"Sosiaaliturvan uudistamisessa keskeistä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja toimeentulon turvaaminen sosiaalisten riskien kohdatessa"

3.6.2 Sosiaaliturvan uudistaminen

Sosiaaliturva on tulevaisuusinvestointi, joka mahdollistaa yksilölle täysipainoisemman elämän sekä lisää vapautta ja osallisuutta tavalla, joka samalla palvelee koko yhteiskuntaa. Sosiaaliturvan uudistamisessa keskeistä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja toimeentulon turvaaminen sosiaalisten riskien kohdatessa. Olennaista on parantaa järjestelmän luotettavuutta, kattavuutta ja ymmärrettävyyttä.

Tarve sosiaaliturvan uudistamiselle johtuu useasta syystä:

• Työn murros haastaa sosiaaliturvassa käytetyt määritelmät ja järjestelmän toimivuuden.
• Palveluita ja etuuksia on kehitetty eri tahtisesti ja erillään. Niiden yhteen toimivuutta on parannettava vastaamaan ihmisten tarpeita.
• Nykyisessä järjestelmässä tukea tarvitsevaa ihmistä ei aina kohdata oikea-aikaisesti eikä hän välttämättä pääse tarvitsemansa palvelun tai etuuden piiriin. Pahimmillaan hän jää kokonaan vaille tukea.
• Perusturvan matala taso ja järjestelmän monimutkaisuus ovat kasvattaneet toimeentulotuen roolia. Alkujaan viimesijaiseksi ja lyhytkestoiseksi tarkoitettu toimeentulotuki on muodostunut pitkäkestoiseksi ensisijaisen tuen täydentäjäksi.
• Sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja vaikeaselkoinen. Pirstaleisuus ja ennakoimattomuus korostuvat elämäntilanteiden vaihtelun ja moninaisuuden vuoksi sekä sektorirajoja ylitettäessä.
• Hyvinvointivaltion kestävyys edellyttää korkeaa työllisyyttä.

Hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen, jossa hyödynnetään TOIMI-hankkeessa tehtyä työtä. Uudistus valmistellaan tutkimusperusteisesti parlamentaarisessa komiteassa. Valmistelu tehdään poikkihallinnollisesti ja laaja-alaisesti eri alojen asiantuntemusta hyödyntäen.

Komiteassa käsitellään perusturvaa, ansioturvaa, toimeentulotukea sekä niiden välistä yhteyttä ja rahoitusta, ja lisäksi palveluiden nykyistä parempaa yhteensovittamista etuuksiin. Työssä on otettava huomioon erityisryhmät, jotka nykyjärjestelmässä jäävät väliinputoajiksi. Komitea ei käsittele vanhuuseläkettä. Komitean työ tähtää sosiaaliturvan rakenteelliseen ja toiminnalliseen kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Sille laaditaan kahdelle eduskuntakaudelle ulottuva tiekartta ja välitavoitteita, joihin nykyinen hallitus ehtii reagoida.

Uudistuksen tavoitteena on ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturvan tulee osaltaan vastata ihmisten osallisuuden ja merkityksellisyyden tarpeisiin sekä tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä, aktiivisuutta, ihmisen omatoimisuutta, osallisuutta ja elinikäistä oppimista kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on, että työn tekeminen on nykyistä kannattavampaa ja työtuloista jää ihmiselle selvästi ennakoitavissa oleva summa käteen. Sosiaaliturvan tulee taata ihmisille ennakoitava turva eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteiden muutoksissa ilman tarpeettomia katkoja ja hallinnollisia esteitä.

Komitea selvittää ja valmistelee tarvittavat toimenpiteet keskenään samantasoisten perusturvaetuuksien lainsäädännön yhtenäistämiseksi. Tässä yhteydessä uudistustyö tarkastelee myös muita, esimerkiksi opiskeluun liittyviä etuuksia. Ansioperusteisten etuuksien määräytymistä yhtenäistetään. Uudistuksessa varmistetaan, että sosiaaliturvaan kuuluvat etuudet ja palvelut (kuten esimerkiksi työvoima-, koulutus- ja terveyspalvelut, kuntoutus, velkaneuvonta ja sosiaalityö) nivoutuvat paremmin yhteen ja kytkeytyvät muuhun sosiaaliturvaan joustavasti ja oikea-aikaisesti. Oikean palvelun saaminen on mahdollistettava etuudesta riippumatta. Uudistus tukee yksilön oikeuksien ja velvollisuuden tasapainoa tavalla, joka on myös sopusoinnussa julkisen talouden ja työllisyyden parantamisen kanssa. Perusturvan lisäksi myös tarveharkintaisia tukia tarvitaan.

Sosiaaliturvan tulee vastata perustuslain mukaisesta välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon velvoitteesta. Uudistus toteutetaan perusturvan tasoa heikentämättä ja sillä pyritään pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen vähenemiseen. Digitalisaation avulla sosiaaliturvasta tehdään ihmisille selkeämpi ja ymmärrettävämpi. Varmistetaan, että kielelliset oikeudet ja saavutettavuus toteutuvat.

Yleistä asumistukea pyritään kehittämään yksilöllisempään suuntaan. Tuen vaikutukset muihin etuuksiin huomioidaan. Osana perusturvan kokonaisuutta asumistuen tulisi mahdollistaa kaikille kohtuuhintainen ja riittävän laadukas asuminen. Tukea tulee kehittää siten, että työnteon kannusteet paranevat. Komitea selvittää yleisen asumistuen kehittämistarpeet erillisenä muista etuuksista. Asumisen tukemisella on kiinteä yhteys asuntopolitiikkaan.

Tavoite 1

Ikäihmisten toimeentulon turvaaminen ja köyhyyden vähentäminen

Keinot

Hallitus käyttää 183 miljoonaa euroa pienimpien eläkkeiden korottamiseen noin 50 eurolla kuukaudessa nettomääräisenä. Korotus kohdistuisi arvion mukaan noin 1 000 euron kuukausieläkkeeseen saakka. Korotus toteutetaan kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmien kautta. 

Käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Osana tätä selvitystä selvitetään keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta. 

Valmistellaan kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistäminen Eläkejärjestelmien erillisyys -työryhmän ehdotusten pohjalta.

Taiteilija- ja urheilijaeläkkeiden määrää lisätään nykyisestä.

Henkilöiden, joiden kokonaiseläke jää tasoltaan alle takuueläkkeen tason, tilanne selvitetään.

Työeläkepolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat kestävä taloudellinen huoltosuhde, eläkkeiden riittävä taso, rahoituksen kestävyys ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Hallitus valmistelee työeläkelainsäädännön muutokset kolmikantaisesti.

Tavoite 2

Lapsiperheiden aseman parantaminen

Yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden toimeentuloa parannetaan.

Keinot

Parannetaan vuorovanhemmuusperheiden asemaa asumistuessa ja muussa sosiaaliturvassa.

Hallitus parantaa pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa. Hallitus seuraa lapsiperheiden toimeentuloedellytysten kehitystä ja toimii johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi hallituskauden aikana ja tekee lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan siten, että lapsilisän korotuksesta hyötyvät myös toimeentulotuen varassa olevat perheet. Neljännen ja viidennen lapsen lapsilisiä korotetaan. Elatustukea nostetaan ja opintorahan huoltajakorotusta korotetaan.

Tavoite 3

Eriarvoisuuden vähentäminen

Keinot

Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on keskeinen tavoite, joka ohjaa kaikkea hallituksen päätöksentekoa. Hallitus korottaa perusturvaa. Opintoraha sidotaan indeksiin vuonna 2020 puolikkaana ja sen jälkeen täysimääräisesti. Hallitus arvioi jokaisen budjettiriihen yhteydessä mahdollisuuksia menokehyksen puitteissa tehdä uusia panostuksia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen

Helpotetaan palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista sosiaaliturvassa, eritoten työttömyysetuuksien osalta.

Uudistetaan soviteltua työttömyysturvaa siten, että työaikavalvonnan ulkopuolella olevat eivät jää sovittelun ulkopuolelle ja siten, että työajan erilainen kuukausittainen työrytmi kohtelee ihmisiä yhdenvertaisesti. Uudistuksen tavoitteena on työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaaminen, ei ansiotason turvaaminen.

Jatketaan yhdistelmävakuutuksen kehittämistä sosiaaliturvan uudistamisessa.

Selvitetään vaihtoehtoja yrittäjien sosiaali- ja eläketurvan parantamiseen.

Jatketaan työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon kehittämistä. Tavoitteena on ottaa nykyistä paremmin huomioon työmarkkinoiden muutos ja digitalisaation mahdollisuudet.

Tehdään jatkoselvitys siirtymisestä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kaikille työssäoloehdon täyttäneille.  

Selkiytetään sosiaaliturvaa

Perusturvan matala taso ja järjestelmän monimutkaisuus ovat kasvattaneet toimeentulotuen roolia. Etuusjärjestelmän monimutkaisuus liittyy usein eri etuuksien ja tai muiden tulolajien yhdistelmiin tai siirtymiin niiden välillä. Perusturvaa on kehitettävä sen tasoa heikentämättä. Lisäksi uudistuksissa on huolehdittava henkilötietosuojan toteutumisesta.

Toteutetaan toimeentulotuen kokonaisuudistus, jolla varmistetaan riittävä viimesijaisen toimeentulon turva ja sosiaalista tukea tarvitsevien ihmisten oikea-aikaiset palvelut.

Selvitetään syitä erityisesti nuorten toimeentulotukiriippuvuuteen ja keinoja sen vähentämiseksi.

Toimeentulotuen suojaosajärjestelmän selkiytetään ja työnteon esteitä helpotetaan.

Tehdään tarvittavat lainmuutokset, joilla edistetään digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämistä sosiaaliturvaetuuksien hakemisessa, käsittelyssä ja päätöksissä.

Etuuksien käsitteistöä ja maksuajanjaksoja (esimerkiksi hakuprosessin ehdot, tulo- ja perhekäsitteet, maksupäivät -ja ajat mukaan lukien juhlapyhät) yhtenäistetään. Ansioperusteisten etuuksien kohdalla kokonaisuus edellyttää kolmikantayhteistyötä. Huolehditaan käsitteiden yhdenmukaisuudesta ansio- ja perusturvan kesken.

Tarjotaan asiakkaalle ymmärrettävämpi kokonaisuus ja mahdollisuus hakea yhdellä hakemuksella useita etuuksia parantaen samalla järjestelmän läpinäkyvyyttä.

Edistetään tulorekisterin hyödyntämistä sosiaaliturvassa erityisesti epätyypillisten työsuhteiden kannalta.

Sosiaaliturvan uudistamisessa laajennetaan tulorekisterin tietosisältöä erityisesti työn murroksen näkökulmasta (esimerkiksi työttömyysturvan sujuvampi maksatus). Tämä edellyttää erillistä hanketta, joka rahoitetaan tulevaisuusinvestoinneista.

Nykyisin työttömyysetuuksien piirissä on henkilöitä, jotka eivät tosiasiassa ole työkykyisiä. Tarkennetaan etuuksien saannin edellytyksiä, jotta ihmiset ovat tarpeensa mukaisella etuudella. Tässä yhteydessä tarkastellaan muun muassa sairauspäivärahaa, kuntoutuksen tukia ja työttömyyspäivärahaa. Samalla selvitetään etuuksien sitomista toimintakykyyn diagnoosin sijasta.

Selvitetään sisäilmasta sairastuneiden tilanne siten, että sisäilman vuoksi työkyvyttömät ja työpaikkakyvyttömät eivät jää ilman toimeentuloa.

Selvitetään opiskelijoiden asumistuen yhteisasumisen tulkinnan ongelmat ja niiden korjaustarpeet.

Etuuksien ja palveluiden yhteensovittamista parannetaan seuraavasti:

• Parannetaan palveluiden oikea-aikaisuutta. Palveluiden ja resurssien oikea kohdentaminen tulee toteuttaa osana vaikuttavaa sosiaaliturvan uudistusta.
• Tehdään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön ja käytänteisiin Kelan ja kuntien yhteistyön parantamiseksi, jotta sosiaalityön tarpeiden tunnistaminen, asiakkaan ohjaus ja henkilökohtainen palvelu vaikeimmassa asemassa olevilla toteutuisivat.
• Kehitetään tulonsiirtoihin liittyviä palveluja osallistavaan ja ennaltaehkäisevään suuntaan. Hyödynnetään monitoimijaista työotetta, etsivää työtä ja yhteisötyötä. Johtamista ja yhteistyörakenteita uudistetaan. Ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä suunnitelmallisen sosiaalityön ja etenkin lastensuojelun välineenä tulee edelleen vahvistaa laatimalla valtakunnalliset kriteerit sen myöntämiselle.
• Digitalisaation keinoja hyödynnetään nykyistä merkittävästi enemmän palvelutarpeessa olevien varhaisen tukemisen ja yhteisasiakkuuden tehokkaan hoitamisen tueksi. Varmistetaan, että kielelliset oikeudet ja saavutettavuus toteutuvat.

Hyödynnetään kokeiluja perusturvan uudistamisessa:

• Varmistetaan kokeilujen tieteellinen kestävyys.
• Toteutetaan esimerkiksi byrokratia- ja informaatiokokeilu (VN-TEAS).

Indeksikorotukset tehdään kansaneläkeindeksin ja kuluttajahintaindeksin mukaisina (vuoden 2020 alusta).

Toteutetaan negatiivista tuloveroa koskeva kokeilu hyödyntäen viime kaudella toteutetusta perustulokokeilusta saatuja kokemuksia.