Valtioneuvosto ja ministeriöt Media
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Valtioneuvosto

Suomessa on 12 ministeriötä, jotka vastaavat omalla toimialallaan asioiden valmistelusta ja hallinnon toiminnasta.

  • Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston kanslia
  • Ulkoministeriö Ulkoministeriö
  • Oikeusministeriö Oikeusministeriö
  • Sisäministeriö Sisäministeriö
  • Puolustusministeriö Puolustusministeriö
  • Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö
  • Opetus- ja<br>kulttuuriministeriö Opetus- ja
    kulttuuriministeriö
  • Maa- ja<br>metsätalousministeriö Maa- ja
    metsätalousministeriö
  • Liikenne- ja<br>viestintäministeriö Liikenne- ja
    viestintäministeriö
  • Työ- ja<br>elinkeinoministeriö Työ- ja
    elinkeinoministeriö
  • Sosiaali- ja<br>terveysministeriö Sosiaali- ja
    terveysministeriö
  • Ympäristöministeriö Ympäristöministeriö
Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Sipilän hallitus
  • Hallitusohjelman toteutus
  • Hankkeet
  • Päätökset
  • Tietoa valtioneuvostosta
  • Yhteystiedot
  • fi/
  • Tietoa valtioneuvostosta/
  • Historiaa/
  • Naiset ministereinä itsenäisessä Suomessa/
  • Riitta Uosukainen/
« Kaikki naisministerit
Kansikuva
"Ihmiset alkoivat myös muistella, onko aiemmin ollut puhemiehiä. Toisin sanoen naisena puhemies alkoi näkyä. Eduskunnalle tulivat kasvot."

Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen ja Ruotsin pääministeri Göran Persson pohjoismaisessa pääministerikokouksessa Imatralla 1.7.2001. Valtioneuvoston kanslia

Riitta Uosukainen

Riitta Maria Uosukainen oli ensimmäinen nainen eduskunnan puhemiehenä.

Karjalaiseen evakkoperheeseen syntynyt Riitta Uosukainen kasvoi Imatralla, mutta opiskeli suomen kieltä ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa ja työskenteli kustannusvirkailijana kustannusosakeyhtiö Tammessa. Valmistuttuaan filosofian lisensiaatiksi (1970) hän toimi Imatralla opettajana ja suomen kielen lehtorina sekä osallistui useiden oppikirjojen tekemiseen.

Imatralla alkoi myös poliittinen ura, kun hän pääsi kaupunginvaltuustoon 1977. Eduskuntaan Uosukainen eteni 1983. Lahjakkaana puhujana ja esiintyjänä pidetty Uosukainen nautti äänestäjien suosiota. Eduskunnassa Uosukainen kuului muun muassa puolustus- ja sivistysvaliokuntiin, joista jälkimmäisessä puheenjohtajana 1991. Hänet valittiin Ahon hallitukseen opetusministeriksi. Suomi oli silloin syvässä lamassa. Koulutukseen kohdistui useita suuria leikkauksia, joita Uosukainen vastusti.

Hallituskauden jälkipuolella eduskunnan puhemies Ilkka Suominen siirtyi Alkon pääjohtajaksi. Tilalle nostettiin Riitta Uosukainen, josta tuli ensimmäinen nainen eduskunnan puhemiehenä. Hän jatkoi tehtävässä eduskuntauransa loppuun vuoteen 2003 asti. Kaudella 1995–99 oli historiallinen tilanne, kun koko puhemiehistö koostui naisista (varapuhemiehinä Sirkka-Liisa Anttila ja Kerttu Törnqvist).

 

Uosukaisen puhemiesaikaan osuivat muun muassa Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja uusi perustuslaki. Hän johti eduskunnassa useita uudistuksia kuten tilojen lisärakentamista. Hän rajasi myös istuntojen kestoa. Uosukainen sai kansainvälistä kokemusta ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana. Hänet asetettiin kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi vuonna 2000 Sauli Niinistön kieltäydyttyä. Uosukainen jäi ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi kun jatkoon menivät Esko Aho ja Tarja Halonen.

Sekä uransa aikana että eläkkeelle jäätyään Uosukainen on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä etenkin kulttuuri- ja maanpuolustusalan järjestöissä. Hänelle myönnettiin ensimmäisenä naisena Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi vuonna 2002 ja valtioneuvoksen arvo 2004.

Uosukainen julkaisi vuonna 1996 teoksen Liehuva liekinvarsi (WSOY), jonka avoimuus herätti huomiota (ks. oheinen haastattelu). Vuonna 2004 ilmestyi toinen teos, muistelmallinen Nuijanisku pöytään: hajamietteitä intohimosta, vallasta ja sivistyksestä (Otava).

Uosukaisen puoliso on vuodesta 1968 everstiluutnantti evp Toivo (Topi) Uosukainen, joka on näkyvästi tukenut vaimoaan tämän julkisella uralla.

”Kaikkea muuta kunhan ei vain nukkuvaa, puolikuollutta elämää” (Riitta Uosukainen Minna Canthia siteeraten, VNK:n haastattelu 19.5.2017)

”Kun minusta tuli puhemies, useaan otteeseen lehdessä todettiin, että ’se puheenjohtaminenhan meni ihan hyvin’. Ihmiset alkoivat myös muistella, onko aiemmin ollut puhemiehiä. Toisin sanoen naisena puhemies alkoi näkyä. Eduskunnalle tulivat kasvot. Sukupuoli oli suuri etu eduskunnalle.” (Lipponen, Päivi (toim.): Akat aidan tekee, miehet käyvät mittaamassa. Kirjapaja, 2006, s. 117)

 

Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen yhtenä keskustelijana YLE:n A-studiossa EU-kansanäänestyksen jälkeen 16.10.1994. Uosukainen äänessä ensimmäisen kerran kohdassa 00:44.

1023Ministeripäivät

Syntymäaika ja -paikka: 18.6.1942 Jääski

Ammatti ja koulutus: Lehtori, kansanedustaja. Filosofian lisensiaatti.

Puolue: Kokoomus

Ministeriydet

  • 26.4.1991 - 11.2.1994
    Opetusministeri, Kokoomus
ETYJ opettajat koulutuspolitiikka eduskunnan puhemiehet opetusala

Kuvagalleria

Kuvagalleria
Kansanedustajat tutustumassa Helsinkiin 20.9.1995. Riitta Uosukaisen vieressä hallintojohtaja Kari T. Ahonen. Oppaana apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen. Kari Hulkko, Paasikuva, Demari/Työväen Arkisto
Kuvagalleria
Puhemies Riitta Uosukainen kuunteli kun tasavallan presidentti Mauno Koivisto piti presidenttikautensa viimeisen valtiopäivien avajaispuheen 8.2.1994. Arja Jokiaho, Paasikuva, Demari/Työväen Arkisto
Kuvagalleria
Puhemieheksi uudestaan valittu Riitta Uosukainen vaihtaa ajatuksia varapuhemiehenä jatkavan Matti Louekosken kanssa 6.2.1996. Kari Hulkko, Paasikuva, Demari/Työväen Arkisto

Tekstit: Annika Puukka, Nevelyn Media Oy ja valtioneuvoston kanslia

Facebook Twitter LinkedIn Google | Tulosta
Valtioneuvosto
Statsrådet | Finnish Government

Snellmaninkatu 1 A, Helsinki

PL 23, 00023 Valtioneuvosto

Vaihde 0295 16001

Tietoa sivustosta

Sivukartta

Kysy ja anna palautetta
Valikko
Hakusivulle »
  •  Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Tiedotteet
    • Uutiset
    • Etusivun uutiset
    • Puheet
      • Pääministerin ilmoitukset
      • Välikysymysvastaukset
    • Kolumnit ja kirjoitukset
    • Verkkolähetykset
    • Kuvat
    • Valtioneuvosto somessa
    • Tapahtumat
    • Teemat
      • Budjetti 2019
      • Budjetti 2018
      • Avoimet ovet 2017
        • Usein kysytyt kysymykset
      • Presidentti Koiviston hautajaiset
        • Usein kysytyt kysymykset presidentti Koiviston hautajaisista
      • Hallituksen puoliväliriihi 2017
    • Julkaisut
    • Avoimet työpaikat
    • Tilaa aineistoja
  • Sipilän hallitus
    • Ministerit
      • Pääministeri
      • Ulkoministeri
      • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
      • Oikeusministeri
      • Sisäministeri
      • Puolustusministeri
      • Valtiovarainministeri
      • Kunta- ja uudistusministeri
      • Opetusministeri
      • Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri
      • Maa- ja metsätalousministeri
      • Liikenne- ja viestintäministeri
      • Elinkeinoministeri
      • Työministeri
      • Sosiaali- ja terveysministeri
      • Perhe- ja peruspalveluministeri
      • Asunto-, energia- ja ympäristöministeri
    • Hallitusohjelma
    • Työnjako ja sijaisuudet
    • Ministerivaliokunnat
    • Ministerityöryhmät
    • Valtiosihteerit
    • Erityisavustajat
    • Palkkiot ja sidonnaisuudet
    • Ministeri ja eduskunta
  • Hallitusohjelman toteutus
    • Hallitusohjelman toimeenpano
    • Työllisyys ja kilpailukyky
      • Kilpailukykytoimet
    • Osaaminen ja koulutus
    • Hyvinvointi ja terveys
    • Biotalous ja puhtaat ratkaisut
    • Digitalisaatio, kokeilut ja normien purku
    • Reformit
    • Kivijalkahankkeet
    • Puoliväliriihessä 2017 sovitut uudet avaukset
    • Valtiontalous ja hallituksen esitykset
    • Voimassa olevat periaatepäätökset
  • Hankkeet
  • Päätökset
    • Asialistat
    • Istuntoaineistot
      • Raha-asiainvaliokunnan istunto
      • Valtioneuvoston yleisistunto
      • Tasavallan presidentin esittely
    • Selonteot, tiedonannot ja periaatepäätökset
    • Hallituksen lainsäädäntösuunnitelma
    • Hallituksen vuosikertomukset
      • Vuosikertomus 2017
      • Vuosikertomus 2016
      • Vuosikertomus 2015
      • Vuosikertomus 2014
      • Vuosikertomus 2013
      • Vuosikertomus 2012
    • Valtioneuvoston päätökset -uutiskirje
    • Valtioneuvoston esittelijän käsikirja
  • Tietoa valtioneuvostosta
    • Nimittäminen ja järjestäytyminen
    • Valtioneuvoston toiminta
      • Oikeuskansleri
    • Pääministerin tehtävät
    • Ministerivaliokunnat
    • Hallituksen neuvottelut ja ministerityöryhmät
    • EU-asioiden käsittely
    • Valtioneuvosto ja eduskunta
    • Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917
      • Miehet ja naiset ministereinä
      • Hallituskausien pituudet
      • Nuorimmat ja vanhimmat ministerit
      • Pääministerien ikä nimitettäessä
    • Historiaa
      • Hallitusohjelmat
    • Toimi- ja edustustilat
      • Valtioneuvoston linna
      • Säätytalo
      • Valtioneuvoston juhlahuoneisto
      • Kesäranta
      • Königstedtin kartano
      • Arppeanum
      • Presidenttien muotokuvat
  • Yhteystiedot
    • Ministeriöt
      • Vierailijan turvallisuusohje
    • Ministeriöiden viestinnät
    • Valtiosihteerit
    • Erityisavustajat
    • Tietosuoja
      • Käyttäjän oikeudet ja henkilötietojen tarkistaminen
    • Palaute

Yhteystiedot