Haku

16.8.2019 | Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ehdottaa hallinnonalan määrärahoiksi vuodeksi 2020 noin 14,9 miljardia euroa.

29.4.2021 | Hallitus on puoliväliriihessään linjannut mittavista toimista työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi koronapandemian jälkeisessä Suomessa. Puoliväliriihen päätökset sisältävät linjauksia niin kasvun vahvistamiseksi, hiilineutraaliuden tiellä jatkamiseksi kuin eriarvoisuuden vähentämiseksi. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmaa, josta hallitus linjasi puolivälitarkastelun yhteydessä.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kotoutumisen edistämisestä annettua lakia, työttömyystu...

1.9.2022 | Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua, turvaa ostovoimaa ja tukee ihmisiä sähkön voimakkaan hinnan nousun vuoksi. Talousarvioesitys vastaa Venäjän hyökkäyssodasta ja inflaatiosta johtuviin vaikutuksiin, vahvistaa turvallisuutta, huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta sekä jatkaa panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja vihreään siirtymään.

30.4.2021 | Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun sekä pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerin Thomas Blomqvistin mukaan hallituksen puoliväliriiheessä tekemät päätökset vahvistavat sosiaali- ja terveyspalveluja, parantavat hoitoon pääsyä, turvaavat järjestöjen, yhteisöjen ja säätiöiden rahoitusta ja toimintaa, edistävät osatyökykyisten työllistymistä sekä ennaltaehkäisevät työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairauspoissaoloja.

13.8.2019 | Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut alkoivat tiistaina 13. elokuuta.

21.8.2019 | Talousarvioesityksen valmistelu on monivaiheinen ja vuorovaikutteinen prosessi. Julkaisimme listan yleisimmistä kysymyksistä ja vastauksista budjettiprosessiin liittyen.

29.4.2021 | Hallitus on puoliväliriihessä tehnyt päätöksiä, jotka vastaavat turvealan ennakoitua nopeampaan murrokseen. Turvetuotannosta luopuville yrittäjille valmistellaan luopumispaketti ja lämpölaitosten pienimuotoista turpeen polton verotusta helpotetaan.

29.4.2021 | Hallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi tekemällä päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä.

29.4.2021 | – Tekemämme päätökset hallituksen puoliväliriihessä uudistuvan teollisuuden, kotimaisen omistamisen ja investointien sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tueksi kannattelevat Suomen nousua koronakriisistä, elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo.

30.4.2021 | Hallitus vahvisti puoliväliriihessä koulutuspolitiikan roolia osana työllisyystoimiaan. Jatkuvan oppimisen panostuksilla saadaan työtä yli 10 000 ihmiselle. Riihessä sovittiin myös laajasta kokonaisuudesta, jolla paikataan koronapandemian aikana syntynyttä lasten ja nuorten oppimisvajetta. Hallitus sopi lisäksi, että koulutukseen ei kohdisteta leikkauksia myöskään vuodesta 2023 alkaen.

30.4.2021 | Hallitus päätti puoliväliriihessään kompensoida rahapelitoiminnan edunsaajille vähentyneitä tuottojen tuloutuksia. Kokonaisuudessaan kompensaatio rahapelitoiminnan edunsaajille vuonna 2022 on 330 miljoonaa ja 305 miljoonaa euroa vuonna 2023.

13.8.2021 | Oikeusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja vuodelle 2022 kaikkiaan miljardi euroa. Tämä on 15,6 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vaalimenoja ei oteta huomioon. Lisäys suunnataan oikeushallinnon perusrahoituksen vahvistamiseen.  

23.4.2025 | Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmasta. Tehtyjen päätösten ytimessä ovat Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Samalla hallitus huolehtii julkisen talouden kestävyydestä. Kasvupaketti rahoitetaan vastuullisesti muita julkisen talouden tuloja lisäävillä ja menoja vähentävillä toimilla.

2.9.2025 | Pääministeri Petteri Orpon hallitus on päättänyt talousarvioesityksestä vuodelle 2026. Hallitus tukee ratkaisuillaan viriävää talouskasvua. Talouskasvun tukeminen ja vastuullisen taloudenpidon jatkaminen on välttämätöntä, jotta suomalaisten turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista pystytään huolehtimaan myös jatkossa.

3.9.2024 | Pääministeri Orpon hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2025 vahvistaa talouden kasvuedellytyksiä. Yksityisen sektorin vetämä talouskasvu turvaa myös julkisen talouden rahoituspohjan. Julkisen talouden vaikean tilanteen vuoksi päätetyt nopeavaikutteiset velkaantumista hillitsevät toimet etenevät.

19.9.2023 | Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ensimmäisessä budjettiriihessään päättänyt ratkaisuista, joilla Suomea lähdetään kääntämään kestävän kasvun uralle. Hallitus käynnistää työllisyyttä ja kasvua vauhdittavia rakenteellisia uudistuksia, joiden myönteiset vaikutukset julkiseen talouteen näkyvät lähivuosina. Lisäksi hallitus päätti sopeutustoimista.

19.9.2023 | Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ensimmäisessä budjettiriihessään päättänyt ratkaisuista, joilla Suomea lähdetään kääntämään kestävän kasvun uralle. Hallitus käynnistää työllisyyttä ja kasvua vauhdittavia rakenteellisia uudistuksia, joiden myönteiset vaikutukset julkiseen talouteen näkyvät lähivuosina. Lisäksi hallitus päätti sopeutustoimista.

9.8.2024 | Valtioneuvoston kanslia ehdottaa pääluokalleen 241,6 miljoonaa euroa määrärahaa vuodelle 2025. Talousarvioehdotukseen sisältyvät muun muassa valtioneuvoston kanslian sekä oikeuskanslerinviraston toimintamenot, ministerien, valtiosihteerien ja erityisavustajien palkkamenot sekä puoluerahoituksen määrärahat.

17.11.2025 | EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät lauantaina 15.11. yhteisymmärrykseen unionin ensi vuoden budjetista. Suomi pidättäytyi äänestämästä kokonaisharkinnan perusteella.