Ympäristöterveydenhuollon yhteistyöryhmä

Tavoitteet ja tuotokset

Ympäristöterveydenhuollon yhteistyöryhmän tavoitteena on huolehtia siitä, että ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön valvonnan järjestämistä koskevat periaatteet ja lainsäädäntö sekä kunnan viranomaisten ohjaus ja neuvonta ovat tasapuolista ja mahdollisimman yhdenmukaista.

Tiivistelmä

Ympäristöterveydenhuollon yhteistyöryhmän tehtävänä on ohjata, edistää, kehittää ja seurata ministeriöiden, keskusvirastojen, aluehallintovirastojen sekä kuntien viranomaisten välistä yhteistyötä ympäristöterveydenhuollossa. Yhteistyöryhmän erityisenä tehtävänä on:

1. seurata ja edistää ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista annetun lain (410/2009) toimeenpanoa.

2. seurata kuntia ja aluehallintovirastoja koskevia yleisiä kehittämishankkeita ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuden näkökulmasta.

3. seurata hallitusohjelman mukaisten ja muiden ympäristöterveydenhuollon kehittämishankkeiden edistymistä

4. seurata ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön edellyttämien valvontaohjelmien ja suunnitelmien toteutumista ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia niiden sekä valvonnan laatuun liittyvän lainsäädännön kehittämiseksi

5. edistää ja seurata ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmähankkeita sekä ohjata ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin kehittämistä

6. arvioida kuntien vastuulla olevan ympäristöterveydenhuollon valvonnan rahoitustarpeita ottaen erityisesti huomioon, mitä vaikutuksia valvonnan maksullisuuden lisäämisellä on kuntien tulokertymään ja valvonnan resurssien kehittymiseen

7. arvioida ympäristöterveydenhuollon laboratoriotoiminnan kehittymistä ja antaa tarvittaessa ehdotuksia laboratorioiden toimintaedellytyksien ja alueellisen jakautumisen kehittämisestä

8. seurata aluehallinnon tulosohjausprosesseja ja tehdä ehdotuksia menettelyjen ja sopimusten sisällön kehittämiseksi.

Lähtökohdat

Yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelu on osa kansanterveystyötä. Kansanterveyslaki (66/1972) on alusta alkaen koskenut myös ympäristöterveydenhuoltoa, mutta vuonna 1997 kansanterveyslain muutoksen (1131/1997) yhteydessä kansanterveyslakiin otettiin käsite ”ympäristöterveydenhuolto”, jolla tarkoitetaan yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua. Kansanterveystyön sisällöstä säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Terveydenhuoltolaissa ympäristöterveydenhuoltoon kuuluviksi laeiksi säädetään seuraavat lait: terveydensuojelulaki (763/1994), elintarvikelaki (23/2006), kemikaalilaki (744/1989), tupakkalaki (693/1976), laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004), joka on kumottu ja korvattu kuluttajaturvallisuuslailla (920/2011) ja eläinlääkintähuoltolaki (765/2009).

Pääasiallinen vastuu ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön edellyttämän valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta on kunnilla. Ympäristöterveydenhuollon tehtäväkenttä on kunnissa laaja. Kunnan on huolehdittava myös kunnaneläinlääkärille säädettyjen valvontatehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä sen mukaan, mitä säädetään seuraavissa laeissa: eläintautilaki (55/1980), eläinsuojelulaki (247/1996), Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain (1100/1994) nojalla annettuja säädöksiä, laki helposti leviävien eläintautien vastustamisesta (488/1960) sekä laki eläinten kuljetuksesta (1429/2006). Valtionhallinnon tehtävänä on vastata valvonnan johdosta, suunnittelusta ja toimeenpanon yhdenmukaisuudesta maassamme. Valvonnan ylin johto jakaantuu ministeriöiden kesken seuraavasti:

Terveydensuojelulaki sosiaali- ja terveysministeriö
Elintarvikelaki maa- ja metsätalousministeriö
Kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö työ- ja elinkeinoministeriö
Tupakkalaki sosiaali- ja terveysministeriö
Kemikaalilaki sosiaali- ja terveysministeriö
Eläinlääkintähuoltolainsäädäntö maa- ja metsätalousministeriö

Ministeriöiden alaiset keskushallinnon valvontaviranomaiset, jäljempänä keskusviranomaiset, suunnittelevat, ohjaavat ja valvovat ympäristöterveydenhuoltoa valtakunnallisesti omilla toimialueillaan seuraavasti:

Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA) elintarvikelaki, eläinlääkintähuoltolainsäädäntö
Sosiaali- ja terveysalan
lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) terveydensuojelulaki, tupakkalaki
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
(TUKES) kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö, kemikaalilaki

Lisäksi aluehallintovirasto (AVI) ohjaa ja valvoo annettujen säännösten ja määräysten noudattamista alueellaan. AVIt on organisoitu siten, että ympäristöterveydenhuollon asiat on keskitetty samaan yksikköön yhtä AVIa lukuun ottamatta.

Edellä kuvattua ympäristöterveydenhuoltoa johdetaan ja ohjataan usean ministeriön ja keskusviraston sekä aluehallintovirastojen toimesta. Jotta kuntien valvonnan järjestämisen ja valvonnan ohjaus olisi edellä mainitusta huolimatta yhdenmukaista, tasapuolista ja tehokasta, yhteistyön seurantaan ja sen kehittämiseen tarvitaan yhteistyöryhmä, jossa ovat edustettuina asianosaiset ministeriöt, keskusvirastot, aluehallintovirastot sekä kunnat.

Pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan elintarvikevalvonnan ohjauksen toimivuus ja toimijoiden yhdenvertaisuus varmistetaan sekä selvitetään elintarvikevalvonnan kokoaminen valtion viranomaiselle, esimerkiksi Eviralle.

Keväällä 2011 valmistui selvitysmies Jorma Hirnin esiselvitys ”Päämääränä koottu ja tehokas ympäristöterveydenhuolto”. Hirn ehdotti esiselvityksessään mm.
1) Hallituskaudeksi 2011 - 2015 asetetaan laajapohjainen seurantaryhmä, jonka tehtävänä on seurata ympäristöterveydenhuoltoon liittyvien hankkeiden onnistumista.
2) Seurantaryhmä valmistele koko ympäristöterveydenhuollon kehittämis-, keskittämis- ja tehostamishankkeen.
3) Vaihtoehtoisesti seurantaryhmä valmistelee tarvittaessa elintarvikevalvonnan kehittä-mis-, keskittämis- ja tehostamishankkeen kokeiluna ympäristöterveydenhuollon keskittämiselle.

Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvonnan uudelleenjärjestämistä selvitetään.