Pääministeri Risto Rytin II hallituksen ohjelma

Rytin ohjelmapuhe valtioneuvoston yleisessä istunnossa 27.3.1940

Uusi hallitus katsoo tärkeimmäksi tehtäväkseen saattaa valtakunnan kaikinpuolisen jälleenrakennustyön nopeaan käyntiin ja luoda edellytyksiä sen menestykselliselle suorittamiselle. Ulkopolitiikkamme tulee olla rauhan ja puolueettomuuden politiikkaa. Se tulee pyrkiä luomaan ja ylläpitämään ystävälliset ja luottamukselliset suhteet kaikkiin valtioihin ja siten vakaannuttamaan kansainvälistä asemaamme sekä varmentamaan ja edistämään jälleenrakennustyötä.

Puolustuksemme on suunniteltava ja rakennettava uusia olosuhteita ja saavutettuja kokemuksia silmälläpitäen. Noin kahdeksasosa kansastamme on menettänyt kotinsa ja toimeentulonsa. Heidät on saatava hyödyllisinä, tuottavina kansalaisina sijoitetuiksi uusien rajojemme sisäpuolelle. Se vaatii oma-aloitteisuutta, rohkeutta ja kärsivällisyyttä heiltä itseltään, suurta myötämielisyyttä ja kansallista yhteisvastuuntuntoa kaikilta niiltä, jotka voivat tarjota heille työtä ja kattoa pään päälle tai muulla tavalla auttaa ja tukea heitä elämisen alkuun pääsemiseksi.

Mutta se vaatii myös nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä valtiovallan taholta. Sille siirtoväen osalle, joka on tottunut maatalouden harjoittamiseen ja joka haluaa tälle toiminnalle edelleen omistautua, on mikäli suinkin on mahdollista jo alkavaksi kesäksi järjestettävä sopivaa maata työalaksi ja ensimmäisiä vaatimattomia rakennuksia uutta kotia varten. Muun siirtoväen ammattitaito ja kokemus on pyrittävä saamaan kansantalouden palvelukseen sellaisissa toimissa ja sellaisilla työaloilla, joilla he voivat suurinta hyötyä tehdä. Niille, jotka sodan kautta tai rauhansopimuksen johdosta ovat menettäneet omaisuutensa tai huomattavan osan siitä, on näitä vahinkoja, mikäli he eivät muuten saa niistä korvausta, voimien mukaan yhteisesti tasattava. Jotta tämä kävisi mahdolliseksi, on niiden, joiden omaisuus pääasiallisesti on säilynyt, tehtävä kertakaikkinen uhri sen mukaan kuin siitä erikseen asianmukaisessa järjestyksessä päätetään.

Kansakunta voi ajan pitkään elää vain sillä ja kuluttaa vain sen verran, mitä se pystyy tuottamaan, sekä rakentaa jaa tehdä pääomasijoituksia vain sen verran, minkä se pystyy säästämään. Me olemme menettäneet runsaat 10 5 viljelysmaastamme ja teollisuutemme tuotantokyvystä. Olemme niinikään menettäneet tärkeitä raaka-ainealueita ja huomattavia voimalähteitä. Karjalan menettäminen on vienyt noin 17 % rautateistämme, rikkonut pahasti maantieverkostomme ja särkenyt sisämaan vesikuljetussysteemimme, kun Saimaan kanavan suu ja Viipurinlahti ovat jääneet rajojemme ulkopuolelle. Tärkeiden satamien menetys vaikeuttaa ulkomaille suuntautuvaa kaupankäyntiämme. Niinikään ovat valtiomme raha-asiat sodan johdosta tulleet rasitetuiksi ja rahamme ostokyvyn vakavuus joutunut vaaranalaiseksi.

Meidän on rohkeasti käytävä työhön voidaksemme uusien rajojemme sisäpuolella voittaa takaisin kaiken sen, minkä olemme menettäneet, ja entisestäänkin lisätäksemme hyödyllistä tuotantoamme kaikilla aloilla. Peltoalan menetyksestä huolimatta on elintarviketuotantomme kohotettava entistä suuremmaksikin voimaperäistyttämällä viljelystä ja jälleen laajentamalla viljelysalaa. Metsiemme hoitoa on tehostettava. Teollisuuden tuotantokykyä on suurennettava ja sitä laajennettava uusille aloille. Sen käytettäväksi on hankittava lisää voimaa rakentamalla uusia vielä käyttämättömiä koskia. Erityisesti on nopeasti käytävä käsiksi maan malmi- ja mineraalivaroihin. Rautatie-, maantie- ja vesikuljetusjärjestelmämme sekä satamaolomme ovat rakennettavat ja kehitettävät uusia oloja vastaaviksi. Kansainvälinen kauppamme ja erityisesti vientimme on nopeasti saatava vilkkaaseen käyntiin. Valtiotalouteemme on terve tasapaino palautettava ja rahamme vakava ostokyky turvattava.

Nämä jättiläistehtävät vaativat Suomen kansalta jättiläisponnistuksia. Ne vaativat meitä jokaista kohdaltamme tekemään työtä enemmän kuin ennen, kieltäytymään paljosta sellaisesta, jota ennen olemme itsellemme voineet sallia, ja uhraamaan yhteiseksi hyväksi enemmän kuin aikaisemmin. Ulkomaisten lainojen avulla voidaan jälleenrakennustyötämme jouduttaa ja helpottaa, ja meillä on oikeus odottaa ystäviltämme apua tässä muodossa. Mutta vaikkapa tämä toiveemme ei toteutuisi, on meidän sittenkin rohkeasti ja luottamuksella käytävä jälleenrakennustyöhömme, ja tulemme siinä varmasti myös onnistumaan.