''Tulevaisuuden muutosajureita ovat globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja kaupungistuminen''

3.4 Elinvoimainen Suomi

Tilannekuva

Suomella on vahvat edellytykset menestyä kansainvälisen osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana​ vahvuuksiensa vuoksi. Tulevaisuuden muutosajureita ovat globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja kaupungistuminen. Elinvoimaisen Suomen menestyksen avain on kyvyssä tarttua muutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja tarjota niihin ratkaisuja. Suomen vahvuutena on myös moniin muihin maihin verrattuna vakaa ja ennustettava toimintaympäristö.

Kiinnittymällä kansainvälisiin kysyntävetoisiin ekosysteemeihin yritykset, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut ja muut oppilaitokset luovat yhteistyössä uutta liiketoimintaa ja huippuluokan innovaatioita. Näin on mahdollista vahvistaa viennin merkittävää kasvua nykyisestä. Panostamalla lisäksi ohjelmallisesti kansainväliseen kasvuun sekä vahvaan yrittäjyyspolitiikkaan Suomi kykenee monipuolistamaan elinkeinorakennetta ja luomaan kestävän kasvun edellytyksiä kaiken kokoisille yrityksille.

Hallitus tukee kasvua panostamalla TKI-toimintaan, kehittämällä uusia toimintamalleja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä sekä lisäämällä kansainvälisten huippuosaajien määrää.

Elinvoimainen ja sosiaalisesti vahva Suomi rakentuu metropolialueen, kasvavien kaupunkiseutujen ja maaseudun yhteisestä menestyksestä.

Suomen näkökulmasta yksi keskeisistä tulevaisuuskysymyksistä on esimerkiksi väestön entistä voimakkaampi keskittyminen ja sen seuraukset. Elinvoimaa ja toimintakykyä on vaalittava koko Suomessa. Pääkaupunkiseutu kilpailee muiden metropolialueiden kanssa. Kaupunkien merkitys elinvoimalle on suuri niin kasvun rakentamisessa kuin ilmastonmuutoksen torjunnassa. On tärkeää, että elinvoimaisella Suomella, kaikilla sen tasoilla, on riittävät voimavarat näihin haasteisiin vastaamisessa. Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisessä alueiden ja maakuntien asema on ratkaiseva.

Väyläverkkojen osalta on tarve siirtyä pitkäjänteisempään ja suunnitelmallisempaan kehittämiseen sekä korjattava pitkään jatkunutta investointien alirahoitusta. Saavutettavuus on turvattava koko Suomessa.

Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutos voi johtaa tuotantoedellytysten heikkenemiseen maailman tärkeillä ruuantuotantoalueilla. Tämän vuoksi on varmistetteva maatalouden kannattavuus, kansallinen ruokaturva sekä kilpailukykyinen kotimainen ruokajärjestelmä osana kierto- ja biotalouden kokonaisuutta. Oma kotimainen ruoantuotanto on tärkeää huoltovarmuuden, työllisyyden ja aluerakenteen kannalta.

Tavoite 1

Suomi tarjoaa ratkaisuja globaaleihin kehityshaasteisiin arvopohjaisesta maakuvastaan lähtien

Suomeen luodaan kestävän kasvun strategia, joka tähtää elinkeinorakenteen monipuolistumiseen, tuottavuuden paranemiseen, viennin kasvuun, yritysten uudistumiseen ja toimintaedellytysten vahvistumiseen, sekä kansainvälisten miljardiluokan ekosysteemien syntyyn, joiden myönteiset vaikutukset heijastuvat koko maahan. Kasvustrategiaa ja työllisyyttä tukevat nouseva koulutustaso ja kansainvälinen huippuosaaminen sekä vahvat kotimarkkinat.

Suomi kehittyy merkittävästi tutkimus- ja innovaatiotoimintaympäristönä, sekä aineettomat ja aineelliset investoinnit lähtevät kasvuun.

Isoina muutosajureina kaikessa toiminnassa vaikuttavat ilmastonmuutoksen vastainen taistelu, bio- ja kiertotalous, teknologinen kehitys sekä kaupungistuminen.

Keinot

Ekosysteemit kestävän kasvun moottoreina – Suomeen syntyy uusia miljardiluokan ekosysteemejä sekä nykyiset ekosysteemit vahvistuvat.

Käännetään Suomen TKI-määrärahat nousu-uralle. Laaditaan tiekartta TKI-panostusten nostamiseksi neljään prosenttiin BKT:sta ja Suomen kehittämiseksi maailman parhaaksi innovaatio- ja kokeiluympäristöksi. 

Kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin innovaatiokumppanuusmallia. Innovaatio- ja tutkimuspolitiikan ylittävää johtamista ja kasvupolitiikan koordinaatiota vahvistetaan läpi valtionhallinnon.

Panostetaan kansainvälisten osaajien pitämiseen ja vetovoimatyöhön sekä oleskelulupajärjestelmän nopeuttamiseen laatimalla ja resurssoimalla poikkihallinnollinen ohjelma. Säädetään avainhenkilölaki pysyväksi.

Luodaan kansallinen aineettomien oikeuksien strategia, jonka avulla osaamista sekä hallintoa kehitetään ja tehdään nykytilannetta kehittäviä toimenpiteitä.

Valmistellaan viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma 2030 yli perinteisten toimialarajojen yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa vuoden 2019 aikana.

Sisällytetään ohjelmaan poikkihallinnollisesti tärkeimmät politiikan osa-alueet viennin ja kansainvälisen kasvun kannalta. Ohjelmassa painotetaan muun muassa kansainvälisen liiketoiminnan osaamista, tuottavuuden ja jalostusarvon nostoa sekä vähähiiliseen bio- ja kiertotalouteen siirtymistä.

Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain (julkisen talouden riihien yhteydessä) ja tarvittaessa tehdään uusia päätöksiä ohjelman tavoitteiden tueksi.

Tehdään lisäpanostuksia kansainvälistymispalveluihin, jotka linkittyvät syntyviin ekosysteemeihin. Kehitetään pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia ohjelmakokonaisuuden avulla. Palvelujen alueellista, kansallista ja kansainvälistä saatavuutta parannetaan, ulkomaan resursseja vahvistetaan sekä eri osapuolten, kuten Team Finland -toimijoiden välistä yhteistyötä kehitetään.

Edistetään aktiivista teollisuuspolitiikkaa EU-tasolla ja edellytetään teollisuuspoliittisen strategian laatimista, johon sisältyy suunnitelma eurooppalaisen elinkeinoelämän kestävästä kehityksestä globaalissa muutosprosessissa. Lisäksi edistetään aktiivista kauppapolitiikkaa, joka perustuu avoimuuteen sekä sääntöpohjaisen monenkeskisen kauppajärjestelmän ja vapaakaupan edistämiseen kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen.

Kansainvälisen kasvun ohjelmaan sisällytetään toimialakohtaiset tiekartat vähäpäästöisyyteen.

Sovitetaan yhteen yrityslähtöisen strategisen tutkimuksen ja kehityksen toimia kansallisesti ja kansainvälisesti. Vaikutetaan EU:n piirissä valmisteltavien osaamisalueiden ja eurooppalaisten ekosysteemien kehittämisohjelmiin ja uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin, kuten energian varastointiin ja akkuteollisuutta koskeviin aloitteisiin. Varaudutaan mahdollisiin lisäinvestointitarpeisiin.

Rakennetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä (PPP-malleilla) kansallisille vahvuuksille perustuvia ratkaisuja globaaleihin kehityshaasteisiin.

Lisätään pohjoismaista yhteistyötä arvopohjaisen yhteisen brändin vahvistamiseksi. Edistetään kasvua tukevaa lähialueyhteistyötä.

Vauhditetaan toimialojen kasvuhakuisuutta ja tulevaisuuden haasteisiin vastaava rohkeaa uudistumista.

Laaditaan kaupan alan tulevaisuuden selonteko, jotta alaa voidaan kehittää strategisesti ja pitkäjänteisesti.

Käynnistetään kansallinen matkailun ohjelmakokonaisuus, jonka avulla jatketaan matkailualan kestävää kasvua ja tuetaan matkailuyrittäjyyden lisääntymistä.

Jatketaan terveysalan kasvustrategian mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Edistetään sote-datan joustavaa ja laajamittaista hyödyntämistä, samalla kuitenkin rekisteröityjen tietosuojan korkeasta tasosta huolehtien.

Käynnistetään luovien alojen palvelukokonaisuus.

Nostetaan puutuotteiden jalostusastetta, edistetään puurakentamista sekä puutuotevientiä.

Kasvatetaan kestävän elintarviketalouden lisäarvoa kotimarkkinoilla ja viennissä sekä parannetaan alan toimintaedellytyksiä.

Laaditaan kansallinen biokaasuohjelma Suomen elinvoiman kehittämiseksi ja ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. 

Yritysten kasvua ja uudistumista mahdollistetaan erilaisten yritysten tarpeet tunnistaen.

Luodaan yrittäjyysstrategia, joka ottaa huomioon eri kokoiset yritykset sekä nuoret kasvuyritykset. Strategia sisältää yksinyrittäjien aseman ja mikroyritysten työllistämisen edistämisen, luovan alan arvonmuodostuksen ja liiketoimintamallien kehittämisen, pk- ja midcap-yritysten kasvuhakuisuuden ja kansainvälistymisen tukemisen sekä suurten veturiyritysten kanssa tehtävän vienninedistämisen.

Madalletaan kynnystä yritystoiminnan aloittamiseen ja kasvattamiseen yrittäjämyönteistä ilmapiiriä ja työelämätaitoja vahvistamalla muun muassa lisäämällä yrittämiseen ja työelämään liittyvää ymmärrystä ja osaamista eri koulutusasteilla sekä muiden julkisten palveluiden kautta. Kansainvälisen tason liiketoimintaosaamisen vahvistamiseksi luodaan soveltuvaa koulutusta.

Edistetään riskinottokykyä kehittämällä yrittäjälle entistä parempia mahdollisuuksia ”uuteen alkuun” muun muassa konkurssitilanteissa. Asiassa otetaan huomioon muun muassa EU:n niin sanotun maksukyvyttömyysdirektiivin täytäntöönpano ja arvioidaan maksukyvyttömyyslainsäädännön kokonaistoimivuus. 

Arvioidaan maksuhäiriöitä, perintäkuluja ja maksuaikoja koskevan lainsäädännön kehittämistarpeet. Positiivinen luottorekisteri otetaan käyttöön hallituskauden aikana, ja samalla lyhennetään maksuhäiriömerkintöjen kestoaikaa.

Tuetaan toimintamalleja yrittäjien jaksamisen tukemiseksi osana yrityspalveluekosysteemin kehittämistyötä.

Varmistetaan yritystoiminnan jatkuvuutta omistajanvaihdostilanteissa ottaen myös huomioon tilanteet, joissa henkilöstö jatkaa yrityksen toimintaa.

Otetaan käyttöön start up -yritysten kasvua, rekrytointeja ja omistuspohjan laajentumista tukeva uusi toimintamalli.

Tuetaan aloittavia pienyrittäjiä lisäämällä joustavuutta ennakkoverojen maksuajassa.

Edistetään osuuskuntamuotoista yritystoimintaa.

Vahvistetaan pk-yritysten edellytyksiä kasvuun, työllistämiseen ja investointeihin parantamalla yritysten tasaveroisia toimintaedellytyksiä, huolehtimalla verotuksen ennustettavuudesta ja markkinoiden kilpailullisuudesta.

Haetaan EU:lta poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nostamiseksi 15 000 euroon. 

Valmistellaan yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkausta tukeva toimintamalli ja tehdään tätä koskeva kokeilu.

Otetaan huomioon digitalisaation edistämisessä ja tietopolitiikassa pk-yritysten kyky tarttua uusiin mahdollisuuksiin avoimien rajapintojen kautta.

Yritys- ja kansainvälistymispalveluiden asiakaslähtöisyys, saumattomuus ja saatavuus varmistetaan alueellisesti ja kansallisesti kotimaassa ja ulkomailla.

Otetaan huomioon päätöksenteossa vaikutukset aina yritysten kasvun, työllistävyyden ja investointien edistämisen näkökulmasta.

Selvitetään keinoja yrittäjien sosiaaliturvan, eri tulomuotojen toimivaan yhteensovittamiseen ja eläketurvan parantamiseen.

Vaalitaan yritysrahoitusmarkkinoiden toimivuutta, haetaan ratkaisut rahoituksen pullonkaulojen poistamiseksi sekä vahvistetaan kotimaista omistajuutta.

Tuetaan start up- ja pk-yritysten rahoitusvaihtoehtojen monipuolistumista.

Kehitetään kotimaisia pääomasijoitusmarkkinoita sekä lisätään rahastosijoituksia ja suoria sijoituksia työ- ja elinkeinoministeriön alaisten toimijoiden kautta.

Varmistetaan Finnveran valtuuksien riittävyys ottaen huomioon riskien hallinnan tarpeet.

Laaditaan kotimaisen omistamisen ohjelma, joka tukee kasvua löytämällä keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa suomalaista omistajuutta.

Tavoite 2

Suomen menestystä rakennetaan alueiden ja kaupunkien vahvuuksien ja erityispiirteiden ympärille eri toimijoiden yhteistyöllä

Alue- ja kaupunkikehitys on sosiaalisesti oikeudenmukaista, ympäristöllisesti kestävää ja taloudellisesti vastuullista. Yli alue- ja toimialarajojen rakentuvat ekosysteemit ja elinkeinoille myönteinen toimintaympäristö sekä hyvä saavutettavuus ja toimivat palvelut mahdollistavat kiinnittymisen kasvuun kaikkialla Suomessa.

Kunnilla on riittävät resurssit elinvoiman kehittämiseen ja palveluiden järjestämiseen.  

Keinot

Koko Suomen monimuotoinen elinvoimapolitiikka

Vahvistetaan osana kestävän kasvun strategiaa alueiden, kuntien ja kaupunkien monimuotoista elinvoimaa.

Aluekehitystä tehdään alueiden vahvuuksien pohjalta. Tavoitteena on elinvoiman lisääminen, poikkihallinnolliseen toimintaan kannustaminen ja alueellisten voimavarojen kokoaminen yhdessä määriteltyjen tavoitteiden edistämiseksi.

Huolehditaan elämisen ja yrittämisen edellytyksistä koko Suomessa monimuotoisesti alueiden ja kaupunkien tarpeet huomioon ottaen: metropolialue, yli 100 000 asukkaan suuret kaupungit ja yliopistokaupungit, keskisuuret maakuntakeskuksien kaupunkiseudut, seutukaupungit sekä harvaan asutut alueet.

Tunnistetaan erityisesti metropolialue ja suuret kaupungit koko maan kannalta strategisesti merkittävinä kasvun ja kestävän kehityksen alueina.

Aluepolitiikan tavoitteena on alueiden välisen ja kuntien sisäisen eriytymisen vähentäminen.

Elinvoimatyötä ja strategista kaavoitusta voidaan tehdä kunta- ja maakuntarajojen yli alueellisen kasvun vahvistamiseksi laajassa sitouttavassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Luodaan alue- ja/tai teemalähtöisesti sopimusperustaisuuteen ja kumppanuuteen perustuva (aluekehityksen) toimintamalli, joka vastaa kunkin alueen erityispiirteisiin. Alueelliset sopimuskokonaisuudet ovat osa Suomen ekosysteemipolitiikan ja kasvuohjelman kokonaisuutta. Tarkennetaan toimintamalli aluekehityspäätöksen yhteydessä vuonna 2019.

Maakuntien liittojen rooli aluekehitysviranomaisena jatkuu. Liitoilla on myös jatkossa keskeinen merkitys aluekehityksen ja yhteistyön edistäjänä. Maakuntien liitoille kohdennetaan nopeasti ja joustavasti hyödynnettävää aluekehitysrahoitusta (entinen maakunnan kehittämisraha).

Maakuntien liittojen (18) rooli EU-rakennerahastojen ja muiden EU-ohjelmien välittäjinä ELY-keskusten kanssa säilytetään ohjelmarahoitukseen perustuvissa rahoituspäätöksissä.

Hyödynnetään alueellisessa kehityksessä mahdollisimman tehokkaasti EU:n rahoitusmuotoja. EU:n koheesiopolitiikassa pyritään turvaamaan aluekehitysrahoituksen taso sekä harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema ja tukien pysyvyys.

Huolehditaan elinvoimaisuuden osatekijöistä alueellisesti tasapainoisesti. Erityisesti kiinnitetään huomio saavutettavuuteen (toimiva liikenneinfra ja -palvelut, mukaan lukien datayhteydet), korkeakoulujen, toisen asteen koulutuksen ja t&k-toiminnan jakautumiseen eri puolille maata, ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen sekä yritystoimintaa tukevaan kaavoitukseen ja palveluihin.

Päättyneen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyön tuloksia hyödynnetään mahdollisimman laajasti. Valtion, maakuntien liittojen ja kuntien sekä yksityisten toimijoiden ja järjestöjen välisiä yhteistyökokeiluja edistetään vapaaehtoisuuden pohjalta ja niille selvitetään uusia rahoitusmalleja.

Edistetään uuden teknologian hyödyntämistä tehokkaasti joustavan elämisen, työskentelyn ja yrittämisen mahdollistamiseksi paikasta riippumatta. Valtion työtehtäviä tulee organisoida monipaikkaisuutta ja älyteknologian mahdollistamaa paikkariippumattomuutta hyödyntäen. Alueellistamislainsäädäntö on uudistettava vuoden 2019 loppuun mennessä laadittavan strategian puitteissa.

Valtio ja kunnat panostavat osaavan työvoiman saatavuuteen, työperäiseen maahanmuuttoon ja kotoutumiseen. Valtio sitoutuu yhdessä halukkaiden kuntien kanssa resursoimaan pysyvän toimintamallin kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi.

Laaditaan kansallinen kaupunkistrategia, jolla vastataan kaupungistumisen mahdollisuuksiin ja haasteisiin YK:n kaupunkikehitysohjelman laaja-alaiset tavoitteet huomioon ottaen.

Vahvistetaan pääkaupunkiseudun muodostaman metropolialueen kykyä kilpailla muiden eurooppalaisten metropolien kanssa niin osaavasta työvoimasta, yrityksistä kuin kulttuurisesta vetovoimasta ja sen mukanaan tuomista matkailijoista.

Metropolialueen ja suurten kaupunkien MAL-sopimuksia jatketaan ja pidennetään niiden kesto 12 vuoteen. MAL-sopimuksia on mahdollista laajentaa uusille yli 100 000 asukkaan kaupunkikeskuksille. Kehittämisen yksityiskohdista linjataan osana asuntopolitiikan kokonaisuutta.

Mahdollistetaan metropolialueen tasapainoisen kehityksen vaatimat erityisratkaisut.

Yliopistokaupunkien kanssa luodaan erilliset ohjelmat/sopimukset julkisen ja yksityisen TKI-rahoituksen strategisesta kohdentamisesta globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien vahvistamiseksi.

Vahvistetaan alueellisten keskuskaupunkien ja maakuntakeskusten ympärille muodostuvaa kasvua edistämällä useamman kuntien yhteistä strategista kaavoitusta, vahvistamalla toimivia joukkoliikenteen ratkaisuja sekä asukkaiden joustavia palveluita.

Luodaan sopimusperusteista kehittämistyötä kaupunkien ja alueiden tarpeista ja yhteistyöstä nousevilla sisällöillä ja painopisteillä positiivisen rakennemuutoksen edistämiseksi (myönteinen talous-, työllisyys- ja investointikehitys).

Turvataan korkeakoulutuksen kehittämistä jokaisessa maakunnassa. Tämä tukee alueellista erikoistumista ja kiinnittymistä globaaleihin ekosysteemeihin. Turvataan kattava toisen asteen koulutusverkosto koko maassa osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi. 

Tehdään seutukaupunkiohjelma ja tuetaan seutukaupunkien yhteisten kehittämisstrategioiden laadintaa ja verkostomaista toimintaa.

Tunnistetaan usein yksittäisten päätösten ratkaiseva merkitystä koko seutukaupungin elinvoimalle. Selvitetään ja otetaan huomioon päätösten yhteiskunnalliset vaikutukset kattavasti muun muassa alueen ja sen veturiyritysten kannalta.

Toteutetaan harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän esityksen pohjalta vaikuttavuusarviointi ja muodostetaan toimenpideohjelma kokeiluineen elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseksi myös väestöään menettäville alueille.

Selvitetään poikkihallinnollisesti toteuttamiskelpoiset keinot monipaikkaisen elämän tukemiseksi sekä viedään eteenpäin säädösten ja käytäntöjen uudistamista tähän pohjautuen.

Hyödynnetään matkailu- ja elämyspalvelujen sekä luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen mahdollisuudet uusien kehitysnäkymien avaamiseksi.

Turvataan harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa ihmisten oikeudet peruspalveluihin alueiden yhteistyötä tukemalla, uusilla toimintatavoilla ja riittävillä resursseilla (palveluiden saatavuus, yhteiskunnan turva, liikkumisen edellytykset).

Turvataan EU:n leader-rahoituksen jatkuvuus. 

Etsitään ratkaisuja helpottamaan ihmisten tilannetta liittyen rapistuvaan ja arvoaan menettävään asuntokantaan. Selvitetään, millä edellytyksillä valtion takaamia perusparannuslainoja olisi mahdollista myöntää sellaisille asunto-osakeyhtiöille, jotka sijaitsevat esimerkiksi väestöltään vähenevillä alueilla ja joiden on muuten vaikea saada pankkilainoitusta kiinteistöjen peruskorjauksiin.

Kuntien asema

Laaditaan kuntien tilanteesta kokonaisvaltainen tuoreimpiin tietoihin pohjautuva arviointi syksyllä 2019.

Kuntien tehtävät rahoitetaan kestävästi kuntien omilla verotuloilla sekä oikeudenmukaisella ja riittävällä valtion tuella.

Väliaikaiset valtionosuusleikkaukset kunnille päättyvät vuonna 2020.

Valtionosuusjärjestelmää tulee tarvittaessa kehittää niin, että se ottaa huomioon paremmin alueiden tarpeet ja erityispiirteet.

Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät, lisäävät tai laajentavat toimenpiteet sekä kuntatalouteen vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan nettomääräisesti muuttamalla valtionosuuksia ja tai vastaavaa kiinteää määrärahaa 100-prosenttisesti taikka poistamalla muita tehtäviä tai velvoitteita.

Tuetaan kuntien yhteistoimintaa elinvoiman turvaamiseksi ja palveluiden järjestämiseksi.

Kannustetaan kuntarakenteen vapaaehtoiseen tiivistämiseen taloudellisia esteitä poistamalla.

Selvitetään kuntalain säännöksiä kilpailuneutraliteetista kunnan toteuttamassa elinkeinopolitiikassa kohtuullisuuden takaamiseksi kuntien näkökulmasta.

Tavoite 3

Suomi tunnetaan teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä

Suomi tunnetaan teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä

Suomi tunnetaan edelläkävijänä, jossa digitalisaation ja teknologisen kehityksen luomia mahdollisuuksia kehitetään ja otetaan käyttöön yli hallinto- ja toimialarajojen.

Julkisilla hankinnoilla vahvistetaan teknologista kehitystä, mutta myös laajemmin kestävää kehitystä, innovatiivisuutta sekä elinkaaritaloudellisuutta.

Suomi kehittää säädösympäristöä ja hallintoa siten, että ne mahdollistavat digitalisaation ja kestävän kehityksen sekä laajan kokeilukulttuurin.

Keinot

Varmistetaan kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toimivuus kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja tavoitellaan kotimarkkinoiden kilpailullisuuden vahvistumista.

Vahvistetaan kilpailu- ja kuluttajavalvonnan toimivaltuuksia, käytettävissä olevia sanktioita ja resursseja.

Tuetaan puolueetonta ja riippumatonta liiketoiminnallista kuluttajatiedon saatavuutta vahvistamalla kansalaisjärjestöjen rahoitusta.

Arvioidaan kilpailun lisäämisen mahdollisuuksia sektoreilla, joilla kilpailu toimii puutteellisesti.

Säädetään nykyistä laajempi velvoite tavaroiden ja pakkausten tuottajille tarjota tietoa kuluttajille myymiensä tavaroittensa ja pakkaustensa ympäristövaikutuksista.

Selvitetään mahdollisuudet rajoittaa aggressiivista ja epäasiallista suora- ja kotimarkkinointia. Puhelin- ja kotimyyntiä rajoitetaan ja säädellään tiukemmin kuluttajan suojaksi.

Nostetaan julkisen sektorin teknologia- ja digitalisaatiokyvykkyyttä sekä kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.

Rakennetaan digitalisaation edistämisen ohjelma, jonka myötä julkiset palvelut on oltava kansalaisten ja yritysten digitaalisesti saatavilla vuoteen 2023 mennessä.

Asetetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen korkean tason neuvottelukunta sihteeristöineen neuvoa-antavaksi elimeksi teknologia-alueelle.

Laaditaan julkisen sektorin datan avaamisen ja hyödynnettävyyden strategia toimenpidesuunnitelmineen ottaen huomioon tietosuojavaikutukset ja mahdolliset lainsäädäntötarpeet. Lähtökohtana on, että julkiset toimijat avaavat julkiset rajapinnat, jos niitä ei ole erityistä syytä pitää niitä suljettuna.

Edistetään yritysten ja yrittäjien datan jakamista ekosysteemien sisällä.

Edistetään reaaliaikataloutta rakenteisten sähköisten laskujen ja kuittien laajalla käyttöönotolla.

Kehitetään lupajärjestelmiä niin, että Suomessa on jatkossa toimiva yhden luukun digitaalinen lupa.

Jatketaan arjesta ja liiketoiminnasta sujuvampaa tekevän AuroraAI-verkon kehittämistä tietoturvallisesti ja eettisesti kestävällä tavalla menokehyksen sen salliessa. 

Edistetään toimivien tunnistusratkaisujen kehittymistä, jotka mahdollistavat erilaisten välineiden käytön.

Turvataan yksilölle mahdollisuudet hallita omia julkisissa palveluissa olevia tietojaan omadata-periaatteen mukaisesti.

Kehitetään digitaalisia järjestelmiä yhteistyössä kumppanimaiden muun muassa muiden Pohjoismaiden ja Viron kanssa.

Parannetaan sähköisten julkisten palveluiden esteettömyyttä ja turvataan niiden käyttöön riittävät tukipalvelut kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi.

Suuria digitalisointihankkeita tehtäessä on varmistettava, että kielelliset oikeudet toteutuvat myös käytännössä. 

Varmistetaan yksityisyyden suojaa, tietosuojaa ja tietojen julkisuutta koskevien lakien toimivuutta kokonaisuutena tietosuoja-asetuksen rajoissa.

Lisätään innovatiivisten hankintojen käyttöä ja kehitetään sitä kautta palveluja, luodaan kasvua ja mahdollistetaan referenssimarkkinoiden kehittymistä.

Kasvatetaan innovatiivisten hankintojen määrää 10 prosenttiin julkisista hankinnoista vaalikauden loppuun mennessä. Seurataan tavoitteen toteutumista vuositasolla.

Sovitaan valtioneuvoston yhteisistä tavoitteista ja konkreettisista linjauksista sekä lisätään ministeriöiden välistä käytännön yhteistyötä.

Edistetään sosiaalisten, ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista julkisten hankintojen kautta.

Panostetaan julkisten hankintayksiköiden osaamiseen koulutuksen ja parhaiden käytäntöjen levittämisen avulla.

Selvitetään mahdollisuudet hajauttaa innovatiivisten hankintojen riskiä laajemmalle esimerkiksi riskirahastojen perustamisen kautta.

Korjataan hankintalain puutteet.

Selvitetään nykyisen hankintalain mahdollisia muutostarpeita sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä.

Julkisten hankintojen tehokkuuden lisäämiseksi hallitus ryhtyy toimiin vahvistaakseen laadullisten kriteerien huomioonottamista julkisissa tarjouskilpaluissa. Hankintalakia kehitetään ohjaamaan hankintayksikköjä ottamaan huomioon kokonaistaloudellisuuden kriteereinä ensisijaisesti hinta-laatusuhdetta ja kokonaiskustannuksia ja käyttämään pelkkää hankintahintaa kriteerinä vain rajatusti.

Lisätään hankintojen vastuullisuutta. Tavoitteen edistämiseksi arvioidaan hankintalain ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisten rikkomusten poissulkemisperusteiden laajentamistarpeet sekä keinot korostaa yritys- ja verovastuullisuutta. Tehdään tarvittavat kehittämispäätökset arvioinnin pohjalta.

Edistetään kaksikielisiä hankintoja ja selvitetään mahdollisia ongelmakohtia lainsäädännössä.

Tehdään Suomesta yhteiskuntavastuun edelläkävijämaa.

Tehdään selvitys, jonka tavoitteena on yritysvastuulain säätäminen. Laki perustuu yrityksille asetettavaan niin kotimaista kuin ulkomaista toimintaa koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen. Selvitys tehdään elinkeino-, yrittäjä- ja palkansaajajärjestöjen kanssa ottaen erityisesti huomioon pk-yritysten aseman. Vastaavaa tavoitetta edistetään EU:ssa.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa palveluntuotannon laadun ja vastuullisuuden valvontaa vahvistetaan.

Vahvistetaan kokeilukulttuuria poikkihallinnollisesti.

Mahdollistetaan jakamistalouden kehittyminen lainsäädännöllä ottaen huomioon työntekijöiden oikeudet ja yritysten reilun kilpailun pelisäännöt.

Panostetaan kokeilutoiminnan edistämiseen toteuttamalla parlamentaarisen kokeilutoiminnan neuvottelukunnan suosituksia.

Edistetään johdonmukaisesti kokeiluja ja testialustatoimintaa yhdessä kuntien kanssa.

Kehitetään lainsäädäntöä laajentamalla asteittain yksi yhdestä -periaatetta painottaen määrällisyyden sijaan kuitenkin lainsäädännön tarkoituksenmukaisuutta.