Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Media
Hakusivulle »
  •  Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta
      • Rajoitukset ja suositukset
        • Maahantulon rajoitukset ja terveystoimet Suomessa
      • Usein kysytyt kysymykset
        • Koronatilanteen palvelukanavat
      • Puhelinpalvelu ja chat
      • Ajankohtaisaineistot
        • Hallituksen tiedotustilaisuudet
        • Hallituksen tiedotteet
        • Päätösaineistot
        • Ministeriöiden tiedotteet ja uutiset
        • Monikieliset korona-aineistot
        • Kansalaispulssi
        • Covid-19-tutkimuskatsaukset
      • Valtioneuvoston johtaminen koronatilanteessa
        • Koronakriisin jälkihoitoa valmisteleva ryhmä ja tiedepaneeli
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
        • Ulkoministeriö
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        • Sisäministeriö
        • Oikeusministeriö
        • Valtiovarainministeriö
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
        • Maa- ja metsätalousministeriö
        • Liikenne- ja viestintäministeriö
      • Suomi toimii
        • Järjestökumppaneita
    • Tiedotteet
    • Uutiset
    • Puheet
      • Pääministerin ilmoitukset
      • Välikysymysvastaukset
    • Kolumnit ja kirjoitukset
    • Verkkolähetykset
    • Kuvat
    • Valtioneuvosto somessa
    • Virallinen podcast
    • Tapahtumat
    • Teemat
      • Budjetti 2021
      • Lisätalousarvioesitys 2.6.2020
      • Julkisen talouden suunnitelma 2021 – 2024 ja lisätalousarvioesitys 8.4.2020
      • Budjetti 2020
      • Hallitusneuvottelut 2019
      • Avoimet ovet 2019
      • Presidentti Koiviston hautajaiset
        • Usein kysytyt kysymykset presidentti Koiviston hautajaisista
    • Julkaisut
    • Avoimet työpaikat
    • Tilaa aineistoja
  • Marinin hallitus
    • Ministerit
      • Pääministeri
      • Tiede- ja kulttuuriministeri
      • Eurooppa- ja omistajaohjausministeri
      • Ulkoministeri
      • Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri
      • Oikeusministeri
      • Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri
      • Sisäministeri
      • Puolustusministeri
      • Valtiovarainministeri
      • Kuntaministeri
      • Opetusministeri
      • Maa- ja metsätalousministeri
      • Liikenne- ja viestintäministeri
      • Työministeri
      • Elinkeinoministeri
      • Sosiaali- ja terveysministeri
      • Perhe- ja peruspalveluministeri
      • Ympäristö- ja ilmastoministeri
    • Valtiosihteerit
    • Erityisavustajat
    • Työnjako ja sijaisuudet
    • Hallitusohjelma
      • 1 Johdanto
        • 1.1. Lupauksemme kansalaisille politiikan uudistamisesta
      • 2 Kestävän talouden Suomi
        • 2.1 Verotus muuttavassa maailmassa
      • 3 Strategiset kokonaisuudet
        • 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi
          • 3.1.1 Asuntopolitiikka
        • 3.2 Suomi kokoaan suurempi maailmalla
          • 3.2.1 Eurooppa-politiikka
        • 3.3 Turvallinen oikeusvaltio Suomi
          • 3.3.1 Oikeusvaltion kehittäminen
          • 3.3.2 Puolustuspolitiikka
        • 3.4 Elinvoimainen Suomi
          • 3.4.1 Liikenneverkon kehittäminen
          • 3.4.2 Maatalous
        • 3.5 Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
        • 3.6 Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
          • 3.6.1 Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus
          • 3.6.2 Sosiaaliturvan uudistaminen
        • 3.7 Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
          • 3.7.1 Kulttuuri, nuoriso ja liikunta-asiat
      • 4 Ohjaustavat
        • 4.1 Strategisen hallitusohjelman johtaminen
        • 4.2 Parlamentaariset komiteat
        • 4.3 Strategiset ministerityöryhmät
        • 4.4 Omistajapolitiikka
        • 4.5 Maailman paras julkinen hallinto
        • 4.6 Hallituksen viestintästrategia
      • Liitteet ja pöytäkirjamerkinnät
        • Liite 1. Yhteenveto päätösperäisistä pysyvistä menomuutoksista
        • Liite 2. Kertaluontoiset tulevaisuusinvestoinnit
        • Liite 3. Kehyssääntö
        • Liite 4. Harmaan talouden vastaiset toimet
        • Liite 5. Kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaiset toimet
        • Liite 6. Pöytäkirjamerkinnät
        • Liite 7. Eurooppa-pöydän muistio EU-puheenjohtajakauden keskeisistä teemoista
        • Liite 8. Liikenneryhmässä esille nousseet MAL-kehittämisajatukset kirjattuna
        • Liite 9. Demokratian kehittäminen
        • Liite 10. Korotusten vaikutukset etuuksiin
        • Liite 11. Liitteen 1 taulukot
        • Liite 12. Kertaluontoiset tulevaisuusinvestoinnit, liitteen 2 taulukot
      • Viestintästrategia
        • Johdanto
        • 1 Hallituksen viestinnän arvot
        • 2 Hallituksen avainviestit
        • 3 Viestinnän yhteistyömalli
        • 4 Tavoitteiden toteutumisen mittaaminen
    • Ministerivaliokunnat
    • Ministerityöryhmät
    • Palkkiot ja sidonnaisuudet
    • Ministeri ja eduskunta
    • Hallitusohjelman seuranta
  • Hankkeet
  • Päätökset
    • Asialistat
    • Istuntoaineistot
      • Raha-asiainvaliokunnan istunto
      • Valtioneuvoston yleisistunto
      • Tasavallan presidentin esittely
    • Selonteot, tiedonannot ja periaatepäätökset
    • Lainsäädäntösuunnitelma ja -ohjelma
    • Hallituksen vuosikertomukset
      • Vuosikertomus 2018
      • Vuosikertomus 2017
      • Vuosikertomus 2016
      • Vuosikertomus 2015
      • Vuosikertomus 2014
      • Vuosikertomus 2013
      • Vuosikertomus 2012
    • Valtioneuvoston päätökset -uutiskirje
    • Valtioneuvoston esittelijän käsikirja
  • Tietoa valtioneuvostosta
    • Nimittäminen ja järjestäytyminen
    • Valtioneuvoston toiminta
      • Oikeuskansleri
      • Toimitusministeristön toiminta
    • Pääministerin tehtävät
    • Ministerivaliokunnat
    • Hallituksen neuvottelut ja ministerityöryhmät
    • EU-asioiden käsittely
    • Valtioneuvosto ja eduskunta
    • Historiaa
      • Hallitusohjelmat
    • Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917
      • Miehet ja naiset ministereinä
      • Hallituskausien pituudet
      • Nuorimmat ja vanhimmat ministerit
      • Pääministerien ikä nimitettäessä
    • Toimi- ja edustustilat
      • Valtioneuvoston linna
      • Säätytalo
      • Valtioneuvoston juhlahuoneisto
      • Kesäranta
      • Königstedtin kartano
      • Arppeanum
      • Presidenttien muotokuvat
  • Yhteystiedot
    • Ministeriöt
      • Vierailijan turvallisuusohje
    • Ministeriöiden viestinnät
    • Palaute

Yhteystiedot

Valtioneuvosto
  • EtusivuEtusivu
  • Ajankohtaista
  • Marinin hallitus
  • Hankkeet
  • Päätökset
  • Tietoa valtioneuvostosta
  • Yhteystiedot
  • fi
  • Tietoa valtioneuvostosta
  • Historiaa
  • Naiset ministereinä itsenäisessä Suomessa
  • Hertta Kuusinen
« Kaikki naisministerit
Kansikuva
Hertta Kuusinen oli sotavuosien jälkeen maan tunnetuimpia poliitiikkoja. Hänestä tuli 1940-luvun lopulla Suomen kaikkien aikojen toinen naisministeri.

Kansanedustaja Hertta Kuusinen kättelee presidentti Paasikiveä itsenäisyyspäivän juhlissa Presidentinlinnassa vuonna 1949. Paavo Poutiainen/Museovirasto

Hertta Kuusinen

Hertta Elina Kuusinen oli aikansa vaikutusvaltaisin naispoliitikko ja Suomen kaikkien aikojen toinen naisministeri. Hänen isänsä oli Otto Wille Kuusinen, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon jäsen.

Hertta Kuusinen kasvoi isänsä O. W. Kuusisen vaalimaan aatteeseen. Kuusinen kävi koulua Helsingissä ja Jyväskylässä. Hän vietti aikaa myös äitinsä suvun kartanossa Luhangassa. Vuonna 1922 Kuusinen seurasi isäänsä Moskovaan toimien kirjastonhoitajana ja opettajana. Vuodet 1923–33 kestäneestä avioliitosta punaupseeri, toimittaja Tuure Lehénin kanssa syntyi Kuusisen ainoa lapsi, Yrjö (Juri), joka kuoli 17-vuotiaana keuhkokuumeeseen.

Kuusinen toimi 1930-luvun alussa fasisminvastaisena tarkkailijana Saksassa, kunnes palasi Suomeen salanimen turvin. Hän jäi kuitenkin kiinni ja joutui valtionpetoksen suunnittelusta viideksi vuodeksi vankilaan.

Vuonna 1939 vapautettu Kuusinen piileskeli talvisodan ajan Luhangassa, mutta tuli jälleen vangituksi ennen jatkosotaa. Hänet sijoitettiin ns. turvasäilöön poliittisesti epäluotettavana henkilönä. Sotien jälkeen kommunistinen toiminta oli taas luvallista. Kuusinen laittoi tarmonsa uuden yhteenliittymän, Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) rakentamiseen. Kuusinen toimi SKDL:on kuuluneen Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) puoluetoimikunnassa koko uransa sekä SKDL:n pääsihteerinä 1952–57.

Keskeisimmän uransa Kuusinen teki yhtenä maan suosituimmista kansanedustajista. Hän pääsi äänivyöryllä eduskuntaan 1945 ja nousi ensimmäisenä naisena eduskuntaryhmänsä puheenjohtajaksi toimien tehtävässä 11 vuotta. Eduskunnassa Kuusinen johti sivistysvaliokuntaa ja oli jäsenenä mm. ulkoasiainvaliokunnassa. Hänen kielitaitonsa ja kansainväliset suhteensa olivat avuksi Parlamenttien välisen liiton ja Pohjoismaiden neuvoston tehtävissä.

Kuusinen avasi päättäjänä tietä naisten yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Kuusinen oli yleispoliitikko, jonka työ painottui sosiaaliturvan parantamiseen, työväen oikeuksiin ja ulkopolitiikkaan. Hän oli edistämässä mm. kansaneläkelain uudistamista ja sairausvakuutuksen ulottamista kaikkiin kansanosiin. Kuusisen aikana sosiaalilainsäädäntöä kehitettiin; työviikko lyheni ja äitiyslomia sekä lapsilisälakia uudistettiin.

Kuusinen tuli tutuksi muun muassa Yleisradion Pienoisparlamentti-ohjelmasta, jossa hän esiintyi kyvykkäänä keskustelijana miesedustajien joukossa. Hänellä oli vankka kansansuosio, joka toi 1958 ja 1962 vaaleissa maan suurimmat äänisaaliit. Kuusinen toimi reilut kaksi kuukautta Pekkalan hallituksessa ensin salkuttomana, sitten valtioneuvoston kanslian toisena ministerinä. Hän oli Suomen toinen naisministeri Miina Sillanpään jälkeen. Kuusinen oli neljästi presidentin valitsijamies.

SKP hajaantui 1960-luvun lopulla. Kuusinen pysyi puoluetoimikunnassa ja säilytti hyvät suhteensa Neuvostoliittoon, mutta jättäytyi päivänpolitiikasta. Viimeiset työvuotensa 1969–74 hän vietti Berliinissä Naisten kansainvälisen demokraattisen liiton puheenjohtajana.

Kuusinen harrasti kulttuuria monipuolisesti. Hän kirjoitti uransa aikana yhden lastenkirjan sekä suuren määrän runoja, proosaa ja kirjeitä, joita on julkaistu hänen kuolemansa jälkeen.

65Ministeripäivät

Syntymäaika ja -paikka: 14.2.1904 Luhanka

Puolue: SKDL

Ministeriydet

  • 26.5.1948 - 4.6.1948
    Salkuton ministeri, SKDL
  • 4.6.1948 - 29.7.1948
    Ministeri valtioneuvoston kansliassa, SKDL
yhteiskuntapolitiikka tasa-arvo ulkopolitiikka sosiaalipolitiikka Neuvostoliitto

Kuvagalleria

Kuvagalleria
Hertta Kuusinen ja Yrjö Leino tanssivat itsenäisyyspäivän juhlissa Presidentinlinnassa vuonna 1947. Kalle Kultala/Museovirasto
Kuvagalleria
Kansanedustajat Anna-Liisa Tiekso-Isaksson ja Hertta Kuusinen Eduskuntatalon portailla 1950-luvulla. Esa Hilli/Eduskunta
Kuvagalleria
Hertta Kuusinen nousi ensimmäisenä naisena eduskuntaryhmänsä puheenjohtajaksi. Eduskunta
Valtioneuvosto
Statsrådet | Finnish Government

Snellmaninkatu 1 A, Helsinki

PL 23, 00023 Valtioneuvosto

Vaihde 0295 16001

Tietoa sivustosta

Sivukartta

Kysy ja anna palautetta