Liite 9. Demokratian kehittäminen

Kansalaisyhteiskunta

Vahvistetaan yhdistysten jäsenten suoria vaikutusmahdollisuuksia yhdistystoiminnassa, esimerkiksi sallimalla päätöksenteko jäsen- tai liittoäänestyksellä kaikista yhdistyksen kokouksen toimivaltaan kuuluvista asioista. Tuetaan suomalaisen yhdistyskentän kehittymistä helpottamalla lainsäädännössä kahden tai useamman yhdistysten yhdistymistä.

Kansalaisyhteiskunnan resurssien vahvistamiseksi selvitetään mahdollisuutta tukeakansalaisjärjestöjen varainhankinnan kehittämistä.

Arvioidaan tarpeet kansalaisaloitejärjestelmän kehittämiseen esimerkiksi varmistamalla, että aloite ei raukea vaalikauden vaihtuessa ja että muotoseikat eivät estä aloitteen sisällön toteuttamista.

Nuorten osallisuus

Lasketaan kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikäraja 15 vuoteen nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi.

Lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta yhteiskunnassa edistetään esimerkiksi digitaalisin keinoin ja tuetaan medialukutaitojen kehittymistä. Koulujen demokratiakasvatusta lisätään ja niiden yhteiskunnallista kasvatustehtävää vahvistetaan. Vuorovaikutuksen rajapintaa puolueiden, kansalaisyhteiskunnan ja koulujen kesken tuetaan lasten ja nuorten aktiivisen kansalaisuuden vahvistamiseksi. Nuorisovaltuutettujen roolia kunnallisessa ja maakunnallisessa päätöksenteossa painotetaan.

Poliittisen järjestelmän toiminta

Vahvistetaan erityisesti poliittisen opposition toimintaedellytyksiä kehittämällä kaikkien eduskuntapuolueiden käytettävissä olevaa riippumatonta laskentapalvelua, joka pystyy mallintamaan puolueiden esitysten taloudellisia vaikutuksia, esimerkiksi eduskunnan tietopalvelun yhteydessä. Avataan ministeriöiden ja muun julkishallinnon käytössä olevat eri politiikkasektorien olennaiset laskenta- ja ennustemallit julkisiksi.

Puolueita lähellä olevien ajatuspajojen rahoitus kohdennetaan poliittisen päätöksenteon tukemiseen ja tieteellisen tutkimustiedon hyödyntämiseen uusien yhteiskunnallisten avausten tekemiseksi. Puolueista riippumattomalle päätöksentekoa tukevalle yhteiskunnalliselle tutkimukselle taataan riittävät resurssit.

Lisätään politiikan avoimuutta ja kansalaisten mahdollisuutta saada tietoa asioista jo käsittelyvaiheessa niin valtakunnallisella kuin kunnallisella tasolla.

Uudistetaan ehdokkaiden asettamista vaaleissa koskevia määräyksiä mahdollistamaan nykyistä monipuolisemmin erilaiset demokraattiset päätöksentekotavat siten kuin puolueen säännöissä tarkemmin määrätään.

Perustetaan parlamentaarinen työryhmä selvittämään puoluelain, vaalirahoituslain ja vaalilain kehittämistarpeita sekä tarvittaessa muuta poliittista toimintaa koskevaa lainsäädäntöä.

Puolue- ja vaalirahoitus

Varmistetaan poliittisten nuorisojärjestöjen yhdenvertainen kohtelu rahoituksessa.

Kehitetään vaali- ja puoluerahoituksen ilmoittamista koskevia säädöksiä ja käytäntöjä sen varmistamiseksi, että ilmoitukset antavat oikean kuvan mahdollisia sidonnaisuuksia aiheuttavasta ulkopuolisesta rahoituksesta.

Lisätään puolue- ja vaalirahoituksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä vahvistamalla Valtiontalouden tarkastusviraston oikeutta valvoa ehdokkaiden vaalirahoitusilmoituksia ja saada tätä varten tietoja kolmansilta osapuolilta.

Selvitetään keinoja vahvistaa vaalirahoituksen ennakkotietojen ilmoittamista äänestäjille jo ennen vaaleja, helpottaa kampanjatilin perustamista ja tehostaa lakisääteistä lahjoituskattoa.