Digi-ilmailun kehittäminen

Tavoitteet ja tuotokset

Työryhmän työn tavoitteena on tuottaa digi-ilmailun tilannekuva valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) laadinnan tausta-aineistoksi.

Työryhmän tehtävänä on
- Arvioida digi-ilmailun laajuutta ja muotoja, taloudellista merkitystä, liiketoiminnan rakennetta sekä lentoasemapalvelujen käyttöä.
- Arvioida Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien merkitys mm. aluetalouden ja alueellisen saavutettavuuden turvaamisessa.
- Selvittää kansainvälisiä kokemuksia digi-ilmailusta.
- Selvittää toimintaympäristön muutosten ja teknisen kehityksen vaikutuksia digi-ilmailuun ja niiden palvelutarpeisiin (esim. ilmastopolitiikka, sähkölentokoneet, droonit, lennonjohdon digitalisaatio ja uusi viestintätekniikka)

Erityisesti tuleeko arvioida, onko perinteisen kenttätarjonnan rinnalle aikaansaatavissa palvelutasoltaan ”kevyempi” kenttäverkosto digi-ilmailun tarpeita varten.

Ryhmä voi lisäksi laatia ehdotuksia digi-ilmailua, digitalisaatiota ja ilmastokestävyyttä edistävistä toimenpiteistä. Toimenpide-ehdotusten laatimiseksi työryhmä kokoaa ja analysoi tietoa lähtötilanteesta ja digi-ilmailun mahdollisuuksista ja haasteista.

Tiivistelmä

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan digi-ilmailun kehittämisvaihtoehtoja Suomessa.

Lähtökohdat

Digitaalisen tiedon hyödyntäminen avaa uudenlaisia mahdollisuuksia ilmailun kehittämiseen. Digi-ilmailuna voidaan tässä tarkastelussa pitää sellaista ilmailua, joka haastaa perinteistä vakiintunutta liikenneilmailua (kaupalliset reittiliikenteen matkustaja- ja tavarakuljetukset). Näin se kattaisi mm. digitaalisen tiedon hyödyntämiseen perustuvan lentokoulutuksen, harrasteilmailun, droonien lennättämisen, valvonta- ja pelastustoiminnan mukaan lukien metsäpalonsammutuksen, maa- ja metsätalouskäytön (esim. lannoitus, myrkytys), lentotaksitoiminnan, uudenlaiset liikkumispalvelut, yritysilmailun, ambulanssilennot jne.

Finavian 21 lentoaseman lisäksi Suomessa on mm. Seinäjoen, Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunkien ylläpitämät lentoasemat ja noin 60 valvomatonta virallista lentopaikkaa, joita voidaan hyödyntää digi-ilmailussa.

Asiaa on aiemmin sivuttu mm. vuonna 2015 valmistuneessa lentoliikennestrategiassa (liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 2a/2015 ja taustaselvitys 2b/2015), Helsinki-Malmin lentoasemaa korvaavaa lentopaikkaa selvittävä ryhmän raportissa (liikenne- ja viestintäministeriön raportteja ja selvityksiä 1/2015) sekä muissa aiemmissa selvityksissä.