Haku

1.9.2023 | Perjantaista 1.9.2023 alkaen raskaus voidaan keskeyttää yksin raskaana olevan pyyntöön perustuen kahdennentoista raskausviikon loppuun saakka. Aikaisemmin tällaisen raskauden keskeyttämiseen vaadittiin useimmissa tapauksissa kahden lääkärin lausunto, ja raskauden keskeytykselle tuli esittää peruste.

1.9.2023 | Från och med fredagen den 1 september 2023 får en graviditet avbrytas på begäran av den gravida fram till utgången av den tolfte graviditetsveckan. Tidigare krävdes i de flesta fallen utlåtanden av två läkare, och man skulle lägga fram en motivering för avbrytandet.

30.3.2023 | Huhtikuun alkupuolella tulee voimaan uusi laki sukupuolen vahvistamisesta (ns. translaki) ja syyskuun alussa tulee muutoksia raskauden keskeyttämistä koskevaan lakiin (ns. aborttilaki). Valtioneuvosto teki 30.3. useita asetusmuutoksia, joiden avulla lakimuutoksia pannaan täytäntöön.

30.3.2023 | I början av april träder den nya lagen om könsfastställelse i kraft (s.k. translagen) och i början av september ändras lagen om avbrytande av havandeskap (s.k. abortlagen). Den 30 maj gör Statsrådet flera ändringar i förordningar för att omsätta lagändringarna i praktiken.

27.8.2025 | Suomi on myöntänyt vuoden 2025 kehitysyhteistyön määrärahasta yleisrahoitusta YK:n väestörahasto UNFPAlle 25 miljoonaa euroa, YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenille 19 miljoonaa euroa, YK:n lastenrahasto Unicefille 3 miljoonaa euroa, YK:n kehitysohjelma UNDP:lle miljoona euroa ja YK:n ympäristöohjelma UNEPille 1,5 miljoonaa euroa.

21.12.2022 | Suomi tukee YK-järjestöjä vakauden ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Itsevaltaiset valtiot, konfliktit, ruoka- ja ilmastokriisit sekä koronapandemia lisäävät epätasa-arvoa ja heikentävät turvallisuutta ja hyvinvointia globaalisti.

5.12.2022 | Suomen lisätuella YK:n seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestö UNFPA tarjoaa liikkuvia terveyspalveluja, turvallisia synnytyksiä ja perhesuunnittelua naisille, jotka ovat joutuneet pakenemaan kuivuutta ja ruokakriisiä Somaliassa.

15.12.2021 | Koetut historialliset vääryydet ja nykypäivän syrjinnän psykososiaaliset vaikutukset ovat kielteisiä paitsi kuuroille ja viittomakielisille sekä heidän yhteisölleen, myös koko suomalaiselle yhteiskunnalle. 15. joulukuuta julkaistu selvitys pohjustaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaista valtiollista sovintoprosessia kuurojen ja viittomakielisen yhteisön kanssa.