Haku

30.4.2021 | Julkisia menoja, tuloja ja julkisen talouden tasapainoa sekä velkaantumista ohjaavien selkeiden sääntöjen käyttöönotolla on useita etuja. Hallitukset ilmaisevat niillä budjettipoliittisen linjansa, mikä luo vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön kansalaisille, yrityksille ja muille toimijoille. Lisäksi finanssipolitiikan säännöt luovat kehikon vero- ja menopolitiikalle sekä julkisen velan vakauttamiselle ja pidempiaikaiselle hallinnalle.

2.11.2022 | Työryhmä katsoo, että julkisen talouden nykyinen ohjausjärjestelmä on perusteiltaan toimiva, mutta kokonaisuutta tulee uudistaa siten, että järjestelmä olisi nykyistä ymmärrettävämpi, hallittavampi ja mahdollistaisi vahvemman poliittisen sitoutumisen. Työryhmä ehdottaa, että talouspolitiikan lähtökohdaksi otettaisiin pidemmän aikavälin velkakestävyys.

26.2.2021 | Selvitys rahapelitoiminnan tuottojen vähenemisen vaikutuksista on valmistunut. Selvityksessä tarkastellaan neljää eri vaihtoehtoa suomalaisen rahapelijärjestelmän kehittämistyölle. Työryhmä asettaa ensisijaiseksi vaihtoehdoksi kokonaisuudistuksen, jossa rahapelituotot ohjataan valtion yleiskatteellisiksi tuloiksi ja nykyiset edunsaajat siirretään budjetin kehysmenettelyn piiriin. Selvitys julkistettiin 26. helmikuuta.

5.4.2023 | Monet kriisit ovat koetelleet Suomen finanssipolitiikan sääntökehikkoa ja paljastaneet sen toimimattomuuden yllättävissä tilanteissa. Järjestelmää tulisi uudistaa ja sen toimintaa selkiyttää, todetaan tuoreessa Etlan valtioneuvostolle tekemässä tutkimuksessa. Budjettikehyksiin tulisi tutkijoiden mukaan kirjata erikseen toimintatavat normaalisuhdanteessa ja poikkeuksellisessa kriisissä. Sääntökehikon itsenäistä valvontaa tulisi tehostaa ja niiden suhdetta EU-sääntöihin selkeyttää.

30.4.2021 | Hallituksen puoliväliriihen linjaukset tuovat maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle tärkeitä kohdennuksia: turvealan huoleen vastattiin, tutkimukseen panostetaan, tulevalle eläintautirahastolle osoitettiin rahoitusta ja Veikkauksen alentuneita tuottoja kompensoidaan hevoskasvatukselle ja -urheilulle. Hallinnonalalle kohdistuvat säästöt vuodesta 2023 alkaen kohdistetaan useisiin eri menokohtiin. Viljelijätukiin leikkaukset eivät vaikuta.

5.4.2023 | Finlands finanspolitiska regelsystem har prövats av många kriser och det har visat sig att systemet inte alltid fungerar i överraskande situationer. I en färsk undersökning som Etla gjort för statsrådet konstateras det att systemet bör förnyas och verksamheten klarläggas. Enligt forskarna bör man i budgetramarna skriva in separat hur man ska gå till väga under normala konjunkturlägen och vid exceptionella kriser.

5.4.2023 | The regulatory framework of Finland's fiscal policy has faced several crises that have revealed its ineffectiveness in dealing with unexpected situations. The system should be reformed and its operating model clarified, finds a recent study conducted by the Research Institute of the Finnish Economy (ETLA) for the Government. According to the researchers, the budgetary framework should distinguish between the operating procedures for normal economic cycles and exceptional crises.

2.11.2022 | Arbetsgruppen anser att det nuvarande styrsystemet för de offentliga finanserna fungerar väl i grunden, men att helheten bör reformeras så att systemet blir mer begripligt, kontrollerbart och möjliggör ett starkare politiskt engagemang. Arbetsgruppen föreslår att den ekonomiska politiken ska utgå från skuldhållbarhet på lång sikt.

30.4.2021 | Besluten i regeringens halvtidsöverläggning för med sig viktiga omfördelningar inom jord- och skogsbruksministeriets förvaltningsområde: det reagerades på bekymren inom torvbranschen, det sker satsningar på forskning, det riktades finansiering till den fond för bekämpning av djursjukdomar som ska inrättas och hästuppfödarna och hästsporten kompenseras för Veikkaus minskade intäkter. Besparingarna inom förvaltningsområdet ska fördelas på flera olika utgiftsposter från och med 2023.

22.4.2026 | Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta. Maailmantalouden ja Suomen julkisen talouden tilanne on haastava. Hallitus on kehysriihessään nostanut työlistalleen uusia täsmätoimia, jotka lujittavat suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen sekä parantavat kasvun ja työllistymisen edellytyksiä.

31.10.2023 | Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jolla säädetään valtion talousarvion mukaisesti hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen myönnettävistä avustuksista annetussa laissa tarkoitetun valtionavustuksen myöntämisestä ja käyttämisestä. Uusi asetus tulee voimaan vuoden 2024 alussa.

31.8.2023 | Valtioneuvosto hyväksyi 31. elokuuta eduskunnalle annettavan tiedonannon toimista, joilla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa.

21.5.2024 | Hallitus sopi neuvottelussaan tiistaina 21. toukokuuta kuluvan vuoden toisesta lisätalousarvioesityksestä. Esitys tukee hallituksen tavoitetta pitää julkisen talouden alijäämä alle 3,5 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2024.

31.8.2023 | Valtioneuvosto hyväksyi 31. elokuuta eduskunnalle annettavan tiedonannon toimista, joilla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa.

7.5.2024 | Valtiovarainministeri Riikka Purra puhui eduskunnan lähetekeskustelussa tiistaina 7. toukokuuta. Aiheena oli valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028

22.11.2022 | Hyvinvointialueiden rahoituksen tulee kuulua valtion talouden kehykseen kokonaisuudessaan. Kehykseen tulee jättää riittävä liikkumavara hyvinvointialueiden ennakoimattomiin menotarpeisiin.

8.12.2022 | Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro nostaa esiin keinot siihen, miten parannetaan hyvinvoinnin edellytyksiä, saadaan julkinen talous takaisin kestävälle pohjalle, uudistetaan julkista hallintoa ja palveluita sekä toteutetaan vihreä siirtymä tehokkaasti. Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä nopeasti.

6.9.2023 | Pääministeri Petteri Orpo piti esittelypuheen eduskunnalle tiedonantokeskustelussa keskiviikkona 6. syyskuuta 2023. Puhe muutosvarauksin.

27.1.2022 | Valtioneuvosto teki 27.1.2022 yleisistunnossaan periaatepäätöksen valtion osallistumisesta Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeen rahoitukseen. Valtion rahoitus hankkeelle on enintään 20 miljoonaa euroa vuosina 2020–2026. Rahoituksesta päätetään valtiontalouden menokehysten puitteissa valtion talousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa sovittaen ne yhteen muiden julkisen talouden menotarpeiden kanssa.

24.3.2023 | Hallitus vahvisti eilen teknisen menokehyksen vuosille 2024-2027. Siinä oikeudenhoidon toimijoiden nykyisten tehtävien resurssit nostettiin kestävämmälle pohjalle.

30.4.2021 | Hallitus päätti puoliväliriihessään kompensoida rahapelitoiminnan edunsaajille vähentyneitä tuottojen tuloutuksia. Kokonaisuudessaan kompensaatio rahapelitoiminnan edunsaajille vuonna 2022 on 330 miljoonaa ja 305 miljoonaa euroa vuonna 2023.

27.5.2021 | Lisätalousarvioesitys siirtää puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoja tuleville vuosille puolustusministeriö Julkaisuajankohta 27.5.2021 11.34 Tyyppi: Tiedote Hallituksen kolmas lisätalousarvioesitys siirtää puolustusministeriön hallinnonal...

13.8.2021 | Sisäministeriö esittää hallinnonalalleen määrärahaa vuoden 2022 talousarvioon yhteensä 1,692 miljardia euroa, mikä on 115,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Sisäministeriön talousarvioehdotuksessa 2022 korostuvat lisäykset, jotka ovat välttämättömiä hallinnonalan perustoiminnan turvaamiseksi. Lisäysten suuruusluokka on poikkeuksellisen suuri johtuen erittäin niukasta kehyspäätöksestä vuosille 2022−2025.

20.9.2022 | Valtiovarainministeri Annika Saarikko puhui vuoden 2023 talousarvioesityksen lähetekeskustelussa eduskunnassa 20. syyskuuta.

28.9.2023 | Pääministeri Petteri Orpo puhui Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä torstaina 28.9.2023

29.4.2021 | Hallitus julkisti puoliväliriihessä kestävyystiekartan, johon on koottu sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytila ja hallituksen tavoitteet vuodelle 2030. Tiekartta konkretisoi hallitusohjelman tavoitetta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästä yhteiskunnasta.

29.4.2021 | Hallitus on puoliväliriihessään linjannut mittavista toimista työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi koronapandemian jälkeisessä Suomessa. Puoliväliriihen päätökset sisältävät linjauksia niin kasvun vahvistamiseksi, hiilineutraaliuden tiellä jatkamiseksi kuin eriarvoisuuden vähentämiseksi. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmaa, josta hallitus linjasi puolivälitarkastelun yhteydessä.

29.4.2021 | Hallitus on puoliväliriihessään linjannut mittavista toimista työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi koronapandemian jälkeisessä Suomessa. Puoliväliriihen päätökset sisältävät linjauksia niin kasvun vahvistamiseksi, hiilineutraaliuden tiellä jatkamiseksi kuin eriarvoisuuden vähentämiseksi. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmaa, josta hallitus linjasi puolivälitarkastelun yhteydessä.

5.4.2022 | Pääministeri Sanna Marinin hallitus on sopinut vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmasta. Hallitus on kehysriihessään linjannut mittavista toimista, jotka vahvistavat turvallisuutta, luovat näkymää tulevaisuuteen ja rakentavat kestävää kasvua.

5.4.2022 | Pääministeri Sanna Marinin hallitus on sopinut vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmasta. Hallitus on kehysriihessään linjannut mittavista toimista, jotka vahvistavat turvallisuutta, luovat näkymää tulevaisuuteen ja rakentavat kestävää kasvua.

12.8.2021 | Valtiovarainministeri Annika Saarikon ehdotuksessa valtion vuoden 2022 talousarvioksi toimeenpannaan hallituksen aikaisempia päätöksiä.