Pääministerin Kalevi Sorsan II hallituksen ohjelma

Sorsan II hallituksen ohjelmajulistus 15.5.1977

Ulkopolitiikka

Hallitus noudattaa Paasikiven-Kekkosen linjan mukaista ystävyys- , yhteistyö- ja keskinäiseen avunantosopimukseen perustuvaa aktiivista rauhantahtoista puolueettomuuspolitiikkaa. Erityisesti hallitus kehittää molemmin puolin hyödylliseksi osoittautuneita naapuruussuhteita Neuvostoliiton kanssa. Kaupallistaloudellista, teollista ja tieteellisteknistä yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa lisätään käyttäen täysimääräisesti hyväksi 15-vuotisen yhteistyöohjelman tarjoamia mahdollisuuksia. Perinteellistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa kehitetään.

Hallitus pyrkii tehokkaasti edistämään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa hyväksyttyjen periaatteiden toteuttamista ja toimii ETY-kokouksen kansainvälisissä suhteissa edustaman kehityslinjan syventämiseksi. Tässä mielessä hallitus myötävaikuttaa poliittisen ja sotilaallisen jännityksen lieventämiseen ja kansojen välisen tasavertaisen yhteistyön kehittämiseen sekä Yhdistyneiden Kansakuntien toiminnan tukemiseen. Kehitysyhteistyöpolitiikassa tavoitteena pidetään YK:n suositusten toteuttamista ja uusien toimintamuotojen selvittämistä YK:n hyväksymän uuden taloudellisen järjestyksen mukaisesti.

Talous- ja työllisyyspolitiikka

Kansainvälinen suhdannekehitys on kuluvana vuonna muodostunut odotettua huonommaksi. Vientikysynnän kasvu ei ainakaan lähitulevaisuudessa ratkaisevasti tule tukemaan taloutemme elpymistä eikä työllisyyden parantamista. Noudatettavaa talouspolitiikkaa ei siten voida rakentaa myönteisten kansainvälisten suhdanneodotusten varaan.

Hallitus pyrkii nykyisten taloudellisten vaikeuksien voittamiseen ja vankan pohjan rakentamiseen jatkuvalle sosiaaliselle ja sivistykselliselle kehitykselle. Tämä edellyttää pitkäjänteistä ja määrätietoista talouspolitiikkaa, jonka tavoitteena on vakaa taloudellinen kehitys ja työllisyystilanteen parantaminen. Hallitus pyrkii luottamukselliseen ja rakentavaan yhteistyöhön työmarkkina- ja muiden etujärjestöjen kanssa.

Hallituksen talouspolitiikan tärkeimpänä tehtävänä on tuotannon elvyttäminen ja työttömyyden tehokas vähentäminen. Erityistä huomiota kiinnitetään työtilaisuuksien järjestämiseen nuorille.

Hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin syys- ja talvikauden 1977-78 työttömyyden lievittämiseksi. Hallitus ryhtyy harkitusti ja valikoivasti elvyttämään taloudellista toimeliaisuutta. Hallitus lisää ulkomaista lainanottoa mm. sellaisen vientiteollisuuden investointien rahoittamiseksi, jolla on turvatut menekkinäkymät, tuontia korvaavan teollisuuden kehittämiseksi, valtionyhtiöiden osakepääoman korottamiseksi ja valmisteltavan erityisen energiatalousohjelman rahoittamiseksi. Teollisuuden kilpailu- ja työllistämismahdollisuuksia pyritään parantamaan kiinnittäen erityistä huomiota pienen ja keskisuuren teollisuuden kehittämiseen. Työllisyyttä tuetaan myös turvaamalla Valtion investointirahastolle ja Kehitysaluerahasto Oy:lle riittävät rahoitusmahdollisuudet. Investointitoiminnan turvaamiseksi hallitus edistää säästämistä.

Hallitus tehostaa investointien kokonaisvaltaista ohjausta ja seuraamista aiemmin tehtyjen selvitysten pohjalta. Työllisyyden turvaaminen edellyttää myös koulutus-, terveydenhuolto-, lastenhoito- ja muiden tärkeiden palvelusten tasapainoista kehittämistä, riittävän asuntotuotannon ylläpitämistä, julkisten hankintojen tehokasta työvoimapoliittista käyttöä ja pakkolomautusten vähentämistä. Työvoima- ja aluepoliittisin toimenpitein tasataan alueellisia työllisyyseroja ja tehostetaan toimenpiteitä tasapainoisen alueellisen kehityksen turvaamiseksi. Työvoimapolitiikassa kehitetään toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää maastamuuttoa etenkin voimakkaan muuttoliikkeen alueilta. Työttömien toimeentuloturvaa parannetaan ja yhtenäistetään.

Työllisyystilanteen parantamiseksi on välttämätöntä turvata kotimaisen tuotannon hinta- ja muu kilpailukyky. Kotitalouksien käytettävissä olevan tulon ostovoiman mahdollisimman suotuisa kehitys on turvattava. Tämä edellyttää inflaation tehokasta torjuntaa. Hallitus harjoittaa sellaista hinta-, vero- ja maatalouspolitiikkaa, ettei vuonna 1978 synny tarvetta tarkistaa kuluneena keväänä solmittuja kaksi- tai useampivuotisia työ- ja virkaehtosopimuksia. Maatalousväestön toimeentuloedellytykset turvataan kiinnittäen erityistä huomiota pienviljelijöiden ongelmiin.

Veropolitiikka

Hallitus harjoittaa tiukkaa valtion menotaloutta ja pyrkii hallinnon järkiperäistämiseen. Hallitus ei lisää kokonaisverorasitusta. Veropolitiikassa noudatetaan kevään työmarkkinaratkaisujen yhteydessä hyväksyttyä linjaa, jonka mukaan valtion vuoden 1978 tuloveroasteikkojen ja tärkeimpien verovähennysten inflaatiotarkistus toteutetaan määrällä, joka vastaa kuluttajahintatason muutosta vuodesta 1976 vuoteen 1977. Kuluvana vuonna pidättäydytään valtion verojen ja maksujen korotuksista. Vuonna 1978 mahdollisesti tarvittavat valmisteverojen tariffien ja maksujen korotukset rajoitetaan mahdollisimman pieniksi. Liikevaihtoverojärjestelmää ei muuteta eikä veroprosenttia koroteta vuonna 1978. Vuoden 1978 veropolitiikka toteutetaan pieni- ja keskituloisia sekä vähävaraisia suosivalla tavalla.

Hallitus jatkaa yrityksiin kohdistuvan verotuksen rakenteen kehittämistä siten, että sen avulla edistetään yritysten kilpailu- ja työllistämismahdollisuuksia. Hallitus laatii valtion vuoden 1978 tulo- ja menoarvion siten, että siinä toteutetaan edellä mainitut työllisyys- ja veropoliittiset tavoitteet.

Muilta osin noudatetaan hallituspuolueiden edellisen yhteistyöhallituksen ohjelmaa.