Haku

15.7.2021 | Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut jätelain laajan uudistuksen, jolla vauhditetaan kierrätystä ja kiertotaloutta. Jätelaki velvoittaa jätealan toimijat erilliskeräämään ja kierrättämään jätteitä nykyistä tehokkaammin. Lisäksi toiminnanharjoittajille tulee uusia kirjanpito-, raportointi- ja ilmoitusvelvollisuuksia.

15.6.2022 | Kuntien tulee järjestää biojätteen erilliskeräys taajamissa sijaitsevissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöissä viimeistään 1.7.2022. Myös useimpien yritysten sekä julkisten hallinnon- ja palveluntuottajien on järjestettävä heinäkuusta lähtien toiminnassaan syntyvän yhdyskuntajätteen erilliskeräys. Erilliskeräysvaatimusten tavoitteena on saada lajitellusta materiaalista uusia tuotteita sekä vähentää luonnonvarojen käyttöä.

14.4.2023 | Muovitiekartan kokeilu- ja pilotointihankkeet päättyivät vuoden 2022 lopussa. Muovimiljoona-hankkeissa esimerkiksi käytettiin vanhoja tuulivoimaloiden lapoja sementin raaka-aineena, innostettiin koululaisia ja opiskelijoita muovin kiertotalouteen ja tarjottiin kahvittelijoille mahdollisuus nauttia juomansa pantillisista take away -kupeista.  

25.3.2021 | Valtioneuvosto hyväksyi tänään hallituksen esityksen jätelain ja siihen liittyvien eräiden muiden lakien muuttamiseksi. Kiertotaloutta edistetään antamalla kunnille, jätteen haltijoille sekä pakkausten tuottajille nykyistä selvästi tiukempia velvoitteita jätteiden erilliskeräykseen. Yksi keskeinen muutos olisi, että kuntien on järjestettävä keskitetysti erilliskerättävien jätteiden kuljetus.

22.8.2022 | Moni hävittää lääkkeensä edelleen väärin, osoittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) toteuttama tuore tutkimus. Erityisesti nuoret heittävät vanhentuneita ja tarpeettomia lääkkeitä roskiin tai viemäriin. Iäkkäämmät ikäryhmät puolestaan vievät lääkkeitä eniten oikeaoppisesti apteekkiin. Vanhentuneet ja tarpeettomat lääkkeet tulisi palauttaa aina apteekkiin, sillä roskikseen ja viemäriin päätyneet lääkejäämät rasittavat ympäristöä ja saattavat päätyä vääriin käsiin.

14.10.2021 | Suomalaiset lapsiperheet eroavat toisistaan elintarvikkeiden ostokäyttäytymisessä. Lapsiperheiden ollessa ruokaostoksilla noin joka neljäs euro kulutetaan epäterveellisiin elintarvikkeisiin. Niiden osuus ostoskorista on suurempi maaseudulla ja perheissä, joissa koulutus ja tulotaso ovat alhaisempia. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia lapsille pitäisi rajoittaa erityisesti koulutuksen, tulojen, perhekoon ja asuinalueen mukaisten ruoankäytön erojen vähentämiseksi, todetaan 14.

7.6.2022 | Suomi on vuosien ajan esittänyt, että elintarvikkeiden alkuperämerkintöjä koskevia vaatimuksia pitää yhdenmukaistaa EU-lainsäädännössä. Koska säädäntö ei ole kehittynyt toivotulla tavalla, on Suomessa annettu kansalliset asetukset elintarvikkeiden alkuperämaan ilmoittamisesta.

27.10.2021 | Viikoittain luomua ostavat kuluttajat arvostavat ympäristövastuullisuutta keskimääräistä suomalaista enemmän. He myös ostaisivat entistä enemmän luomua, jos valikoima olisi laajempi. Etenkin nuoremmat kuluttajat ja lapsiperheet ovat innostuneet luomun verkko-ostamisesta.