Haku

28.7.2023 | EU:n sisämarkkinatulostaulu on päivitetty erityisesti vuoden 2022 EU-lainsäädännön täytäntöönpanon osalta. Tulosten mukaan jäsenmaat ovat edistyneet sisämarkkinasääntöjen toimeenpanossa ja valvonnassa, vaikka Venäjän hyökkäys Ukrainaan koetteli sisämarkkinoiden toimintaa. Suomi suoriutuu vertailussa edelleen EU:n keskiarvoja paremmin.

14.6.2024 | Ympäristöministeriö pyysi 6. kesäkuuta 2024 päättyneellä lausuntokierroksella lausuntoja ehdotuksesta lisätä rakentamislakiin uusi pykälä 40 a, jossa säädettäisiin asumisen ja majoittumisen määritelmistä.

19.6.2024 | EU-maiden ministerit tapaavat työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston kokouksessa 20.-21.6.2024 Luxemburgissa. Ministerit käsittelevät muun muassa sisämarkkinoiden sosiaalista ulottuvuutta, lääkelainsäädännön uudistusta, terveyssektoria osana kriisivalmiutta sekä mahdollisuutta hyväksyä neuvoston suositus syöpää ehkäisevistä rokotteista. Työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaneuvoston kokouksessa 20.6.

12464/25 ADD 4 RELEX.1 LIMITE FI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2025/0810 (NLE) 12464/25 ADD 4 LIMITE COLAC 141 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EU/MX/MGA/Liite I/fi 1 LIITE I VOIMASSA OLEVAT TOIMENPITEET SE...

7.2.2024 | Opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa yliopistoille yhteensä 255 miljoonaa euroa tohtorikoulutuksen uusien käytänteiden pilotointiin vuosina 2024–2027. Lisärahoitus suunnataan 1 000 väitöskirjatutkijalle, jotka otetaan yliopistoihin määräaikaisiin, kolmen vuoden työsuhteisiin suorittamaan tohtorin tutkintoa.

8.11.2023 | Ympäristöministeriö valmistelee asetusmuutosta, jonka perusteella valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaan otetaan käyttöön enimmäistulorajat. Tulorajat tulisivat käyttöön uusille asunnonhakijoille ja asunnon vaihtoa toivoville. Lausuntokierros on käynnissä 8. joulukuuta asti.

3.5.2023 | Tukholmassa järjestetään EU:n epävirallinen työllisyys- ja sosiaaliministerikokous 3.–4.5.2023 sekä epävirallinen terveysministerikokous 4.–5.5.2023. Suomea kokouksissa edustavat sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

30.5.2022 | Työn ja pääoman kohdentuminen on heikentynyt Suomen yrityskentässä 2000-luvulla, mikä on hidastanut merkittävästi tuottavuuskasvua. Keskeinen kasvua hidastava tekijä on työvoiman keskittyminen alhaisemman tuottavuuden yrityksiin. Työvoiman tehokkaampaan kohdentumiseen voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi purkamalla kannustinloukkuja sekä lisäämällä työvoiman liikkuvuutta ja palkkakilpailua, selviää tuoreesta Aalto-yliopiston ja Etlan tutkimuksesta.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kotoutumisen edistämisestä annettua lakia, työttömyystu...

12.12.2022 | Työvoimatiekartta-hanke on merkittävästi täsmentänyt kuvaa työvoiman saatavuuteen liittyvistä pulmista. Samalla työnantajat ja -tekijät ovat kahdeksassa toimialaryhmässä miettineet ehdotuksia, joilla tilannetta voitaisiin parantaa: työvoiman siirtymistä ylitarjonta-ammateista pula-ammatteihin ja alueelta toiselle tulisi ehdotusten mukaan vauhdittaa sekä selvittää, miten Suomeen töihin muuttavien palveluita voitaisiin vielä parantaa. 

27.8.2024 | Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strandin puhui suurlähettiläskokouksessa Helsingissä 27.8.2024. Puhe muutosvarauksin.

1.2.2022 | Valtion ja maakuntien liittojen välillä käydään aluekehittämiskeskustelut 1.–17.2.2022.  Keskustelut vahvistavat valtion ja maakuntien vuorovaikutusta ja yhteistyötä aluekehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Keskustelujen pohjalta tehdään valtion ja maakuntien väliset yhteistyöasiakirjat, joissa sovittuihin toimenpidekokonaisuuksiin valtioneuvosto myöntää maakuntien liitoille yhteensä 16 miljoonaa euroa kansallista aluekehittämisen määrärahaa.

6.10.2022 | Hallitus esittää, että työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut siirretään alueille ja kunnille 1.1.2025. Historiallisen uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.

22.6.2022 | Työvoimatiekartta-hankkeen tavoitteena on parantaa työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaantoa. Hankkeessa rakennettu tietomalli käyttää aiempaa monipuolisemmin dataa. Näin eri toimialojen erityispiirteet voidaan ottaa paremmin huomioon ja tilannekuva avoimien työpaikkojen laadusta, työvoimareserveistä ja ammattikohtaisista eroista tarkentuu. 

5.4.2022 | Lämpömittarin lukeman, eli ammattibarometrin tulosten, tulisi heijastua koulutusta järjestävien tahojen opetustarjontaan. Ammattibarometrin astelukuja pitäisi tarkkailla myös kotikatsomoissa. On tärkeää, että ammattibarometriarvio saavuttaa ihmiset, jotka ovat valitsemassa ammattia tai vaihtamassa alaa.

28.8.2024 | Pääministeri Petteri Orpo puhui Turun Eurooppa-foorumissa 28.8.2024. Puhe muutosvarauksin.

8.7.2022 | Euroopan komissio antoi 27.4. laillisen maahanmuuton uudistamista koskevan paketin. Pakettiin sisältyi tiedonanto osaajien houkuttelemisesta EU:hun sekä ehdotukset yhdistelmälupadirektiivin ja EU:ssa pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemaa koskevan direktiivin uudistamiseksi. Valtioneuvosto ilmaisi kantansa direktiiviehdotuksiin eduskunnalle antamissaan kirjelmissä 8.7.

23.8.2022 | Laukalle lähtenyt inflaatio koettelee kaikkia, joiden tulot kasvavat vähemmät kuin hinnat kohoavat. Korkeammat hinnat vaikuttavat kuitenkin eri tavoin eri ikäisiin ja eri puolella Suomea asuviin. Muun muassa työpaikanvaihtajat ja etuuksien saajat saattavat saada ainakin jonkinlaista suojaa inflaation koettelemuksilta, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen heinäkuun työllisyysluvuista.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansalaisuuslakia. Esityksen tavoitteena on uudistaa kansalaisuuslakia pääministeri Petteri Orpon hallitukse...

7.12.2021 | Rajat ylittävä liikkuvuus on lisääntynyt Pohjoismaissa ja Baltian maissa viimeisen 15 vuoden aikana. Maiden välillä liikutaan ja muutetaan vilkkaasti niin töiden, opiskelun kuin perheen vuoksi. Esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan rajat ylittävä työvoiman liikkuvuus kasvoi vuosina 2005–2015 noin 60 prosenttia. Yli 300 000 pohjoismaalaista asuu tai työskentelee toisessa Pohjoismaassa. Jos mukaan lasketaan Baltian maat, luku on vielä merkittävästi suurempi.