Liite 3. Kehyssääntö

Hallitus sitoutuu noudattamaan julkisen talouden suunnitelmaa ja siihen sisältyvää ensimmäistä kehyspäätöstä. Julkisen talouden suunnitelmalla pyritään varmistamaan vastuullinen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä finanssipolitiikka.

Hallitus toteaa, että valtiontalouden kehystasoa nostetaan tässä ohjelmassa todettujen linjausten mukaisesti. Hallitusohjelman mukaisia ja muita toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyksen puitteissa mahdollista. Vuonna 2023 kehystaso on 1,4 miljardia korkeampi kuin niin sanotussa teknisessä kehyksessä (4.4.2019) vuoden 2020 hintatasossa, sisältäen 0,1 miljardin jakamattoman varauksen ja 0,1 miljardin euron lisätalousarviovarauksen, jotka eivät sisältyneet tekniseen kehykseen. Kehyksen rakenteellisten tarkistusten lisäksi kehyksen kokonaistasoon tehdään hintatasossa tapahtuvia muutoksia vastaavat tarkistukset.

Kehystasossa varataan vuosina 2020–2022 300 miljoonaa euroa lisätalousarvioita varten. Jos menojen taso lisätalousarvioiden jälkeen jää kehystason alle, voidaan erotus käyttää seuraavana vuonna kertaluonteisiin menoihin kehyksen estämättä. 

Otetaan käyttöön mekanismi poikkeuksellista suhdannetilannetta varten (”poikkeusolojen mekanismi”). Mekanismin tarkoituksena on osaltaan turvata talouspolitiikan kykyä reagoida taloustilanteen edellyttämällä tavalla. Poikkeusolojen mekanismin käytön sekä työllisyys- ja julkisen talouden tasapainotavoitteen kannalta poikkeukselliset olot vallitsevat, jos

  • maailmantalous ja etenkin euroalue joutuvat vakavaan suhdannetaantumaan, joka ajaa Suomen talouden samaan tilaan tai
  • Suomen talous joutuu vakavaan suhdannetaantumaan hallituksen toimista riippumattoman tilapäisen häiriön takia.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta päättää määritelmän täyttymisestä ja poikkeusolojen mekanismin käyttöä koskevasta suosituksesta valtioneuvostolle valtiovarainministeriön kansantalousosaston valmistelun sekä Suomen Pankin ja taloudellisten tutkimuslaitosten tilannearvion pohjalta. Poikkeuksellisten suhdanneolojen toteamiseen liittyviä menettelyjä on tarkennettu hallitusohjelman lisäpöytäkirjassa.

Poikkeusolojen mekanismia käyttämällä voidaan vuosina 2020–2022 kohdentaa kehyksen estämättä yhteensä enintään 1 miljardi euroa, kuitenkin enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa, kertaluonteisiin menoihin.

Valtiontalouden kehyksen tarkoitus on rajoittaa veronmaksajan maksettavaksi koituvien menojen kokonaismäärää. Kun talousarviossa tehdään tämän näkökulman kannalta neutraaleja muutoksia, vaalikauden kehykseen voidaan tehdä niitä vastaavat tarkistukset. Kehys ei rajoita menojen uudelleenbudjetointeja, menokokonaisuuksien ajoitukseen tehtäviä muutoksia eikä vaalikaudella perusteettomasti liian suurina saaduiksi osoittautuneiden tulojen palautuksia tai korvauksia tai muita vastaavia eriä. Jos käynnissä olevasta menokokonaisuudesta aiheutuvat menot teknisesti siirtyvät seuraavalle vaalikaudelle, kehystasoa alennetaan vastaavasti.

Hallitus ei käytä verohuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.

Jos hävittäjähankinnoista ja energiaveron palautusjärjestelmästä aiheutuu kehyskaudella vähemmän menoja kuin mihin kehyksessä on varauduttu, erotusta ei käytetä muiden menojen lisäämiseen.

Kehyksen ulkopuolelle kuuluvat:

  • Suhdanneluonteiset menot eli työttömyysturvamenot, toimeentulotukimenot, palkkaturva ja asumistuki. Työttömyysturvamenoja käytetään myös palkkatuen rahoitukseen. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehykseen niiden perusteisiin tehtyjen muutosten ja muiden niiden tasoon vaikuttavien harkinnanvaraisten päätösten menovaikutusten osalta.
  • Valtionvelan korkomenot.
  • Valtion päättämien veromuutosten (mukaan lukien sosiaalivakuutusmaksujen) kompensaatiot muille veronsaajille.
  • Teknisesti välitettyjä suorituksia ja ulkopuolisilta (mukaan lukien EU) saatavia rahoitusosuuksia määrältään vastaavat menot.
  • Rahapelitoiminnan voittovarojen tuottoa vastaavat menot.
  • Finanssisijoitukset.
  • Arvonlisäveromenoihin osoitetut määrärahat.
  • Yleisradion rahoitus (”siirto valtion televisio- ja radiorahastoon”)