Haku

19.12.2025 | Oikeusministeriö on asettanut emeritusprofessori Matti Tolvasen selvityshenkilöksi arvioimaan yhtenäisrangaistusjärjestelmän kehittämistä. Yhtenäisrangaistus määrätään tapauksessa, jossa tuomittavana on samalla kertaa useita rikoksia. Tällöin yksittäisestä rikoksesta tuomittava rangaistus muodostuu alemmaksi kuin se olisi kyseisestä rikoksesta yksinään tuomittaessa.

6.6.2024 | Hallitus ehdottaa, että etäyhteyksien käyttömahdollisuuksia oikeudenkäynneissä lisätään. Tarkoituksena on parantaa oikeuden saatavuutta, lisätä oikeudenkäyntien joustavuutta ja vähentää oikeudenkäyntien viivästymistä.

31.5.2024 | Oikeusministeriön tilaama selvitys lahjusrikoksia koskevan lainsäädännön kehittämistarpeista on julkaistu. Selvityksessä esitetään vaihtoehtoiset mallit tunnusmerkistöjen yksinkertaistamiseksi. Lisäksi esitetään vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisointia, menettämisseuraamuksen määräämisen tehostamista ulkomaisen tahon lahjonnassa sekä tarkennuksia ulkomaisen virkamiehen määritelmään.

21.4.2023 | Poliisin rikostiedustelun kehittämistarpeita koskeva riippumaton selvitys suosittaa, että lainsäädäntöä tulee uudistaa. Poliisi tarvitsee rikostiedusteluun nykyistä täsmällisempiä keinoja vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä jengirikollisuuden torjumiseksi. Selvityshenkilönä toimi rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

8.3.2022 | Sisäministeriö on päättänyt teettää ulkopuolisella asiantuntijalla selvityksen poliisin rikostiedusteluun liittyvän lainsäädännön tilasta ja sen kehittämisestä. Selvityshenkilönä toimii rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Selvityksen on määrä valmistua helmikuussa 2023.

29.10.2021 | Oikeusavun tulorajoja tulisi nostaa vastaamaan paremmin tämänhetkistä väestön tulotasoa. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn selvityksen perusteella noin 800 euron käyttövarat kuukaudessa voisivat olla oikeasuhtainen summa, jolla oikeusapua voisi saada ilman omavastuuosuutta.

1.12.2021 | Itä-Suomen yliopiston koordinoiman tutkimuksen mukaan vaarallisuuden ja väkivaltariskin arviointi kaipaa yhtenäistämistä niin käytettyjen käsitteiden kuin käytäntöjen suhteen. Riskiarviointien tulokset yksilötasolla sisältävät paljon epävarmuustekijöitä. Väkivaltariskin arviota olisi tämän vuoksi perusteltua käyttää rikosoikeudellisesta näkökulmasta korkeintaan täydentävänä osana vapauttamis- tai seuraamusharkintaa.