"EU:lta odotetaan johtajuutta globaalien ongelmien ratkaisemiseksi"

3.2.1 Eurooppa-politiikka

Tilannekuva

Euroopan unionin kannatus kansalaisten keskuudessa on vahvistunut eri puolilla Eurooppaa. EU:lla on ollut kykyä selvitä kriiseistä ja siltä odotetaan nyt johtajuutta globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. EU on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon ja etenkin lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen sekä YK:n Kestävän kehityksen Agenda2030:n toimeenpanoon.

EU:hun kohdistuu sisäisiä ja ulkoisia haasteita, jotka koettelevat sen yhtenäisyyttä ja toimintakykyä. Iso-Britannia on eroamassa EU:sta. Tiettyjen EU-jäsenvaltioiden heikko sitoutuminen EU:n perusarvoihin ja erityisesti oikeusvaltioperiaatteeseen on koetellut EU:ta. Turvattomuus sekä taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus ovat lisänneet epävarmuutta, jota populistiset ja nationalistiset liikkeet ovat hyödyntäneet. Ulkoisissa suhteissa EU:ta haastavat kasvavat suurvaltajännitteet, alueelliset konfliktit EU:n lähialueilla sekä EU:n vaikeudet esiintyä vahvana ihmisoikeuksien puolestapuhujana.
 
Viime vuosien suotuisan talouskasvun jatkuminen edellyttää EU:lta kilpailukykyä vahvistavia uudistuksia, johdonmukaisuutta kauppapolitiikassa, sisämarkkinoiden kehittämistä, sosiaalisen pilarin vahvistamista sekä kykyä tehdä kestävää kasvua edistäviä investointeja. Tuleviin kriiseihin on varauduttu luomalla taloutta vakauttavia ja kriisivalmiutta parantavia järjestelmiä. Haitallisen verokilpailun vähentämiseen ja veronkierron ehkäisyyn on kasvavia paineita.

Laajentumis- ja naapuruuspolitiikka ovat merkittävässä roolissa Euroopan rauhan, hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä vakauden edistämisessä.

Tavoite 1

Vahva, yhtenäinen ja toimintakykyinen EU, jolla on kyky ratkaista globaaleja haasteita

Euroopan unionin globaali toimintaympäristö on muuttunut monimutkaisemmaksi ja arvaamattomammaksi. Ulkoisissa suhteissa unioni ei ole kyennyt toimimaan riittävän yhtenäisesti ja ripeästi.

EU-jäsenyys edellyttää EU:n perusarvoihin sitoutumista.

Keinot

Suomi sitoutuu vahvasti EU:n jäsenyyteen ja unionin kehittämiseen sekä sen perusarvojen mukaiseen politiikkaan. Hallitus antaa Eurooppa-poliittisen selonteon eduskunnalle EU-puheenjohtajakauden jälkeen.

Tiivistyvän EU:n päätöksenteko perustuu ennen kaikkea yhteisömenetelmään. Suomen edun edistämiseksi Suomen on oltava EU:n eturivissä, vaikutettava aktiivisesti EU:n tulevaisuuteen ja rakennettava entistä vahvempaa Eurooppaa. Suomen erityisolosuhteet otetaan huomioon EU:n päätöksissä. Eurooppalaisessa yhteistyössä keskitytään unionin eurooppalaista lisäarvoa tuottaviin ydintehtäviin kuten ilmastopolitiikkaan, kauppapolitiikkaan, sisämarkkinoihin, sosiaalisiin oikeuksiin sekä sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen.

EU noudattaa läheisyys- ja suhteellisuusperiaatteita. Päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti, demokraattisesti ja lähellä kansalaisia. Suomi on valmis tapauskohtaisesti tarkastelemaan määräenemmistöpäätöksenteon laajentamista neuvostossa. Unionin toiminnoissa, etenkin johtotehtävissä, otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo ja unionin moninaisuus.

EU tukee kansainvälistä sääntöperustaista monenkeskistä järjestelmää. EU edistää rauhaa, vakautta ja vastuullista markkinataloutta.

Oikeusvaltioperiaatetta vahvistetaan. Oikeusvaltioperiaatteen tukemiseksi sekä EUtuomioi stuinta että kansallisia tuomioistuimia vahvistetaan. EU:lle luodaan toimiva mekanismi puuttua oikeusvaltioperiaatteen rikkomiseen. Kansalaisyhteiskuntaa tuetaan oikeusvaltion vahvistamiseksi. EU-rahoituksen käyttö voidaan kytkeä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Iso-Britannian ja EU:n tulevan suhteen lähtökohtana on mahdollisimman läheisen yhteistyön jatkaminen eri politiikka-aloilla. EU:n yhtenäisyyttä, osapuolten etuja ja reiluja pelisääntöjä puolustetaan.

EU:lle luodaan kasvustrategia, jonka tavoitteena on rakentaa maailman kilpailukykyisin, sosiaalisesti ehein vähähiilinen talous. Murroksen yhteydessä on otettava huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus, jonka on poikkileikattava ilmastotyötä. Samalla on tiedostettava, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka – cleantech, kiertotalous, resurssiviisaus – luo kestävää kasvua ja työpaikkoja.

Yksi EU:n perustehtävistä on luoda hyvinvointia kansalaisille. EU:n oikeutus lunastetaan luomalla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

EU:lle laaditaan tarkoituksenmukainen budjetti, joka turvaa nykyiset EU-toiminnot ja mahdollistaa joustavasti uusien prioriteettien luomisen. Suomen maksuosuus pidetään kohtuullisena ja käytetylle rahalle edellytetään saatavan sekä kotimaista vastinetta että eurooppalaista lisäarvoa. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoituksen taso turvataan. Myös aluekehitysrahoituksen taso ja harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema turvataan. TKI-toimintaan panostaminen on Suomelle tärkeää.

Pariisin sopimuksen tavoitteita edistetään rahoituskehyksessä ja sen ohjelmissa. EU rahoittaa sosiaalisesti oikeudenmukaista siirtymää hiilineutraaliuteen. Suomi tukee ilmastotoimien painoarvon nostamista 25 prosenttiin EU:n budjetista tulevalla rahoituskehyskaudella. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään EU:n talousarviossa sekä rahoituksen valvonta mekanismeja tehostetaan.

Suomella on valmius tarkastella unionin omien varojen järjestelmän kehittämistä. Järjestelmää kehitettäessä otetaan huomioon Suomen kaltaisten maiden etu, ja se etteivät kustannusvaikutukset kohdennu näihin maihin suhteettomasti. Jäsenmaat päättävät unionin varainhankinnasta.

EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka pohjautuu EU-tason yhteisiin sääntöihin, yhteisesti sovittuun vastuunjakoon ja toimintaperiaatteisiin kuten korjattuun Dublin- järjestelmään sekä yhteistyöhön YK:n pakolaisjärjestön kanssa. Ihmisoikeusperustainen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka pohjautuu kansainvälisiin sopimuksiin, viranomais yhteistyöhön, tehokkaaseen ulkorajavalvontaan ja asianmukaisiin, nopeisiin ja oikeusturvan kannalta laadukkaisiin turvapaikkaprosesseihin. EU kitkee ihmissalakuljetusta ja muuta rikollisuutta. Laillisten maahantuloreittien järjestelmää kehitetään.

Suomi edistää EU:n globaalistrategiaa, joka vahvistaa unionin roolia globaalina johtajana. Jäsenmaiden ja unionin koordinaatiota ulkoisessa vaikuttamisessa lisätään. Määräenemmistöpäätöksentekoa voidaan lisätä rajatuilla toimialoilla, mikä mahdollistaa osaltaan riittävän nopean toiminnan unionin ulkosuhteissa.

Suomi edistää arktisen alueen vakauden, taloudellisten mahdollisuuksien, työllisyyden sekä erityisherkän luonnon turvaamisen huomioivaa EU-politiikkaa. Arktisen politiikan keskiössä on oltava ilmastonmuutoksen hillintä. Pohjoisen elinkeinot ja alkuperäiskansojen oikeudet turvataan ja kaikista keskeisistä arktisen alueen hankkeista tehdään perusteelliset vaikutusarvioinnit. Edistetään Suomen liikenneverkon kytkeytymistä Euroopan laajuisen liikenneverkon TEN-T:n ydinverkkokäytäviin. TEN-T liikenneverkon tavoitteena on edistää turvallista, kestävää ja talouden elinvoimaa tukevaa liikennejärjestelmää.

EU:n Itämeri-strategia uudistetaan ja sen toimeenpanoon turvataan riittävät resurssit.

EU:n kumppanuutta ja yhteistyötä Afrikan maiden kanssa tiivistetään. EU:n ja Afrikan välinen suhde perustetaan tasavertaisuuteen, jossa tavoitteena tulee olla ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä muutos esimerkiksi koulutukseen, kestävään talouskehitykseen ja ihmisarvoiseen työhön panostamalla.

Unionin laajentuminen perustuu yhteisesti sovittuihin kriteereihin. EU:n jäsenyyttä tavoittelevien maiden työtä kriteerien täyttämiseksi tuetaan.

Tavoite 2

Ekologisesti kestävä EU globaalina ilmastojohtajana

Keinot

EU:n ilmastopolitiikka päivitetään nykyistä kunnianhimoisemmaksi siten, että sovitaan vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteesta ja nostetaan vuodelle 2030 asetettua päästövähennystavoitetta vähintään 55 prosenttiin.

EU:n päästövähennystavoitteita tiukentavat lisätoimet painotetaan päästökauppasektorille, jotta energiantuotanto ja teollisuus etenevät kohti vähähiilisyyttä kaikissa jäsenmaissa. Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kehittämiseen siten, että päästöoikeuksien hinta nousee ja ohjaa tehokkaasti ja nopeasti päästöjen vähentämiseen. Samalla huolehditaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä.

Markkinoille tulevia päästöoikeuksia vähennetään vuosittain nykyistä 2,2 prosentin vähennystä selvästi enemmän, käyttämättä jääviä päästöoikeuksia mitätöidään ja päästökauppaa laajennetaan kattamaan esimerkiksi kiinteistökohtainen lämmitys ja jäähdytys. EU:n päästökauppaa kehitetään pidemmällä aikavälillä niin, että päästöoikeuksien määrä sovitetaan EU:n osuuteen jäljellä olevasta globaalista 1,5 asteen mukaisesta hiilibudjetista.

Suomi tukee päästökaupan laajentamista lentoliikenteen kaikkiin ilmastoon vaikuttaviin päästöihin. Vaihtoehtoisesti voidaan selvittää lentopolttoaineen veron tai lentomaksun käyttöönottaminen EU:n laajuisesti.

Päästökaupan kehittämiseksi pyritään sopimaan EU:n yhteisestä tai pohjoismaisesta päästö oikeuden lattiahinnasta. Sen avulla varmistetaan, ettei päästöoikeuden hinta laske tasolle, jolla sen ohjausvaikutus merkittävästi heikkenee.

Hallitus kannattaa maailmalla käytössä olevien päästökauppajärjestelmien yhteensovittamista ilmastovaikuttavuuden ja taloudellisen tehokkuuden parantamiseksi. Suomen ja EU:n on edistettävä Pariisin sopimuksen tehokasta toimeenpanoa sekä hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja hiilijalanjälkilaskentaa maailmanlaajuisesti. Lisätään ilmastorahoitusta kehityspolitiikassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen.

Selvitetään lisämekanismien, esimerkiksi hiilitullien, kehittämistä EU:n ja sen ulkopuolisten maiden väliseen kauppaan, jotta hiilidioksidin hinta kohdistuu tasapuolisesti sekä EU:ssa että sen ulkopuolella valmistettuihin tuotteisiin.

Tuetaan EU:n tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen kasvattamista ilmastoratkaisuiden kehittämiseksi.

EU sitoutuu vahvasti YK:n biodiversiteettisopimuksen toteuttamiseen. EU torjuu luonnon monimuotoisuuden hupenemista ja ottaa huomioon myös vesistöjen tilan. Euroopan komission antibioottiresistanssiohjelman kaltaisia aloitteita kehitetään laajojen haasteiden ratkaisemiseksi.

Pariisin sopimuksen tavoitteiden edistäminen ja saavuttaminen näkyy myös unionin rahoitusk ehyksessä ja sen ohjelmissa. EU rahoittaa sosiaalisesti oikeudenmukaista siirtymää hiilineutraaliuteen. Suomi tukee ilmastotoimien painoarvon nostamista 25 prosenttiin EU:n budjetista tulevalla rahoituskehyskaudella.

Tavoite 3

Sosiaalisesti kestävä ja tasa-arvoinen EU

Keinot

EU-yhteistyössä keskeistä on eriarvoisuuden vähentäminen. Sosiaalinen ulottuvuus on tärkeä EU:n painopistealue. EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen avain on sosiaalisten oikeuksien ja työelämän ajantasainen vähimmäissääntely ja sen tehokkaampi toimeen pano. Euroopan alueiden tasa-arvoa ja Suomen sosiaali- ja työllisyyspolitiikan kansallisia erityispiirteitä, kuten sopimiseen perustuvaa työmarkkinajärjestelmää, kunnioitetaan.

EU:n talousarvio edistää sukupuolten tasa-arvoa.

EU lisää työtään kaikkea naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumisesta toimeenpannaan täysimääräisesti Euroopan unionin kaikessa toiminnassa. Hallitus vahvistaa EU-tason työtä tasa-arvon hyväksi. EU:ssa laaditaan tasa-arvostrategia.

EU:n päätöksenteossa korostetaan ikäsyrjinnän torjuntaa, ikääntyneiden osallisuutta ja arvokasta vanhuutta. Unionissa edistetään esteettömyyttä elinympäristössä, palveluissa ja digitalisaatiossa, elinikäistä oppimista ja ikäystävällistä työelämää.

EU:n nuorisostrategia otetaan huomioon EU-päätöksenteossa. Nuorten on voitava aidosti osallistua keskusteluun heitä koskevissa asioissa. EU:n nuorisotoimintaa kehitetään yhdessä Euroopan neuvoston kanssa, joka tavoittaa nuoret koko mantereella. Nuorisotakuuta edistetään kaikissa jäsenmaissa ja sitä hyödynnetään myös nuorisotyöttömyyden ehkäisemisessä.

Tavoite 4

Taloudellisesti kestävä EU – maailman kilpailukykyisin talousalue

Keinot

EU:ssa pidetään huoli sekä unionin sisäisestä että ulkoisesta kilpailukyvystä. Toimivat sisämarkkinat ovat koko EU:n sekä etenkin Suomen kaltaisen, vientivetoisen maan etu. EU:n teollisuus- ja kilpailupolitiikkaa kehitetään siten, että suomalaisyrityksille turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet unionin sisä- ja ulkomarkkinoilla. Varmistetaan elinkeinoelämälle ennakoitava toimintaympäristö. Kasvun mahdollisuuksia EU:n sisämarkkinoilla tuetaan edistämällä tuotteiden ja erityisesti palveluiden vapaata liikkuvuutta sekä vahvistamalla pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia toimia sisämarkkinoilla.

EU-sääntelyn on oltava tarkoituksenmukaista ja laadukasta. Samalla kun luodaan uutta sääntelyä, tarkastellaan kriittisesti vanhaa sääntelyä ja tarvittaessa yksinkertaistetaan sitä. Tarpeetonta hallinnollista taakkaa vältetään.

Suomi on sitoutunut euroalueen jäsenyyteen ja kasvu- ja vakaussopimukseen. Suomi osallistuu aktiivisesti ja suhtautuu avoimesti EMU:n kehittämiseen korostaen, että kullakin jäsenmaalla on ensisijainen vastuu omasta taloudestaan. Euromaiden talouspolitiikkojen koordinaatiota ja eurooppalaisen ohjausjakson toimintaa kehitetään. Eurooppalainen ohjausjakso on ensisijainen väline maiden välisten erojen tasaamiseksi, työllisyyden sekä sosiaalisen koheesion edistämiseksi ja euroalueen vakauden ylläpitämiseksi.

Suomi pitää tärkeänä, että EU-maat harjoittavat vastuullista EU:n vakaus- ja kasvusopimusta kunnioittavaa talous- ja finanssipolitiikkaa. Sääntökehikon on mahdollistettava jäsenmaille järkevän suhdannepolitiikan harjoittaminen.

Suomi toimii aktiivisesti pankkiunionin viimeistelemiseksi ottaen huomioon pankkien riskitasot.

EU edistää sääntöpohjaista, monenkeskistä kauppapolitiikkaa. Sääntöpohjainen vapaakauppa on Suomen kaltaisen vientivetoisen maan etu. EU:n kauppasopimuksiin sisältyvien kestävän kehityksen tavoitteiden sitovuutta vahvistetaan ja toteutumista seurataan. Kauppa- ja investointisopimukset eivät saa estää jäsenvaltioiden oikeutta säätää syrjimättömästi esimerkiksi terveyden suojelua, kuluttajansuojaa, sosiaalista suojelua, työntekijöiden suojelua tai ympäristönsuojelua koskevaa lainsäädäntöä.

Suomi edistää EU:n digitalisaatiopolitiikkaa, joka sääntelee kestävästi ylikansallisia alustapalveluja, vahvistaa EU:n digitaalisia sisämarkkinoita ja kilpailukykyä sekä edistää kansalaisten ja yritysten tietosuojaa ja digitaalisia toimintaedellytyksiä. Suomi edistää eettisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän datapolitiikan ja tekoälypoliittisen sääntelykehikon laatimista. Tekoälyä ja algoritmeihin perustuvaa päätöksentekoa käsittelevän unionin sääntelyviraston perustamista selvitetään.

EU:n strategiseksi tavoitteeksi tulee ottaa eurooppalaisen koulutuksen ja tutkimuksen nostaminen maailman parhaaksi. EU panostaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin globaalin kilpailukykynsä säilyttämiseksi. Suomi tukee Horisontti Eurooppa- ja Erasmus+ -ohjelmien rahoituksen huomattavaa kasvattamista ohjelmien kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. PK-yritysten mahdollisuuksia päästä mukaan TKI-ohjelmiin vahvistetaan. Selvitetään mahdollisuuksia luoda verkostomainen eurooppalainen superyliopisto.

Tiiviillä EU-yhteistyöllä kitketään aggressiivista verosuunnittelua, torjutaan veronkiertoa ja vähennetään haitallista verokilpailua. Suomi toimii aktiivisesti EU:n veroparatiisilistan kehittämisessä. EU:ssa otetaan käyttöön maakohtainen raportointi.

Selkeät ja yhteiset aggressiivista verosuunnittelua ja veronkiertoa torjuvat toimenpiteet ovat kaikkien etu, ja ne helpottavat myös yritysten toimintaedellytyksiä. Tähän asiakokonaisuuteen liittyvät toimenpiteet käsitellään viimeistään Eurooppa-poliittisessa selonteossa.

Selvitetään mahdollisuutta huolellisuusvelvoitteeseen perustuvaan EU-tasoiseen yritysvastuulakiin, joka ottaa huomioon eri kokoiset yritykset ja kansainväliset arvoketjut.

Tavoite 5

Turvallinen EU

Keinot

Suomi on aktiivisesti mukana EU-puolustusyhteistyön kehittämisessä. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) on keskeinen EU:n puolustusulottuvuutta koskeva hanke. Yksittäisiin PRY-hankkeisin osallistumisessa käytetään tapauskohtaista harkintaa. Harkinnassa otetaan huomioon esimerkiksi Suomen oman puolustuskyvyn erityiset kehittämistarpeet. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön puitteissa mahdollistetaan myös alueellinen yhteistyö. Puolustusr ahaston puitteissa toteutettavalla yhteistyöllä tuetaan kansallisten suorituskykyjen sekä kotimaisen puolustusteollisen ja -teknologisen perustan kehittämistä.

EU:n valmiuksien vahvistamiseen hybridiuhkien torjumiseksi panostetaan sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Kriisinkestokyvyn kehittämiseksi panostetaan myös EU:n ja euroop palaisen hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen väliseen yhteistyöhön.

EU:n ulkorajavalvontaa kehitettäessä otetaan huomioon sen vaikuttavuus, humanitääriset näkökulmat sekä kansalliset erityispiirteet. Edistetään Frontexin tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Vapaa liikkuvuus Schengen-alueella turvataan.