"Kestävän ruokajärjestelmän perustaksi tarvitaan kansallinen maatila-, kala-, poro- ja riistatalous"

3.4.2 Maatalous

Tilannekuva

Maataloudella on runsaasti potentiaalia ympäristöhaasteiden ratkaisuun. Muuttuva ilmasto pakottaa ruuantuotannon varautumaan erilaisiin sää-, eläintauti- ja markkinariskeihin. Maaperän hyvä kasvukunto, vesitalous ja hiilensidontakyky parantavat viljelyominaisuuksia, satovarmuutta ja maatalouden sopeutumista muuttuviin luonnonolosuhteisiin.

Kestävän ruokajärjestelmän perustaksi tarvitaan terve, kannattava ja uudistumiskykyinen kansallinen maatila-, kala-, poro- ja riistatalous. Ne ovat osa laajempaa ruokajärjestelmää: niiden tehtävä ei ole ainoastaan tuottaa ruokaa. Suomalaisen ruuan tuotantostandardit ovat erittäin korkeat, ja tuotteemme kiinnostavat maailmalla muun muassa puhtautensa ja turvallisuutensa ansiosta.

Maatalouden kannattavuuden heikkeneminen on pitkään jatkunut kehityssuunta. Yrittäjätulo heikkenee tilakoon kasvusta huolimatta. Omavaraisuuden kasvattaminen energian, lannoitteiden ja valkuaisrehujen osalta on keskeistä paremman kannattavuuden saavuttamiseksi. Hyvin käyntiin lähteitä vientiponnisteluja jatketaan.

Maatalouden biomassojen rooli biokaasutuotannon kasvattamisessa on erittäin tärkeää. Suomessa on tarve pitkän aikavälin kansalliselle biokaasuohjelmalle, jonka puitteissa voidaan edistää biokaasun tuotantoa ja käyttöä.

Tavoite 1

Ilmasto- ja ympäristöystävällinen ruokajärjestelmä

Keinot

Vähennetään maatalouden ilmastopäästöjä ja lisätään hiilinieluja maatalouden toimintaedellytyksiä kehittäen.

Vähennetään turvemaiden raivausta lisäämällä lannan prosessointia ja tuotteistusta. Edistään peltojen hiilensidontaa lisäämällä jatkuvaa kasvipeitteisyyttä ja säätösalaojitusta. Kohdennetaan tuet aktiiviviljelyyn. Suunnataan tulevia ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteitä siten, että maatalouden päästöjä pienennetään.

Varmistetaan EU:n rahoituskehysneuvotteluissa ja kansallisesti riittävä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden rahoittaminen (CAP, EAKR, LIFE).

Panostetaan tutkimukseen, koulutukseen ja neuvontaan. Painopistealueina ovat hiilensidonta, vähähiilisyys ja kilpailukyky.

Kehitetään markkinalähtöisiä mekanismeja, joilla maaperän hiilensidonnasta voidaan korvata viljelijälle tulosperusteisesti.

Parannetaan valkuaisomavaraisuutta edistämällä lajikejalostusta ja tuotantokasvivalikoiman laajentamista.

Arvioidaan luonnonvaroja koskevan tutkimusrahoituksen uudelleenjakoa Suomen Akatemian, VNK:n ja sektoritutkimuslaitosten kesken, jotta tutkimustoiminnan rahoitusta kyetään vahvistamaan.
Kootaan nykyisistä maatalousyrittäjien ohjaus- ja neuvontapalveluista verkostomainen uusi osaamis- ja palvelukeskus.

Käynnistetään kannattavaan ruuantuotantoon soveltumattomien peltojen sekä käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsitys- ja kosteikko-ohjelma.

Edistetään viljelytekniikoiden käyttöönottamista, joilla voidaan joko lisätä hiilensidontaa tai vähentää ilmastopäästöjä (muun muassa kosteikkoviljely ja biohiili).

Vähennetään ruokahävikkiä poistamalla esteitä, lisäämällä kannusteita ja monistamalla hyviä käytänteitä.
Valmistellaan ilmastokestävän ruokajärjestelmän toimintasuunnitelma poikkihallinnollisella yhteistyönä vuoteen 2030 mennessä.

Edellytetään julkisten ruokahankintojen raaka-aineilta ja tuotantotavoilta kansallisen lainsäädännön vaatimuksia. Lisätään kotimaisten kasviperäisten tuotteiden ja kalan osuutta ravitsemussuositusten ja vähähiilisyystavoitteiden mukaisesti.

Vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta maatalouspolitiikan keinoin

Toimenpiteinä ovat muun muassa perinnebiotoopit, monimuotoisuuspellot, alkuperäisrodut ja -lajikkeet sekä pölytyspalveluiden lisääminen. Tehostetaan vieraslajien torjuntaa.

Biokaasu

Otetaan käyttöön biokaasun tuotantopotentiaali laatimalla kansallinen biokaasuohjelma.

Tuetaan biokaasuinvestointeja ja uusia lannankäsittelytekniikoita.

Otetaan käyttöön ravinnekiertoon perustuva biokaasun tuotantotuki.

Järkevöitetään biokaasulaitosten sääntelyä muun muassa luvituksen ja energian ulosmyynnin osalta.

Lisätään kotimaisten luomutuotteiden osuutta ruuantuotannossa, elintarvikejalostuksessa, kotimaan kulutuksessa ja viennissä

Päivitetään kansallinen luomustrategia.

Vahvistetaan ja vakiinnutetaan Luomuinstituutin rahoitus.

Pienennetään maatalouden vesistövaikutuksia

Tuetaan ravinteiden kierrätystä edistäviä investointeja.

Jatketaan vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja ravinteiden kierrätyksen kärkihanketta.

Kehitetään poikkihallinnollisesti ravinteiden kierrätystä tukevaa sääntelyä ja kierrätyslannoitemarkkinoiden toimivuutta.

Edistetään tulvasuojelua ja peltojen vesienhallintaa.

Vesitoimenpiteitä kohdennetaan lisäämällä viljelijöiden välistä yhteistyötä vesistöratkaisuissa.

Tavoite 2

Elinvoimainen ja kannattava elintarviketalous

Keinot

Parannetaan maatalouden kannattavuutta

Lainsäädännöllisin toimin ei aiheuteta lisäkustannuksia ilman kompensaatiota maatalousyrittäjille.

Kohdennetaan tuet aktiiviseen ja kestävään ruuantuotantoon. Hillitään tukien pääomittumista peltomarkkinoille uuden ohjelmakauden valmistelussa.

Jatketaan sääntelyn ja valvonnan sujuvoittamista.

Palautetaan sadonkorjuuvelvoite, jos valvontaa koskeva EU-lainsäädäntö ja uudet valvonnan välineet sen mahdollistavat.

Toteutetaan peltorakenteen kehittämisohjelma, jossa sujuvoitetaan prosesseja ja vauhditetaan tilusrakenteen kehitystä.

Turvataan maatalouden tukitasot

Paikataan ympäristökorvauksen vaje vuonna 2020.

Paikataan luonnonhaittakorvauksen vaje vuonna 2020.

Varmistetaan uusien luomusitoumusten rahoitus vuonna 2020.

Tavoitellaan EU:n rahoituskehyksiin nykytasoista maatalousbudjettia.

Tulevalla ohjelmakaudella tukien painopiste suunnataan aktiiviviljelyyn sekä parantamaan eläinten hyvinvointia ja ympäristön tilaa.

Toteutetaan CAP-suunnitelma siten, että tukitasot ja sitoumusten solmiminen ovat johdonmukaisia koko ohjelmakauden ajan.

Jatketaan Etelä-Suomen kansallista tukea.

Turvataan kilpailukykyä, ympäristö- ja ilmastokestävyyttä ja eläinten hyvinvointia edistävät investoinnit sekä sukupolvenvaihdokset

Turvataan maatalouden investointeja Makeran lisäpääomituksella.

Uuden ohjelmakauden valmistelun yhteydessä uudistetaan Makeran toimintaa, jotta uusien rahoitus- ja takausinstrumenttien hyödyntäminen on mahdollista ja vaikuttavaa. Lisäksi kehitetään ja arvioidaan Makeran toiminnan avoimuutta, kriteeristöä, vaikuttavuuden mittausta, raportointia ja johtokunnan kokoonpanoa.

Selvitetään uusien investointien rahoitusvälineiden käyttöönottoa sekä maatalouden saattamista Finnveran palveluiden piiriin.

Tarkastellaan ympäristöministeriön rakentamissäädösten tarkoituksenmukaisuutta maatalouden kilpailukyvyn näkökulmasta.

Luodaan ohjelmakauden valmistelussa väline edistämään maatilojen sukupolvenvaihdoksia.

Parannetaan viljelijöiden asemaa ruokaketjussa ja edistetään ruokaketjun sisäistä vuoropuhelua

Perustetaan Uusi alku -selvityksen mukainen Yhteinen ruokapöytä.

Velvoitetaan päivittäistavaraliikkeet jakamaan elintarvikkeiden kulutustietoja kuluttajan tietosuoja turvaten.

Hillitään päivittäistavarakauppojen ylivoimaista neuvotteluasemaa lainsäädännöllisin toimin, muun muassa private label -tuotteet.

Edistetään kumppanuusmaatalouden ja lähiruuantuottajien suoramyynnin toimintaedellytyksiä.

Tuetaan tuottajaorganisaatioiden syntymistä ottamalla käyttöön uuden ohjelmakauden alkaessa tuottajaorganisaatioiden starttiraha.

Painotetaan maatalousyrittäjien koulutuksessa ja neuvonnassa talousosaamista, markkina-aseman vahvistamista sekä omistajaohjausta tukevia toimia.

Kasvatetaan elintarviketalouden lisäarvoa kotimarkkinoilla ja viennissä

Panostetaan elintarvikevientiin.

Edistetään kotimaisen ruuan käyttöä julkisissa hankinnoissa.

Edistetään uusien ruokaan liittyvien innovaatioiden, tuotantoteknologioiden ja kasvipohjaisten tuotteiden kehitystä.

Parannetaan kotimaisen elintarviketeollisuuden ja -jalostuksen toimintaedellytyksiä.

Laajennetaan pakollisia pakkaus- ja alkuperämerkintöjä.

Toteutetaan elintarvikelain kokonaisuudistus.

Panostetaan maatalouden riskienhallintaan

Jatketaan antibioottien vähäisen käytön kehittämistä sekä salmonellavapauden ylläpitämistä
Torjutaan vakavia eläintauteja.

Perustetaan kansallinen eläintautirahasto yhdessä maatalousyrittäjien ja elintarviketeollisuuden kanssa.

Toimeenpannaan vakuutusmaksuveron poisto edellisen eduskunnan hyväksymän lainsäädännön mukaisesti.

Turvataan maatalouteen liittyvien julkisten palveluiden toimivuus

Turvataan Ruokaviraston resurssit tietojärjestelmien kehittämiseen uuden EU-tukiohjelmakauden tarpeita vastaavasti.

Uudistetaan eläinlääkäripalveluita koskeva lainsäädäntö siten, että ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisvastuu säilyy julkisella sektorilla.

Teetetään selvitys maatalouden ympäristöluvituksen prosesseista, resursoinnista ja hyvistä käytänteistä.

Luodaan pitkän aikavälin kansallinen visio suomalaiseksi ruokajärjestelmäksi

Laaditaan poikkihallinnollisesti kansallinen strategia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä ruokajärjestelmästä vuoteen 2030 (Ruokasali).

Laaditaan kouluruuan kehittämisohjelma.

Lisätään tutkimusta lasten ja nuorten ravitsemuksesta ravitsemuspolitiikan tueksi.

Kielletään energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille.

Tavoite 3

Kasvua ja työllisyyttä luonnon antimista

Keinot

Lisätään kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävästi laatimalla kotimaisen kalan edistämisohjelma

Toimeenpannaan kalakasvatuksen ympäristölupajärjestelmän kehittämistoimet ottaen huomioon vesiympäristön suojelun taso.

Luodaan kannustimia ravinnepäästöjä vähentäville ja kiertotalouteen perustuville ratkaisulle kalankasvatuksessa (kuten kiertovesiviljely ja itämerirehu).

Tuetaan kalatalouden tutkimusta ja tuotekehitystä sekä uuden teknologian kehittämistä esimerkiksi kohdistamalla EMKR-rahoitusta.

Edistetään monipuolisesti kotimaisten kalalajien hyödyntämistä.

Edistetään kotimaisen kalan käyttöä julkisissa hankinnoissa.

Edistetään sukupolvenvaihdoksia ja uusien yrittäjien aloittamista kaupallisessa kalastuksessa.

Tuodaan kalanjalostus investointituissa samalle viivalle muun elintarviketeollisuuden kanssa.

Edistetään kalatuotteiden vientiä.

Kehitetään uudenlaisia rahoitusvälineitä alan kehityksen edistämiseksi.

Kalastusta harjoitetaan turvaten elinvoimaiset ja kestävät kalakannat

Ajetaan EU:ssa tieteelliseen tietoon perustuvia kalastuskiintiöitä.

Laittomaan pyyntiin puututaan tehokkaasti.

Toteutetaan tutkimukseen pohjautuvaa ja reaktiivista lohenkalastuksen sääntelyä merellä ja joella Itämeren luonnonlohikantojen parantamiseksi. Säännellään kalastusta siten, ettei kantojen geneettinen monimuotoisuus vaarannu.

Kalakantoja säännellään ja hoidetaan yhteistyössä eri toimijoiden, kuten paikallisten, vesialueiden omistajien, järjestöjen ja elinkeinonharjoittajien kanssa.

Toimeenpannaan kansallista lohi- ja meritaimenstrategiaa vuonna 2020. Arvioidaan strategian toteutuminen ja päätetään sen jatkamisesta tai päivittämisestä.

Panostetaan kalakantojen tutkimukseen.

Turvataan ammatillisen kalastuksen edellytykset ja vähennetään vahinkoja

Toimeenpannaan hyljekannan hoitosuunnitelma. Kehitetään ja tuetaan vahinkoja ehkäiseviä tekniikoita, pyydyksiä ja käytänteitä.

Otetaan käyttöön korvaus vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistosta aiheutuvista kuluista.

Laaditaan ja toimeenpannaan merimetsostrategia kannan hallitsemiseksi ja vahinkojen ehkäisemiseksi.

Sujuvoitetaan merimetsojen metsästyksen poikkeuslupien saantia.

Vapaa-ajankalastus on suosittu ja kestävä harrastus. Kehitetään kalastusmatkailua kestävästi.

Toimeenpannaan vapaa-ajan kalastuksen kehittämisstrategiaa.

Otetaan käyttöön vaelluskalojen saalisilmoitus koskien kaikkea saalistettua kalaa (oma kala -tietojärjestelmä).

Edistetään kalastusmatkailun kehittymistä erityisesti valtion vesialueilla sekä sen aluetaloudellisten vaikutusten kasvua. Uudistetaan kalastusmatkailun toimenpideohjelma.

Panostetaan kalavesien hyvään hoitoon turvaamalla vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus sekä kalastonhoitomaksujen riittävä maksukertymä. Lisäksi parannetaan kalastonhoitomaksujen vaikuttavuutta ja kohdentumista kalakantojen ja kalavesien ylläpitoon.

Metsästys kehittyy luontoharrastuksena ja hyödyttää yhteiskuntaa

Metsästysharrastuksen edellytykset turvataan ja uusien harrastajien tuloa lajin pariin edistetään.

Metsästyksen merkitys luonnon- ja riistanhoidossa sekä vieraslajien torjunnassa otetaan huomioon.

Riistakantoja hallitaan kestävästi ja vahinkoja ehkäisten. SRVA-toiminnan edellytykset turvataan.

Suurpetopolitiikkaa harjoitetaan monipuolisella keinovalikoimalla mukaan lukien kanta-arvioihin ja hoitosuunnitelmiin perustuva metsästys, poikkeusluvat, vahinkojen ennaltaehkäisy sekä ennakoiva viestintä. Suurpetopolitiikassa lisätään eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja varmistetaan tutkimuksen ja seurannan pysyvä rahoitus. Vaikutetaan EU:ssa kansallisten erityispiirteiden tunnistamiseksi sekä joustavuuden ja liikkumavaran lisäämiseksi petopolitiikassa.

Edistetään aktiivista, kestävää ja kehittyvää porotaloutta

Kehitetään porotalouden tukijärjestelmää ja turvataan porotalouden investointituet.

Edistetään porotalouden kehittymistä kannattavana, kestävänä ja kulttuurisesti merkittävänä elinkeinona.

Vähennetään ristiriitoja porotalouden ja muiden maankäyttömuotojen välillä. Uudistetaan porojen aiheuttamien vahinkojen arviointia ja korvausta koskevaa lainsäädäntöä.