Hallituksen esitys VM/2019/149

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia, maatilatalouden tuloverolakia, tuloverolakia, verotusmenettelystä annettua lakia, veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia, varojen arvostamisesta verotuksessa annettua lakia ja veronkantolakia yritysten maastapoistumisverotusta koskevien säännöksien lisäämiseksi lainsäädäntöön. Ehdotukset perustuvat pääasiallisesti sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta annettuun direktiiviin. Lisäksi tehtäisiin tekninen viittauskorjaus elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin. Ehdotuksen mukaan varojen realisoitumaton arvo katsottaisiin veronalaiseksi tuloksi silloin, kun verovelvollinen siirtää Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikastaan varoja toisessa valtiossa olevaan päätoimipaikkaansa tai kiinteään toimipaikkaansa tai kiinteä toimipaikan liiketoiminnan toiseen valtioon ja Suomella ei siirron johdosta olisi enää verotusoikeutta kyseisiin varoihin. Varojen realisoitumaton arvonnousu katsottaisiin veronalaiseksi tuloksi myös silloin, kun Suomesta sijaitsevasta päätoimipaikasta siirrettäisiin varoja toisessa valtiossa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan ja Suomella ei enää siirron johdosta ole verotusoikeutta kyseisiin varoihin. Näin myös silloin, kun Suomessa yleisesti verovelvollisen yhteisön verotuksellinen kotipaikka siirtyy Suomen lainsäädännön tai kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan toiseen valtioon paitsi niiden varojen osalta, jotka edelleen tosiasiallisesti liittyvät Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan. Veronalaiseksi tuloksi katsottaisiin laissa määritelty maastapoistumisarvo. Siirrettäessä varoja Suomeen Suomen olisi hyväksyttävä toisessa jäsenvaltiossa vahvistettu arvo hankintamenoksi verotuksessa, paitsi jos se ei vastaa markkina-arvoa. Ehdotettuja maastapoistumisverotussäännöksiä sovellettaisiin yhteisöverovelvollisiin. Säännöksiä ei sovellettaisi eräisiin lyhytaikaisiin varojen siirtoihin. Lisäksi säädettäisiin varauksien tuloksi lukemisesta tilanteessa, jossa ne eivät jää liittymään Suomessa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan. Verotusmenettelystä annettuun lakiin lisättäisiin säännökset maastapoistumisverotuksesta johtuvan veronmaksun lykkäysmahdollisuudesta viidelle vuodelle silloin kun siirto tapahtuu ETA-alueen sisällä sekä säädettäisiin tilanteista, jolloin veronmaksun lykkäys olisi keskeytettävä. Lykätylle veronmaksulle voitaisiin vaatia vakuutta, jos voidaan osoittaa tosiasiallinen riski veron jäämisestä perimättä. Veronkantolakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan verosaatavan viiden vuoden vanhentumisaika alkaisi kulua kunkin maksuerän osalta erikseen eräpäivää seuraavan vuoden alusta. Veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa säädettäisiin lykätylle veron määrälle maksettavasta huojennetusta viivästyskorosta. Ehdotettua sääntelyä sovellettaisiin myös tuloverolain ja maatilatalouden tuloverolain mukaan verotettaviin yhteisöihin. Muutos vaikuttaa myös yhteisöjen yleisradioveron määräytymiseen, jolloin myös tältä osin olisi oikeus vastaavaan maksunlykkäykseen. Voimassa olevia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain maastapoistumisverotussäännöksiä rajat ylittävissä yritysjärjestelyissä ehdotetaan muutettavaksi siten, että verovelvolliselle annettaisiin EU-oikeuden edellyttämä mahdollisuus maksunlykkäykseen. Lain rajat ylittäviä yritysjärjestelyjä koskeviin säännöksiin tehtäisiin lisäksi muutoksia siten, että säännökset eivät olisi päällekkäisiä ehdotettujen maastapoistumisverotusta koskevien säännösten kanssa. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin tehtävää viittauskorjausta sovellettaisiin ensimmäisen kerran siltä tilikaudelta, joka alkaa 1 tammikuuta 2020 tai sen jälkeen.