Pääministeri Mauno Koiviston II hallituksen ohjelma 26.5.1979

Ulkopolitiikka

Hallitus noudattaa Paasikiven-Kekkosen linjan mukaista ystävyys-, yhteistyö- ja Keskinäiseen avunantosopimukseen perustuvaa aktiivista rauhantahtoista puolueettomuuspolitiikkaa. Erityisesti hallitus kehittää molemmin Puolin hyödyllisiksi osoittautuneita naapuruussuhteita Neuvostoliiton kanssa. Suhteita Pohjoismaihin ja pohjoismaista yhteistyötä kehitetään. Hallitus vaalii hyvien suhteiden kehittämistä kaikkien kansojen kanssa ja pitää tavoitteenaan lisätä tavoiteohjelman mukaisesti Suomen osuutta kehitysmaiden sosiaalisen ja taloudellisen aseman parantamiseksi.

Hallitus pyrkii edistämään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin hyväksymien päämäärien toteuttamista osallistumalla aktiivisesti ETYKin seurantakonferenssin valmisteluun. Hallitus tukee Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja toimintaa sekä pyrkii erityisesti edistämään yleismaailmallisia ja alueellisia asevalvonta- ja aseriisuntaponnistuksia.

Hallitus kehittää aktiivisesti ulkomaankauppaa perinteisillä ja uusilla markkinoilla. Kaupallis-taloudellista, teollista ja tieteellisteknistä yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa lisätään käyttäen täysimääräisesti hyväksi 15-vuotisen yhteistyöohjelman tarjoamia mahdollisuuksia. Hallitus tukee YK:n hyväksymän uuden kansainvälisen talousjärjestyksen toteuttamista.

Talous- ja veropolitiikka

Hallituksen talouspolitiikan tärkeimpänä tehtävänä on työllisyyden parantaminen ja toimeentulon turvaaminen. Erityisen tehokkaasti vähennetään nuorisotyöttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä.

Työllisyyden parantamiseksi hallitus turvaa kansainvälisen kilpailukyvyn hillitsemällä tehokkaasti hinta- ja kustannustason nousua. Kotimaista kulutuskysyntää lisätään. Yleisin talous-, raha-, finanssi- ja veropoliittisin toimenpitein edistetään erityisesti tuotannollisia investointeja.

Ottaen huomioon kansainväliset epävarmuus tekijät, kuten heikentyvät kasvunäkymät ja raaka-aineiden kallistumisen ja saatavuuden vaikeutumisen, on kotimaisin toimenpitein turvattava mahdollisimman nopea ja tasainen taloudellinen kasvu. Voimaperäisen teollisuuden kehittämisen ohella luodaan työpaikkoja yksityisiin ja julkisiin palveluelinkeinoihin sekä parannetaan alkutuotannon työllistämismahdollisuuksia. Finanssipolitiikalla tuetaan kotimaista kysyntää ja työllisyyttä. Julkisten palvelujen kehittämisessä jatketaan ja nopeutetaan meneillään olevien uudistusten toteuttamista ja erityistä huomiota kiinnitetään palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseen, mikä edellyttää kunnallistalouden rahoitusmahdollisuuksien turvaamista. Suunnitelmallisuutta työllisyyden hoidossa lisätään ja työvoimapolitiikan keinoja laajennetaan. Investointien suunnitelmallisuutta lisätään. Julkisten investointien työllisyysvaikutusten turvaamiseksi hallitus laatii lähivuosia koskevan investointiohjelman.

Hallitus toteuttaa sellaista vero- ja talouspolitiikkaa, joka luo edellytykset työllisyyttä parantavalle ja kotitalouksien ostovoimaa lisäävälle pitkäjänteiselle tulopolitiikalle. Hallitus pyrkii hyvään yhteistyöhön työmarkkina- ja muiden etujärjestöjen kanssa. Hallitus toteuttaa toimenpiteitä, joilla vähennetään ulkoisia ja kotimaisia inflaatiopaineita. Hallitus jatkaa noudatetun veropolitiikan päälinjaa, jonka mukaisesti veroastetta ei nosteta. Verorakenteen muutokset suoritetaan asteittain tavalla joka ei aiheuta inflatorisia paineita. Verotuksen kohtaannon oikeudenmukaisuutta lisätään. Tuloveroasteikkoa kevennetään ja tärkeimpiä vähennyksiä korotetaan vuosittain inflaatiota vastaavasti. Tämän lisäksi toteutetaan lapsiperheitä sekä pieni- ja keskituloisia koskevia lisäkevennyksiä. Kunnallisverotuksen nousupaineita hillitään. Sairaus- ja kansaneläkevakuutusmaksujen alennuksia jatketaan mahdollisuuksien mukaan. Hallitus jatkaa myös muiden palkkoihin sidottujen veronluonteisten maksujen nousun hillintää.

Varallisuusverotuksessa suoritetaan vuosittain inflaatiotarkistus. Selvitysten pohjalta kevennetään pienen ja keskisuuren teollisuuden tuotanto-omaisuuden varallisuusverotusta.

Yritysverotusta kehitetään niin, että sen työllisyys ja suhdannepoliittiset vaikutukset paranevat. Pienten ja keskisuurten yritysten verotuksen epäkohdat korjataan. Kunnallisen harkintaverotuksen epäkohtia poistetaan turvataan samalla kunnille riittävät verotulot.

Hallitus jatkaa maltillista julkisten palvelujen maksupolitiikkaa.

Kaikkien väestöryhmien sekä yritysten verotusta yksinkertaistetaan ja parannetaan veronmaksajien oikeusturvaa. Toimenpiteitä veronkiertoa ja muuta verorikollisuutta vastaan tehostetaan.

Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka

Teollisuus- ja elinkeinopolitiikan tavoitteena on yritystoiminnan yleisten toimintaedellytysten turvaaminen suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä tavalla. Hallitus parantaa pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edellytyksiä ja työllistämismahdollisuuksia. Yhteistoiminnassa työmarkkina- ja muiden etujärjestöjen kanssa laaditaan teollisuuspoliittinen ohjelma. Teollisuuden rahoitus- ja tukijärjestelmiä, tutkimus- ja tuotekehittelytoimintaa sekä vientimarkkinointia kehitetään ottaen huomioon teollisuus- , rakenne- ja työllisyyspoliittiset tavoitteet. Yrityksille annettavalla tuella pyritään mahdollisimman hyvään työllisyysvaikutukseen.

Energiapolitiikka

Energiapolitiikan päämääränä on energian häiriöttömän saannin turvaaminen kilpailukykyisellä hinnalla. Hallituksen vaikutusmahdollisuuksia energiapoliittisessa päätöksenteossa lisätään. Taloudellisen kehityksen ja työllisyyden turvaamiseksi hallitus voimistaa energiansäästötoimenpiteitä ja tehostaa kotimaisen energian käyttöä hyväksytyn energiaohjelman pohjalta. Selvitetään, miten näitä tavoitteita voitaisiin edistää myös verotuksellisin keinoin. Uusiin suurvoimalahankkeisiin ei ryhdytä, ennen kuin on selvitetty energian tuotantokapasiteetin lisätarve. Erityistä huomiota kiinnitetään energiantuotannon ympäristö ja turvallisuusnäkökohtiin.

Aluepolitiikka

 Hallitus tehostaa aluspoliittisia toimenpiteitä ensisijaisena tavoitteena alueellisten kehityserojen tasoittaminen. Esitykset aluepoliittiseksi lainsäädännöksi 1980-lukua varten valmistellaan vuoden 1981 alkuun mennessä. Valmistelussa otetaan huomioon kehitysaluevyöhykejako ja tasapainoinen koko maan työllisyyden hoito. Kehitysaluerahasto Oy:n ja muun aluepolitiikan tarvitsemien varojen saanti turvataan. Sijainninohjausta jatketaan ja kehitetään. Annetaan esitys saaristolaiksi.

Hallitus pyrkii poistamaan maastamuuton syitä ja ottaa tarvittavissa tukitoimissa huomioon maastamuutossa esiintyvät alueelliset erot.

Maa- ja metsätalouspolitiikka

Elintarvikkeiden omavaraisuus ja viljelijäväestön toimeentulo turvataan harjoittamalla tehokasta ja pitkäjänteistä maatalouspolitiikkaa. Hallitus laatii maatalouden ja elintarvikehuollon kokonaisohjelman.

Maataloustuotantoa tasapainotetaan ja ohjataan, elintarvikkeiden kotimaista kulutusta edistetään ja varastointia tehostetaan sekä turvataan ylituotannon markkinointi siten, ettei maatalouden markkinoimisvastuu muodostu kohtuuttomaksi. Maataloustulolaissa olevia tavoitteita vuodelle 1981 tarkistetaan vuonna 1980. Kiireellisesti laaditaan toimenpide-esitys lähiajan tuotantopoliittisista toimenpiteistä.

Jatketaan toimenpiteitä maatalouden rakenteen kehittämiseksi ja sukupolvenvaihdoksen helpottamiseksi. Uudistetaan perintökaari siten, että tilanpitoa jatkava perillinen saa lunastaa tilan oikeassa suhteessa sen tuottoon nähden.

Maatalouden investointien rahoitusjärjestelmää kehitetään uudistamalla kehuttamisrahaston hallinto, tehostamalla rahaston omarahoitusmahdollisuuksia ja lisäämällä siirtoa kehittämisrahastoon. Samalla parannetaan pienten ja keskisuurten pienviljelmien luotonsaantimahdillisuuksia. Selvitetään nuorten viljelijäin aseman parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. Asetetaan komitea selvittämään maatalouden verojärjestelmän uudistamistarvetta. Tällöin tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen voidaanko maatalouden omarahoitusta ja sukupolvenvaihdosta helpottaa sekä maatalouden tuotantokustannuksia alentaa verotuksellisin toimenpitein. Maatalouden lomajärjestelmää kehitetään.

Pien- ja perheviljelmillä on tärkeä merkitys työllisyyden kannalta erityisesti kehitysalueilla. Tämän vuoksi niiden tuotanto- ja toimeentulomahdollisuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota, tavoitteena tilakoosta ja sijainnista aiheutuvien tuloerojen tasoittaminen. Tuotantomahdollisuuksien säilyttämiseksi rajoitetaan teollisuusmaista tuotantoa. Pienviljelijöiden sivuansiomahdollisuuksien lisääminen selvitetään kiireellisesti.

Kalataloutta ja kalastusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan tehtyjen selvitysten pohjalta ja kalataloutta koskevien ohjelmien toteuttamista varten hoidetaan riittävä rahoitus. Maatalouteen liittyvien muiden elinkeinojen kehittämisohjelmat tarkistetaan ja toteutetaan.

Metsähallintoa ja metsätalouden lainsäädäntöä kehitetään metsätalouskomitean työn pohjalta. metsäverotusta kehitetään ottamalla aikaisempaa enemmän huomioon tilakohtaiset tulot ja menot.

Sosiaalipolitiikka

Sosiaalipolitiikassa hallitus pyrkii käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa erityisesti parantamaan lapsiperheiden asemaa.

Edellisen hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti lapsilisien ostoarvoa korotetaan, äitiys- ja vanhempainlomaa pidennetään, lastenhoitojärjestelmiä kehitetään turvaten samalla kielellisten vähemmistöjen asia. Lapsiperheiden verotuksellista asemaa ja huoltajan työsuhdeturvaa parannetaan.

Nuorten perheiden asunnon saantia helpotetaan ja asumiskustannusten nousupaineita hillitään mm. pidentämällä laina-aikoja. Riittävä asuntotuotannon rahoitus turvataan. Kansalaisten perustoimeentulon parantamisessa keskitytään pienituloisten eläkeläisten, työttömien, rintamaveteraanien ja erilaisten väliinputoajaryhmien aseman parantamiseen.

Kansaneläkeuudistuksen ensimmäisen vaiheen jälkiosa toteutetaan 1.7.1981. Hallitus päättää uudistuksen myöhempien vaiheiden aikataulusta. Selvitetään ja toteutetaan vielä tarpeelliset toimenpiteet ylieläkkeiden ja ylisuurten eläkkeiden aiheuttamien ongelmien poistamiseksi. Hallitus jatkaa terveydenhuollon, sosiaalihuollon, vanhusten huollon ja lastensuojelun kehittämistä ja antaa tarpeelliset lakiesitykset.

Sivistyspolitiikka

Hallitus kehittää kulttuuri- ja koulutuspalveluja tavoitteena niiden tasa-arvoinen saatavuus. Erityistä huomiota kiinnitetään peruskoulun sisäiseen kehittämiseen mm. opetusryhmien kokoa pienentämällä, keskiasteen koulu-uudistuksen toteuttamiseen sekä aikuiskoulutuksen tehostamiseen. Pienten koulujen toimintamahdollisuuksia parannetaan. Korkeakoulujen ja tieteellisen tutkimuksen voimavaroja lisätään. Opintotukia parannetaan opintorahaa ja välillistä tukea kehittäen. Hallitus laatii kulttuuripoliittisen ohjelman, johon sisältyy mm. tärkeimpien kulttuurilaitosten rakentaminen. Viestintäpoliittista lainsäädäntöä uudistetaan.

Suomenruotsalaisille tarkoitettuja yleisradiopalveluja parannetaan.

Hallitus antaa esitykset laeiksi kunnallisesta kulttuuritoiminnasta ja taiteilijavirkajärjestelmästä sekä liikuntalaiksi.

Työelämän uudistaminen

Hallitus jatkaa työelämän uudistamiseen tähtäävää selvitys- ja lainvalmistelutyötä. Työsuhdeturvaa ja työturvallisuutta parannetaan. Työsopimus- ja työaikalainsäädäntöäuudistetaan. Edistetään yritysdemokratiaa yhteistoimintalain pohjalta. Selvitetään työajan lyhentämismahdollisuuksia.

Hallinnon kehittäminen

Hallitus antaa esitykset valtiosäännön osittaiseksi uudistamiseksi. Hallitus jatkaa valtion keskushallinnon kehittämistä ja väliportaan hallinnon uudistamista. Samalla turvataan ruotsinkielisen väestön edut.

Ympäristöhallintoa tehostetaan ja yhtenäistetään. Valtionhallinnon palvelukykyä parannetaan. Vaalilainsäädäntöä kehitetään.

 

Aiheeseen liittyvää