Kirkkolainsäädännön kokonaisuudistus
Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi
OKM074:00/2020 Säädösvalmistelu
Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.
Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta
Kirkkolaki korvaisi vuonna 1993 annetun kirkkolain. Samalla kirkkolaista ehdotetaan eriytettäväksi säännökset, jotka koskevat kirkon viranhaltijoita, kirkon työmarkkinalaitosta ja kirkon eläkerahastoa. Esitys korvaisi hallituksen esitykset 19/2019 vp ja 93/2019 vp ja olisi kirkkoa koskevan lainsäädännön kokonaiskodifiointi.
Hankkeen eteneminen
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon esitys kirkkolaiksi, laiksi evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta, laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja laiksi tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan annetun lain 2 §:n muuttamisesta sekä laiksi evankelis-luterilaisen kirkon eläkerahastosta
17.12.2021 Muu
Kirkolliskokous päätti 11.11.2021 ehdottaa valtioneuvostolle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin seuraavien lakien säätämiseksi kirkolliskokouksen ehdotuksen mukaisesti:
1) kirkkolaki,
2) laki evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta,
3) laki evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta,
4) laki tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan annetun lain 2 §:n
muuttamisesta ja
5) laki evankelis-luterilaisen kirkon eläkerahastosta.
Lisäksi kirkolliskokous päätti esittää valtioneuvostolle, että antaessaan edellä kohdissa
1–5 tarkoitetut esitykset eduskunnalle se peruuttaisi eduskuntakäsittelyssä olevat hallituksen
esitykset eduskunnalle kirkkolaiksi HE 19/2019 vp ja hallituksen esityksen eduskunnalle
kirkkolaiksi annetun hallituksen esityksen (19/2019 vp) täydentämisestä HE 93/2019 vp.
Lisätietoa
Asiakirjat
Hankkeen perustiedot Päättynyt
Hankenumero OKM074:00/2020
Asianumerot VN/28423/2020
Asettaja opetus- ja kulttuuriministeriö
Tehtäväluokka Hallituksen esityksen valmistelu
Toimikausi/aikataulu 23.12.2021 – 14.4.2023
Asettamispäivä 23.12.2021
Lainvalmistelu
HE kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi
- 1
Valmistelussa
Hyväksytty istuntokauden suunnitelmaan 7.9.2021 - 2
Arvioitu esittelyviikko
Arvioitu uusi esittelyviikko 26/2022Alkuperäinen arvioitu esittelyviikko 35/2022 - 3
Meneillään oleva vaihe: Annettu eduskunnalle
30.6.2022HE 108/2022 Käsittelytiedot eduskunnassa - 4
Säädös hyväksytty
Eduskunnan vastaus EV 334/2022
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa koskeva uusi kirkkolaki. Kirkon viranhaltijoita, kirkon työmarkkinalaitosta ja kirkon eläkerahastoa koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäväksi voimassa olevasta kirkkolaista erillislakeihin. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi lakia tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan siten, että tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus koskisi myös tuomioita, joissa epäiltynä on ollut kirkon viranhaltija tai pappi.
VastuuministeriTiede- ja kulttuuriministeri Honkonen
YhteyshenkilöHanna Kiiskinen, opetus- ja kulttuuriministeriö
Yhteyshenkilö
Hanna Kiiskinen, Hallitusneuvos
puh. +358 295 330 086
[email protected]
Tavoitteet ja tuotokset
Esityksen keskeisenä tavoitteena on uudistaa kirkkolainsäädäntöä nykyistä johdonmukaisemmaksi ja selkeämmäksi ja näin tehostaa kirkon ja seurakuntien hallintoa. Tavoitteena on myös supistaa kirkkolaissa olevaa sääntelyä siten, että kirkkolakiehdotuksessa otetaan aiempaa paremmin huomioon perustuslaissa säädetty kirkkolain ala. Tavoitteena on siirtää mahdollisimman paljon kirkon sisäistä toimintaa ja hallintoa koskevaa norminantovaltaa kirkon omille toimielimille siltä osin kuin kyseessä eivät ole laintasoista sääntelyä edellyttävät asiat. Esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa kirkon aseman perusteita suhteessa valtioon, vaan kirkolla olisi edelleen julkisoikeudellinen erityisasema.
Tiivistelmä
Kirkkolaki korvaisi vuonna 1993 annetun kirkkolain. Samalla kirkkolaista ehdotetaan eriytettäväksi säännökset, jotka koskevat kirkon viranhaltijoita, kirkon työmarkkinalaitosta ja kirkon eläkerahastoa. Esitys korvaisi hallituksen esitykset 19/2019 vp ja 93/2019 vp ja olisi kirkkoa koskevan lainsäädännön kokonaiskodifiointi.
Lähtökohdat
Voimassa olevan kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säätämisestä on kulunut yli 25 vuotta. Tänä aikana suurimpaan osaan kirkkolain ja kirkkojärjestyksen pykälistä on tehty muutoksia, ja esimerkiksi kirkkolakia on muutettu yli 50 kertaa. Lukuisten muutosten johdosta kirkkolain ja kirkkojärjestyksen kokonaisuus on vaikeasti hahmottuva ja epäjohdonmukainen. Lisäksi säännösten kieli on epäyhtenäistä ja paikoin vanhanaikaista. Uskonnonvapauden merkitys perusoikeutena on lisääntynyt. Kirkkoa koskevaa lainsäädäntöä on välttämätöntä päivittää myös esimerkiksi henkilötietojen suojaa koskevan sääntelyn osalta.
Ehdotetuilla kirkkolainsäädännön kokonaisuudistuksella ja kirkkolaista eriytetyillä kirkollisilla laeilla ei sinänsä ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Kokonaisuudistuksen yhteydessä ehdotetulla alistusmenettelyistä luopumisella arvioidaan olevan vain vähäisiä taloudellisia vaikutuksia. Kirkonkirjojen pidon uudelleenjärjestelyn tavoitteena on saavuttaa taloudellista säästöä.
Vaalisäännösten sijoittaminen erillisen vaalijärjestyksen sijasta kirkkojärjestykseen selventäisi säädöskokonaisuutta ja helpottaisi vaalisäännösten soveltamista. Toisaalta se merkitsisi sitä, että vaalisäännöksiä ei enää hyväksyttäisi kirkolliskokouksessa enemmistöpäätöksellä kuten voimassa oleva kirkon vaalijärjestys. Kirkkojärjestyksen hyväksymiseen vaaditaan kirkolliskokouksessa määräenemmistö.
Alistusmenettelystä luopuminen keventäisi hallinnollista taakkaa niin seurakunnissa, tuomiokapituleissa kuin kirkkohallituksessakin. Hallinnolliset menettelyt sujuvoituisivat ja asioiden käsittely ja toimeenpano nopeutuisivat, kun alistusviranomainen ei enää tutkisi asiaa paikallistason päätöksenteon jälkeen uudelleen. Ehdotetut muutokset korostaisivat seurakunnan suvereniteettia, kun lopulliset päätökset tehtäisiin seurakunnan omissa toimielimissä. Samalla päätöksenteon demokraattisuus kasvaisi, koska lopullisen päätöksen tekisivät seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt. Tämä merkitsisi seurakunnan vastuun kasvamista erityisesti niissä asioissa, joissa alistusmenettelyn tilalle ei ehdoteta muuta menettelyä.
Esitys antaisi mahdollisuuden erilaisiin seurakuntien osa-aluehallinnon ratkaisuihin. Muutoksen ansiosta osa-aluehallinnon rakenteiden järjestämistä voitaisiin pohtia paikallisesti nykyistä vapaammin.
Kirkonkirjojen pidon toimintojen keskittäminen edistää kirkonkirjojen pitoon liittyvän osaamisen ja ammattitaidon ylläpitoa.
Uusi laki kirkon eläkerahastosta selkeyttäisi kirkon eläkerahaston säädöspohjaa, kun kaikki eläkerahastoa koskevat säännökset olisivat samassa laissa. Ehdotetut uudet säännökset lisäisivät kirkon eläkerahaston hallinnon läpinäkyvyyttä.
Kirkollisen rakennusperinnön suojelua voitaisiin toteuttaa lupamenettelyllä nykyistä tehokkaammin. Uuden menettelyn voidaan arvioida parantavan tilannetta, kun se kohdistuisi vain suojelun kannalta keskeisimpiin, suojeltuihin rakennuksiin ja viranomainen voisi etukäteen asettaa tarpeellisia lupaehtoja.
Kirkkolakiin ehdotetaan säännöstä seurakuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kirkko-valtuuston tai seurakuntaneuvoston tehtäväksi tulisi edistää seurakunnan jäsenten monipuolisia ja vaikutta-via osallistumisen mahdollisuuksia. Ehdotetuilla muutoksilla toteutettaisiin julkiselle vallalle perustuslain 14 §:ssä säädettyä tehtävää edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Esityksen arvioidaan edistävän seurakunnan yhteisöllisyyttä sekä ihmisten välistä vuorovaikutusta, seurakuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja osallistumista.
Eduskunnan vastaus 334/2022 vp.
Säädösuudistusten suunniteltu voimaantuloajankohta on 1.7.2023.
Asettaminen ja organisointi
Ryhmittelemättömät
Henkilö
Rooli, Toimikausi
Kiiskinen, Hanna
Hallitusneuvos
opetus- ja kulttuuriministeriö
Rooli: Hankkeen yhteyshenkilö
23.12.2021 –
Tiedot tuottaa ministeriöiden Hankeikkuna - valtioneuvoston sisäinen hankehallinnan palvelu. Toivomme palautetta osoitteeseen api.hankeikkuna(at)vnk.fi.
Hankeikkunan avoin rajapinta
api.hankeikkuna.fi