Pääministeri Juho Sunilan hallituksen ohjelma

Sunilan ohjelmapuhe valtioneuvoston yleisessä istunnossa 17.12.1927

Maamme on jo saavuttanut vakavan aseman itsenäisten kansojen joukossa. Tämän aseman säilyttämistä ja kansainvälisten suhteiden edelleen kehittämistä hallitus pitää tärkeänä ulkopoliittisena tehtävänään. Tässä mielessä hallitus tahtoo jatkuvasti ylläpitää hyviä ja luottamuksellisia suhteita toisiin valtioihin. Tultuaan jäseneksi Kansainliiton Neuvostoon on Suomi saanut kannettavakseen raskaan vastuun. Hallitus on tästä täysin selvillä ja toivoo osaltaan voivansa myötävaikuttaa kansojen keskinäisten erimielisyyksien selvittämiseen yksinomaan rauhanomaisin keinoin.

Hallituksen pyrkimyksenä on, vaarantamatta maanpuolustusta, huojentaa puolustuslaitoksen kustannuksia ja sen kansalaisille aiheuttamaa muuta rasitusta ryhtymällä toimenpiteisiin asevelvollisten palvelusajan lyhentämiseksi sekä toimeenpanemalla uudistuksia armeijan järjestelyssä. Tietoisena velvollisuudestaan vaikuttaa tehokkaan maanpuolustuksen ylläpitämiseen on hallitus selvillä myös siitä, että kansan puolustuskyky ei riipu vain armeijan suuruudesta ja varustusten vahvuudesta, vaan myös taloudellisesta puolustusvalmiudesta ja ennen kaikkea siitä, että armeijassa vallitsee hyvä henki ja lannistumaton puolustustahto, joka pohjautuu itse kansassa elävään tietoisuuteen maan puolustamisen tarpeellisuudesta. Edelleen hallitus näkee kansakunnan sisäisessä eheyttämisessä erityisen tärkeän tehtävän, ja tulee hallitustekemään voitavansa yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamiseksi, vähäväkisten taloudellisen aseman turvaamiseksi ja yleensä sellaisten olojen valmistamiseksi, että jokainen kansalainen tuntisi tämän maan isänmaakseen, jota on valmis työllään rakentamaan ja tarvittaessa hengellään puolustamaan. Tilattoman väestön aseman parantamiseksi on hallituksen mielestä uudisasutusta sekä valtion että yksityisten mailla tehokkaasti edistettävä ja maan saantia helpotettava sekä joudutettava muun muassa voimassaolevaa asuntolainsäädäntöä edelleen kehittämällä. Maataloustyöväestön asunto-olojen parantamista tarkoittavia toimenpiteitä on valtion taholta tarkoitukseen myönnettävien lainojen avulla tuettava.

Eduskunnan hyväksymän rajaseutuohjelman toteuttamista pitää hallitus kiireellisenä tehtävänä. Liikennettä rajaseudulle on, muun muassa sopivilla rahtialennuksilla, helpotettava. Vanhuuden ja työkyvyttömyyden vähävaraisille kansalaisille aiheuttamien vaikeuksien vähentämiseksi aikoo hallitus ryhtyä toimenpiteisiin yleisen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen toteuttamiseksi valtiotaloudelle mahdollisissa rajoissa. Tulo- ja omaisuusverolaki kaipaa erinäisiltä kohdilta tarkistusta. Niinpä näyttää olevan syytä korottaa verovapaan tulon määrää, lieventää suuriperheisten verorasitusta ja poistaa oikeus puoleen veron vähentämiseen. Ne mainitun lain säännökset, jotka koskevat osakeyhtiöiden ja omaisuuteen kohdistuvaa verotusta, ovat niinikään otettavat tarkistettaviksi. Tulliverotuksessa on hallituksen mielestä pyrittävä alentavaan suuntaan. Huomattavampiin muutoksiin siinä on kuitenkin ryhdyttävä vasta sen jälkeen, kun alullepantu työ kysymyksen selvittämiseksi on saatu suoritetuksi. Uutta tullitariffia laadittaessa on suhtauduttava eri tuotantoaloihin ja kuluttajaryhmiin tasapuolisesti, ottamalla huomioon, ettei maan itsenäisyydelle ja kansantaloudelle tärkeitä tuotantoaloja saateta vaaranalaiseksi.

Hallituksen pyrkimyksenä on saada virastoasiain käsittely nykyistä yksinkertaisemmaksi ja työteho virastoissa paranemaan. Vähentämällä vähemmän tarpeellista virkamiesten lukua voidaan näin saadulla säästöllä sitoa valtion palvelukseen mahdollisimman kyvykkäitä työvoimia.

Se rauhallinen rakennustyö, jolle valtakunnan jatkuvan kehityksen täytyy pohjautua, vaatii ennen kaikkea lujan taloudellisen perustan. Senvuoksi on hallituksen tärkeänä tehtävänä tukea maan taloudellista toimintaa, maatalouden ja siihen läheisesti liittyvän metsätalouden sekä teollisuuden, kaupan ja muun liiketoiminnan kehitystä, niin että maan varallisuustaso saataisiin nousemaan ja siten luoduksi luja taloudellinen pohja kansakunnan onnelliselle elämälle. Maan taloudellisen elämän terveelle kehitykselle hallitus pitää tärkeänä, että rahan korko saadaan edelleen alenemaan ja että osuustoimintaa voimakkaasti kehitetään.

Ottaen huomioon maatalouden suuren merkityksen ja tässä pääelinkeinossa työskentelevän väestön lukuisuuden kuin myös sanotun väestöosan monessa suhteessa vaikean aseman, katsoo hallitus erikoiseksi tehtäväkseen tukea työtä maatalouden hyväksi. Heikossa asemassa elävän pienviljelijäväestön elinehtojen parantamiseen tulee hallitus kiinnittämään kaikkea tarpeellista huomiota. Tätä tarkoittavista toimenpiteistä on erikoisesti mainittava: huokeakorkoisen, riittävän luoton varaaminen ja tarpeellisen lisämaan hankkiminen pienviljelijöille, toimenpiteet laidunolojen parantamiseksi, viljelysavustusten ja palkkiolainojen myöntäminen sekä toimenpiteet pienviljelijäin ammattitaidon kohottamiseksi.

Erikoista huolenpitoa hallituksen puolelta vaatii myös valtion oma rahataloudellinen tila, niin että valtion varsinaisten kulutusmenojen paisuminen saadaan hillityksi sekä menot vuosittain todellisilla tuloilla peitetyiksi.Henkinen kulttuuri ja erityisesti toimenpiteet kansan valistustason kohottamiseksi tulevat olemaan hallituksen huolenpidon esineinä. Suomalais- kansalliset pyrkimykset, joiden tarkoituksena on, kielellistä vähemmistöä sortamatta, kansallisen itsetunnon kohottaminen, tulevat saamaan hallituksen taholta oikeutettua huomiota osakseen.

Hallitus pitää välttämättömänä, että maassa saadaan aikaan luja yhteiskunnallinen järjestys. Valtio- ja yhteiskuntajärjestystä vastaan suunnattu rikollinen toiminta on päättävin toimenpitein valtiovallan taholta estettävä. Samoin on toimenpiteitä väkijuomien salakuljetuksen ja salakaupan tukahuttamiseksi tarpeen mukaan tehostettava. Hallitus toivoo yhteiskunnan kaikkien kerrosten yhdessä hallituksen kanssa ryhtyvän taisteluun sitä villiintymistä vastaan, joka uhmaa rauhallista ja lainalaista yhteiskuntaelämää. Luja järjestysvalta ei nimittäin yksinään pysty vallitsevaa kurittomuutta taltuttamaan, vaan sen tulee saada tehtävässään voimakasta tukea kansan oikeustajunnasta sekä sen halusta puolustaa oikeutta ja vastustaa vääryyttä. Tässä tarvitaan vapaiden kansalaisjärjestöjen, koulun, kodin, kirkon ja valtiovallan kesken ymmärtävää yhteistyötä.

Hallitus ryhtyy työhönsä luottaen siihen, että se isänmaan yhteistä parasta tarkoittaville toimenpiteilleen saa tukea Eduskunnan puolelta, jonka kanssa se pyrkii avoimeen ja luottamukselliseen yhteistyöhön. Samoin odottaa hallitus maan virkamieskunnalta ja kaikilta kansalaisilta velvollisuuden täyttämistä heille kuuluvissa tehtävissään.