Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Media
Hakusivulle »
  •  Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta
      • Rajoitukset ja suositukset
        • Maahantulon rajoitukset ja terveystoimet Suomessa
      • Poikkeusolot ja valtioneuvosto
        • Valtioneuvoston johtaminen koronatilanteessa
      • Puhelinpalvelu ja chat
      • Usein kysytyt kysymykset
        • Koronatilanteen palvelukanavat
      • Epidemian vaiheet ja tasot
      • Ajankohtaisaineistot
        • Hallituksen tiedotustilaisuudet
        • Hallituksen tiedotteet
        • Päätösaineistot
        • Ministeriöiden tiedotteet ja uutiset
        • Monikieliset korona-aineistot
        • Kansalaispulssi
        • Covid-19-tutkimuskatsaukset
      • Suomi toimii
        • Järjestökumppaneita
    • Tiedotteet
    • Uutiset
    • Puheet
      • Pääministerin ilmoitukset
      • Välikysymysvastaukset
    • Kolumnit ja kirjoitukset
    • Verkkolähetykset
    • Kuvat
    • Valtioneuvosto somessa
    • Virallinen podcast
    • Tapahtumat
    • Teemat
      • Budjetti 2021
      • Lisätalousarvioesitys 25.2.2021
      • Lisätalousarvioesitys 2.6.2020
      • Julkisen talouden suunnitelma 2021 – 2024 ja lisätalousarvioesitys 8.4.2020
      • Budjetti 2020
      • Hallitusneuvottelut 2019
      • Avoimet ovet 2019
      • Presidentti Koiviston hautajaiset
        • Usein kysytyt kysymykset presidentti Koiviston hautajaisista
    • Julkaisut
    • Avoimet työpaikat
    • Tilaa aineistoja
  • Marinin hallitus
    • Ministerit
      • Pääministeri
      • Tiede- ja kulttuuriministeri
      • Eurooppa- ja omistajaohjausministeri
      • Ulkoministeri
      • Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri
      • Oikeusministeri
      • Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri
      • Sisäministeri
      • Puolustusministeri
      • Valtiovarainministeri
      • Kuntaministeri
      • Opetusministeri
      • Maa- ja metsätalousministeri
      • Liikenne- ja viestintäministeri
      • Työministeri
      • Elinkeinoministeri
      • Sosiaali- ja terveysministeri
      • Perhe- ja peruspalveluministeri
      • Ympäristö- ja ilmastoministeri
    • Valtiosihteerit
    • Erityisavustajat
    • Työnjako ja sijaisuudet
    • Hallitusohjelma
      • 1 Johdanto
        • 1.1. Lupauksemme kansalaisille politiikan uudistamisesta
      • 2 Kestävän talouden Suomi
        • 2.1 Verotus muuttavassa maailmassa
      • 3 Strategiset kokonaisuudet
        • 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi
          • 3.1.1 Asuntopolitiikka
        • 3.2 Suomi kokoaan suurempi maailmalla
          • 3.2.1 Eurooppa-politiikka
        • 3.3 Turvallinen oikeusvaltio Suomi
          • 3.3.1 Oikeusvaltion kehittäminen
          • 3.3.2 Puolustuspolitiikka
        • 3.4 Elinvoimainen Suomi
          • 3.4.1 Liikenneverkon kehittäminen
          • 3.4.2 Maatalous
        • 3.5 Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
        • 3.6 Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
          • 3.6.1 Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus
          • 3.6.2 Sosiaaliturvan uudistaminen
        • 3.7 Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
          • 3.7.1 Kulttuuri, nuoriso ja liikunta-asiat
      • 4 Ohjaustavat
        • 4.1 Strategisen hallitusohjelman johtaminen
        • 4.2 Parlamentaariset komiteat
        • 4.3 Strategiset ministerityöryhmät
        • 4.4 Omistajapolitiikka
        • 4.5 Maailman paras julkinen hallinto
        • 4.6 Hallituksen viestintästrategia
      • Liitteet ja pöytäkirjamerkinnät
        • Liite 1. Yhteenveto päätösperäisistä pysyvistä menomuutoksista
        • Liite 2. Kertaluontoiset tulevaisuusinvestoinnit
        • Liite 3. Kehyssääntö
        • Liite 4. Harmaan talouden vastaiset toimet
        • Liite 5. Kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaiset toimet
        • Liite 6. Pöytäkirjamerkinnät
        • Liite 7. Eurooppa-pöydän muistio EU-puheenjohtajakauden keskeisistä teemoista
        • Liite 8. Liikenneryhmässä esille nousseet MAL-kehittämisajatukset kirjattuna
        • Liite 9. Demokratian kehittäminen
        • Liite 10. Korotusten vaikutukset etuuksiin
        • Liite 11. Liitteen 1 taulukot
        • Liite 12. Kertaluontoiset tulevaisuusinvestoinnit, liitteen 2 taulukot
      • Hallitusohjelman seuranta
      • Viestintästrategia
        • Johdanto
        • 1 Hallituksen viestinnän arvot
        • 2 Hallituksen avainviestit
        • 3 Viestinnän yhteistyömalli
        • 4 Tavoitteiden toteutumisen mittaaminen
    • Hallitusohjelman seuranta
    • Ministerivaliokunnat
    • Ministerityöryhmät
    • Palkkiot ja sidonnaisuudet
    • Ministeri ja eduskunta
  • Hankkeet
  • Päätökset
    • Asialistat
    • Istuntoaineistot
      • Raha-asiainvaliokunnan istunto
      • Valtioneuvoston yleisistunto
      • Tasavallan presidentin esittely
    • Selonteot, tiedonannot ja periaatepäätökset
    • Lainsäädäntösuunnitelma ja -ohjelma
    • Hallituksen vuosikertomukset
      • Vuosikertomus 2018
      • Vuosikertomus 2017
      • Vuosikertomus 2016
      • Vuosikertomus 2015
      • Vuosikertomus 2014
      • Vuosikertomus 2013
      • Vuosikertomus 2012
    • Valtioneuvoston päätökset -uutiskirje
    • Valtioneuvoston esittelijän käsikirja
  • Tietoa valtioneuvostosta
    • Nimittäminen ja järjestäytyminen
    • Valtioneuvoston toiminta
      • Oikeuskansleri
      • Toimitusministeristön toiminta
    • Pääministerin tehtävät
    • Ministerivaliokunnat
    • Hallituksen neuvottelut ja ministerityöryhmät
    • EU-asioiden käsittely
    • Valtioneuvosto ja eduskunta
    • Historiaa
      • Hallitusohjelmat
    • Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917
      • Miehet ja naiset ministereinä
      • Hallituskausien pituudet
      • Nuorimmat ja vanhimmat ministerit
      • Pääministerien ikä nimitettäessä
    • Toimi- ja edustustilat
      • Valtioneuvoston linna
      • Säätytalo
      • Valtioneuvoston juhlahuoneisto
      • Kesäranta
      • Königstedtin kartano
      • Arppeanum
      • Presidenttien muotokuvat
  • Yhteystiedot
    • Ministeriöt
      • Vierailijan turvallisuusohje
    • Ministeriöiden viestinnät
    • Palaute

Yhteystiedot

Valtioneuvosto
  • EtusivuEtusivu
  • Ajankohtaista
  • Marinin hallitus
  • Hankkeet
  • Päätökset
  • Tietoa valtioneuvostosta
  • Yhteystiedot
  • fi
  • Tietoa valtioneuvostosta
  • Historiaa
  • Naiset ministereinä itsenäisessä Suomessa
  • Tyyne Leivo-Larsson
« Kaikki naisministerit
Kansikuva
Tyyne Leivo-Larsson istui viidessä eri hallituksessa 1940- ja 1950 -luvuilla. Hän oli ensimmäinen pääministerin sijaisena toiminut nainen Suomessa.

Ministeri Tyyne Leivo-Larsson (oikealla) ja rouva Sylvi Kekkonen tutustumassa Elannon tuotteisiin vuonna 1950. Työväen arkisto

Tyyne Leivo-Larsson

Viidessä eri hallituksessa sosiaaliministerinä toiminut Tyyne Lilja Leivo-Larsson oli Suomen ensimmäinen naissuurlähettiläs. Hän oli myös ensimmäinen nainen pääministerin sijaisena.

Tyyne Leivo-Larsson oli kivityömiehen tytär. Päästyään oppikouluun hän sai kipinän taitojensa kehittämiseen. Hän työskenteli konttoriapulaisena yrityksissä ja toimistonhoitajana Suomen Ammattijärjestössä (SAJ). Siellä hän tapasi ammattiyhdistysväkeä kiinnostuen politiikasta. Työn ohella hän opiskeli Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa etenkin kieliä oppien ruotsin lisäksi saksan, englannin ja esperanton. SAJ:n lakkautuksen jälkeen Leivo-Larsson siirtyi Helsingin kaupungin rahatoimistoon konttorikirjuriksi. Hän toimi työväensuojelu- ja huoltonäyttelyn hoitajana kun tuli valituksi ensimmäistä kertaa eduskuntaan 1948.

Naisjärjestötyö oli Leivo-Larssonille keskeistä koko uran ajan, ja hän verkostoitui yhteiskunnallisesti aktiivisten naisten kanssa yli puoluerajojen. Ammattiyhdistysliikkeen lisäksi hän toimi Sosialidemokraattisessa Nuorisoliitossa, Työläisnaisliitossa (puheenjohtajana vuodesta 1946) ja Helsingin paikallispolitiikassa.

Eduskunnassa Leivo-Larsson kuului pankki-, työväenasiain- ja ulkoasiainvaliokuntiin sekä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskuntaan. Hän istui viidessä eri hallituksessa joko ensimmäisenä tai toisena sosiaaliministerinä. Hän oli kolmas ministerintehtäviä hoitanut nainen Suomessa. Leivo-Larsson oli valmistelemassa tai toteuttamassa mm. sosiaalista asuntotuotantojärjestelmä Aravaa, kansaneläkeuudistusta ja merimies- sekä työeläkelakeja. Hän kannatti samapalkkaisuutta ja palkallista äitiyslomaa sekä esitti erilaisia parannuksia naisten asemaan. Leivo-Larsson edusti Suomea muun muassa YK:n ja kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleiskokouksissa.

Sosialidemokraattisessa puolueessa Leivo-Larsson nousi puoluetoimikuntaan ja naisliiton puheenjohtajaksi. Vasemmistosiiven skogilaisena hän tuli erotetuksi osastonsa joukossa SDP:stä vuonna 1958. Presidentti Kekkosen tuella hän toimi Kuuskosken virkamieshallituksessa toisena sosiaaliministerinä sekä pääministerin sijaisena, mikä oli ennenkuulumaton tehtävä naispoliitikolle. Kesken hallituskauden 1958 Kekkonen nimitti Leivo-Larssonin suurlähettilääksi Osloon ja myöhemmin lisäksi Reykjavikiin.

Palattuaan kotimaahan 1965 Leivo-Larsson liittyi Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattiseen liittoon (TPSL) ja nousi vielä kerran kansanedustajaksi 1966–70. Hän oli sekä eduskuntaryhmänsä että TPSL:n naisliiton puheenjohtaja.

Leivo-Larsson toimi presidentin valitsijamiehenä kolmesti ja kuului muun muassa Suomen YK-valtuuskuntaan sekä Kehitysapuasiain neuvottelukuntaan. Hän oli myös Helsingin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja 1948–57. Leivo-Larsson kirjoitti muistelmateoksen ”Elämässä tapaa ja tapahtuu” vuonna 1970.

”Poliittinen toimintani on rikastuttanut elämääni monella tavalla. Se on opettanut miten paljon ihmiset voivat uhrata, jos heidän on puolustettava aatteellista vakaumustaan, ja aina, milloin elämä on ollut uhanalainen aatteellisista syistä, on myös saanut kokea, mitä aatteellinen toiminta ja koko toveripiiri on merkinnyt itse kullekin.” (Eskelinen, Heikki (toim.): He edustavat meitä. Kansanedustajamme kertovat itsestään. WSOY, 1966, s. 189)

”Velvollisuuden tunne ja kansanvaltaisen yhteiskuntamuodon sekä siihen oleellisesti kuuluvan ihmisen vapauden puolustamisen tahto yleisten humanitääristen periaatteiden kunnioittamisen ohella ovat ne periaatteet, joiden varaan olen pyrkinyt rakentamaan elämänkatsomukseni, toimintani kaikilla aloilla. Että en aina ole onnistunut toimimaan ihanteitteni mukaisesti on sitten toinen juttu, mutta onhan päämäärä olemassa.” (Eskelinen, Heikki (toim.): He edustavat meitä. Kansanedustajamme kertovat itsestään. WSOY, 1966, s. 189)

1842Ministeripäivät

Syntymäaika ja -paikka: 3.3.1902 Uusikirkko

Puolue: ammatti/virkamies

Ministeriydet

  • 29.7.1948 - 17.3.1950
    Ministeri sosiaaliministeriössä, SDP
  • 4.3.1949 - 18.3.1949
    Sosiaaliministeri, SDP
  • 5.5.1954 - 20.10.1954
    Sosiaaliministeri, SDP
  • 20.10.1954 - 3.3.1956
    Ministeri sosiaaliministeriössä, SDP
  • 3.3.1956 - 17.5.1957
    Ministeri sosiaaliministeriössä, SDP
  • 17.5.1957 - 27.5.1957
    Sosiaaliministeri, SDP
  • 26.4.1958 - 29.8.1958
    Ministeri valtioneuvoston kansliassa, ammatti/virkamies
lähetystöt sosiaalipolitiikka asuntotuotanto suurlähettiläät naisjärjestöt kansaneläkkeet aravajärjestelmä

Kuvagalleria

Kuvagalleria
Sosiaaliministeri Tyyne Leivo-Larsson oli pääministerin sijainen Reino Kuuskosken USA:n matkan aikana vuonna 1948. T. Norjavirta/Helsingin kaupunginmuseo
Kuvagalleria
Tyyne Leivo-Larsson puhui Naisliiton liittojuhlassa Turussa vuonna 1946. Kuvaamo Viva/Työväen Arkisto
Valtioneuvosto
Statsrådet | Finnish Government

Snellmaninkatu 1 A, Helsinki

PL 23, 00023 Valtioneuvosto

Vaihde 0295 16001

Tietoa sivustosta

Sivukartta

Kysy ja anna palautetta