Haku

16.9.2021 | Rahankeräyslakia on tarkoitus muuttaa niin, että vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut rajattaisiin lain ulkopuolelle. Jatkossa vapaaehtoinen päästökompensaatiotoiminta ei edellyttäisi rahankeräyslupaa. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle esityksen lain muuttamisesta 16.9.2021.

18.11.2021 | Rahankeräyslaki muuttuu niin, että vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut ovat jatkossa mahdollisia ilman rahankeräyslupaa. Palvelut rajataan rahankeräyslain ulkopuolelle. Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista torstaina 18. marraskuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 19.11. Laki tulee voimaan 22.11.2021.

1.4.2026 | Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta, jonka tavoite on edistää jätteen erilliskeräystä ja kierrätystä.

18.11.2021 | Lagen om penninginsamlingar ändras så att det i fortsättningen är möjligt att tillhandahålla tjänster för frivillig utsläppskompensation utan tillstånd till penninginsamling. Tjänsterna lämnas utanför lagen om penninginsamlingar. Regeringen föreslog torsdagen den 18 november att den lag som gäller detta ska stadfästas. Avsikten är att republikens president stadfäster lagen den 19 november. Lagen träder i kraft den 22 november 2021.

18.11.2021 | The Money Collection Act will be amended so that voluntary carbon offsetting services can be provided without a money collection licence in future. These services will be excluded from the scope of the Money Collection Act. The Government submitted the bill amending the Act for approval on Thursday 18 November. The President of the Republic is to approve the bill on 19 November. The Act will enter into force on 22 November 2021.

16.9.2021 | The aim is to amend the Money Collection Act so that voluntary carbon offsetting services would be excluded from the scope of the Act. In future no money collection licence would be required for voluntary carbon offsetting. The Government submitted to Parliament a proposal to amend the Money Collection Act on 16 September 2021.

16.9.2021 | Avsikten är att lagen om penninginsamlingar ändras så att tjänsterna för frivillig kompensation av utsläpp lämnas utanför lagen. I fortsättningen förutsätter frivillig utsläppskompensation inte något tillstånd till penninginsamling. Statsrådet överlämnade en proposition till riksdagen med förslag till lag om ändring av lagen den 16 september 2021.

23.6.2021 | Esitysluonnoksessa ehdotetaan vapaaehtoisten päästökompensaatiopalvelujen rajaamista rahankeräyslain soveltamisalan ulkopuolelle. Esitys mahdollistaisi hiilineutraaliustavoitetta tukevien palvelujen tarjoamisen myös liiketoimintatarkoituksessa. Säädösehdotuksen keskeisenä tavoitteena on myönteisten ympäristövaikutusten aikaansaaminen.

23.6.2021 | I propositionsutkastet föreslås det att de frivilliga kompensationstjänsterna för utsläpp lämnas utanför tillämpningsområdet för lagen om penninginsamlingar. Propositionen gör det möjligt att erbjuda tjänster som stöder målet om klimatneutralitet även i affärsmässigt syfte. En viktig målsättning i lagstiftningsförslaget är att åstadkomma positiva konsekvenser för miljön.

10.2.2026 | Työryhmä esittää, että Suomessa säädetään kiertotalouslaki, joka korvaisi nykyisen jätelain. Työryhmän mietinnössä esitetään keskeiset lainsäädäntömuutokset, jotka sisältyisivät kiertotalouslakiin.

12.12.2025 | Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät 12.12. alustavaan sopimukseen ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta. Asetuksen tavoitteena on muun muassa edistää ajoneuvojen suunnittelua ja valmistusta kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, lisätä romuajoneuvojen osien uudelleenkäyttöä, parantaa romuajoneuvoista saatavien kierrätysmateriaalien laatua sekä puuttua romuajoneuvojen katoamiseen asianmukaisen jätehuollon ulkopuolelle.

4.7.2025 | Suomen kansallista verihuoltoa vahvistetaan 6,3 miljoonan euron lisärahoituksella, joka sisältyy vuoden 2025 lisätalousarvioon. Rahoituksella parannetaan verihuollon huoltovarmuutta.

15.4.2025 | Tuoreen selvityksen mukaan muovinkierrätyksen läpimurto Suomessa vaatii vielä runsaasti toimenpiteitä ja niitä tukevaa julkisen vallan ohjausta, eivätkä esimerkiksi suunnitteilla olevat laitosinvestoinnit yksin riitä muovinkierrätysasteen merkittävään kohentumiseen. Nykyisin noin 80 % Suomessa syntyneestä kaikesta muovijätteestä päätyy energiahyödyntämiseen.

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston ase- tukseksi jätteiden siirroista sekä asetusten (EU) N:o 1257/2013 ja (EU) 2020/1056 muuttami- sesta (jätteensiirtoasetus) Perustuslain 96 §:n 2 momentin perust...

5.6.2025 | Hylätyt ja käytöstä poistetut veneet, niihin jätetyt polttoaineet, akut ja muut vaaralliset jätteet sekä veneistä peräisin oleva muovi ja maalijäänteet voivat olla ympäristöriski ja aiheuttaa vaaraa myös ihmisten terveydelle. Pienet veneet kannattaakin toimittaa jäteasemalle maisemaa rumentamasta ja ympäristöä pilaamasta. Tärkeintä on kuitenkin estää jätteen syntymistä pitämällä veneestään hyvää huolta tai vaikka myymällä tai lahjoittamalla käyttökelpoinen vene edelleen.

10.12.2024 | Muovin päätymistä kierrätyslannoitteiden mukana ympäristöön pyritään vähentämään muun muassa lisäämällä kierrätyslannoitevalmisteiden omavalvontaa, kehittämällä biojätteen erilliskeräystä ja käsittelyteknologioita, valmistelemalla lannoitevalmisteille kansalliset ei enää jätettä -kriteerit sekä selvittämällä muita lainsäädännön muutostarpeita. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö jatkavat yhteistyötä sidosryhmien kanssa kierrätyslannoitteiden roskaongelman ratkaisemiseksi.

21.12.2023 | Vastuullisuusstrategiat ovat kannustaneet Barentsin alueen yrityksiä vähentämään muovien käyttöä tuotteissa ja lajittelemaan syntyvän muovijätteen. Kansallinen jätelainsäädäntö puolestaan vauhdittaa yrityksissä syntyvien muovijätteiden kierrätystä alueella, sillä se edellyttää pääosalta yrityksiä muovipakkausjätteen erilliskeräystä mm. Suomessa ja Norjassa. Tiedot löytyvät uudesta selvityksestä yritys...

31.1.2024 | Tiedon puute veneiden jätehuollosta, kuljetuksen vaikeus ja kustannukset ovat sekä suuren yleisön että vene- ja jätealan ammattilaisten mukaan merkittävimmät esteet käytöstä poistettujen lasikuituveneiden asialliselle käsittelylle. Hylätyt veneet ovat ympäristössä epäsiistejä ja rumentavat maisemaa. Lisäksi veneeseen jätetyt polttoaineet, akut ja muut vaaralliset jätteet sekä veneistä peräisin oleva muovi ja maalijäänteet voivat ajan myötä levitä ympäristöön ja lisätä ympäristökuormitusta.  

17.3.2023 | Ympäristöministeriö on huolissaan siitä, että kallistunut energian hinta synnyttää Suomeen pimeät jäteöljymarkkinat, joilla öljy päätyy laittomasti poltettavaksi. Väärässä paikassa oleva jäteöljy pilaa vesiä ja maaperää ja polttaminen aiheuttaa päästöjä. Lisäksi menetetään kierrätyksen hyödyt, sillä jäteöljyä voi kierrättää rajattomasti yhä uudelleen voiteluaineiksi. 

5.7.2023 | Ympäristöministeriö selvittää kyselytutkimuksilla käytöstä poistettujen ja hylättyjen lasikuituveneiden määrää Itämeren rannikkokunnissa. Hankkeessa selvitetään lisäksi veneiden keräyksen ja jätteenkäsittelyn vaihtoehtoja ja pohditaan ohjauskeinoja hylättyjen veneiden saamiseksi jätehuollon piiriin.