Liite 6. Pöytäkirjamerkinnät

Kestävän talouden Suomi

  • Omaisuuden myynneille ei aseteta mekaanisia vuotuisia tavoitteita. Ne toteutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja aikataululla.
  • Hallitus antaa pikaisesti lisätalousarvion, jolla käynnistetään mm. infrahankkeita, jotka vahvistavat koko maan kilpailukykyä ja saavutettavuutta, nopeuttavat raideliikennettä sekä vähentävät liikenneverkon korjausvelan määrää.
  • Tarvittaessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevan tukiohjelmakauden 2021–2027 EU-rahoituksen Suomelle kohdentuvan osan alenema kompensoidaan jakamattomasta varauksesta.

Poikkeuksellisen suhdannetaantuman toteaminen

  • Poikkeusolojen mekanismin käytön sekä työllisyys- ja julkisen talouden tasapainotavoitteiden kannalta poikkeukselliset olot vallitsevat, jos Suomen talous ajautuu poikkeukselliseen taantumaan maailmantalouden ja etenkin euroalueen vakavan suhdannetaantuman tai muun hallituksen toimista riippumattoman tilapäisen vakavan kysyntähäiriön takia.
  • Talouspoliittinen ministerivaliokunta päättää poikkeuksellisten olojen määritelmän täyttymisestä valtiovarainministeriön kansantalousosaston analyysin ja Suomen Pankilta ja taloudellisilta tutkimuslaitoksilta (Etla, PT, PTT) pyydettyjen tilannearvioiden pohjalta.
  • Poikkeusolojen syntyminen perustuu kokonaisarvioon talouden tilasta. Arviossa kiinnitetään erityistä huomiota bruttokansantuotteen ja työttömyysasteen kehitykseen ja muihin merkityksellisiin tekijöihin.
  • Euroalueen vakavaan häiriötilaan viittaa esimerkiksi se, että euroalueen bruttokansantuote on supistumassa vähintään 0,5 prosenttia kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin ja euroalueen kausipuhdistettu työttömyysaste on nousemassa kolmen kuukauden aikana kumulatiivisesti vähintään 0,5 prosenttiyksikköä.  
  • Suomen talouden vakavaan häiriötilaan viittaa esimerkiksi se, että Suomen bruttokansantuote on supistumassa vähintään 1,0 prosenttia kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä ja työttömyysasteen trendi on nousemassa kolmen kuukauden aikana kumulatiivisesti vähintään 0,5 prosenttiyksikköä.
  • Analyysissä kiinnitetään huomiota häiriöiden mittakaavan ohella erityisesti niiden arvioituun kestoon ja lähteeseen.

3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

  • Säädetään maanomistajan lupa malminetsinnän jatkoluvan edellytykseksi.

3.2 Suomi kokoaan suurempi maailmalla

  • Hallitus laatii hallituskaudelle laina- ja sijoitusmuotoista kehitysyhteistyötä koskevan investointisuunnitelman, joka ohjaa investointeja hallitusohjelman painotusten ja periaatteiden mukaisesti, erityisesti ilmastorahoitukseen ja vähiten kehittyneisiin maihin. Investointien vaikuttavuuden ja vastuullisuuden kriteereitä vahvistetaan ja niiden toteutumista seurataan. Suunnitelma laaditaan siten, että se voidaan hyväksyä syksyn 2019 budjettiriihen yhteydessä.
  • Samassa yhteydessä hallitus laatii suunnitelman kehitysyhteistyön kertaluonteisista kohteista, joilla vahvistetaan hallituksen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista ja Suomen kansainvälistä profiilia, vastataan ajankohtaisiin humanitaarisiin tarpeisiin sekä monenkeskisten järjestöjen rahoitustarpeisiin. Suunnitelmissa painotetaan mahdollisimman laajaa ODA-kelpoisuutta.

Neuvottelupöytä kävi keskustelua seuraavista kysymyksistä sisällytettäväksi lisäpöytäkirjaan

  1. Suomen kriisinhallintaoperaatioiden osallistumisessa painotetaan YK-operaatioita. Päätökset operaatioihin osallistumisesta sekä tarvittavasta lisärahoituksesta tehdään tapauskohtaisesti ja tarvittaessa lisätalousarviolla.
  2. Suomen ja Venäjän välisen liikenteen sujuvoittamiseksi selvitetään mahdollisuutta avata Parikkalaan kansainvälinen rajanylityspaikka.
  3. Tavoitteena on, että järjestöjen kansalaisjärjestömomentin kautta kanavoitava kehitysyhteistyötuki nostetaan 15 prosenttiin varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoista.
  4. Puolueiden kansainvälisen Demo ry:n voimavarat turvataan osana demokratia- ja oikeusvaltiotukea. 
  5. Tavoitteena on, että YK:n kautta ohjattava rahoitusosuus nostetaan 30 prosenttiin kehitysyhteistyömäärärahoista Suomen painopistealueilla korostaen laatua ja vaikuttavuutta.
  6. Team Finland –toimintaa ulkoministeriössä vahvistetaan katvealueet huomioiden ja siirtäen Business Finland-toimijoiden painopistettä kotimaasta ulkomaanverkostoihin. 
  7. Venäjän kauppaa sujuvoitetaan turvaamalla vientilupien käsittelyyn tarvittavat resurssit.
  8. Kestävän kehityksen osaamisen varmistamiseksi laaditaan valmiiksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskeva Agenda 2030-linjaus. Mahdollistetaan monimuotoisen kansalaisyhteiskunnan työ kehityskysymysten ja globaalikasvatuksen parissa myös Suomessa turvaamalla rahoitus.
  9. Hallituskauden aluksi laaditaan selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikan kentällä toimivien kansalaisjärjestöjen ja erillissäätiöiden toimintaedellytyksistä. Sen pohjalta laaditaan kehittämisohjelma.
  10. Ilmastorahoituksen lisäämisessä pyritään etupainotteisuuteen.

3.6.1 Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus

Rauenneen sote-uudistuksen budjetoidun, mutta käyttämättä olevan tai valmistelusta palautuvan noin 250 miljoonan euron valmistelumäärärahan käytöstä sovittiin seuraavaa:

Momentin 28.70.05 määrärahan käytöstä valmistellaan valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön sekä tarvittaessa muiden ministeriöiden yhteinen esitys hallituskauden ensimmäiseen JTS:ään ja tuleviin lisätalousarvioesityksiin. Samassa yhteydessä arvioidaan mahdollinen päällekkäisyys muun sote-sisältöuudistamisen kanssa.

Valmistelumäärärahaa voidaan käyttää tietojärjestelmien yhteensovittamiseen, valtakunnalliseen ICT-valmisteluun, tuottavuutta edistäviin toimenpiteisiin ja muuhun sote-ja pelastustoimen kehittämistyön rahoitukseen.

Tästä 250 miljoonan euron rahoituksesta osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiotutkimukseen neljä miljoonaa euroa.