Tulevaisuuden Maahanmuuttovirasto

Tavoitteet ja tuotokset

Hankkeen tavoitteena on tuottaa nykyistä parempi kuva siitä, millaisiin toimintaympäristön muutoksiin Maahanmuuttoviraston on tulevaisuudessa pystyttävä vastaamaan ja millaista henkilöstö- ja määrärahatasoa se edellyttää.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus tuottaa nykyistä tarkempi kuva tilanteesta maaliskuussa 2021 käytäviin hallituksen neuvotteluihin, joissa käsitellään vuosien 2022 – 2025 julkisen talouden suunnitelmaa.

Hankkeen toisessa vaiheessa, painottuen toimikauden maaliskuun 2021 jälkeiseen aikaan, selvitetään lisäksi, millaisia malleja muissa maissa on käytössä taloussuunnitteluun tarvittavan tietopohjan hankinnassa ja arvioinnissa sekä tehdään ehdotuksia, miten toiminta olisi tarkoituksenmukaista järjestää Suomessa. Tavoitteena on luoda suunnittelun ja johtamisen tueksi vakiintuneet menettelyt, joilla tuotetaan oikea-aikaisesti mahdollisimman luotettavaa ennakointitietoa maahanmuutosta ja sitä koskevista yhteiskunnallisista tarpeista. Lisäksi selvitetään maahanmuuttohallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta, sitä, millaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta maahanmuuttohallintoon sijoitetulla rahalla saadaan vastineeksi ja miten tätä vaikuttavuuden mittaamista voitaisiin kehittää.

Hanke nivotaan työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimaan työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton tiekarttatyöhön.

Tiivistelmä

Hankkeen tehtävänä on selkeyttää kuvaa Suomeen lähivuosina kohdistuvasta maahanmuutosta ja sen vaikutuksista Suomen maahanmuuttohallintoon, erityisesti Maahanmuuttoviraston toimintaan ja sen resursseihin.

Lähtökohdat

Suomen maahanmuuttohallinto on viime vuosien kuluessa joutunut vastaamaan monenlaisiin toimintaympäristön muutoksiin. Suomeen suuntautuvan maahanmuuton määrä on vaihdellut välillä suuresti, minkä lisäksi Maahanmuuttoviraston toimintaan ovat vaikuttaneet mm. sille osoitetut uudet tehtävät ja digitalisaatiokehitys.

Muutokset ovat vaikeuttaneet viraston tehtäviä vastaavan resurssitason määrittämistä, mikä on johtanut sen merkittäviin vuosittaisiin vaihteluihin. Vaihtelut ovat puolestaan tehneet vaikeaksi viraston toiminnan suunnitelmallisen ja kestävän kehittämisen niin, että se vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin.