Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelun siirtäminen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle

Tavoitteet ja tuotokset

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on kuulunut sovittelulain säätämisestä (2005) lähtien sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ollut palveluiden järjestämisvastuussa vuodesta 2016 lähtien. Sovittelujen määrä on viime vuosina lisääntynyt ja sovittelusta on tullut tärkeä osa kriminaalipoliittista kokonaisuutta ja syyttäjien keinovalikoimaa.

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa todetaan, että sovittelun käyttöä vahvistetaan oikeudenkäyntien määrän vähentämiseksi. Sovittelun taloudelliset hyödyt kohdistuvat etupäässä oikeusministeriön hallinnonalalle oikeusprosessien kevenemisestä johtuen. Sovittelun tavoite on ehkäistä rikosten uusimista, mikä on keskeinen hallitusohjelman tavoite. Hankkeen tavoitteena on selvittää mahdollisuudet rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelun siirtämisestä STM:n hallinnonalalta OM:n hallinnonalalle ja mahdollisen siirron luomia edellytyksiä toiminnan maanlaajuiselle sisällölliselle kehittämiselle. OM:n rooli toimintaa ohjaavana ministeriönä vastaisi kansainvälistä käytäntöä.

Hanketta varten asetetaan ohjausryhmä, joka seuraa selvitystyötä ja suunnittelee, miten selvityksen pohjalta tehty siirtämistä koskeva ehdotus toteutetaan.

Ohjausryhmän tehtävänä on
-ohjata selvityshenkilön työtä,
-käsitellä selvityshenkilön luovuttamaa loppuraporttia sekä
-laatia esitys siitä, miten rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelun siirtämistä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle jatketaan.

Tiivistelmä

Oikeusministeriö on asettanut hankkeen ja hankkeen ohjausryhmän, jossa selvitetään rikos- ja riita-asioiden sovittelun siirtämistä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalta oikeusministeriön (OM) hallinnonalalle.

Lähtökohdat

Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005) tuli voimaan vuoden 2006 alussa. Sovittelulle saatiin valtion rahoitus ja sovittelun edellytettiin olevan saatavilla yhtäläisesti koko maassa. Sovittelu on maksuton palvelu, jossa rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri voivat puolueettoman sovittelijan välityksellä käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan niiden hyvittämisestä.

Rikos- ja riita-asioiden sovittelun yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle ja järjestämisvelvollisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). THL valitsee sovittelupalvelun tuottajat ja maksaa palveluntuottajille ennakkona korvauksen valtion varoista. Sovittelutoimistojen ammattihenkilöstö vastaa muun muassa sovittelualoitteiden vastaanottamisesta, sovittelun edellytysten arvioinnista, hallintopäätösten tekemisestä, vapaaehtoissovittelijoiden valinnasta ja koulutuksesta, ohjauksesta sekä yhteistyöstä oman toimialueensa viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Noin 100 ammattihenkilön alaisuudessa sovittelutoimintaa hoitaa noin 1 200 koulutettua vapaaehtoissovittelijaa.

Sovittelupalvelun tuottajia (sovittelutoimistoja) on Suomessa 18 ja joillakin sovittelutoimistoilla on lisäksi aluetoimistoja. Yhteensä toimipisteitä (sovittelutoimistoja ja aluetoimistoja) on kaikkiaan 32. Sovittelulain mukaiseen sovitteluun ohjattujen asioiden määrä on kasvanut jatkuvasti. Vuonna 2018 rikos- ja riita-asioiden sovitteluun ohjattiin yhteensä 15 526 asiaa; rikosasioita oli 14 789 ja riita-asioita 737. Sovitteluun ohjattujen asioiden määrä kasvoi noin kaksi prosenttia vuodesta 2017.

Sovittelutoimintaan tarkoitettu määräraha oli 7,1 miljoonaa euroa vuonna 2019.

Lisätietoja

• Julkaisu rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelun siirtäminen oikeusministeriön hallinnonalalle
• Julkaisu Rikosasioiden sovittelupalveluiden siirto oikeusministeriön hallinnonalalle : Ohjausryhmän raportti ja esitys