”Kaipaan menneiden vuosien tulisieluisuutta. Pelkkä asiantuntemus ei riitä aatteellisessa liikkeessä.”

Tytti Isohookana-Asunmaa eduskunnassa Markku Laukkasen ja Mauri Pekkarisen (oikealla) kanssa 17.5.2000. Markku Ulander/Lehtikuva

Tytti Isohookana-Asunmaa

Keskustapuolueen kansanedustajana 20 vuotta toiminut Tytti Maria Isohookana-Asunmaa on kirjoittanut useita teoksia puolueensa historiasta ja vaikuttajista.

Oulun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella historian ja yhteiskuntatieteen lehtorina työskennellyt Isohookana-Asunmaa väitteli valtiotieteiden tohtoriksi vuonna 1980. Hän toimi Oulun yliopiston yhteiskuntatieteen vt. apulaisprofessorina ja kirjoitti kolumneja sanomalehti Kalevaan 1982–91. Maalaisliiton historiaa luotaavien teosten lisäksi Isohookana-Asunmaa on julkaissut muun muassa runokokoelman Meren tuuli (2005) sekä elämäkertateoksen Kerttu Saalastista (2008).

Haukiputaan kunnanvaltuustossa vuodesta 1972 toiminut Isohookana-Asunmaa valittiin kansanedustajaksi 1983. Hän toimi muun muassa ulkoasiainvaliokunnassa, suuressa valiokunnassa, sivistys- ja ympäristövaliokunnissa sekä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnassa. Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaksi hän nousi keväällä 1987. Isohookana-Asunmaa oli kulttuuriministeri Ahon hallituksessa, jossa oli seitsemän naisministeriä – enemmän kuin missään aiemmassa hallituksessa.

Lama-ajan kulttuuriministerinä Isohookana-Asunmaa laittoi alulle useita muutoksia. Yksi tunnetuimmista on taiteilija-apurahojen järjestelmän uudistus, jossa valtionpalkinnot korvattiin Suomi-palkinnoilla ja 15-vuotiset apurahakaudet leikattiin 5-vuotisiksi. Hän esti leikkaukset kirjastojen määrärahoihin ja valmistutti opintotukijärjestelmän uudistuksen.

Neuvostoliiton hajottua Isohookana-Asunmaa paneutui suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurin edistämiseen. Hän jatkoi ministerikauden jälkeen työtään Euroopan neuvostossa ja asiantuntijana laajemminkin vähemmistökansojen aseman parantamiseksi. Unkarin hallitus palkitsi hänet työstä suomalais-ugrilaisen csàngo-vähemmistön hyväksi vuonna 2003. Isohookana-Asunmaan csàngo-kansasta kertova teos on käännetty unkariksi ja englanniksi.

Lukuisten muiden luottamustoimiensa ohella Isohookana-Asunmaa toimi Suomen Nuorison Liiton valtuuston puheenjohtajana 1986-91 ja Marttaliiton hallituksen puheenjohtajana 1996–2003. Jäätyään pois eduskunnasta hän palasi Oulun yliopistoon. Poliittisen uransa jälkeen hän jatkoi historiantutkimustyötä sekä julkiseen keskusteluun osallistumista. Vuonna 2017 Isohookana-Asunmaa valittiin suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston hallitukseen uudelle kolmivuotiskaudelle.

”Kaipaan menneiden vuosien tulisieluisuutta. Pelkkä asiantuntemus ei riitä aatteellisessa liikkeessä.” (Hautamäki, Jaakko: ”Kaipaan tulisieluisuutta. Tytti Isohookana-Asunmaa 50 vuotta.” Hs.fi, 24.9.1997)

Nuorisokanava Radiomafian kielenkäyttö puhutti eduskunnassa 1990-luvulla. YLE:n tv-uutisissa 6.10.1994 ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa vastaa kansanedustajan kysymykseen kohdassa 01:16.

1449Ministeripäivät

Syntymäaika ja -paikka: 24.9.1947 Haukipudas

Ammatti ja koulutus: Yliopiston lehtori, kansanedustaja. Valtiotieteen tohtori.

Puolue: Keskusta