Lasten ja nuorten ääni Euroopassa

Lasten ja nuorten ääni Euroopassa -hanke

OM016:00/2021 Kehittäminen

Hankkeen tavoitteena on tukea lasten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon kansallisella tasolla. Tarkoitus on kehittää menetelmiä, koota hyviä käytäntöjä ja tuottaa koulutusmateriaalia sekä tarjota viranomaisille koulutusta lasten osallistumisesta. Hanke sisältyy Euroopan neuvoston koordinoimaan yhteiseurooppalaiseen CP4Europe-hankkeeseen.

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Hankenumero OM016:00/2021

Asettaja oikeusministeriö

Toimikausi/aikataulu 1.3.2021 – 30.4.2023

Asettamispäivä 1.3.2021

Toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita

Marin

Strategiset kokonaisuudet Turvallinen oikeusvaltio Suomi

Tavoite Demokratia, osallisuus ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vahvistuvat

Strategiset kokonaisuudet Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

Tavoite Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen

Strategiset kokonaisuudet Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

Tavoite Lapset ja nuoret voivat hyvin

Yhteyshenkilö
Liisa Männistö, Erityisasiantuntija
puh. +358 295 150 231
[email protected]

Tavoitteet ja tuotokset

Suomen kansallisen hankeosion päätavoitteena on kehittää menetelmiä, koota hyviä käytäntöjä ja tuottaa koulutusmateriaalia sekä tarjota koulutusta lasten osallistumisesta. Suomen hankeosion toiminnot ja tavoitteet linkittyvät läheisesti kansallisen demokratiaohjelman ja kansallisen lapsistrategian toimeenpanoon. Tavoitteena on:
- Lisätä viranomaisten tietoisuutta lasten ja nuorten yhdenvertaiseen osallistumiseen liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja menetelmistä (mm. haastekampanja ja seminaarit).
- Edistää moniammatillista yhteistyötä ja nuorten arkista osallisuutta koulujen ja oppilaitosten lisäksi mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa, lastensuojelussa ja maahanmuuttoon liittyvissä palveluissa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten näkökulmasta.
- Testata ja kehittää olemassa olevia ja uusia lasten ja nuorten kuulemisen menetelmiä valtioneuvostotason strategia-, kehittämis- tai säädösvalmisteluhankkeissa, erityisesti nuorten tulevaisuuden kannalta tärkeissä aiheissa, lasten ja nuorten moninaiset taustat huomioiden.
- Kehittää ja ottaa käyttöön kaikilla hallinnon tasoilla uudenlaisia kuulemismenetelmiä, jotka edistävät erityisesti nuorten, eri kieli- ja kulttuuriryhmien sekä vammaisten lasten kuulemista.
- Tuottaa koulutusmateriaalia lasten ja nuorten kuulemisesta valtionhallinnon viranhaltijoille (eOppiva).

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on tukea lasten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon kansallisella tasolla. Tarkoitus on kehittää menetelmiä, koota hyviä käytäntöjä ja tuottaa koulutusmateriaalia sekä tarjota viranomaisille koulutusta lasten osallistumisesta. Hanke sisältyy Euroopan neuvoston koordinoimaan yhteiseurooppalaiseen CP4Europe-hankkeeseen.

Lähtökohdat

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, useat muut ihmisoikeussopimukset ja perustuslaki velvoittavat viranomaisia toimiin, joilla lasten ja nuorten osallisuutta vahvistetaan ja tuetaan. YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomea koskevissa suosituksissaan korostanut erityistä tukea tarvitsevien tai muita heikommassa asemassa olevien lasten osallisuuden ja kuulemisen huomioimista. Suosituksissa kehotetaan kiinnittämään huomiota erityisesti etnisiin vähemmistöihin, maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja turvapaikkaa hakevien lasten oikeuksiin sekä lasten mielipiteiden kunnioittamiseen tai lasten laitoshoidon kysymyksiin.

Euroopan neuvosto julkaisi vuonna 2016 arviointityökalun, jonka avulla jäsenmaat voivat mitata edistystään lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten osallistumisesta annetun ministerikomitean suosituksen CM/Rec(2012)2 toimeenpanossa. Oikeusministeriö toteutti vuonna 2019 hankkeen arviointityökalun pilotoimiseksi Suomessa ja julkaisi keväällä 2020 arviointiraportin ”Kuullaan, mutta ei kuunnella” – Lasten osallistumisoikeudet Suomessa.

Arviointiraportin mukaan kehittämistarpeita on tunnistettu muun muassa lapsivaikutusten arvioinnissa ja jälkikäteisseurannassa niin säädösvalmistelun kuin hallinnon päätöksenteon osalta. Keskeiset kehittämiskohteet liittyvät kuulemistapojen lapsiystävällisyyteen ja lapsen edun periaatteen huomioon ottamiseen. Erityisesti pienille lapsille, erilaisia kommunikaatiotapoja tarvitseville ja eri kieliryhmiin kuuluville lapsille soveltuvia käytäntöjä tarvitaan lisää. Lasten parissa toimivien ammattiryhmien yleistä tietoisuutta lapsen oikeuksista tulisi vahvistaa ja lapsen oikeuksiin liittyvää koulutusta tulisi tehostaa sekä perus- että täydennyskoulutuksen osalta.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa linjataan, että demokratiakasvatusta ja nuorten osallisuutta ja kuulemisvelvoitetta on vahvistettava. Hallitusohjelman mukaisesti kansalliseen demokratiaohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi lisätä lasten ja nuorten parissa toimivien viranomaisten tietoisuutta lasten ja nuorten yhdenvertaiseen osallistumiseen liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja menetelmistä.

Kansallisen lapsistrategian mukaan lasten mahdollisuudet olla osallisina, tulla kuulluksi, saada tietoa sekä toimia aktiivisena ja osaavana yhteiskunnan jäsenenä tulee turvata kattavasti ja ikätason mukaisesti. Tällä hetkellä lasten osallisuus ja kuuleminen ovat hajanaisia eivätkä toteudu kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa. Ongelmana on myös se, että osa lapsista jää toistuvasti huomiotta ja kuulematta.

Vuosille 2020-2023 asetetun valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman (VANUPO) linjausten mukaan nuorille suunnattuja yhteiskunnallisen osallistumisen välineitä tulee kehittää. Nuorten oikeus osallistua ja tulla kuulluiksi heitä koskevissa asioissa ei aina toteudu kaikessa päätöksenteossa tai lainvalmistelussa. Erityisesti etnisiin, kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvien nuorten, vammaisten nuorten ja ns. NEET-nuorten yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyy yhdenvertaisuuden näkökulmasta haasteita.

Lisää aiheesta