Hallituksen esitys STM/2016/97

« Valtioneuvoston yleisistunto 15.9.2016 13.00

Sosiaali- ja terveysministeriö

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

HE 153/2016

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Ministeri
Pirkko Mattila
Esittelijä
Pekka Paaermaa, Hallitussihteeri p.029 5163180
Asia
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi aikuiskoulutustuesta annettua lakia, Koulutusrahastosta annettua lakia ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Esityksellä on tarkoitus toteuttaa kilpailukykysopimuksen mukaiset säästöt aikuiskoulutustuessa. Aikuiskoulutustuen kestoa ja tasoa ehdotetaan muutettaviksi. Tukikauden enimmäiskesto ehdotetaan lyhennettäväksi 19 kuukaudesta 15 kuukauteen ja tuen tasoa laskettavaksi siten, että tuen perusosaa pienennettäisiin 15 prosentilla. Tuen rahoitusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtion rahoitusosuus palkansaajan aikuiskoulutustuessa poistuisi ja tuki rahoitettaisiin kokonaisuudessaan työttömyysvakuutusrahaston varoista. Valtio rahoittaisi kuitenkin edelleen yrittäjän aikuiskoulutustuen. Esityksessä ehdotetaan myös, että aikuiskoulutustukeen ja ammattitutkintostipendiin oikeuttavaan työssäoloaikaan laskettaisiin Suomessa tehdyn työn lisäksi Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Sveitsissä tehty työ. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
Esitys
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain, Koulutusrahastosta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
Vaikutukset
TALOUDELLISET: Aikuiskoulutustuen tason laskeminen vaikuttaa kaikkien etuudensaajien tukeen voimaantulosta lähtien. Vuonna 2017 muutosten vaikutukset eivät olisi vielä täysimääräisiä, koska uudet tukiehdot tulisivat voimaan vasta 1 päivänä elokuuta. Perusosan tason laskeminen 15 prosentilla säästäisi etuusmenoa arviolta noin 8 miljoonalla eurolla vuositasolla, josta vuonna 2017 toteutuisi noin 4 miljoonaa euroa. Tukiajan lyhentäminen 19 kuukaudesta 15 kuukauteen lyhentäisi tukiaikaa arviolta noin 45 prosentilla tuensaajista ja sen arvioidaan säästävän etuusmenoa noin 43 - 50 miljoonalla eurolla vuositasolla. Tukiajan lyhentäminen vaikuttaisi vasta vuodesta 2018 lukien ja vuoden 2018 säästövaikutus olisi noin 14 miljoonaa euroa. Säästövaikutukseen vaikuttaisi se, kuinka moneen kauteen tukiaika on jaksotettu ja onko enimmäisaika vanhan vai uuden enimmäisajan mukainen. Vanhan enimmäisajan mukaisia jaksotuksia on mahdollista pitää vuoden 2020 loppuun saakka. Yhteensä muutokset vähentäisivät täysimääräisesti toteutuessaan etuusmenoa arviolta noin 50 - 60 miljoonalla eurolla vuodessa. Palkansaajien aikuiskoulutustuki siirtyisi kokonaan työttömyysvakuutusrahaston rahoitettavaksi. Muutos vähentäisi valtion menoja arviolta 44 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja noin 94 miljoonalla eurolla vuosina 2018 - 2020. Vuonna 2017 palkansaajan aikuiskoulutustuesta valtiolle aiheutuvat menot olisivat arviolta vajaat 50 miljoonaa euroa. Valtio rahoittaisi edelleen yrittäjän aikuiskoulutustuen, minkä arvioidaan aiheuttavan jatkossa noin 3,5 miljoonan euron menot vuodessa valtiolle. Yhteensä valtion rahoitusosuus vuonna 2017 olisi noin 53 miljoonaa euroa ja vuosina 2018 - 2020 noin 3,5 miljoonaa euroa vuosittain. Työttömyysvakuutusrahaston aikuiskoulutustuesta aiheutuvien menojen arvioidaan olevan 154 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja noin 184, 175 ja 157 miljoonaa euroa vuosina 2018 - 2020. Mom. 33.20.55
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen