Hallituksen esitys

« Valtioneuvoston yleisistunto 2.3.2017 13.00

Sosiaali- ja terveysministeriö

Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi

HE 15/2017

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Ministeri
Juha Rehula

Esittelijä
Pekka Järvinen, Hallitusneuvos p.029 5163367

Asia
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja niiden voimaanpanolaki. Lisäksi esityksessä on maakuntien rahoitusta, maakuntajakoa, kuntien peruspalvelujen valtionosuutta, verotusta, henkilöstön asemaa, vaaleja koskevia lakeja sekä eräiden yleishallintolakien muutoslakeja. Esityksessä on myös ehdotus Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi. Ehdotuksen mukaisilla laeilla perustetaan Manner-Suomeen 18 maakuntaa. Ehdotettu maakuntajako perustuu pääosin voimassa olevaan maakuntajakoon. Maakunnat ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Maakunnille valitaan suorilla vaaleilla maakuntavaltuustot. Maakunnat ovat monitoimialaisia viranomaisia ja niiden tehtäväaloista säädetään maakuntalaissa. Samalla uudistetaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset siten, että järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille. Uudistuksella kootaan nykyisin lähes 200 eri kunnalliselle organisaatiolle kuuluvien palvelujen kattava järjestämisvastuu mainituille 18 maakunnalle. Maakuntien alueellista yhteistyötä varten on lisäksi viisi yhteistyöaluetta. Maakuntien on omassa toiminnassaan erotettava hallinnollisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Palvelujen tuottamisesta vastaa maakunnan liikelaitos, joka voi toteuttaa palvelut omana tuotantona. Sen lisäksi ne täydentävät omaa palvelutuotantoa yksityisiltä palvelujen tuottajilta hankittavilla palveluilla palvelustrategiassa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Esityksen mukaan valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa toimintaa lainsäädännön ja valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi ministeriö neuvottelee vuosittain kunkin maakunnan kanssa niiden järjestämisvastuulle kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien hoitamisesta. Maakunnat saavat rahoituksen valtiolta maakuntien rahoituksesta annettavan lain perusteella. Rahoitus perustuu pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeeseen maakunnassa, maakunnan asukkaiden ikärakenteeseen ja asukaslukuun sekä eräisiin muihin tekijöihin. Samalla kunnilta poistuu rahoitusvastuu. Valtion rahoitusvastuuseen liittyen tehdään tarvittavat muutokset tuloverolakiin ja muihin verolakeihin. Maakunnille siirtyvissä tehtävissä toimiva henkilöstö siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä sekä valtion viranomaisista maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Maakuntien henkilöstöön sovellettaisiin ehdotuksen mukaan samoja säännöksiä kuin kunnalliseen henkilöstöön. Henkilöstöä koskevaan lainsäädäntöön tehdään tämän edellyttämät muutokset. Nykyisten lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velat siirretään maakunnille. Lisäksi kunnilta siirtyy maakunnille tehtäväsiirron kohteena oleva irtaimisto sekä tehtäviä koskevat sopimukset. Maakunta vuokraa kunnilta määräaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilat. Maakuntavaalien toteuttamiseen liittyen vaalilainsäädäntöön tehdään tarvittavat muutokset. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vaiheittain siten, että maakunnat voidaan perustaa 1.7.2017 lukien. Tämän jälkeen jokaiseen maakuntaan asetetaan väliaikainen valmistelutoimielin huolehtimaan maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta. Maakunnat aloittavat varsinaisen toimintansa vaiheittain 1.3.2018 lukien maakuntavaltuustojen toimikauden alettua. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden maakunnille säädettävien tehtävien järjestämisvastuu siirtyy kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtion viranomaisilta maakunnille 1.1.2019 lukien.

Esitys
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi

Vaikutukset
Esityksessä muodostetaan uusi hallinnon taso, itsehallinnolliset maakunnat. Samalla julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy maakunnille ja tähän liittyen uudistetaan järjestämisrakenteet ja vastuu palvelujen tuottamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun kokoaminen 18 maakunnalle mahdollistaa nykyistä paremman palveluintegraation toteuttamisen ja perustason vahvistumisen kautta tarkoituksenmukaisenmukaisemman palvelurakenteen. Sillä voidaan kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja ja toteuttaa nykyistä kustannusvaikuttavammat palvelut. Uudistuva integroitu palvelujärjestelmä mahdollistaa nykyistä vaikuttavamman ja kustannustehokkaan palvelujen tuottamisen. Lisäksi hallinto kevenee järjestämisvastuussa olevien organisaatioiden vähentyessä alle 200:sta 18:aan. Tämän johdosta sosiaali- ja terveyspalveluista aiheutuvien kokonaiskustannusten kasvua voidaan hidastaa merkittävästi nykyiseen verrattuna. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kustannukset ovat 3 mrd. € alemmat kuin ne olisivat ilman uudistusta. Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan. Valtion rahoitus esityksen mukaisiin tehtäviin on noin 17,4 mrd. € vuoden 2017 tasossa. Valtion talousarviossa tehtävistä aiheutuvat menot ovat lähes 11,8 mrd. € nykyistä suuremmat. Tämä toteutetaan niin, että kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään 5,77 mrd. €. Lisäksi verotusta uudistetaan siten, että valtion verotuloja kerätään 11,39 mrd. € nykyistä enemmän. Veromuutokset toteutetaan siten, että verotus ei kiristy millään tulotasolla. Sen vuoksi kuntien on alennettava vuonna 2019 kunnallisveroprosenttia 12,47 prosenttiyksiköllä. Kokonaisuudessaan kuntien verotuotto alennee arviolta 11,69 mrd. €. Uudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen tasataan vuosina 2019 - 2023.

Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen


Istuntojen jälkeen valtioneuvoston viestintäosasto julkaisee päätökset ja niiden liitteet kokonaisuudessaan. Päätökset ja liitteet eivät ole virallisia asiakirjoja.