Haku

Hakusi sanalla 'talouskasvu' tuotti 4 515 tulosta
Fess-haku
  1. 24.2.2021 | Det största problemet för Finlands ekonomi är risken för att perioden med svag tillväxt som pågått i över 10 år fortsätter. De ekonomiska utmaningarna hänför sig inte i första hand till coronarecessionen. Den svaga ekonomiska tillväxten är ett verkligt hot mot tryggandet av den finländska välfärden för den åldrande befolkningen i Finland. Arbetsgruppen anser att en genomsnittlig ekonomisk tillväxt på 2 procent fram till 2030 är ett realistiskt, om än krävande, mål. 
    https://valtioneuvosto.fi/sv/-/1410877/fui-satsningar-okning-av-kompetensen-och-kompetent-kapital-ar-mojliggorare-av-tillvaxt-i-finland
  2. 15.11.2022 | Undervisnings- och kulturministeriet har beviljat kvalitetspriset inom yrkesutbildningen 2022 till samkommunen för utbildning i Sydvästra Tavastland och yrkesläroanstalten Perho Liiketalousopisto Oy. Därtill fick samkommunen för utbildning Tavastia och samkommunen för utbildning i Savolax ett hedersomnämnande. Priserna delades ut av undervisningsminister Li Andersson vid ett seminarium om yrkesutbildning i Joensuu.
    https://valtioneuvosto.fi/sv/-/1410845/kvalitetspriset-inom-yrkesutbildningen-gar-till-samkommunen-for-utbildning-i-sydvastra-tavastland-och-perho-liiketalousopisto-oy
  3. 11.1.2015 | Mitä arvoverkostojen globalisoituminen merkitsee politiikalle? Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 1/2015 Mitä arvoverkostojen globalisoituminen merkitsee politiikalle? Valtioneuvoston kanslian raporttisarja | 1/2015 Julkaisija VALTIONEUVOSTON ...
    https://valtioneuvosto.fi/documents/194055633/200124281/Mit%C3%A4%20arvoverkostojen%20globalisoituminen%20merkitsee%20politiikalle.pdf/6aa4457c-6da4-4fa1-850b-8a4df4f28a26?t=1420986536000&download=true
  4. 3.2.2015 | 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–64 65–69 70-74 Suomi Ruotsi Tanska Norja Työllisyysaste ikäryhmittäin eräissä Pohjoismaissa vuonna 2010 Lähde: OECD 19.5.2011/VM/KO/UL/ 20763.xls VALTIONEU...
    https://valtioneuvosto.fi/documents/194055633/200124281/103%20kehystiedote%20-%20kannanotto.pdf/c14b2686-c29e-4859-829f-c8fd7a081da8?t=1422952884000&download=true
  5. 1.9.2022 | Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua, turvaa ostovoimaa ja tukee ihmisiä sähkön voimakkaan hinnan nousun vuoksi. Talousarvioesitys vastaa Venäjän hyökkäyssodasta ja inflaatiosta johtuviin vaikutuksiin, vahvistaa turvallisuutta, huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta sekä jatkaa panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja vihreään siirtymään.
    https://valtioneuvosto.fi/-/hallituksen-talousarvioesitys-vuodelle-2023-turvaa-ihmisten-ostovoimaa-kompensoi-sahkon-hinnan-nousua-ja-vahvistaa-kestavan-kasvun-edellytyksia
  6. 23.8.2021 | Arvoisat ministerit, hyvät edustustojen päälliköt, hyvät katsojat ja kuulijat
    https://valtioneuvosto.fi/-/valtiosihteeri-matti-anttosen-avauspuheenvuoro-suurlahettilakokous-2021
  7. 29.4.2021 | Hallitus on puoliväliriihessään linjannut mittavista toimista työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi koronapandemian jälkeisessä Suomessa. Puoliväliriihen päätökset sisältävät linjauksia niin kasvun vahvistamiseksi, hiilineutraaliuden tiellä jatkamiseksi kuin eriarvoisuuden vähentämiseksi. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmaa, josta hallitus linjasi puolivälitarkastelun yhteydessä.
    https://valtioneuvosto.fi/-/hallitus-paatti-vaalikauden-lopun-linjauksista-ja-vuosien-2022-2025-julkisen-talouden-suunnitelmasta
  8. 12.8.2021 | Valtiovarainministeri Annika Saarikon ehdotuksessa valtion vuoden 2022 talousarvioksi toimeenpannaan hallituksen aikaisempia päätöksiä.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10623/rohkeutta-investoida-mahdollisuus-tyollistya-ja-luottamusta-perheellistya
  9. 1.9.2022 | Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua, turvaa ostovoimaa ja tukee ihmisiä sähkön voimakkaan hinnan nousun vuoksi. Talousarvioesitys vastaa Venäjän hyökkäyssodasta ja inflaatiosta johtuviin vaikutuksiin, vahvistaa turvallisuutta, huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta sekä jatkaa panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja vihreään siirtymään.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallituksen-talousarvioesitys-vuodelle-2023-turvaa-ihmisten-ostovoimaa-kompensoi-sahkon-hinnan-nousua-ja-vahvistaa-kestavan-kasvun-edellytyksia
  10. 29.4.2021 | Hallitus on puoliväliriihessään linjannut mittavista toimista työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi koronapandemian jälkeisessä Suomessa. Puoliväliriihen päätökset sisältävät linjauksia niin kasvun vahvistamiseksi, hiilineutraaliuden tiellä jatkamiseksi kuin eriarvoisuuden vähentämiseksi. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmaa, josta hallitus linjasi puolivälitarkastelun yhteydessä.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-paatti-vaalikauden-lopun-linjauksista-ja-vuosien-2022-2025-julkisen-talouden-suunnitelmasta
  11. 23.8.2021 | Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kuulijat, bästa vänner, Tämä vuosi on osoittanut hyvin, miten tärkeää työtä ulkopolitiikassa ja ulkoministeriössä tehdään. Nyt en tarkoita vain juuri meneillään olevaa Afganistanin kriisiä ja siihen liittyviä tehtäviä, vaan kaikkia kuluneiden kuukausien tapahtumia: globaalia vastausta koronakriisiin, kansainvälisiä toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, työtä Suo...
    https://valtioneuvosto.fi/-/ulkoministeri-pekka-haaviston-puhe-suurlahettilaskokouksessa-23.8.2021
  12. 26.3.2021 | Hyvät kuulijat, mina damer och herrar, dear participants Suomen menestys, yhteiskunnallinen tasa-arvo ja globaali asema perustuvat korkeaan osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen. Helsingin yliopisto on jo 381 vuoden ajan ollut menestystarinamme ytimessä.
    https://valtioneuvosto.fi/-/paaministeri-sanna-marinin-puheenvuoro-helsingin-yliopiston-vuosipaivana-26.3
  13. 15.3.2021 | Suomen kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa investointeja päästöjä vähentäviin ratkaisuihin, nopeuttaa kestävää talouskasvua ja luo pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Puolet rahoituksesta edistää vihreää siirtymää ja noin neljännes digitalisaatiota. Julkiset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset lisääntyvät ohjelman ansiosta noin 700 miljoonalla eurolla.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10623/suomi-vauhdittaa-eu-rahoituksella-investointeja-ja-hiilidioksidipaastojen-vahentamista
  14. 29.1.2021 | Suomi maksoi vuonna 2019 EU:lle 559 miljoonaa euroa enemmän kuin sai sieltä tuloja. Nettomaksu pysyi pidemmän ajan keskiarvon tuntumassa. Asukasta kohden nettomaksu oli 101 euroa, ilmenee Euroopan komission tilastoista.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10623/eu-jasenyys-maksoi-suomelle-101-euroa-asukasta-kohden-vuonna-2019
  15. 22.2.2021 | Kuntien tehtävät ja niitä koskeva sääntely ovat monitahoinen kokonaisuus. Kunnilla on lakisääteisiä tehtäviä ja ne ovat ottaneet yleisen toimialan perusteella itselleen myös vapaaehtoisesti tehtäviä. Lakisääteisiäkin tehtäviä on erilaisia. Osa tehtävistä on aina pakko hoitaa, osa riippuu esimerkiksi tarpeesta tai käytettävissä olevista määrärahoista. Osa tehtävistä on vapaaehtoisia, mutta kun kunta ottaa sellaisen hoitaakseen, se on toteutettava lainsäädännön mukaisesti.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10623/onko-aika-katsoa-kuntien-tehtavia-ja-velvoitteita-uudesta-nakokulmasta-
  16. 22.1.2021 | Suomen enimmäissaantoarvio EU:n elpymisvälineestä on laskenut aiemmin arvioidusta.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10623/talouden-kehitys-vaikuttaa-arvioihin-suomen-saamasta-eu-n-elpymisrahoituksesta
  17. 13.1.2021 | Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausunnoille ehdotuksen valtioneuvoston periaatepäätökseksi kyberturvallisuuden kehittämisohjelmasta 13. tammikuuta 2021. Ohjelman on tarkoitus ohjata toimialarajat ylittävää ja hallituskausien yli ulottuvaa kyberturvallisuuden kehittämistä.
    https://valtioneuvosto.fi/-/1410829/kehittamisohjelma-kyberturvallisuuden-kokonaistilan-parantamiseksi-1250784
  18. 30.6.2021 | Kestävä kasvu turvataan taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden yhteispelillä. Vain näitä kaikkia kolmea kestävyyttä vahvistamalla saavutamme pitkällä tähtäimellä julkisen talouden vakauden ja kehityskulun, joka on oikeudenmukainen myös tulevien sukupolvien kannalta.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10623/kolme-karkea-kestavaan-kasvuun
  19. 13.1.2021 | Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausunnoille ehdotuksen valtioneuvoston periaatepäätökseksi kyberturvallisuuden kehittämisohjelmasta 13. tammikuuta 2021. Ohjelman on tarkoitus ohjata toimialarajat ylittävää ja hallituskausien yli ulottuvaa kyberturvallisuuden kehittämistä.
    https://valtioneuvosto.fi/-/kehittamisohjelma-kyberturvallisuuden-kokonaistilan-parantamiseksi
  20. 5.9.2023 | Ulkoministeri Valtosen luento Paasikivi-seuralle Ulkoasiainministeriö Julkaisuajankohta 5.9.2023 16.38 Tyyppi: Puhe Hyvät naiset ja miehet, Lämmin kiitos puheenjohtaja Rinteelle ja koko Paasikivi-seuralle kutsusta. Arvostan tätä mahdollisuutta suu...
    https://valtioneuvosto.fi/-/ulkoministeri-valtosen-luento-paasikivi-seuralle
  21. 24.6.2021 | Kulttuuriympäristö on yleinen etu eli jakamaton ja kaikkia hyödyttävä yhteinen hyvä, jonka olemassaolo on välttämätöntä hyvinvoinnin ja talouden menestymisen kannalta - samalla tavalla kuin puhdas ilma ja vesi tai monimuotoinen luonto. Arjen ympäristöjen merkitystä ei voi liikaa korostaa ja lisätietoja sen vaikutuksista tarvitaan.
    https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/kulttuuriymparisto-tuo-hyvinvointia-arkeen-ja-aihetta-juhlaan
  22. 13.8.2021 | – Ministeriömme talousarvioehdotus tähtää kestävän kasvun vauhdittamiseen. Panostamme työllisyyden hyvään hoitoon, osaamiseen, innovaatioihin, vähähiilisyyteen ja digitalisaatioon, työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä toteavat työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2022 talousarvioehdotuksesta.
    https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/tyo-ja-elinkeinoministerion-vuoden-2022-talousarvioehdotus-tavoitteena-kestavan-kasvun-vauhdittaminen
  23. 19.1.2021 | Hallitus valmistelee alustavan version EU-rahoitteisesta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta helmikuun aikana. Aikataulua linjasi Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä ensimmäisessä kokouksessaan tiistaina 19. tammikuuta.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10623/kestavan-kasvun-ohjelman-valmistelu-etenee
  24. 23.8.2022 | Sanna Marin piti puheen suurlähettiläspäivillä 23.8.2022.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10616/paaministeri-sanna-marinin-puheenvuoro-suurlahettilaspaivilla
  25. 4.11.2021 | Vuoden 2021 neljäs lisätalousarvioesitys pienentää tämän vuoden valtion nettolainanoton tarvetta noin 2,2 miljardia euroa. Esityksessä on huomioitu talouden suhdannetilanteen paranemisesta aiheutuvat tarvearvioiden muutokset sekä verotuloarvioiden korotukset. Kokonaisuutena lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan vuodelle 2021 noin 249 miljoonan euron määrärahavähennystä. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 1,5 miljardilla eurolla.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-paatti-vuoden-2021-neljannesta-lisatalousarvioesityksesta
  26. 25.8.2023 | Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2024 talousarvioksi ja vuosien 2024–2027 kehyksiksi varmistaa hallitusohjelman linjausten toimeenpanoa. Vuoden 2024 budjettiehdotuksen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Ehdotus on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen. Budjetin loppusumma on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu, kun mukaan on luettu myös ensimmäinen lisätalousarvio.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10623/vm-n-budjettiehdotus-2024
  27. 2.2.2022 | Koronakriisi pysäytti EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamisen prosessin keväällä 2020. Jatkamme työtä EU:n valtiovarainministereiden talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa tänä keväänä uusissa olosuhteissa.
    https://valtioneuvosto.fi/-/ministeri-saarikko-eu-n-talouspolitiikan-tavoitteena-velkakestavyys-seka-kasvun-vauhdittaminen
  28. 23.8.2022 | Sanna Marin piti puheen suurlähettiläspäivillä 23.8.2022.
    https://valtioneuvosto.fi/-/paaministeri-sanna-marinin-puheenvuoro-suurlahettilaspaivilla
  29. 30.6.2021 | Kestävä kasvu turvataan taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden yhteispelillä. Vain näitä kaikkia kolmea kestävyyttä vahvistamalla saavutamme pitkällä tähtäimellä julkisen talouden vakauden ja kehityskulun, joka on oikeudenmukainen myös tulevien sukupolvien kannalta. 
    https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/kolme-karkea-kestavaan-kasvuun
  30. 8.9.2021 | Kuntien yhteisövero-osuuden toimivuus jakaa näkemyksiä vahvasti. Keskustelua käydään pitkälti lyhyen aikavälin perspektiivistä, mutta sitä voisi olla hyödyllistä täydentää pitkän aikavälin kehityssuuntia tarkastelemalla. Suhdanneherkkyydestään huolimatta yhteisöverolla voi olla paikkansa osana kuntien rahoitusta.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10623/keskustelu-yhteisoveron-kuntaosuudesta-kaipaa-syventamista
  31. 12.3.2021 | Suomen kansallisen biotalousstrategian päivitystyö etenee. Alueellisten toimijoiden kuuleminen päättyi ruotsinkielisten alueiden kuulemiseen, jossa mielipiteensä pääsivät kertomaan Uudenmaan, Pohjanmaan, Varsinais-Suomen sekä Uudenmaan ruotsinkieliset toimijat. Päivityksen on tarkoitus valmistua loppukesästä.
    https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/suomen-kansallisen-biostrategian-paivitystyo-etenee
  32. 1.9.2023 | Pääministeri Petteri Orpo puhui Turun Eurooppa-foorumissa perjantaina 1.9.2023. Puhe muutosvarauksin.
    https://valtioneuvosto.fi/-/paaministeri-petteri-orpon-puhe-eurooppa-foorumissa-1.9.2023
  33. 4.11.2021 | Vuoden 2021 neljäs lisätalousarvioesitys pienentää tämän vuoden valtion nettolainanoton tarvetta noin 2,2 miljardia euroa. Esityksessä on huomioitu talouden suhdannetilanteen paranemisesta aiheutuvat tarvearvioiden muutokset sekä verotuloarvioiden korotukset. Kokonaisuutena lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan vuodelle 2021 noin 249 miljoonan euron määrärahavähennystä. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 1,5 miljardilla eurolla.
    https://valtioneuvosto.fi/-/hallitus-paatti-vuoden-2021-neljannesta-lisatalousarvioesityksesta
  34. 30.6.2021 | Suomi tarvitsee maahanmuuttopolitiikan, joka kokoaa yhteen eri toimijoiden vastuualueet. Sisäministeriö on 30.6. asettanut hankkeen, jonka tehtävänä on määritellä pitkän aikavälin tavoitteet Suomen kokonaisvaltaiselle maahanmuuttopolitiikalle.
    https://valtioneuvosto.fi/-/1410869/sisaministerio-selvittaa-tavoitteita-suomen-kokonaisvaltaiselle-maahanmuuttopolitiikalle
  35. 4.3.2022 | Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt Euroopan turvallisuuden perustaa. Ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan suurvalta on ryhtynyt sotatoimiin Euroopassa toista valtiota kohtaan. Neuvottelutien hylännyt Venäjän johto aiheuttaa toimillaan valtavasti kärsimystä ja tuhoa – ei yksin Ukrainalle, vaan myös sen omalle kansalle.
    https://valtioneuvosto.fi/-/suomen-pankin-paajohtaja-olli-rehn-talouden-nakyma-sodan-sumussa
  36. 30.6.2022 | Valtioneuvosto lähetti 30.6.2022 kansallisen ilmasto- ja energiastrategian selontekona eduskuntaan. Strategia on kokonaisvaltainen keskipitkän aikavälin toimintaohjelma, jolla Suomi täyttää EU:n vuoden 2030 velvoitteet ja saavuttaa kansallisen 2035 ilmastotavoitteen Se kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla sekä maankäyttösektorin ja muiden alojen hiilinielut.
    https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/ilmasto-ja-energiastrategia-selontekona-eduskuntaan-strategia-on-toimintaohjelma-jolla-saavutetaan-hiilineutraalius-2035
  37. 4.4.2022 | Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa 4. huhtikuuta julkaisemassaan raportissa, että päästövähennystoimia on kiihdytettävä jo seuraavan vuosikymmenen aikana, jotta kansainväliset tavoitteet ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi olisi mahdollista saavuttaa. Kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvussa kaikilla sektoreilla ja viime vuosikymmenellä keskimääräiset kasvihuonepäästöt olivat korkeammat kuin koskaan aiemmin.
    https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/ipcc-n-raportti-nykyiset-toimet-eivat-riita-ilmaston-lampenemisen-rajaamiseen-1-5-asteeseen-tehokkaat-paastovahennykset-valttamattomia-jo-seuraavan-vuosikymmenen-aikana
  38. 27.1.2021 | Digitaalisesti edistyneiden D9+-maiden ministerit keskustelivat virtuaalisessa kokouksessaan 27.1.2021 Euroopan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteista, jotka ulottuvat vuoteen 2030 saakka. Maat julkaisivat kokouksesta yhteisen julkilausuman, jonka mukaan Euroopan teknologinen kilpailukyky perustuu digitaaliselle kehitykselle, innovaatioille ja toimiville sisämarkkinoille.
    https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/eu-maiden-digiryhmittyma-eu-n-on-tavoiteltava-teknologista-kilpailukykya
  39. 17.3.2021 | Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2021. Pohjoismaisen yhteistyön visiona on, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Tasa-arvo on yksi pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin kulmakiviä. Yhteistyö sen eteen on jatkunut jo 40 vuotta – ja jatkuu edelleen.
    https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/ministeri-blomqvist-pohjoismaat-yhdessa-tasa-arvon-asialla
  40. 9.9.2021 | Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2022 rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua koronakriisin jälkeiseen aikaan. Talousarvioesitys tukee pandemian aiheuttamasta kriisistä toipumista, vauhdittaa investointeja sekä edistää ympäristöllisesti kestävää kasvua ja osaavan työvoiman saatavuutta. Talousarvioesityksen tavoitteena on turvata ihmisten hyvinvointi ja huolehtia pitkäjänteisen, kestävän talouskasvun edellytyksistä.
    https://valtioneuvosto.fi/-/hallituksen-talousarvioesitys-rakentaa-tulevaisuuden-kestavaa-kasvua
  41. 13.1.2022 | 13. tammikuuta julkaistu tutkimus osoittaa, että tehokkainta tukipolitiikkaa on kohdentaa tutkimus- ja kehitystuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokapasiteetin yrityksille. Myös valikoimattomat tuet, jotka ovat käytännön innovaatiopolitiikassa luonteeltaan lähellä t&k-verotukia, tuottavat huomattavan hyvinvoinnin kasvun, vaikkakin kasvu jää valikoivia innovaatiotukia pienemmäksi.
    https://valtioneuvosto.fi/-/tutkimus-t-k-tukien-ja-verohelpotusten-lisaaminen-kannattaa-tuet-kuitenkin-kohdennettava-huolella
  42. 30.4.2021 | Hallitus vahvisti puoliväliriihessä koulutuspolitiikan roolia osana työllisyystoimiaan. Jatkuvan oppimisen panostuksilla saadaan työtä yli 10 000 ihmiselle. Riihessä sovittiin myös laajasta kokonaisuudesta, jolla paikataan koronapandemian aikana syntynyttä lasten ja nuorten oppimisvajetta. Hallitus sopi lisäksi, että koulutukseen ei kohdisteta leikkauksia myöskään vuodesta 2023 alkaen.
    https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/opetusministeri-saramo-yli-10-000-tyollista-koulutuspanostuksilla-toukokuussa-lisaresursseja-oppimisvajeen-paikkaamiseen-koulutuksesta-ei-leikata
  43. 4.8.2022 | Valtiovarainministeri Annika Saarikon ehdotusta valtion vuoden 2023 talousarvioksi on laadittu epävarmojen talousnäkymien keskellä. Budjettiehdotuksen loppusumma on noin 79,5 miljardia euroa. Ehdotus on noin 6,3 miljardia euroa alijäämäinen. Velanotto pienenee vuodelle 2022 budjetoidusta noin 2,5 miljardia euroa. Ehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa budjetti.vm.fi perjantaina 5. elokuuta.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10623/luomme-luottamusta-turvaamme-tulevaa
  44. 23.11.2021 | Jatkossa kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen tarvitaan vielä edistyneempiä digiratkaisuja, jotka mahdollistavat yksityiskohtaisemman tiedonkeruun työnhakijoilta ja päivittävät reaaliaikaisesti tietoja avointen työpaikkojen määristä ja täsmällisistä kuvauksista. Digitaaliset alustat ja tekoäly voisivat hoitaa kohdennusehdotukset kustannustehokkaasti puolestamme.    
    https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/kohtaannon-parantamisessa-tarvitaan-alya-ja-tekoalya
  45. 9.9.2021 | Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2022 rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua koronakriisin jälkeiseen aikaan. Talousarvioesitys tukee pandemian aiheuttamasta kriisistä toipumista, vauhdittaa investointeja sekä edistää ympäristöllisesti kestävää kasvua ja osaavan työvoiman saatavuutta. Talousarvioesityksen tavoitteena on turvata ihmisten hyvinvointi ja huolehtia pitkäjänteisen, kestävän talouskasvun edellytyksistä.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallituksen-talousarvioesitys-rakentaa-tulevaisuuden-kestavaa-kasvua
  46. 31.5.2022 | Valtiovarainministeri Annika Saarikko puhui vuoden 2022 toisen lisätalousarvioesityksen lähetekeskustelussa eduskunnassa 31. toukokuuta.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10623/valtiovarainministeri-saarikon-puhe-vuoden-2022-toisen-lisatalousarvioesityksen-lahetekeskustelussa
  47. 1.7.2021 | Suomen maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta julistettu YK:n kansainvälinen kasvinterveysvuosi 2020 päättyi torstaina Roomassa etäyhteyksin järjestetyn loppuseremonian myötä. Suomi on ollut aktiivisessa osassa vuoden tapahtumien järjestämisessä ja tavoitteiden edistämisessä.
    https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/kansainvalinen-kasvinterveysvuosi-2020-paattyi
  48. 12.2.2021 | Maanantaina 8. helmikuuta julkaistu talouskasvun tulevaisuutta käsittelevä raporttimme on herättänyt ilahduttavasti keskustelua Suomen talouden kasvunäkymistä. Raportin tavoitteena on pohtia talouden osa-alueita, joilla tuottavuuden ja työllisyyden kasvun edellytyksiä voidaan kohentaa ja samalla vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. 
    https://valtioneuvosto.fi/-/10623/pohjoismaisen-hyvinvointivaltion-rahoitus-edellyttaa-korkeaa-tyollisyytta-ja-tuottavuutta
  49. 23.9.2021 | Valtioneuvosto toimitti 23.9.2021 eduskunnalle U-kirjelmän EU:n uusiutuvan energian tavoitteita tiukentavista säädösehdotuksista. Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa ehdotuksensa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä koskevan direktiivin (RED II), hallintomalliasetuksen ja polttoaineiden laatudirektiivin muuttamiseksi. Ehdotukset ovat osa laajempaa ilmastopakettia, eli ns. 55-valmiuspakettia.
    https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/eduskunnalle-u-kirjelma-komission-ehdotuksesta-uusiutuvan-energian-saadosten-muuttamisesta
  50. 9.3.2022 | Euroopan komission 8.3.2022 julkaisema toimintasuunnitelma asettaa tavoitteeksi riippumattomuuden venäläisestä energiasta vuosikymmenen loppuun mennessä. Välittömästi voimme vaihtaa monien polttoaineiden toimittajaa. Pidempiaikainen muutos edellyttää kuitenkin suuria investointeja energia- ja teollisuuslaitoksiin sekä siirtoyhteyksiin. Samalla on hyväksyttävä muutoksen vaikutukset energiahintoihin.
    https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/riku-huttunen-venalaisesta-energiasta-irrottautuminen-tapahtuu-asteittain-ja-edellyttaa-valtavia-investointeja
  51. 14.4.2022 | Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia on kokoava toimenpideohjelma, jolla Suomi saavuttaa tämän tavoitteen. Strategialuonnos perustuu laajoihin taustaselvityksiin ja se on valmisteltu kattavassa ministeriöiden välisessä yhteistyössä.
    https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/kansallisen-ilmasto-ja-energiastrategian-luonnos-lausunnolle-
  52. 1.6.2021 | Korkean tason teknologianeuvottelukunta on tehnyt ehdotukset Suomen teknologiapolitiikan suunnaksi 2020-luvulle. Ehdotuksissa esitetään mm. TKI-panostuksia, osaajien lisäämistä ja julkisen hallinnon tehostamista automaation keinoin. Neuvottelukunta luovutti raporttinsa kuntaministeri Sirpa Paaterolle 1.6.2021.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10623/neuvottelukunta-esittaa-teknologiasta-suomen-valttikortti-hyvinvoinnin-varmistamiseksi
  53. 6.7.2021 | YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittinen foorumi (High-level Political Forum on Sustainable Development, HLPF) käsittelee tänä vuonna kestävää toipumista pandemiasta. Suomen valtuuskuntaa johtaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.
    https://valtioneuvosto.fi/-/suomella-on-johtorooli-ministerijulistuksen-neuvotteluissa-yk-n-kestavan-kehityksen-seurantakokouksessa-6.-15.7
  54. 27.9.2021 | Syksyn 2021 kuntatalousohjelma on laadittu vuoden 2022 valtion talousarvioesityksen yhteydessä. Kuntatalouden arvioidaan heikentyvän vuonna 2022.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10623/kuntatalousohjelma-vuodelle-2022-on-julkaistu
  55. 5.3.2021 | Suomi tehostaa pitkäjänteistä työtään hyvinvointitalouden edistämiseksi kotimaassa. Samalla Suomi jatkaa aloittamaansa tiivistä yhteistyötä kansainvälisten organisaatioiden ja verkostojen kanssa hyvinvointitalouden vahvistamiseksi maailmanlaajuisesti.
    https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/tavoitteellinen-tyo-hyvinvointitalouden-edistamiseksi-jatkuu-suomessa-ja-kansainvalisesti
  56. 20.4.2021 | Yrityksille koronaepidemian takia myönnetyt tuet ovat vähentäneet erityisesti todennäköisyyttä lomauttaa työntekijöitä. Kehittämistukien suuntaaminen koronapandemiasta eniten kärsineille aloille ei kuitenkaan onnistunut, vaan kustannustukea olisi tarvittu jo aiemmin.
    https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/tutkimukset-suomen-koronatukipaketti-on-pieni-kansainvalisessa-vertailussa-kustannustukea-olisi-tarvittu-heti-kriisin-alussa
  57. 3.2.2021 | Suomen kestävän kasvun ohjelman alustava suunnitelma valmistuu 15. maaliskuuta, linjasi ministerityöryhmä keskiviikkona 3. helmikuuta.
    https://valtioneuvosto.fi/-/10623/suomen-kestavan-kasvun-ohjelman-valmisteluaikataulu-tasmentyi
  58. 5.4.2022 | Pääministeri Sanna Marinin hallitus on sopinut vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmasta. Hallitus on kehysriihessään linjannut mittavista toimista, jotka vahvistavat turvallisuutta, luovat näkymää tulevaisuuteen ja rakentavat kestävää kasvua.
    https://valtioneuvosto.fi/-/hallituksen-julkisen-talouden-suunnitelma-vuosille-2023-2026-linjauksia-suomen-tulevaisuuden-kestavan-kasvun-ja-turvallisuuden-takaamiseksi
  59. 12.11.2021 | EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 12. marraskuuta oli esillä sotilaallinen liikkuvuus unionissa sekä EU:n laajentuminen. Lisäksi ministerivaliokunta linjasi Suomen kannat seuraavan viikon neuvostokokouksiin.
    https://valtioneuvosto.fi/-/eu-ministerivaliokunnassa-sotilaallinen-liikkuvuus-ja-laajentuminen
  60. 3.5.2021 | Suomi on julkaissut Elements of AI -verkkokurssin 21 EU-maassa näiden omilla kielillä. Lanseeraukset käynnistyivät toukokuussa 2020 Latviasta, ja viimeisenä kurssi julkaistiin huhtikuun 2021 lopussa Espanjassa ja Sloveniassa.
    https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/suomen-tekoalykurssi-kaytossa-ympari-eurooppaa-suuri-panostus-eurooppalaisten-digitaitoihin