Pääministeri Ralf Törngrenin hallituksen ohjelma 6.5.1954

Suhteissaan muihin maihin hallitus noudattaa maan ulkopolitiikassa jo vakiintuneiksi muodostuneita perusnäkökohtia, joiden suhteen maassa vallitsee yksimielisyys. Suomen kansan on pysyteltävä erossa suurvaltojen kesken esiintyvistä ristiriidoista ja pyrittävä ylläpitämään hyviä suhteita kaikkiin kansoihin. Suomen asema toisen maailmansodan jälkeen on rakentunut, paitsi maan maantieteelliseen sijaintiin, ennen kaikkea voimassaolevaan, Neuvostoliiton kanssa tehtyyn rauhansopimukseen sekä sopimukseen ystävyydestä, keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä. Suomen perinteelliset yhteydet muihin pohjoismaihin ja erikoisesti Ruotsiin vaikuttavat niinikään maamme ulkopoliittisiin suhteisiin.

Sisäpolitiikassaan hallitus pyrkii edistämään työrauhan säilymistä ja poistamaan eri kansalaisryhmien välisiä ristiriitoja. Hallitus tahtoo suhtautua tasapuolisesti eri kansalaispiirien aineellisiin ja henkisiin tarpeisiin ja ottaa huomioon kaikkien kansalaispiirien oikeudet. Hallitus haluaa samalla, eduskunnan myötävaikutukseen nojautuen, lujittaa kaikkien rakentavien voimien luottamusta kansamme kykyyn hoitaa asioitaan jatkuvan kehityksen ja tulevaisuuden turvaamiseksi. Hallitus pyrkii noudattamaan edistystä eteenpäin vievää politiikkaa, jonka päämääränä on kansakunnan hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden lisääminen valtakunnan taloudellisen kestokyvyn puitteissa. Tämän päämäärän saavuttamiseksi hallitus tulee kiinnittämään erikoista huomiota sosiaalivakuutuksen kehittämiseen, ennen muita kansaneläkevakuutuksen muuttamiseksi siihen suuntaan, että se antaisi riittävää sosiaalista turvaa myöskin nykyiselle sukupolvelle. Sosiaalisessa lainsäädännössä olevien epäkohtien poistamiseen, erityisesti eräiden keskeneräisten työaikaa ja ammattiopetusta koskevien lainsäädännöllisten toimenpiteiden toteuttamiseen on kiinnitettävä huomiota.

Talouspolitiikkansa keskeiseksi tavoitteeksi hallitus asettaa täystyöllisyyden turvaamisen jo taloudellisen tasapainon lujittamisen. Talouselämäämme kehittämällä ja tuotantoamme laajentamalla pyritään turvaamaan riittävästi työtilaisuuksia lisääntyvälle väestölle. Sitä varten hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sekä maatalouden että teollisuuden että muun tuotantotoiminnan jatkuvan kehityksen ja kannattavuuden edellytysten parantamiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rakenteellisen työttömyyden syiden poistamiseen sekä kausityöttömyyden torjumiseen. Hallitus katsoo, että talouselämämme järkevää desentralisaatiota on edistettävä ja tuotantotoimintaa kahlitseva tarpeeton säännöstely on pyrittävä lopettamaan. Hallitus pitää tärkeänä tasapuolisuuden noudattamista maaseutu- ja kaupunkiväestön elinetuja valvottaessa.

Talouselämän pohjan lujittamiseksi ja haitallisten suhdannevaihtelujen vaikutusten vähentämiseksi on ryhdyttävä tarkoituksenmukaisiin tasoitustoimenpiteisiin. Asuntokysymyksen ratkaisua on sekä asutuskeskusten että maaseudun osalta edistettävä. Asutustoimintaa on jatkettava kiinnittämällä erityistä huomiota pienviljelmien elinkelpoisuuden parantamiseen.

Hallitus pyrkii noudattamaan valtiontaloudessa säästäväisyyttä, jotta raskasta verotaakkaa voitaisiin keventää. Palkkausjärjestelmämme on kehitettävä nykyistä joustavammaksi, minkä vuoksi palkkasäännöstelyä on lievennettävä, kuitenkaan heikentämättä palkansaajien toimeentuloedellytyksiä elinkustannusten mahdollisten vaihteluiden vuoksi. Sivistys- ja koulutuspolitiikassaan hallitus tahtoo erityisesti parantaa ammattiopetuksen tehokkuutta. Kansanopetuksen kehittämisessä otetaan huomioon yhteiskuntamme muuttuneet olosuhteet. Laajaan parlamentaariseen enemmistöön nojautuva hallitus odottaa, että sen pyrkimykset valtakunnan taloudellisten, sosiaalisten ja sivistysolojen kehittämiseksi saisivat kaikkien vastuuntuntoisten kansalaispiirien ymmärtämyksen ja tuen.