Valtioneuvosto ja ministeriöt Media
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Valtioneuvosto

Suomessa on 12 ministeriötä, jotka vastaavat omalla toimialallaan asioiden valmistelusta ja hallinnon toiminnasta.

  • Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston kanslia
  • Ulkoministeriö Ulkoministeriö
  • Oikeusministeriö Oikeusministeriö
  • Sisäministeriö Sisäministeriö
  • Puolustusministeriö Puolustusministeriö
  • Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö
  • Opetus- ja<br>kulttuuriministeriö Opetus- ja
    kulttuuriministeriö
  • Maa- ja<br>metsätalousministeriö Maa- ja
    metsätalousministeriö
  • Liikenne- ja<br>viestintäministeriö Liikenne- ja
    viestintäministeriö
  • Työ- ja<br>elinkeinoministeriö Työ- ja
    elinkeinoministeriö
  • Sosiaali- ja<br>terveysministeriö Sosiaali- ja
    terveysministeriö
  • Ympäristöministeriö Ympäristöministeriö
Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Sipilän hallitus
  • Hallitusohjelman toteutus
  • Hankkeet
  • Päätökset
  • Tietoa valtioneuvostosta
  • Yhteystiedot
  • fi/
  • Tietoa valtioneuvostosta/
  • Historiaa/
  • Naiset ministereinä itsenäisessä Suomessa/
  • Miina Sillanpää/
« Kaikki naisministerit
Kansikuva
”Pelastamalla äiti pelastetaan lapsi. Jokainen lapsi on pelastettava elämälle.”

Helsingin ensikodin puheenjohtaja Miina Sillanpää esittelee äitiyspakkausta 2.6.1942. Esa Hilli/Työväen Arkisto

Miina Sillanpää

Vilhelmiina Miina Sillanpää oli Suomen ensimmäinen naisministeri ja edelleen yksi pitkäaikaisimmista naiskansanedustajista.

Jokioislaisen torpparin suurperheeseen syntynyt Miina Sillanpää joutui tehdastyöhön jo 12-vuotiaana. Hän kävi kiertokoulua ja tehtaankoulua. Nuorena tyttönä hän oli innokas lukemaan kaiken minkä sai käsiinsä. 18-vuotiaana aukesi tie palvelijattareksi Porvooseen ja Helsinkiin.

Vuonna 1900 Sillanpää ryhtyi 34-vuotiaana johtamaan Helsingin palvelijatarkotia ja paikanvälitystoimistoa. Vuonna 1916 hän sai työn Osuusliike Elannon ravintoloiden tarkastajana ja hoiti toimea vuoteen 1932 asti - myös kansanedustajuutensa ohella.

Sillanpään yhteiskunnallinen aktivoituminen alkoi palvelijatarten ja työläisnaisten järjestäytymisestä. Sosialidemokraattiseen puolueeseen hän liittyi vuonna 1904 venäläistämistoimien vastustamisen ja äänioikeustaistelun vakuuttamana. Sillanpää oli joidenkin työläisnaisten lehtien päätoimittajana ja toimi alusta asti Sosialidemokraattisessa naisliitossa.

Sillanpää kohosi työläisnaisliikkeen keulahahmoksi ja kuuluisuudeksi, joka lunasti itselleen eduskuntapaikan ensimmäisissä vaaleissa 1907. Ura kansanedustajana jatkui joitakin katkoksia lukuun ottamatta vuoteen 1948 asti. Miina Sillanpää on edelleen 38 valtiopäivät istuneena Suomen toiseksi pitkäaikaisin naiskansanedustaja – ohi kiilasi Sirkka-Liisa Anttila vuoden 2016 lopulla.

Lyhytdokumentti kertoo Miina Sillanpään elämästä (Miina Sillanpään Seura).

Sillanpää pysyi syrjässä politiikasta vuoden 1918 sisällissodan ajan, mutta nousi sen jälkeen SDP:n naisliiton johtoon ja puoluetoimikunnan jäseneksi. Eduskuntatyössä Sillanpää painotti naisten aseman parantamista ja sosiaalipoliittisia uudistuksia. Hänen uransa huipentui lyhyeen pestiin Tannerin vähemmistöhallituksen toisena sosiaaliministerinä. Sillanpää oli Suomen ensimmäinen ja ainoa naisministeri, ennen kuin seuraavat naiset nimitettiin 21 vuotta myöhemmin.

Ministerikaudellaan Sillanpää tutustui maakuntien sosiaalioloihin ja oli edistämässä uutta, vaimojen oikeusasemaa parantavaa avioliittolakia sekä sairausvakuutuslain valmistelua. Hänen aikanaan säädettiin myös laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin.

Sillanpää toimi pitkään Helsingin kaupunginvaltuustossa ja etenkin valtuuston lastensuojelu- ja kotitalouslautakuntien puheenjohtajana. Hän osallistui koko uransa ajan laajasti kansalaisjärjestötoimintaan. Eläkkeellä Sillanpää keskittyi etenkin aviottomia äitejä ja heidän lapsiaan auttavan ensikotitoiminnan edistämiseen.

Sillanpää sai talousneuvoksen arvonimen vuonna 1938 ja elämäntyöstään Suomen kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon 1949. Hänen nimeään kantavat muun muassa Miina Sillanpään Seura ja Helsingin Palvelijataryhdistyksestä kehittynyt Miina Sillanpään Säätiö.

”Pelastamalla äiti pelastetaan lapsi. Jokainen lapsi on pelastettava elämälle.” (Miina Sillanpää Ensikotien toiminta-ajatuksesta. Sillanpää teki vuonna 1907 eduskunnassa ensimmäisten naiskansanedustajien kanssa aloitteen, joka myöhemmin johti Ensi- ja turvakotien perustamiseen.)

370Ministeripäivät

Syntymäaika ja -paikka: 4.6.1866 Jokioinen

Ammatti ja koulutus: Talousneuvos, toimittaja.

Puolue: SDP

Ministeriydet

  • 13.12.1926 - 17.12.1927
    Apulaissosiaaliministeri, SDP
tasa-arvo sosiaalipolitiikka kansalaisjärjestöt naisen asema työväenliike

Kuvagalleria

Kuvagalleria
Ensimmäisten yksikamaristen valtiopäivien naiskansanedustajia vuonna 1907. Miina Sillanpää takana kolmas oikealta. Helsingin kaupunginmuseo
Kuvagalleria
Toinen sosiaaliministeri Miina Sillanpää vuonna 1926 tai 1927. Miina Sillanpään säätiö
Kuvagalleria
Presidentti J.K. Paasikivi luovuttaa Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinnon Miina Sillanpäälle vuonna 1949. Työväen Arkisto
Kuvagalleria
Miina Sillanpää pudottaa äänestylippunsa vaaliuurnaan Kaisaniemen kansakoulun tiloissa eduskuntavaaleissa 1.7.1948. Lehtikuva

Tekstit: Annika Puukka, Nevelyn Media Oy ja valtioneuvoston kanslia

Facebook Twitter LinkedIn Google | Tulosta
Valtioneuvosto
Statsrådet | Finnish Government

Snellmaninkatu 1 A, Helsinki

PL 23, 00023 Valtioneuvosto

Vaihde 0295 16001

Tietoa sivustosta

Sivukartta

Kysy ja anna palautetta
Valikko
Hakusivulle »
  •  Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Tiedotteet
    • Uutiset
    • Etusivun uutiset
    • Puheet
      • Pääministerin ilmoitukset
      • Välikysymysvastaukset
    • Kolumnit ja kirjoitukset
    • Verkkolähetykset
    • Kuvat
    • Valtioneuvosto somessa
    • Tapahtumat
    • Teemat
      • Budjetti 2019
      • Budjetti 2018
      • Avoimet ovet 2017
        • Usein kysytyt kysymykset
      • Presidentti Koiviston hautajaiset
        • Usein kysytyt kysymykset presidentti Koiviston hautajaisista
      • Hallituksen puoliväliriihi 2017
    • Julkaisut
    • Avoimet työpaikat
    • Tilaa aineistoja
  • Sipilän hallitus
    • Ministerit
      • Pääministeri
      • Ulkoministeri
      • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
      • Oikeusministeri
      • Sisäministeri
      • Puolustusministeri
      • Valtiovarainministeri
      • Kunta- ja uudistusministeri
      • Opetusministeri
      • Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri
      • Maa- ja metsätalousministeri
      • Liikenne- ja viestintäministeri
      • Elinkeinoministeri
      • Työministeri
      • Sosiaali- ja terveysministeri
      • Perhe- ja peruspalveluministeri
      • Asunto-, energia- ja ympäristöministeri
    • Hallitusohjelma
    • Työnjako ja sijaisuudet
    • Ministerivaliokunnat
    • Ministerityöryhmät
    • Valtiosihteerit
    • Erityisavustajat
    • Palkkiot ja sidonnaisuudet
    • Ministeri ja eduskunta
  • Hallitusohjelman toteutus
    • Hallitusohjelman toimeenpano
    • Työllisyys ja kilpailukyky
      • Kilpailukykytoimet
    • Osaaminen ja koulutus
    • Hyvinvointi ja terveys
    • Biotalous ja puhtaat ratkaisut
    • Digitalisaatio, kokeilut ja normien purku
    • Reformit
    • Kivijalkahankkeet
    • Puoliväliriihessä 2017 sovitut uudet avaukset
    • Valtiontalous ja hallituksen esitykset
    • Voimassa olevat periaatepäätökset
  • Hankkeet
  • Päätökset
    • Asialistat
    • Istuntoaineistot
      • Raha-asiainvaliokunnan istunto
      • Valtioneuvoston yleisistunto
      • Tasavallan presidentin esittely
    • Selonteot, tiedonannot ja periaatepäätökset
    • Hallituksen lainsäädäntösuunnitelma
    • Hallituksen vuosikertomukset
      • Vuosikertomus 2017
      • Vuosikertomus 2016
      • Vuosikertomus 2015
      • Vuosikertomus 2014
      • Vuosikertomus 2013
      • Vuosikertomus 2012
    • Valtioneuvoston päätökset -uutiskirje
    • Valtioneuvoston esittelijän käsikirja
  • Tietoa valtioneuvostosta
    • Nimittäminen ja järjestäytyminen
    • Valtioneuvoston toiminta
      • Oikeuskansleri
    • Pääministerin tehtävät
    • Ministerivaliokunnat
    • Hallituksen neuvottelut ja ministerityöryhmät
    • EU-asioiden käsittely
    • Valtioneuvosto ja eduskunta
    • Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917
      • Miehet ja naiset ministereinä
      • Hallituskausien pituudet
      • Nuorimmat ja vanhimmat ministerit
      • Pääministerien ikä nimitettäessä
    • Historiaa
      • Hallitusohjelmat
    • Toimi- ja edustustilat
      • Valtioneuvoston linna
      • Säätytalo
      • Valtioneuvoston juhlahuoneisto
      • Kesäranta
      • Königstedtin kartano
      • Arppeanum
      • Presidenttien muotokuvat
  • Yhteystiedot
    • Ministeriöt
      • Vierailijan turvallisuusohje
    • Ministeriöiden viestinnät
    • Valtiosihteerit
    • Erityisavustajat
    • Tietosuoja
      • Käyttäjän oikeudet ja henkilötietojen tarkistaminen
    • Palaute

Yhteystiedot