Pääministeri Kalevi Sorsan III hallituksen ohjelma 19.2.1982

1. Ulkopolitiikka

Hallitus noudattaa Paasikiven-Kekkosen linjan mukaista ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäiseen avunantosopimukseen perustuvaa aktiivista rauhantahtoista puolueettomuuspolitiikkaa. Erityisesti hallitus kehittää molemmin puolin hyödyllisiksi osoittautuneita naapuruussuhteita Neuvostoliiton kanssa. Suhteita Pohjoismaihin ja pohjoismaista yhteistyötä kehitetään. Hallitus vaalii hyvien suhteiden kehittämistä kaikkien kansojen kanssa ja pitää tavoitteenaan lisätä tavoiteohjelman mukaisesti Suomen osuutta kehitysmaiden sosiaalisen ja taloudellisen aseman parantamiseksi.

Hallitus pyrkii edistämään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin hyväksymien päämäärien toteuttamista osallistumalla aktiivisesti ETYKin seurantakokoukseen ja ETYKin neuvotteluprosessin jatkamiseen. Hallitus tukee Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja toimintaa sekä pyrkii erityisesti edistämään yleismaailmallisia ja alueellisia asevalvonta- ja aseriisuntaponnistuksia.

Hallitus kehittää aktiivisesti ulkomaankauppaa perinteisillä ja uusilla markkinoilla. Kaupallis-taloudellista, teollista ja tieteellisteknistä yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa lisätään käyttäen täysimääräisesti hyväksi 15-vuotisen yhteistyöohjelman tarjoamia mahdollisuusia. Hallitus tukee YK:n hyväksymän uuden kansainvälisen talousjärjestyksen toteuttamista.

2. Talous- ja työllisyyspolitiikka

Vaikean kansainvälisen taantuman ja heikon kotimaisen kysynnän vuoksi kokonaistuotannon kasvu on v. 1982 Suomessa hidasta, minkä seurauksena työttömyys on alkanut lisääntyä. Erityisesti nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat lisääntymässä. Työttömyyden alueelliset erot ovat suuret. Inflaatio on edelleen nopeaa, ja yksikkötyökustannuksilla mitattu hintakilpailukyky uhkaa heiketä yhä tämän vuoden aikana samanaikaisesti, kun kilpailu on vientimarkkinoilla heikon kysynnän takia kireää. Jo tehdyistä tuloratkaisuista siirtyy kustannus- ja hintapaineita myös vuoteen 1983.

Vaihtotase ei tällä hetkellä aseta tiukkoja rajoitteita kysynnän elvyttämiselle. Valtiontalouden lainanottotarve kasvaa tänä vuonna, mutta pysyy edelleen hallittuna. Suhdannepoliittisten varausten vapautuminen, rahoitusmarkkinoiden keveys ja päätetyt investointikiihokkeet vaikuttavat investointien tasoa ylläpitävästi. Yksityisen kulutuksen kasvu on hidasta, mikä osaltaan vaikeuttaa työllisyystilannetta erityisesti kulutustavarateollisuudessa ja palvelualoilla.

Hallituksen keskeisin tehtävä on työllisyyden tukeminen voimistamalla kokonaistuotannon kasvua ja laajentamalla työllisyys- ja koulutustoimenpiteitä. Tärkeänä tavoitteena on hidastaa kustannusten ja hintojen nousua ja turvata viennin hintakilpailukyky ja näin luoda edellytyksiä tuotannon ja investointien kasvulle sekä työllisyyden paranemiselle. Samalla on tarpeen voimistaa kotimaista kysyntää välittömin toimenpitein. Myös yritysten reaalisen kilpailukyvyn säilyttämiseen on jatkuvasti syytä kiinnittää suurta huomiota.

Hallitus pyrkii talous- ja työllisyyspolitiikassaan hyvään yhteistyöhön taloudellisten etujärjestöjen kanssa. Edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus ryhtyy seuraaviin toimenpiteisiin:

Inflaation hillitseminen ja kilpailukyvyn turvaaminen

Kustannuspaineiden alentamiseksi ja välillisten työvoimakustannusten vähentämiseksi hallitus esittää työnantajan sosiaaliturvamaksun alentamista pikaisesti siten, että tuoton alennus vastaa maksun 0,55 prosenttiyksikön suuruista kaikkiin työnantajiin kohdistuvaa alennusta. Alennuksesta 0,3 prosenttiyksikköä on sairausvakuutusmaksua ja 0,25 prosenttiyksikköä kansaneläkevakuutusmaksua. Hallitus selvittää, voidaanko alennus kohdistaa pientä ja keskisuurta yritystoimintaa suosivasti. Pelkästään yritystoimintaan kohdistuvana alennus vastaisi yhteensä noin 0,3 prosenttiyksikköä. Samalla selvitettäisiin mahdollisuus luopua maksun nykyisestä porrastuksesta. Toimenpide ei vaikuta vähimmäiseläkeuudistuksen toteuttamiseen. Tämän varmistamiseksi hallitus antaa lakiesityksen, jonka mukaan kansaneläkerahastoon siirretään budjettivaroja, mikäli eläkerahaston varat ovat kalenterivuoden päättyessä alle 10 % vuotuisista menoista. Lait ovat voimassa vuoden 1983 loppuun saakka.

Lisäksi selvitetään mahdollisuudet korvata palkkaperusteisia sosiaaliturvamaksuja muulla perusteella kannettavilla, sosiaaliturvan rahoituksen turvaavilla rahoitustavoilla.

Kulutuskysynnän elvyttäminen

Palkansaajien tuloverotuksen ennakonpidätyksiä on tarkoitus huojentaa alentamalla pidätystunnusta yhdellä pennillä 28.2.1983 saakka. Toimenpiteellä pyritään samalla parantamaan ennakonpidätysten ja lopullisen verotuksen yhteensopivuutta. Vakuutetun kansaneläkevakuutusmaksua alennetaan pikaisesti 0,25 pennillä veroäyriä kohti vuoden 1983 loppuun saakka.

Työllistämis- ja koulutustoimenpiteet

Hallitus lisää kuluvana vuonna aloitettavaa valtion lainoittamaa asuntotuotantoa sekä lämmityslaitosten korkotukilainoitusta. Kunnille ryhdytään myöntämään ylimääräistä investointiavustusta kuluvana vuonna aloitettavia investointeja varten. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta ryhdytään suorittamaan kuntien teollisuushallien liikevaihtoverokompensaatioita.

Peruskoulujen ja kirjastojen rakentamis- ja peruskorjaus- määrärahoja lisätään.

Alueellisia työttömyyseroja supistetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään aluepoliittisen lainsäädännön ja saaristolain toteuttamiseen, maa- ja metsätalouden ja sen sivuelinkeinojen kehittämiseen sekä kotimaisten energiavarojen käyttöönottoon. Lisätään kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemisen myöntämisvaltuutta. Nopeutetaan investointi- ja käynnistysavustushakemusten käsittelyä.

Tehostetaan toimenpiteitä maaseudun väestöpohjan turvaamiseksi. Osoitetaan määrärahoja valtioneuvoston hyväksymän maaseudun kehittämistä koskevan periaatepäätöksen toteuttamiseen sekä lisätään metsänparannusvaroja. Samoin osoitetaan määrärahoja valtioneuvoston päättämien erityisalueiden tukemiseen.

Tilapäisin työllistämistoimin työllistettyjä ryhdytään vakinaistamaan vuonna 1983 niiltä osin kuin heidän hoitamansa tehtävät ovat luonteeltaan pysyviä.

Nuorisotyöttömyyden lieventämiseksi selvitetään mahdollisuudet alentaa tuntuvasti vuoden 1983 alusta lukien työeläkemaksuja nuorten työntekijöiden osalta.

Selvitetään mahdollisuudet lisätä väliaikaista ammatillista koulutusta, oppisopimuskoulutusta sekä ammatilliseen koulutukseen liittyvää työharjoittelua. Ryhdytään toimenpiteisiin opintonsa keskeyttäneiden lukumäärän vähentämiseksi ja osoitetaan lisävaroja nuorten yhteiskuntatakuukokeiluun.

Hallitus sopii yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa toimenpiteistä, joilla työvoiman lomautuksia voidaan korvata koulutuksella. Hallitus tukee muutoinkin työmarkkinajärjestöjen toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi.

Hallitus tekee vuoden 1983 alusta mahdolliseksi valtion palveluksessa olevien vapaaehtoisen siirtymisen osa-aikatyöhön. Osa-aikatyössä olevien sosiaaliset ja muut edut turvataan asianmukaisella tavalla.

Hallitus selvittää kunnallisen työllistämistuen tarkistusmahdollisuuksia siten, että aikaisemmin virastotyöjärjestelmällä työllistettyjen toimihenkilöiden työllistymistä voidaan edistää.

Työttömien toimeentuloturvaa parannetaan erityisesti huoltovelvollisten osalta.

Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesitys

Suotuisten edellytysten luomiseksi seuraaville työmarkkinaratkaisuille vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesitys laaditaan siten, että tulo- ja varallisuusverotuksessa toteutetaan inflaatiotarkistukset ja noudatetaan pidättyvää linjaa valtion maksu- ja tariffipolitiikassa. Tilan luominen keskeisten menojen rahoittamiselle ja lainanoton pitäminen kohtuullisissa puitteissa edellyttävät vähemmän tärkeiden menojen ja uusien menokohteiden tiukkaa karsintaa. Tulo- ja menoarvioesityksen keskeisinä painopistealueina pidetään työllisyyden edistämistä, lapsiperheiden aseman parantamista, -asumiskustannusten nousun hillitsemistä, tutkimusta ja tuotekehitystä sekä keskeisten julkisten palvelujen kehittämistä hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Valtion laitosten työllistämismahdollisuudet pyritään turvaamaan.

3. Lainsäädäntö ja muu kehittämistoiminta

Hallitus tulee antamaan eduskunnalle muun muassa seuraavat lakiesitykset:

- HE työsuhdeturvalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
- HE maataloustulolaiksi
- HE peruskoululaiksi ja lukiolaiksi ja niihin liittyväksi lainsäädännöksi
- HE tasa-arvolaiksi.

Lisäksi hallituksen tarkoituksena on

- kehittää tasapuolisesti pienten lasten hoitojärjestelyjä ottaen huomioon kotona ja kodin ulkopuolellatapahtuvan hoidon
- laatia säännöstö ns. yrittäjäsuojaa varten
- saattaa ympäristöministeriöratkaisu eduskunnan käsiteltäväksi
- parantaa ruotsinkielisten TV-palveluja
- jatkaa valtiosäännön osittaisuudistusten valmistelua
- jatkaa tehtävien ja päätösvallan siirtämistä valtion keskushallinnolta väliportaan hallinnolle ja kunnille siten, että edistetään hallinnon kansanvaltaistamista ja byrokratian purkamista.

Soveltuvin osin noudatetaan edellisen hallituksen ohjelmaa ja puoluesihteerityöryhmän esitystä.

AIheeseen liittyvää