-tukivälineestä myönnetään taloudellista apua EU-lainoina, joilla kompensoidaan työpaikkojen säilyttämisestä johtuvaa julkisten menojen äkillistä kasvua.

1.12.2021 | Det minskade upplåningsbehovet ändrar inte den övergripande bilden av ekonomin eller utmaningarna för de offentliga finanserna på längre sikt.

27.10.2022 | Statsrådet har beslutat att ändra HUS-sammanslutningens fullmakt att uppta lån för 2023. Den nya fullmakten är cirka 1,32 miljarder euro. Fullmakten att uppta lån kan ändras, om investeringarna är nödvändiga och de inte kan finansieras på något annat sätt.

10.11.2022 | Statsrådet har beslutat att ändra fullmakten för Egentliga Tavastlands och Norra Savolax välfärdsområden att uppta lån 2023. Egentliga Tavastlands nya fullmakt är cirka 299 miljoner euro. Norra Savolax nya fullmakt är cirka 246 miljoner euro.

10.10.2022 | Välfärdsområdenas finansieringssystem inleds vid ingången av 2023 när ansvaret för ordnandet av social- och hälsovårdstjänster och räddningsväsendets tjänster överförs till välfärdsområdena. Det nya finansieringssystemet innehåller vissa osäkerhetsmoment som hänför sig till informationsunderlaget under övergångsfasen och som i huvudsak kommer att försvinna under 2023.

29.1.2026 | Euroopan komissio ehdottaa Ukrainalle 90 miljardin euron tukilainaa. Tavoitteena on vastata Ukrainan kiireellisiin rahoitustarpeisiin. Hallitus kannattaa komission ehdotusta.

18.11.2021 | Hallitus antoi torstaina 18. marraskuuta eduskunnalle esityksensä vuoden 2022 talousarvioesityksen täydentämisestä. Esityksessä kompensoidaan rahapelitoiminnan tuottojen laskua edunsaajille 73,8 miljoonalla eurolla talousarvioesityksessä ehdotetun 330 miljoonan euron lisäksi. Täydennysesityksessä määrärahatarve kasvaa 152 miljoonalla eurolla ja vastaavasti tuloarvioita korotetaan yhteensä 39 miljoonalla eurolla sekalaisten tulojen kasvun myötä.

18.11.2021 | Regeringen överlämnade torsdagen den 18 november ett förslag till komplettering av budgetpropositionen för 2022 till riksdagen. Enligt propositionen ska förmånstagarna kompenseras för de minskade intäkterna från avkastningen av penningspelsverksamhet med 73,8 miljoner euro utöver det belopp på 330 miljoner euro som föreslagits i budgetpropositionen. I den kompletterande budgetpropositionen ökar behovet av anslag med 152 miljoner euro.

14.7.2025 | Pääministeri Petteri Orpo muistutti kirjeellään komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille Suomen keskeisimmistä kannoista tulevaan komission ehdotukseen monivuotiseksi rahoituskehykseksi.

8.3.2024 | Päivityksen tavoitteena on vähentää velanhallinnan riskejä ja yksinkertaistaa toimintaa.

15.2.2024 | Valtioneuvosto on nimittänyt valtiotieteiden maisteri Liisa Räsäsen Valtiokonttorin pääjohtajaksi. Räsänen toimii tällä hetkellä toimialajohtajana Valtiokonttorissa.

21.5.2024 | Hallitus sopi neuvottelussaan tiistaina 21. toukokuuta kuluvan vuoden toisesta lisätalousarvioesityksestä. Esitys tukee hallituksen tavoitetta pitää julkisen talouden alijäämä alle 3,5 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2024.

7.5.2024 | Valtiovarainministeri Riikka Purra puhui eduskunnan lähetekeskustelussa tiistaina 7. toukokuuta. Aiheena oli valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028

20.12.2021 | Valtion nykyinen velanhallintamalli toimii pääosin hyvin, arvioi valtiovarainministeriön työryhmä. Kehittämistä olisi erityisesti korko- ja rahoitusriskien hallinnassa.

2.2.2023 | Hyvinvointialueiden rahoituslain mukaan hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoitus korjataan vastaamaan kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietoja hyvinvointialuekohtaisella kertakorvauksella tammikuussa 2024. Hallitus esittää lain muuttamista niin, että kertakorvauksesta maksettaisiin 150 miljoonaa euroa etukäteen jo keväällä 2023.

22.6.2022 | Maailmanpankin yhteisrahaston kautta kansainvälinen yhteisö tukee Ukrainan julkisen sektorin kestävyyttä ja toimintakykyä sodan keskellä. Venäjän helmikuun 2022 hyökkäyksen jälkeen Suomi on myöntänyt Ukrainaan yhteensä 21 miljoonaa euroa lisäapua kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun.

13.12.2021 | Ilmastonmuutoksen ja maapallon keskilämpötilan kasvun hillitsemiseksi EU on terävöittänyt ilmastopoliittista linjaansa. Komissio on antanut ehdotuksia mm. päästökaupan laajentamisesta, hiilitullimekanismista ja energiaverotuksesta. Samaan aikaan EU:ssa pohditaan, miten vakaus- ja kasvusopimusta tulisi päivittää vastaamaan tämän päivän ja etenkin huomispäivien haasteisiin.

21.12.2022 | Valtiovarainministeriö on selvittänyt hyvinvointialueiden uusia tehtäviä ja niistä johtuvia rahoitusjärjestelmän muutoksia. Ministeriön mukaan rahoitusmallin uudistamistarpeita on perusteltua arvioida vasta siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueiden toiminta on alkanut vakiintua ja nykyisen rahoitusmallin sekä alueiden ohjauksen toimivuudesta on kerätty riittävästi kokemuksia.