Haku
- Fess-haku
Näytetään tulokset 361 - 380 / 10 000
-
12.5.2022 | Suomi keskittyy lapsilisän kehittämiseen Mosambikin köyhimmissä maakunnissa, osana YK:n yhteisohjelmaa. Työn tueksi on valmistunut tilausselvitys sosiaaliturvan käytännöistä eteläisessä Afrikassa.https://valtioneuvosto.fi/-/suomi-alkaa-tukea-sosiaaliturvan-kehittamista-mosambikissa
-
10.6.2021 | Suomi tukee Maailman kauppajärjestön (WTO) teknisen avun rahastoja hiukan yli miljoonalla eurolla vuosina 2021–2022 kehitysmaiden kauppakapasiteetin vahvistamiseksi. Sopimus vahvistettiin 10. kesäkuuta Genevessä.https://valtioneuvosto.fi/-/suomi-tukee-miljoonalla-eurolla-kehitysmaiden-kansainvalista-kauppaa
-
13.8.2021 | Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ehdottaa hallinnonalan määrärahoiksi vuodeksi 2022 noin 16,5 miljardia euroa. Se on noin 1,3 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lasku johtuu pääosin kertaluonteisista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän koronakorvauksista. Suurimmat lisäykset aiheutuvat hoito- ja palveluvelan purusta sekä koronarokotteiden hankinnoista.https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/sosiaali-ja-terveysministerion-hallinnonalan-talousarvioehdotus-vuodelle-2022
-
24.8.2021 | Pääministeri Sanna Marin puhui ulkoministeriön suurlähettiläspäivillä 24.8.2021 (Puhe muutosvarauksin).https://valtioneuvosto.fi/-/paaministerin-puhe-suurlahettilaspaivilla-24.8.2021
-
8.2.2022 | Lapin yliopiston tutkijaryhmä selvitti, miten ulkomaisen virkamiehen lahjontaa koskevia lahjusrikossäännöksiä on sovellettu oikeuskäytännössä. Tutkimus osoittaa, että kansainväliseen liiketoimintaan liittyvien lahjusrikostapausten oikeuskäsittelyyn kytkeytyy erilaisia rikoslainsäädännön kattavuuteen, säännösten muotoiluun, näytön saatavuuteen ja näyttökynnykseen liittyviä haasteita.https://valtioneuvosto.fi/-/tutkimus-kansainvalisiin-lahjontatapauksiin-puuttuminen-on-haastavaa
-
21.6.2022 | Hyvinvointitalouden kehitystyö on tällä hetkellä aktiivista Suomessa. Suomelta puuttuu kuitenkin kansallinen tapa seurata hyvinvoinnin kehitystä ja ohjata päätöksentekoa tämän tiedon valossa. Tuore selvitys kuvaa neljää kehityssuuntaa hyvinvointitalouden ohjaukselle.https://valtioneuvosto.fi/-/selvitys-suomella-on-nyt-otollinen-hetki-hyvinvointitaloudellisen-ohjauksen-kehittamiseen
-
20.9.2021 | Lakiesityksen tavoitteena on säätää opiskeluhuollon kuraattorin ja psykologin tehtävissä olevan henkilöstön sekä oppilaiden ja opiskelijoiden välisestä sitovasta mitoituksesta. Sitovalla kuraattori- ja psykologipalveluiden henkilöstömitoituksella turvattaisiin oppilaiden ja opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen nykyistä tasa-arvoisempi saatavuus ja laatu.https://valtioneuvosto.fi/-/arviointineuvosto-oppilas-ja-opiskelijahuoltolakiin-esitetyn-henkilostomitoituksen-toteutuminen-haasteellista
-
28.4.2022 | Ennakoiva varautuminen ilmastonmuutokseen vähentää tappioita suhteessa reaktiiviseen sopeutumiseen, jossa toimitaan vasta ensimmäisten vahinkojen jälkeen. Valtioneuvoston tilaamassa ”Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI)” -hankkeessa kootaan yhteen tietämys ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista Suomelle.https://valtioneuvosto.fi/-/tutkimus-ennakoiva-sopeutuminen-ilmastonmuutokseen-kannattaa
-
30.5.2022 | Työn ja pääoman kohdentuminen on heikentynyt Suomen yrityskentässä 2000-luvulla, mikä on hidastanut merkittävästi tuottavuuskasvua. Keskeinen kasvua hidastava tekijä on työvoiman keskittyminen alhaisemman tuottavuuden yrityksiin. Työvoiman tehokkaampaan kohdentumiseen voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi purkamalla kannustinloukkuja sekä lisäämällä työvoiman liikkuvuutta ja palkkakilpailua, selviää tuoreesta Aalto-yliopiston ja Etlan tutkimuksesta.https://valtioneuvosto.fi/-/tutkimus-tyon-ja-paaoman-tehokkaampi-kohdentuminen-kasvattaisi-tuottavuutta-ja-taloudellista-hyvinvointia
-
24.8.2021 | Pääministeri Sanna Marin puhui ulkoministeriön suurlähettiläspäivillä 24.8.2021 (Puhe muutosvarauksin).https://valtioneuvosto.fi/-/10616/paaministerin-puhe-suurlahettilaspaivilla-24.8.2021
-
23.8.2021 | Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen puhe Suurlähettiläspäivänä 23.8.2021https://valtioneuvosto.fi/-/ministeri-tuppuraisen-suurlahettilaspaivien-puhe-23.8.2021
-
17.3.2022 | Toimintarajoitteiset henkilöt kokevat muuta väestöä todennäköisemmin väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisina. Heidän on myös usein muita vaikeampi saada tilanteeseen apua. Väkivallan uhreille suunnattujen palveluiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä pitäisikin parantaa, selviää tuoreessa tutkimushankkeessa, jonka toteuttivat THL, Invalidiliitto ry sekä Kynnys ry.https://valtioneuvosto.fi/-/tutkimus-vakivallan-tekija-on-lahes-aina-vammaiselle-henkilolle-tuttu-tai-laheinen-ihminen-apua-pitaisi-olla-saatavilla-nykyista-helpommin-ja-riittavammin
-
6.5.2021 | Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnoksen opetuksen turvalliseen järjestämiseen liittyen. Lakimuutoksen avulla vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten keinovalikoimaa esimerkiksi kiusaamisen ehkäisemiseksi. Lausunnoille lähetettiin myös lakiesitys varhaiskasvatuslain muuttamisesta lasten saaman tuen vahvistamiseksi.https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/kiusaamisen-vastaisen-toimenpideohjelman-lakimuutokset-lausunnoille-lausunnoille-myos-laki-varhaiskasvatuksen-tuen-vahvistamisesta
-
2.10.2023 | Hyvät liikenne- ja viestintäfoorumin osallistujat, hyvä yleisö.https://valtioneuvosto.fi/-/1410829/ministeri-ranteen-puhe-liikenne-ja-viestintafoorumissa-2023
-
22.6.2022 | Jatkossa rajamenettely voitaisiin ottaa käyttöön valtioneuvoston päätöksellä, jos Suomeen saapuisi poikkeuksellisen paljon maahantulijoita lyhyessä ajassa tai jos Suomeen kohdistuisi muuttoliikettä hyväksikäyttävää hybridivaikuttamista. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta 22.6. Esityksellä on tarkoitus parantaa mahdollisuuksia hallita Suomen alueelle jo suuntautunutta maahantuloa. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.https://valtioneuvosto.fi/-/1410869/rajamenettely-voitaisiin-ottaa-kayttoon-suomen-rajalla-laajamittaisen-maahantulon-ja-muuttoliikkeen-valineellistamisen-tilanteissa
-
12.5.2022 | Kestävyysmurroksen ja muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämisessä avainasemassa ovat uudet ratkaisut ja teknologiat. Niihin sisältyy kuitenkin monenlaisia riskejä, joita on mahdollista hallita ja jakaa erilaisin keinoin, selviää 12. toukokuuta julkaistusta valtioneuvostolle laaditusta selvityksestä.https://valtioneuvosto.fi/-/selvitys-innovatiivisten-julkisten-hankintojen-riskinhallintaan-on-olemassa-monia-keinoja
-
Hallituksen vuosikertomus 2025 Liite 4 Valtion yhtiöomistus SNELLMANINKATU 1, HELSINKI PL 23, 00023 VALTIONEUVOSTO valtioneuvosto.fi julkaisut.valtioneuvosto.fi ISBN pdf: 978-952-383-143-8 ISBN painettu: 978-952-383-159-9 ISSN pdf: 2490-0966 ISSN ...https://valtioneuvosto.fi/delegate/file/229638
-
6.4.2022 | Saastumisen torjuntaan tarvitaan uutta puhtia ihmisten ja ympäristön suojelemiseksi. On kiinnitettävä huomiota yhä suurempaan joukkoon saasteita sekä eri saasteiden yhteisvaikutuksiin. Jo käytössä olevia ohjauskeinoja on sovellettava nykyistä tehokkaammin. On myös pureuduttava niihin saasteisiin ja saasteiden lähteisiin, joihin nykyiset ohjauskeinot eivät ole vielä kyenneet puuttumaan riittävästi. Näin toteaa tuore selvitys, jossa ennakoitiin saasteettomuuspolitiikkaa ja -sääntelyä.https://valtioneuvosto.fi/-/selvitys-saastumisen-torjuntaan-tarvitaan-uusia-ohjauskeinoja
-
7.4.2022 | Jokaiselle avoin, syrjimätön työelämä on kaikkien etu: Suomi tarvitsee lisää osaajia, monimuotoiset tiimit vahvistavat yritysten kasvua ja lisäävät Suomen houkuttelevuutta investointimaana. Työelämän monimuotoisuusohjelmaan kuuluva opas ja yrityksille suunnattu IMAGO-valmennuspalvelu tarjoavat työyhteisöille käytännön neuvoja, miten monimuotoisia, kaikki hyväksyviä inklusiivisia työpaikkoja rakennetaan ja johdetaan.https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/tyoelaman-monimuotoisuusopas-ja-yritysvalmennukset-helpottavat-monimuotoisten-tyoyhteisojen-rakentamista-
-
25.5.2022 | Tuoreen tutkimuksen mukaan älykäs sopeutuminen tarjoaa kunnille työkaluja pitkäaikaiseen ja systemaattiseen muutosjoustavuustyöhön. Edellytyksenä on, että kuntien uudistumisen ja innovoinnin keskeisenä lähtökohtana on paikkaperustaisuus, Itä-Suomen yliopiston ja Norrum Oy:n valtioneuvostolle toteuttamassa tutkimuksessa todetaan.https://valtioneuvosto.fi/-/tutkimus-vahenevan-vaeston-alueilla-tarvitaan-paikkaperustaista-kehittamista