"Kauaskantoisimpiin kysymyksiin vaikuttaminen edellyttää laajaa yhteistyötä ja nopeita toimia"

3.2 Suomi kokoaan suurempi maailmalla

Tilannekuva

Tietoisuus koko maapalloa koskevista ongelmista kasvaa. Merkitykseltään kaikkein kauaskantoisimpiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, väestönkehitykseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ympäristön elinkelpoisena säilyttämiseen vaikuttaminen edellyttää mahdollisimman laajaa yhteistyötä ja nopeita toimia. Pariisin ilmastosopimus ja kestävän kehityksen tavoitteet määrittelevä Agenda2030 antavat perusteet lähivuosien kansainväliselle yhteistyölle ja Suomen toiminnalle.

Kansainväliset yhteistyörakenteet mukaan lukien YK-järjestelmä kärsivät erilaisista vastakkainasettelusta. Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden puolustaminen ja kehittäminen uusia tarpeita vastaavaksi on entistä vaikeampaa jakolinjojen vuoksi. Myös WTO ja monenvälinen kauppajärjestelmä ovat suurten haasteiden edessä. Nouseva protektionismi ja kriittinen suhtautuminen monenväliseen kauppapolitiikkaan ovat vaikeuttaneet WTO:n toimintaa.

Sekä Euroopan että Yhdysvaltojen globaali vaikutusvalta muuttuu maailman moninapaistuessa. Vaurastunut Kiina pyrkii lisäämään kansainvälistä painoarvoaan monin eri tavoin. Muutkin valtiot, kuten Venäjä, hakevat merkittävämpää asemaa.

Sitoutuminen universaaleihin ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon on heikentynyt. Äärimmäinen köyhyys maailmassa on vähentynyt. Silti sen osuus on huomattava. Erityisesti Saharan eteläpuolinen Afrikka on jäljessä tavoitteesta. 

Arktisen alueen geopoliittinen, ympäristöllinen ja taloudellinen merkitys kasvaa. Pohjoismaat ovat edelleen Suomen lähimmät kansainväliset yhteistyökumppanit. Turvallisuusyhteistyö Pohjoismaiden kanssa on viime vuosina kehittynyt Itämeren alueen lisääntyneen jännittyneisyyden vuoksi.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa keskeistä on ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, aktiiviseen vaikuttamiseen Euroopan unionissa ja tehokkaaseen monenkeskiseen kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen ja vahvistamiseen perustuvaan yhteistyöhön. Suomi toimii aktiivisesti YK:n aseman ja toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä Agenda2030:n tavoitteiden toteuttamiseksi.

Suomi harjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jonka päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on estää joutuminen sotilaalliseen konfliktiin. Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ehkäisemiseksi ja jännitteiden vähentämiseksi. Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa varaudutaan muun muassa ilmastonmuutokseen, luonnonkatastrofeihin, eriarvoisuuden kasvuun, hybridi- ja kybervaikuttamiseen ja muihin ei-sotilaallisiin uhkiin. Suomen huoltovarmuus turvataan kaikissa olosuhteissa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Sen keskeisenä tavoitteena on edistää systemaattisesti sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien täyttä toteutumista.

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka huolehtii oman puolustuksensa uskottavasta kyvystä. Suomi osallistuu tätä vahvistavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteist yöhön Euroopan unionissa sekä Naton kumppanuuden ja pohjoismaisen yhteistyön puitteissa. Myös kahdenvälinen yhteistyö on osa kokonaisuutta. Sotilaallisesti liittoutumattomien Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventäminen antaa erityisiä mahdollisuuksia maittemme puolustuksen vahvistamiselle. Suomen puolustuskyvyn tulee tukea maan yleistä ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa.

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen.

Suomi jatkaa kumppanuuteen perustuvaa laaja-alaista Nato-yhteistyötä. Osallistumme koulutus- ja harjoitustoimintaan omista lähtökohdistamme. EU:n ja Naton toimiva yhteistyö on Suomen etu.

Euroopan unioni on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys ja vaikutuskanava sekä turvallisuusyhteisö. Suomen etujen mukaista on vahvistaa EU:n ulkoista toimintakykyä ja yhtenäisyyttä.  Myös transatlanttisen suhteen kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä on Euroopalle tärkeää. EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna.

Suomi ylläpitää hyviä ja rakentavia suhteita Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltain kanssa ja pyrkii toimimaan siten, etteivät suurvaltasuhteissa näkyvät jännitteet heikentäisi sääntöpohjaista monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista.

Hallituskauden alussa laaditaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Selonteon tilannekuva ja toimintaympäristön analyysi ohjaavat myös puolustusselonteon valmistelua. Turvallisuutta koskevien selontekojen valmistelun yhteydessä järjestetään kaikki eduskuntapuolueet kattava parlamentaarinen seuranta eduskunnan edellyttämällä tavalla.

Suomen edustustot maailmalla luovat edellytyksiä turvallisuutemme ja hyvinvointimme ylläpitämiselle. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi edustustoverkkoa laajennetaan ja vahvistetaan muun muassa Afrikassa sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Lisäpanostuksia tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikan, taloussuhteiden, viennin, kehityspolitiikan ja maahantuloasioiden hoitoon sekä tietoturvallisuuteen niin ulkoministeriössä kuin edustustoverkossa.

Tavoite 1

Suomi vahvistaa monenkeskistä yhteistyötä

Globaalien ongelmien ratkaisu onnistuu vain toimivan sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän puitteissa. Samalle pohjalle rakentuu myös Suomen turvallisuus ja taloudellinen menestys. Siksi Suomi kuuluu monenkeskisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden puolustajien joukkoon.

Keinot

YK on monenkeskisen järjestelmän perusta, jonka puitteissa luodut kansainväliset sopimukset suojelevat ihmisoikeuksia ja ympäristöä sekä hillitsevät asevarustelua. Suomi on sitoutunut YK:n yleismaailmallisiin arvoihin ja toimii kansainvälisen oikeuden, demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi. 

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo näkyvät vahvasti Suomen kaikessa toiminnassa. Suomi pyrkii rakentamaan näiden asioiden edistämisessä uusia kumppanuuksia erityisesti Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maiden kanssa.

Suomi toimii YK-järjestelmän uudistamiseksi ja vahvistamiseksi. Suomi tukee YK:n pääsihteerin aloittamaa hallintoa, rauhaa ja turvallisuutta sekä kehityssektoria koskevaa YK:n uudistusprosessia. Turvallisuusneuvoston asemaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden takaajana tulee vahvistaa sekä neuvostoa laajentamalla että toimintatapoja uudistamalla pyrkien entistä rajatumpaan veto-oikeuden käyttöön. Suomi on ehdokkaana YK:n ihmisoikeusneuvostoon vuosiksi 2022–2024 ja YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosiksi 2029–2030.

Suomi tukee, vahvistaa ja kehittää kansainvälistä oikeutta ja monenkeskistä sopimusjärjestelmää. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten implementointia ja valvontaa on edistettävä ja vahvistettava, mukaan lukien Istanbulin naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen sopimus.

Suomi edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sopeutumista ilmastonmuutokseen kaikilla ulko- ja turvallisuuspolitiikan sektoreilla, mukaan lukien kauppa- ja kehityspolitiikka.

Suomi toimii aloitteellisesti globaalihallinnan vahvistamiseksi paitsi hallitustenvälisesti myös yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän ja muiden ei-valtiollisten toimijoiden kanssa.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön periaatteet muodostavat Euroopan turvallisuuden peruspilarin ja siksi niiden kunnioittaminen ja vahvistaminen on välttämätöntä. Euroopan neuvoston poliittisen, taloudellisen ja oikeudellisen toimintakyvyn turvaaminen on tärkeää.

Suomalaisten asiantuntijoiden rekrytointia kansainvälisiin tehtäviin YK:iin ja muihin monen keskisiin järjestöihin edistetään.

Tavoite 2

Suomi rakentaa rauhaa

Konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste. Suomi pitää yllä ja kehittää valmiuksiaan osallistua kansainvälisiin siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin yhdessä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Osallistuminen palvelee niin vastuunkantoa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä kuin puolustusvoimien suorituskyvyn ja valmiuksien kehittämistä.

Muuttuvassa turvallisuusympäristössä asevalvonnan merkitys korostuu.

Keinot

Laajennetaan suomalaista osallistumista YK:n ja muihin rauhanvälitys- ja dialogi prosesseihin.

Vahvistetaan verkostomaista toimintatapaa suomalaisten rauhanvälityksen toimijoiden kanssa ja kehitetään toimintaa vahvuuksiemme pohjalta.

Suomi edistää YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus 1325-päätöslauselman mukaisesti naisten osallistumista rauhanneuvotteluihin ja rauhanrakentamiseen painottaen naisten ja tyttöjen oikeuksien turvaamista rauhanprosesseissa. Kestävää rauhaa ei voi rakentaa epätasa-arvoisuutta ylläpitäville rakenteille.

Suomi jatkaa tukeaan Nuoret, rauha ja turvallisuus -teeman mukaisille toimille ja laatii kansallisen toimeenpano-ohjelman 2250-päätöslauselman toteuttamisesta.

Tavoitteena on nostaa siviilikriisinhallinnan osallistumistaso vähintään 150 asiantuntijaan. Suomen kriisinhallintapolitiikan kehittämisestä laaditaan kokonaisvaltainen ylivaalikautinen kriisinhallinnan tavoitelinjaus toiminnan vaikuttavuuden ja resurssien käytön suunnitelmallisuuden tehostamiseksi samoin kuin määrällisesti riittävän osallistumisen varmistamiseksi.

Pitkittyneiden kriisien hoitaminen edellyttää rauhanrakentamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittamista. Vahvistetaan jatkumoa lisäämällä humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön rahoituksen joustavuutta ja mahdollistamalla rahoituksen monivuotisuus.

Suomi toimii joukkotuhoaseiden leviämisen ehkäisemiseksi ja hyödyntää laaja-alaista asevalvontaosaamistaan. Suomi tukee ydinsulkusopimuksen asemaa ydinaseriisunnan edistämisessä. Suomi jatkaa ydinasekieltosopimuksen sisällön analysointia ja vertailua muihin sektorin keskeisiin aloitteisiin sekä seuraa aktiivisesti sopimuksen voimaansaattamisprosessin etenemistä. Prosessin edistyessä Suomi arvioi YK:n ydin-asekieltosopimukseen liittymistä. Suomi pyrkii kaikkien joukkotuhoaseiden kieltämiseen ja hävittämiseen.

Suomi edistää kansainvälisissä neuvotteluissa autonomisten asejärjestelmien globaalia sääntelyä. Tavoitteena on kieltää tekoälyyn perustuvien asejärjestelmien kehittäminen ja tuotanto.

Suomi edistää kansainvälisen asekauppasopimuksen yleistä sitovuutta, kattavuutta ja toimeen panoa. Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Puolustustarvikkeiden vienti kansainvälisiä velvoitteita noudattaen tukee osaltaan sotilaallista huoltovarmuutta. Suomi toimii puolustustarvikkeiden viennissä kansainvälisten sopimusten ja tekemiensä sitoumusten sekä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

Tavoite 3

Suomi kantaa globaalia vastuuta

Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen perustana on Agenda 2030. Päämääränä on köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Keinot

Suomi tähtää YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 prosenttia BKTL:sta tukena vähiten kehittyneille maille. Sukupuolinäkökulman vahvistamiseksi kehitysyhteistyössä Suomi tavoittelee vaiheittain EU:n linjauksen mukaisesti sitä, että uusista hankkeista 85 prosenttia sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita sekä sukupuolten välisen tasa- arvon valtavirtaistamista kaikessa kehitysyhteistyössä.

Suomi laatii aikataulutetun tiekartan YK-tavoitteiden saavuttamiseksi.

Suomi lisää ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta ottaen huomioon osuutensa Pariisin ilmastorahoitusvastuusta. Pyrkimyksenä on ohjata puolet ilmastorahoituksesta sopeutumiseen muun muassa kansainvälisten rahastojen ja kansalaisjärjestöjen kautta. Investointi- ja lainamuotoista rahoitusta jatketaan erityisesti ilmastorahoituksen vahvistamiseksi.

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisten toimien lisäksi mittavia yksityisiä investointeja kehittyvien maiden ilmastotoimiin, tasa-arvon edistämiseen ja reilujen työpaikkojen luomiseen. Suomi toimii omassa kehityspolitiikassaan ja EU-vaikuttamisessaan niin, että kehitysmaiden kestävän kehityksen investointeihin saadaan mukaan yksityistä rahoitusta ja yrityksiä. Varmistetaan Finnfundin toimintaedellytykset ja jatketaan finanssisijoitusten käyttöä kehitysrahoituksessa.

Suomi vahvistaa kehitysmaiden omien verojärjestelmien kehittämistä.

Kehitysyhteistyötä tehdään pitkäjänteisesti Suomen painopistealueilla: naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, demokratia ja toimivat yhteiskunnat, laadukas koulutus, kehitysm aiden talouden perustan vahvistaminen ja työpaikat, ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen, ruokaturva, vesi, uusiutuva energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö mukaan lukien metsitys. Kehitysyhteistyön lisärahoitus kohdennetaan edellä mainituille painopistealueille.

Suomi kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja vähemm istöjen oikeuksien toteutumiseen ja osallisuuteen kehityspolitiikan valmistelussa. Toteutuksessa hyödynnetään näiden ryhmien omaa asiantuntijuutta.

Nostetaan tehokkaiksi ja tuloksellisiksi todettujen YK-järjestöjen ja muun monenkeskisen kehitysyhteistyön rahoitusta Suomen painopistealueisiin keskittyen.

Humanitaarisen avun tasoa nostetaan.

Hallitus toteuttaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta parantavia uudistuksia. Laaditaan Suomelle kehityspolitiikan politiikkajohdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta edistävät periaatteet, jotka ovat ylivaalikautiset.

Velvoitetaan kehitysyhteistyövaroin tuettavat yritykset noudattamaan verovastuullisuuden ja avoimuuden kriteereitä sekä edistämään ihmisoikeuksia sekä Suomen kehityspolitiikan tavoitteita.

Vahvistetaan systemaattisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa ja maailmalla. Kansalaisjärjestöille suunnattua kehitysyhteistyörahoitusta nostetaan.

Vahvistetaan ulkoministeriön hallinnollisia resursseja.

Tavoite 4

Suomi lisää kumppanuutta Afrikan maiden kanssa

Afrikan merkitys EU:n naapurina ja strategisena kumppanina kasvaa. Suomi antaa vahvan tuen Afrikan unionin ja EU:n kumppanuusneuvottelujen eteenpäin viemiselle.

Keinot

Suomi laatii kokonaisvaltaisen Afrikka-strategian, joka perustuu Agenda 2030:lle ja varmistaa Suomen Afrikka-politiikan johdonmukaisuuden. Suomi laajentaa poliittista ja taloudellista kanssakäymistään Afrikan maiden kanssa.

Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka. Suomi ohjaa kehitysyhteistyörahoitusta muuttoliikkeen juurisyihin.

Tavoite 5

Suomi edistää avointa ja reilua kauppaa

Suomi toimii aktiivisesti globaalitalouden hallinnon sääntöpohjaisuuden vahvistamiseksi, maiden tasavertaisen kohtelun lisäämiseksi ja Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi edistää WTO-järjestelmän uudistuspyrkimystä ja etsii monipuolisesti sovittelevia ratkaisuja kriisin päättämiseksi.

Keinot

Suomi toimii WTO:n ympärille rakentuvan monenkeskisen kauppajärjestelmän vahvistamiseksi ja EU:n kahdenvälisten kauppasopimusten verkon laajentamiseksi Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Suomi vaikuttaa yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa siihen, että EU säilyy avoimena kansainväliselle kaupalle. Kaupan esteitä pyritään purkamaan.

Suomi pyrkii varmistamaan, että EU:n solmimissa kauppasopimuksissa otetaan riittävällä tavalla huomioon sopimusten vaikutukset ympäristöön, kestävään kehitykseen, tasa-arvoon ja naisten, tyttöjen sekä työntekijöiden oikeuksiin liittyviin kysymyksiin.

Ulkosuhteiden kautta edistetään vientiä: etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä, kehittyvien maiden integroitumista maailmantalouteen sekä investointien saamista Suomeen.

Suomi toimii monenkeskisesti säädellyn, oikeudenmukaisen ja tasapainoisen investointisopimusjärjestelmän kehittämiseksi, joka edistää ulkomaisten suorien investointien ohjaamista kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Suomi kehittää yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa yritysvastuuta koskevaa sitovaa sääntelyä osana YK:n ja OECD:n puitteissa tapahtuvaa uudistamistyötä.

Aggressiivisen verosuunnittelun, veronkierron ja haitallisen verokilpailun kitkeminen edellyttävät yhteistyötä niin EU-tasolla kuin laajemminkin. Haitalliset verokannustimet ja muu haitallinen verokilpailu tulee tunnistaa ja niihin tulee puuttua tehokkaasti. Suomi toimii EU:ssa, OECD:ssa ja YK:ssa aktiivisesti aggressiivisen verosuunnittelun, veronkierron ja haitallisen verokilpailun hillitsemiseksi.

Aasian painoarvo kasvaa maailmantaloudessa ja -politiikassa. Tämä otetaan huomioon niin kansallisesti kuin EU:ssa.

Tavoite 6

Suomi vahvistaa arktista yhteistyötä

Arktisen alueen merkitys on kasvanut ilmastonmuutoksen, lisääntyvien taloudellisten aktiviteettien, liikenneyhteyksien avautumisen sekä alueen geopoliittisen merkityksen lisääntymisen seurauksena.

Keinot

Hallitus laatii uuden arktisen politiikan strategian, joka ottaa huomioon pitkäjänteisesti
Suomen tavoitteet alueella ja tarvittavat toimintaresurssit. Suomi ottaa keskeisen roolin EU:n arktisen politiikan vahvistamisessa.

Suomi tukee arktisessa yhteistyössä Arktisen neuvoston vahvistamista ja Arktisen talousneuvoston työn edistämistä. Kaiken toiminnan arktisella alueella tulee perustua luonnon kantokykyyn, ilmaston suojelemiseen ja kestävän kehityksen periaatteisiin sekä alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen.

Suomi edistää arktisen alueen vakautta ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että arktinen alue pidetään sotilaallisten jännitteiden ulkopuolella.

Tavoite 7

Suomi syventää pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja Itämeri-yhteistyötä

Pohjoismaat ovat Suomen luonnollisimpia yhteistyökumppaneita. Pohjoismaat jakavat samanlaisia arvoja demokratiasta, avoimuudesta ja hyvinvointivaltiosta. Suomi tukee Pohjoism aiden neuvoston ja ministerineuvoston työtä.

Keinot

Pohjoismaiden on oltava maailman parhaiten integroitunut alue. Suomi pyrkii helpottamaan kansalaisten liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä. Suomi toimii aktiivisesti olemassa olevien rajaesteiden poistamiseksi ja pyrkii ottamaan huomioon, ettei uusia rajaesteitä synny Pohjoismaiden välille uutta lainsäädäntöä laadittaessa.

Suomi edistää pohjoismaista yhteistyötä myös EU:ssa, YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla. 

Pohjoismaisessa yhteistyössä painopistealue on käytännön tulosten saavuttamisessa muun muassa edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, digitalisaatiossa, kulttuurin sekä puolustuksen alalla.

Ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään.

Suomi edistää Itämeren alueen turvallisuuspoliittista vakautta ja vahvistaa Itämeri-yhteistyötä yhdessä Pohjoismaiden, Venäjän ja Baltian maiden kanssa. Itämeren maiden valtioiden neuvosto (CBSS) ja HELCOM ovat tärkeitä foorumeita Itämeri-yhteistyössä. 

Suomelle keskeinen alueellisen yhteistyön muoto Itämerellä on EU:n Itämeri-strategia ja sen puitteissa tehtävä yhteistyö. Suomen tavoitteena on puhdas Itämeri, jossa on elinvoimainen, kestävästi hyödynnetty meriluonto. Itämeren alueesta pyritään saamaan kestävän kehityksen sekä bio- ja kiertotalouden edelläkävijä.

Alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö, mukaan lukien EU:n Itämeri-strategia, otetaan huomioon EU:n vuosien 2021–2027 ohjelmakauden rahoitusinstrumentteja suunniteltaessa.