Strategiprojektet Mot en medborgarorienterad offentlig förvaltning på 2020-talet

Mål och resultat

Kohti 2020-luvun kansalaislähtöistä julkista hallintoa -strategiahankkeen tuloksena syntyy kansallinen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma, joka sisältää periaatteet julkisen hallinnon ja palvelujen uudistamiselle.

Strategia valmistellaan vuorovaikutteisesti ja poikkihallinnollisesti yhdessä sidosryhmien kanssa käyttäen erilaisia työskentelymuotoja. Valmistelussa hyödynnetään jo olemassa olevia, esimerkiksi kuntien, verkostoja. Strategialla ja siihen liittyvällä valmisteluprosessilla tuetaan valtion eri viranomaisten, kuntien ja tulevien itsehallinnollisten maakuntien välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä yhteistä kehittämistä ja työnjakoa.

Strategiatyössä tarkastellaan globaaleja ja suomalaisen yhteiskunnan muutosilmiöitä julkisen hallinnon ja palvelujen eri näkökulmista. Tunnistettuja muutosilmiöitä ovat esimerkiksi digitalisaatio, ilmastonmuutos, kansalaisen roolin muutos, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja alustatalouden kasvu. Näkökulmia, joista edellä mainittuja muutosilmiötä tarkastellaan ovat ainakin palvelut, hallinto ja rakenteet, demokratia ja luottamus, talous sekä henkilöstö ja johtaminen.

Strategian valmistelu organisoidaan kahteen vaiheeseen:

Vaihe 1: periaatteiden ja linjausten sekä toimeenpanosuunnitelman valmistelu kesäkuuhun 2020 mennessä.

Vaihe 2: toimeenpanoon liittyvien toimenpiteiden käynnistäminen ja koordinointi.

Hallitus käsittelee julkisen hallinnon strategian etenemistä tarvittaessa hallituksen iltakoulussa.

Utgångspunkter

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaan hallitus valmistelee julkisen hallinnon strategian, jonka keskeinen tavoite on kansalaisille annettava palvelulupaus.

Hallitusohjelmassa hallitus antoi lupauksen kansalaisille politiikan uudistamisesta. Tämä sisältää lupauksen hallinnon jatkuvasta oppimisesta, uudenlaisesta vuorovaikutuksesta, pitkän aikavälin politiikasta, tietopohjaisesta politiikasta, syrjimättömyydestä sekä sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.

Suomalainen yhteiskunta on voimakkaassa murroksessa muun muassa väestön ikääntymisen, muuttoliikkeen ja digitalisaation myötä. Muutoksen vauhti on erityisen voimakas teknologisessa kehityksessä ja digitalisaatiossa.

Jotta suomalainen julkinen hallinto pystyy vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin, tarvitaan julkiselle hallinnolle ja palveluille yhteinen strategia. Strategia määrittää arvoja ja periaatteita, joihin julkisen hallinnon uudistaminen voi tukeutua. Julkinen hallinto voi omilla valinnoillaan olla vaikuttamassa siihen, miten yhteiskunta ja toimintaympäristö kehittyvät.