Valtioneuvoston tiedotteet

Hallitus esittää muutoksia vammaisetuuksien menettelysäännöksiin, erityishoitorahan hoidettavan lapsen yläikärajaan ja keliakiaa sairastaville lapsille oikeutta lapsen perusvammaistukeen

sosiaali- ja terveysministeriö — Fri, 17 Apr 2026 13:48:00 GMT

Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa 16–17-vuotiaiden lasten vanhempien mahdollisuutta osallistua lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen, keventää vammaisetuuksien hakemisprosessia sekä parantaa ja vahvistaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Lapsen sairaus tai vamma kuormittaa paitsi lasta, myös vanhempia. Nyt esitetyillä muutoksilla vähennetään perheiden hallinnollista taakkaa ja turvataan vanhempien mahdollisuutta osallistua sairaan lapsensa hoitoon.

Erityishoitorahan hoidettavan lapsen ikärajaa nostettaisiin

Erityishoitorahalla korvataan lyhytaikaista tai tilapäistä ansionmenetystä, joka aiheutuu vanhemman osallistumisesta alle 16-vuotiaan lapsensa sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen.

Esityksen mukaan erityishoitorahaan olisi oikeus alle 18-vuotiaan lapsen vanhemmalla.

"Lapsen sairastuessa vakavasti esimerkiksi syöpään vanhemmalla on oltava mahdollisuus osallistua hoitoon ja olla lapsensa tukena ja lähellä. Nostamme ikärajaa. Tämä on monelle perheelle huojentava parannus, kiitän potilasjärjestöjä esityksestä", sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Vammaisetuuksien menettelysäännöksiä muutettaisiin

Vammaisetuuksia voidaan myöntää toistaiseksi tai määräajaksi. Etuuden saamiseksi hakijan tulee toimittaa ajantasainen lääkärinlausunto.

"Nykytila on vammaisen lapsen perheelle kuormittava ja byrokraattinen. Jatkossa vammaisetuuksien hakuprosessia ei tarvitsisi aina käydä uudelleen läpi ja todistella samoja asioita uudelleen. Perheiltä on tullut tästä arkea kuormittavasta byrokratiasta paljon palautetta, ja haluamme helpottaa heidän tilannettaan", ministeri Grahn-Laasonen toteaa.

Esityksessä ehdotetaan, että jatkossa laissa määriteltäisiin, milloin vammaisetuus myönnettäisiin toistaiseksi ja milloin määräaikaisena. Etuuden kesto arvioitaisiin edelleen tapauskohtaisesti. Lisäksi jatkossa vammaisetuuden hakemiseen riittäisi muukin kuin lausuntomuotoinen lääketieteellinen selvitys, jos siinä olisi riittävät tiedot hakemuksen ratkaisemiseksi. Esimerkiksi lääkärinlausunto B tai sairauskertomus kävisivät, jos ne sisältäisivät vammaisetuushakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot.

Muutokset selventäisivät ja täsmentäisivät vammaisetuuksia koskevia menettelysäännöksiä. Tavoitteena on myös vähentää etuutta hakevien ja terveydenhuollon työmäärää.

Lapsen perusvammaistukeen ehdotetaan keliakiaperustetta

Esityksen mukaan lapsen perusvammaistukea voisi saada myös keliakiaa tai ihokeliakiaa sairastava lapsi, joka noudattaa gluteenitonta ruokavaliota.
Samalla perustoimeentulotukea koskevaa säännöstä muutettaisiin siten, että jatkossa muina perusmenoina otettaisiin huomioon 38 euroa kuukaudessa keliakiasta tai ihokeliakiasta johtuvien ylimääräisten ravintomenojen kattamiseksi vain, jos henkilö on täyttänyt 18 vuotta. Nykyisin ikäraja on 16 vuotta.

"Gluteeniton ruokavalio aiheuttaa perheille lisäkustannuksia. Taloustilanne on vaikea ja työttömyysluvut korkealla. Perusvammaistuen keliakiaperuste helpottaa taloudellista yhtälöä keliakialasten perheissä", ministeri sanoo.

Esityksellä parannettaisiin keliakiaa tai ihokeliakiaa sairastavien lasten ja nuorten taloudellista tilannetta mahdollistamalla lapsen perusvammaistuen myöntäminen alle 18-vuotiaille.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vammaisetuuksista annetun lain, toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n ja sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n muuttamisesta

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Hanna Tervahauta, p. 0295 163 418, etunimi.sukunimi@gov.fi (vammaisetuudet)
Neuvotteleva virkamies Anu Kangasjärvi, p. 0295 163 242, etunimi.sukunimi@gov.fi (toimeentulotuki)
Hallitusneuvos Eva Ojala, p. 0295 163 066, etunimi.sukunimi@gov.fi (erityishoitoraha)

]]>

Uusi toimintasuunnitelma ohjaa kuntoutuksen kehittämistä

sosiaali- ja terveysministeriö — Fri, 17 Apr 2026 12:25:00 GMT

Kuntoutuksen uudistamiskomitea antoi vuonna 2017 ehdotuksensa kuntoutuksen uudistamiseksi. Näihin ehdotuksiin pohjautuen sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2020 kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelman, joka ohjasi kuntoutuksen kehittämistä vuosina 2020–2022. Uudistustyötä on jatkettu pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti muun muassa erilaisissa valtakunnallisissa muutosohjelmissa ja hankkeissa.

Hallitusohjelmassa kuntoutuksessa on painotettu oikea-aikaista palvelujen saatavuutta, vaikuttavia menetelmiä sekä digitaalisten palvelujen ja etävastaanottojen käytön lisäämistä. Tavoitteena on, että kuntoutuspalvelut toteutuvat oikea-aikaisesti ja riittävän varhain, jotta ne edistävät ja tukevat väestön työ- ja toimintakykyä, hyvinvointia sekä terveyttä mahdollisimman tehokkaasti. Tavoite on tärkeä myös palvelutarpeen ja kustannusten kasvun hillitsemisen näkökulmasta.

Toimintasuunnitelma sisältää myös ehdotuksia tulevaisuutta varten. Näiden ehdotusten toteuttaminen jää kuitenkin tulevien hallitusten harkittavaksi.

Tavoitteena vaikuttavat ja oikea-aikaiset palvelut

Toimintasuunnitelmassa esitellään kuntoutukseen ohjaamiseen ja kuntoutuspalveluiden kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä ja ehdotuksia. Osa toimenpiteistä ja ehdotuksista on yhdistetty hallitusohjelman kirjauksiin, joten ne ovat jo toteutuneet tai parhaillaan toteutumassa. Osa ehdotuksista on vielä valmistelussa.

Toimintasuunnitelma on jaettu painopisteisiin, joissa korostuvat eri väestöryhmät sekä kuntoutusjärjestelmän osa-alueet. Ehdotuksissa ja toimenpiteissä on pyritty huomioimaan eri kohderyhmien ja osa-alueiden erityispiirteet ja -tarpeet. Esimerkiksi lasten ja nuorten kuntoutuksessa on painotettu eri asioita kuin työikäisten ja iäkkäiden henkilöiden kuntoutuksessa. Osa ehdotuksista kulkee painopisteet läpileikkaavina teemoina, kuten kuntoutuspalvelujen ja -palvelujärjestelmän kehittäminen.

Toimintasuunnitelmassa on myös esitetty ehdotuksia jatkotyötä varten. Kuntoutuksen kehittämistä on tärkeää jatkaa myös tulevaisuudessa. Ehdotuksiin sisältyvät muun muassa tietopohjan kehittäminen, palveluvalikoiman periaatteiden huomioiminen sekä kuntoutuksen jatkuvuuden ja saatavuuden varmistaminen.

Oikea-aikainen ja vaikuttava kuntoutus ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyä. Siksi kuntoutuksen kehittäminen myös tulevaisuudessa on tärkeää.
Tutustu toimintasuunnitelmaan täältä:

Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2026–2030 (Julkaisuarkisto Valto)

Lisätietoja:

Hallitussihteeri Kaisu Harju-Kolkka, p. 0295 163 245
Erityisasiantuntija Anne Arvonen, p. 0295 163 514
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Lemmikkieläinten siirtoja koskeva lainsäädäntö päivitetään EU-sääntelyn mukaiseksi

maa- ja metsätalousministeriö — Fri, 17 Apr 2026 11:04:00 GMT

Tasavallan presidentti on vahvistanut muutokset, joilla lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin siirtoihin liittyvä kansallinen sääntely saatetaan ajan tasalle EU:n eläinterveyssäännöstön soveltamisen alkaessa. Muulla kuin kaupallisella siirrolla tarkoitetaan lemmikkieläimen siirtoa, jossa eläin on omistajansa mukana, eikä siirron tarkoituksena ole lemmikkieläimen myynti tai muu omistusoikeuden siirto. Siirto on osa lemmikkieläimen omistajan liikkumista. Muutokset tehdään eläintautilakiin ja eläinten sekä eräiden tavaroiden tuontivalvonnasta annettuun lakiin.

Keskeinen muutos on se, että lainsäädännössä viitataan jatkossa EU:n eläinterveyssäännöstöön ja valvontaa koskeviin säännöksiin aiemman, kumoutuvan lemmikkieläinasetuksen sijaan. Lakeihin tehdyt muutokset ovat pääosin teknisiä eivätkä ne muuta lemmikkieläinten siirtoihin sovellettavia käytännön vaatimuksia.

Eläintautilain nojalla voidaan edelleen säätää poikkeuksista esimerkiksi nuorten lemmikkieläinten raivotautirokotuksiin ja koirien heisimatolääkitykseen sekä asettaa kansallisia vaatimuksia tietyille lajeille. Näistä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla, eikä nykyisiä poikkeuksia tai vaatimuksia ole tarkoitus muuttaa.

Viranomaisten toimivaltuuksia täsmennettiin tilanteissa, joissa EU:n sisäisiä siirtoja koskevia vaatimuksia rikotaan. Ruokavirasto tai Tulli voi jatkossa huolehtia eläimen lopettamisesta tai tuotteen hävittämisestä myös itse. Muutos selkeyttää vastuunjakoa ja on yhdenmukainen eläinten hyvinvoinnista annetun lain kanssa.

Lisäksi eläintautien seurantaa koskevaa sääntelyä täsmennettiin siten, että Ruokavirasto voi antaa määräyksiä seurantatutkimusten toteuttamisesta ja niihin liittyvistä velvoitteista.

Eläinten sekä eräiden tavaroiden tuontivalvonnasta annetussa laissa päivitettiin viittaukset EU-sääntelyyn ja yhtenäistettiin seuraamusmaksun määräaika eläintautilain kanssa. Muutokset eivät vaikuta valvonnan sisältöön tai soveltamisalaan.

Lakimuutokset tulevat voimaan 22. huhtikuuta 2026. Ruokavirasto ohjeistaa unionin uuden lemmikkieläinlainsäädännön soveltamisesta.

Lisätietoja

Eläinlääkintöneuvos Hentriikka Kontio, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 16 2423
Neuvotteleva virkamies Eero Rautiainen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 16 2049
Sähköpostit maa- ja metsätalousministeriössä ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Lausuntopyyntö sosiaalihuoltolakiin ehdotetuista muutoksista

sosiaali- ja terveysministeriö — Fri, 17 Apr 2026 10:29:00 GMT

Ruotsinkielinen osio hallituksen esitysluonnoksesta valmistuu maanantaina 20.4.2026, ja sitä koskevat lausunnot on annettava viimeistään 1.6.2026 klo 12.00.

Oikea-aikainen tuki on tärkeää

Muutosten tarkoituksena on ohjata sosiaalihuollon toimintaa nykyistä vahvemmin oikea-aikaiseen tuen tarpeen tunnistamiseen ja siihen vastaamiseen.

Muutokset koskevat muun muassa palvelutarpeen arviointia, omatyöntekijää ja asiakassuunnitelmaa koskevaa sääntelyä. Sosiaalihuollon kirjaamista koskeva sääntely siirrettäisiin asiakastietolakiin ja samalla sen velvoittavuutta ja yksityiskohtaisuutta kevennettäisiin.

Sosiaalihuollon työllistymistä ja osallisuutta edistävien palvelujen kokonaisuutta sekä lapsiperhepalveluja uudistettaisiin siten, että hyvinvointialueet pystyisivät vastaamaan asiakkaiden tuen tarpeisiin joustavasti ja kustannustehokkaasti ottamalla alueelliset olosuhteet huomioon.

Pitkäaikaista ympärivuorokautista palveluasumista ja pitkäaikaista laitoshoitoa koskevia sekä jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta perittäviä asiakasmaksuja korotettaisiin.

Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen rooli työn ytimessä

Esityksessä korostuu sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen rooli sosiaalihuollon ydintoimintana asiakkaan tuen tarpeisiin vastattaessa.

Sosiaalihuollon toteuttamista koskevan sääntelyn uudistamisella tavoitellaan sitä, että asiakas saisi tarvitsemaansa ohjausta, neuvontaa ja ammatillista tukea oikea-aikaisesti ennen tilanteiden monimutkaistumista tai pitkittymistä.

Esityksellä pyritään lisäksi parantamaan julkisen talouden kestävyyttä ja luomaan edellytyksiä valtion velkaantumisen kasvun taittamiseen.

Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan pääosin 1.7.2027, osa kuitenkin jo 1.1.2027.

Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2027 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026 budjettilakiaikataulussa.

Luonnos hallituksen esitykseksi lausuntopalvelussa:

Hallituksen esitys sosiaalihuoltolain uudistamiseksi

Lisätietoja

Sosiaalineuvos Virva Juurikkala, sosiaalihuoltolaki puh. 0295 163 460
Lakimies Irina Heikkinen, sosiaalihuoltolaki puh. 0295 163 109
Erityisasiantuntija Jaana Heinonen, työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuki puh. 0295 163 145
Neuvotteleva virkamies Susanna Hoikkala, lapsiperhepalvelut ja rajapinta lastensuojelulakiin puh. 0295 163 482

Kaikkien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

TP-UTVA:ssa esillä Ukrainan ajankohtainen tilanne, Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan sekä Iran ja Hormuzinsalmen tilanne

valtioneuvoston viestintäosasto — Fri, 17 Apr 2026 09:43:00 GMT

TP-UTVAn kokouksessa käsiteltiin myös Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta Suomen ensimmäisestä osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomi osallistuu tällä hetkellä kymmeneen sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon yhteensä noin 360 sotilaalla YK:n, EU:n ja Naton puitteissa.

Lisäksi TP-UTVA keskusteli Iranin ja Hormuzinsalmen ajankohtaisesta tilanteesta. Suomi ottaa osaa kansainvälisiin keskusteluihin koskien merenkulun vapauden palauttamista Hormuzinsalmessa ja korostaa konfliktin rauhanomaista ratkaisua diplomatian keinoin.

Lisätietoja: osastopäällikkö Petri Hakkarainen, p. 0295 351 130, ulkoministeriö; osastopäällikkö Otto Saxén, p. 0295 140 314, puolustusministeriö

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Selvitys: Yhden viranomaisen vastuu sujuvoittaa omaishoitoa ja kansallinen ohjaus yhtenäistää käytäntöjä

sosiaali- ja terveysministeriö — Fri, 17 Apr 2026 09:02:00 GMT

Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Sekä hoidettavan että omaishoitajan näkökulmasta on tärkeää, että palvelukokonaisuus on selkeä ja asiointi sujuvaa yhden viranomaisen kautta.

Hallitus päätti puoliväliriihessä toteuttaa selvityksen omaishoidon tuen yhtenäistämisestä lainsäädännön tasolla ja/tai hoitopalkkion maksatuksen siirtämisestä Kansaneläkelaitokselle (Kela). Nyt julkaistun selvityksen perusteella nykyinen lainsäädäntö ja järjestämistapa osana hyvinvointialueiden sosiaalipalveluja luovat hyvän perustan omaishoitajien yhdenvertaisuuden ja jaksamisen vahvistamiselle.

Ohjaus tukee omaishoidon järjestämistä ja edistää yhdenmukaisuutta

Käynnissä olevalla kansallisella ohjauksella edistetään yhtenäisten myöntämisperusteiden käyttöönottoa sekä tuetaan voimassa olevan lainsäädännön parempaa toimeenpanoa. Tavoitteena on esimerkiksi lisätä omaishoitajille kuuluvien vapaapäivien käyttöä sekä vahvistaa muuta jaksamisen tukea.

Ohjausta tehdään vuorovaikutteisesti hyvinvointialueiden kanssa, ja samalla seurataan muutoksia sekä arvioidaan kehittämistarpeita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisee vuonna 2026 hyvinvointialueille suunnatun omaishoidon tuen oppaan, joka tukee käytäntöjen yhtenäistämistä.

Hyvinvointialueilla on yhtenäistetty käytäntöjä

Hyvinvointialueiden käynnistyttyä omaishoidon tuen myöntämisperusteita on jo yhtenäistetty alueiden sisällä, mikä on lisännyt yhdenvertaisuutta viime vuosina. Alueiden välillä on edelleen eroja, mutta kehitys on ollut myönteistä. Esimerkiksi enemmistö hyvinvointialueista on siirtynyt kolmeen palkkioluokkaan aiemman neljän sijasta. Viimeaikaiset muutokset myöntämisperusteissa ja palkkioissa viittaavat siihen, että yhtenäistäminen jatkuu myös tulevina vuosina.

Myös 1.1.2026 voimaan tullut omaishoidon tuen vähimmäispalkkioon tehty korotus vähensi hyvinvointialueiden välisiä eroja alimmassa hoitopalkkioluokassa.

Omaishoitoa tulee tarkastella osana hyvinvointialueiden järjestämiä kotona asumista tukevia palveluja. Omaishoidon tuki on alueille usein kustannustehokas tapa vastata palvelutarpeeseen, ja useilla alueilla tavoitteena on lisätä omaishoitoa.

Lisätietoja

erityisasiantuntija Sanna Ahonen, p. 0295 163 092
erityisasiantuntija Hannele Tanhua, p. 0295 163 290

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Uudet päälliköt Varsovaan ja Osloon

ulkoministeriö — Fri, 17 Apr 2026 09:00:00 GMT

Varsovan-suurlähetystö, Puola

Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Maimo Henrikssonin Varsovassa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1. syyskuuta 2026 lukien.

Maimo Henriksson

Henriksson siirtyy tehtävään ulkoministeriön Euroatlanttiselta osastolta, jossa hän on toiminut erityistehtävässä syyskuusta 2025 alkaen. Tätä ennen Henriksson toimi Suomen suurlähettiläänä Ruotsissa.

Henriksson on toiminut aiemmin myös Oslon-suurlähetystön päällikkönä. Muuta edustustokokemusta hänellä on Budapestistä ja Moskovasta.

Ulkoministeriössä Henriksson on työskennellyt muun muassa Venäjän, Itä-Euroopan ja Keski-Aasian osaston päällikkönä ja protokollapäällikkönä sekä Eurooppa-osaston Pohjois-Euroopan yksikön päällikkönä.

Koulutukseltaan Henriksson on kauppatieteiden maisteri ja oikeustieteen kandidaatti. Ulkoministeriön palvelukseen hän on tullut vuonna 1989.

Oslon-suurlähetystö, Norja

Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Tanja Jääskeläisen Oslossa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1. syyskuuta 2026 lukien.

Tanja Jääskeläinen

Jääskeläinen siirtyy Norjaan Tokion-edustuston päällikön tehtävästä, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2022.

Jääskeläinen on toiminut Suomen suurlähettiläänä Tunisiassa. Muuta edustustokokemusta hänellä on lisäksi suurlähetystöistä Lontoossa, Damaskoksessa ja Budapestissa.

Aikaisemmin Jääskeläinen on työskennellyt muun muassa poliittisella osastolla apulaisosastopäällikkönä, johtavana asiantuntijana Afrikan ja Lähi-idän osastolla sekä ulkoministerin kabinetissa diplomaattiavustajana.

Koulutukseltaan Tanja Jääskeläinen on sekä yhteiskuntatieteiden että filosofian maisteri. Ulkoministeriön palvelukseen hän on tullut vuonna 1995.

Sivuakkreditoinnit Andorraan ja Madagaskarille

Lisäksi tasavallan presidentti sivuakkreditoi esittelyssään 17. huhtikuuta Madridin-suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Jari Luodon Andorraan ja Maputon-suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Satu Lassilan Madagaskarille.

Lisätietoja

Niina Pesonen, henkilöstöjohtaja, henkilöstöyksikkö, puh. 0295 350 082
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Tasavallan presidentin esittelyn 17.4.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto — Fri, 17 Apr 2026 08:27:00 GMT

Tasavallan presidentin esittelyn 17.4.2026 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

]]>

EU-maat ovat evakuoineet yhteensä 5000 potilasta Ukrainasta

sosiaali- ja terveysministeriö — Fri, 17 Apr 2026 08:19:00 GMT

Ukrainasta on evakuoitu potilaita yhteensä 22 eri EU-maahan. Suomeen on evakuoitu Ukrainasta noin 60 potilasta. Suomi on tarjonnut hoitoa useammille potilaille, mutta Ukraina ja potilaat itse tekevät päätöksen siitä, mistä maasta tarjottu hoitopaikka otetaan vastaan. Eniten potilaita on evakuoitu Saksaan ja muihin Ukrainan lähimaihin.

”Suomeen on evakuoitu potilaita Ukrainasta viime aikoina enemmän kuin Venäjän hyökkäyssodan alkuvaiheessa. Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen varautumisyhteistyöhön, ja on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuoltomme on mukana tukemassa Ukrainaa”, ministeri Grahn-Laasonen sanoo.

Evakuoinnit tapahtuvat EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Euroopan komission alainen eurooppalainen hätäavun koordinaatiokeskus (Emergency Response Coordination Centre ERCC) koordinoi avunpyyntöjä ja avun antamista.

”Ottamalla vastaan apua tarvitsevia potilaita Suomi on jälleen kerran osoittanut solidaarisuuttaan ja valmiuttaan auttaa silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Tässä kuussa saavutimme EU:n pelastuspalvelumekanismin puitteissa 5000 lääkinnällisen evakuoinnin rajan, ja evakuointeja on tehty 22 Euroopan maahan. Suomen solidaarisuus on vahva esimerkki sitoutumisesta tähän tärkeään toimintaan. Vahvistamme jatkossakin yhteistä toimintaamme suojellaksemme niitä, jotka eniten tarvitsevat apua”, sanoi EU:n yhdenvertaisuudesta, varautumisesta ja kriisinhallinnasta vastaava komissaari Hadja Lahbib.

Sisäministeriö vastaa Suomessa pelastuspalvelumekanismiin liittyvästä toiminnan koordinaatiosta. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut HUS:lle tehtäväksi koordinoida Suomeen tulevien potilaiden järjestelyt. Kaikki potilaat eivät jää HUS:n alueelle hoitoon, jos sopiva hoitopaikka löytyy toisesta yliopistosairaalasta.

Euroopan komission tiedote 16.4.2026: EU reaches milestone of 5,000 patients medically evacuated for urgent treatment

Lisätietoja:

sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Eemil Nuuttila, p. 0295 163 366, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Valtiovarainministeriö aloittaa matkailijaveron lainvalmistelun

valtiovarainministeriö — Fri, 17 Apr 2026 07:30:00 GMT

Valtiovarainministeriö on selvittänyt edellytyksiä matkailijaveron käyttöönotolle Suomessa. Valmistelun tueksi on laadittu alustava selvitys ja kuultu keskeisiä sidosryhmiä. Hallitus päätti esiselvityksen pohjalta aloittaa matkailijaveron lainvalmistelun.

“Matkailijavero tarjoaisi erityisesti matkailijoiden suosimille kunnille välineen lisätulojen saamiseksi matkailusta. Tavoitteena olisi mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä veromalli, jonka käyttöönotosta kunnat päättävät itse”, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.

Matkailijavero käytössä jo useissa muissa EU-maissa

Matkailijavero on tyypillisesti lyhytaikaisen majoittumisen yhteydessä maksettava vero, joka on käytössä useissa EU-maissa. Sen tavoitteena on kattaa matkailusta kunnille aiheutuvia kustannuksia.

Koska kyse olisi uudesta verosta Suomessa, sen käyttöönotto edellyttäisi, että siitä säädetään laissa. Laissa määriteltäisiin ehdot, joiden puitteissa kunnat voisivat halutessaan ottaa veron käyttöönsä. Verotuotto ohjautuisi sitä keräävälle kunnalle.

Jotta eri majoitusmuotoja kohdeltaisiin tasapuolisesti, matkailijavero koskisi sekä kotimaisten että ulkomaisten matkustajien majoittumisia ja kaikkea tilapäistä, maksullista majoitustoimintaa.

Vero määräytyisi prosenttiosuutena majoituksen hinnasta ja olisi muiden Euroopan maiden matkailijaverojen tapaan maltillinen. Veron yksityiskohdat tarkentuvat, kun uuden lain valmistelu etenee.

Valmistelun aikataulu

Valtiovarainministeriö käynnistää uuden lain valmistelun. Ehdotus hallituksen esitykseksi tulee myöhemmin lausuttavaksi Lausuntopalveluun.

Jos lainsäädäntö tulisi voimaan vuoden 2027 aikana, kunnat voisivat sisällyttää päätöksen osaksi vuoden 2028 talousarviotaan ja ottaa veron käyttöön jo samana vuonna. Erillistä kokeiluhanketta veron käyttöönotosta ei järjestettäisi.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Ella Luikku, puh. 02955 30221, ella.luikku(at)gov.fi

]]>

Suomi mukaan Pax Silica -aloitteeseen

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 16 Apr 2026 17:24:00 GMT

Pax Silica kokoaa yhteen maailman johtavia teknologiamaita. Aloite on Yhdysvaltain joulukuussa 2025 käynnistämä kansainvälinen strateginen kumppanuus, jonka tavoitteena on turvata tekoälyn, puolijohteiden ja kriittisten mineraalien toimitusketjut. Samalla se edistää innovaatioita, vahvistaa turvallista digitaalista infrastruktuuria ja suojaa herkkiä teknologioita.

”Yhdysvallat on Suomelle keskeinen liittolainen. Pax Silican kautta voimme edelleen syventää ulko- ja turvallisuuspoliittista, taloudellista sekä teknologista yhteistyötämme. Samalla aloite tarjoaa Suomelle mahdollisuuden vahvistaa taloudellista turvallisuutta muiden osallistujamaiden kanssa”, toteaa ulkoministeri Elina Valtonen.

”Suomi on vahva teknologia- ja innovaatiomaa, jolla on korkeatasoista tutkimusta ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä yrityksiä. Aloite vahvistaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia yhteistyölle Yhdysvalloissa ja avaa myös uusia mahdollisuuksia aloilla, joissa Suomella on vahvuuksia”, sanoo elinkeinoministeri Sakari Puisto.

Pax Silica syventää yhteistyötä maiden välillä aloilla, joilla niiden osaaminen ja voimavarat täydentävät toisiaan. Tällaisia aloja ovat tietoliikenneyhteydet, kriittiset mineraalit, puolijohteet ja energia. Ne ovat keskeisiä tekoälyn kehitykselle sekä turvallisen digitaalisen infrastruktuurin, teollisen kapasiteetin ja kestävien toimitusketjujen vahvistamiselle.

”Yhteistyö Yhdysvaltojen ja muiden tekoälyn uusien teknologioiden kärkimaiden kanssa on Suomelle tärkeää. Pax Silica voi avata suomalaisille yrityksille pääsyä korkean teknologian arvoketjuihin ja vahvistaa samalla myös suomalaisten kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia”, Puisto toteaa.

Aloitteeseen on liittynyt jo noin kymmenkunta maata, muun muassa Ruotsi, Australia, Intia, Japani, ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Lars Aikala, puh. 029 504 7330
ylijohtaja Juhapekka Ristola, TEM, p. 029 5047 399
osastopäällikkö Tuomas Tapio, UM, p. 029 535 0918

]]>

Lakiesitys vahvistaa vähähiilisten polttoaineiden vaatimustenmukaisuuden osoittamista

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 16 Apr 2026 14:19:00 GMT

Muutosten taustalla on Euroopan unionin tavoite vauhdittaa uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen pääsyä energiajärjestelmään sekä tukea siirtymää pois maakaasusta kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Esityksellä toteutettaisiin kansallisessa lainsäädännössä EU:n kaasumarkkinadirektiivin säännökset, jotka koskevat vähähiilisten polttoaineiden vaatimustenmukaisuuden osoittamista.

Sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että vähähiilisen vedyn ja vähähiilisten polttoaineiden käytöllä saavutettavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset ovat vähintään 70 prosenttia pienemmät kuin fossiilisella vertailupolttoaineella.

Esityksessä päästökauppalakia muutettaisiin siten, että lakiin lisättäisiin muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja vähähiilisten polttoaineiden nollapäästöisyyden osoittamista koskevat vaatimukset. Lisäksi esityksessä tarkennettaisiin ilma-aluksen käyttäjän ja laivayhtiön tapoja osoittaa kestävyysvaatimusten täyttyminen.

Esityksen keskeisimmät yritysvaikutukset liittyvät kestävyyslain soveltamisalan laajentumisesta aiheutuviin kustannuksiin ja hallinnolliseen taakkaan. Vaikutuksia aiheutuisi muun muassa todentamiskustannuksista, päätösmaksuista sekä vuosittaisista kestävyysraportoinnin kustannuksista. Kestävyyssääntelyn laajentaminen uusiin toiminnanharjoittajiin lisäisi jonkin verran myös Energiaviraston työmäärää.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 5.8.2026.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Nicoleta Kaitazis, TEM, p. 0295 047 145

]]>

Lakiluonnos eläintenpitokiellosta lausunnoilla

oikeusministeriö — Thu, 16 Apr 2026 13:18:00 GMT

– Eläimen kaltoinkohtelusta tuomitun ei tule saada pitää eläimiä. Eläintenpitokiellon pidentäminen ja rangaistusten korottaminen vahvistavat eläinten suojelua, toteaa oikeusministeri Leena Meri.

Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan eläintenpitokielto tulisi määrättäväksi perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen syyllistymisen seurauksena, jollei kiellon määräämättä jättämiselle olisi painavia perusteita. Eläintenpitokiellon vähimmäiskestoa korotettaisiin perusmuotoisessa eläinsuojelurikoksessa kolmeen vuoteen ja törkeässä eläinsuojelurikoksessa viiteen vuoteen. Laissa säädettäisiin myös mahdollisuudesta eräin edellytyksin muuttaa eläintenpitokieltoa tai kumota se.

Eläinten hyvinvoinnista annettua lakia muutettaisiin siten, että tuomioistuinten ilmoitusvelvollisuus ratkaisuistaan koskisi myös eläintenpitokiellon muuttamista tai kumoamista. Eläintenpitokiellon rikkomisen enimmäisrangaistukseksi säädettäisiin vankeutta enintään yhdeksi vuodeksi. Rangaistussäännös siirrettäisiin eläinten hyvinvoinnista annetusta laista rikoslakiin.

Lakiluonnos perustuu hallitusohjelman kirjaukseen eläinsuojelurikosten rangaistusten ja eläintenpitokieltosääntelyn selvittämisestä. Hallitus sopi syksyn 2025 budjettiriihessä, että eläintenpitokieltoa koskevaa sääntelyä kehitetään oikeusministeriön toukokuussa 2025 valmistuneen selvityksen mukaisesti.

Lisätietoja:
asiantuntija Erik Inberg, p. 0295 150 093, etunimi.sukunimi@gov.fi

Lausuntopyyntö

OM:n tiedote 26.5.2025 eläinsuojelurikoksia koskevasta arviomuistiosta

]]>

Ahvenanmaata koskeva taajuusasetus päivitetty ja Ahvenanmaan antenni-tv:n verkkotoimilupa haettavissa

liikenne- ja viestintäministeriö — Thu, 16 Apr 2026 12:44:00 GMT

Haettavana on yksi verkkotoimilupa taajuusalueelle 470–614 MHz Ahvenanmaan maakunnan alueella. Verkkotoimilupa tulisi voimaan 6.9.2026 ja päättyisi 10.1.2037.

Asetusta muutetaan siten, että televisiotoimintaan osoitettua taajuusaluetta supistetaan ja kanavanippujen määrää vähennetään kolmesta kahteen 6.9.2026 alkaen. Ahvenanmaan antennitelevisiojakelu toimii jo tällä hetkellä kavennetulla taajuusalueella ja lähetyskäytössä on vain kaksi kanavanippua, joten asetusmuutos ei tuo muutoksia Ahvenanmaan televisiolähetyksiin. Samalla asetusta päivitetään muutoinkin vastaamaan taajuuksien käytön nykytilaa ja teknologista kehitystä.

Viranomaisverkoille osoitettua taajuusaluetta päivitetään lisäämällä uusi taajuusalue viranomaisverkon käyttöön. Uusi taajuusalue varmistaa viranomaisverkon kapasiteetin esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa ja edistää sen toimivuutta vaikean saavutettavuuden kohteissa. Muutos parantaa kokonaisturvallisuutta.

Mitä seuraavaksi?

Päivitetty Ahvenanmaata koskeva taajuusasetus tulee voimaan 16.4.2026.

Verkkotoimiluvan hakuaika päättyy 13.5.2026 kello 16.

Lisätietoja:

viestintäneuvos Ulla Kaleva, p. 0295 342 288, ulla.kaleva@gov.fi

ylitarkastaja Jaakko Laamanen, p. 0295 342 206, jaakko.laamanen@gov.fi

]]>

Tasavallan presidentin esittelyn 17.4.2026 asialista julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto — Thu, 16 Apr 2026 12:16:00 GMT

Tasavallan presidentin esittelyn 17.4.2026 asialista löytyy täältä.

]]>

Hallitus esittää: Kotihoidon tuen Norjan mallista apua tasa-arvon ja kotoutumisen edistämiseen

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 16 Apr 2026 11:58:00 GMT

Hallitus esittää, että kotihoidon tuen maksamisen edellytykseksi säädettäisiin kolmen vuoden asumisaikavaatimus lasta pääasiallisesti hoitavalle vanhemmalle tai muulle huoltajalle. Kotihoidon tukea ei siis maksettaisi, jos lasta pääasiallisesti hoitava vanhempi tai muu huoltaja on asunut Suomessa alle kolme vuotta 16 vuotta täytettyään. Lisäksi kotihoidon tuki maksettaisiin jatkossa lasta pääasiallisesti hoitavalle vanhemmalle tai muulle huoltajalle.

"Kotihoidon tuen Norjan malli on tasa-arvouudistus. joka edistää erityisesti maahanmuuttajanaisten kotoutumista, työmarkkina-asemaa ja suomen tai ruotsin kielen oppimista. Se myös edistää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, jotta lapset voisivat oppia kielen ja aloittaa koulupolun mahdollisimman tasa-arvoisista lähtökohdista", sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen toteaa.

Muutos koskisi tilanteita, joissa muutto Suomeen on tapahtunut ehdotetun lain tultua voimaan.

Lisäksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaista hoidon tuottajan määritelmää ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuslakiin tehtyjen muutosten vuoksi.

Tavoitteena edistää kotoutumista lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista

Esityksen tavoitteena on tukea hiljattain Suomeen muuttaneiden pienten lasten vanhempien nopeampaa kotoutumista sekä edistää lasten kotimaisen kielen oppimista ja osallistumista yhteiskuntaan. Tavoitteena on, että alle kolme vuotta Suomessa asuneet pienten lasten vanhemmat valitsisivat lapsen hoitomuodoksi nykyistä useammin varhaiskasvatukseen osallistumisen ja että vanhemmat ohjautuisivat nykyistä paremmin työmarkkinoille ja kotoutumispalveluihin.

Kunnille muutoksesta aiheutuva varhaiskasvatuksen menojen lisäys korvattaisiin kunnille peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän kautta.

Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2027 talousarvioksi

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätietoja

Johtaja Henna Huhtamäki, p. 0295 163 072
Lakimies Silja Dahlgren, p. 0295 163 391
Sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Emmi Venäläinen, p. 0295 163 058
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

Korjattu 16.4.2026 klo 15:33: Tiedotteeseen korjattiin, että esitys liittyy vuoden 2027 talousarvioon, ei ensimmäiseen lisätalousarvioon. Lisäksi otsikkoa muutettu selkeyden vuoksi.

]]>

Hallitus esittää uutta lakia, joka vahvistaisi lapsiystävällisiä toimintatapoja osana rikostutkintaa

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 16 Apr 2026 11:19:00 GMT

Suomessa on yhteensä viisi lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksikköä eli niin sanottua Barnahus-yksikköä. Ne toimivat yliopistollisten keskussairaaloiden yhteydessä ja avustavat pyynnöstä poliisia lapsiin kohdistuneiden seksuaali- ja pahoinpitelyrikosten selvittämisessä. Nykyisin yksiköitä koskee laki lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä, joka korvattaisiin uudella lailla.

”Lapsiin kohdistuvia rikoksia selvittäessä kaikkein tärkeintä on suojella lasta ja huolehtia lapsen edusta. Lasten on saatava vaikeiden ja traumaattisten tilanteiden keskellä paras mahdollinen tuki”, sanoo sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Uusi laki vahvistaisi moniammatillista yhteistyötä

Uudessa laissa vahvistettaisiin moniammatillista yhteistyötä lapsiin liittyvien rikosepäilyjen selvittämisessä. Yksiköiden tehtävänä olisi poliisin tai syyttäjän pyynnöstä esimerkiksi laatia yhteenveto lasta koskevista tiedoista, jotka ovat olennaisia arvioitaessa lapsen tilanteeseen liittyviä riskitekijöitä sekä sitä, mihin toimiin esitutkinnassa ryhdytään ja kuinka kiireellisesti toimet toteutetaan.

Laissa säädettäisiin myös moniammatillisesta asiantuntijaryhmästä, joka voisi käsitellä yksikön laatimaa yhteenvetoa esimerkiksi sen ratkaisemiseksi, millä eri viranomaisten toimenpiteillä voidaan parhaiten edistää lapsen edun toteutumista. Yksiköt myös antaisivat jatkossa ensi vaiheen psykososiaalista tukea lapselle ja hänen huoltajilleen sekä tarjoaisivat koulutusta ja tukea muille lasten kanssa työskenteleville tahoille, myös lapsen huoltoon liittyviä olosuhdeselvityksiä tekeville hyvinvointialueiden työntekijöille.

Uuden lain soveltamisala olisi laajempi kuin voimassa olevalla lailla: uutta lakia esimerkiksi sovellettaisiin myös muihin rikoksiin kuin seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksiin eli muun muassa silloin, kun epäillään lapseen kohdistunutta vapaudenriistoa tai ihmiskauppaa. Yksiköiden tehtävät laajenisivat tietyiltä osin koskemaan myös lapsia, joita epäillään rikoksesta tai joita on tarpeen kuulla rikoksen todistajina.

Barnahus-malli vahvistaa väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa

Alun perin Islannissa kehitetty Barnahus-malli tehostaa lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja ja vahvistaa väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa. Malli perustuu moniammatilliseen viranomaisyhteistyöhön.

Suomessa Barnahus-mallin mukaista toimintaa on kehitetty hankkeessa, joka on nyt päättymässä. Lakimuutoksella vakiinnutettaisiin hankkeessa kehitetty moniammatillinen yhteistyö pysyväksi osaksi oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköiden toimintaa.

“Lakimuutoksella varmistetaan, että Barnahus-hankkeessa tehty työ jatkuu ja vakiintuu pysyväksi. Yksiköiden rahoitusta myös lisätään noin 2,7 miljoonalla eurolla”, ministeri Grahn-Laasonen sanoo.

Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsiin liittyvien rikosepäilyjen selvittämisessä avustavista terveydenhuollon yksiköistä

Lisätietoja:

sosiaalineuvos Marjo Malja, p. 0295 163 581

hallitusneuvos Laura Terho, p. 0295 163 550

sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Eemil Nuuttila, p. 0295 250 101

etunimi.sukunimi(at)gov.fi

]]>

Varautumiskoalitio kokoontui Helsingissä: Venäjä on merkittävin turvallisuusuhka Euroopalle

sisäministeriö — Thu, 16 Apr 2026 11:17:00 GMT

EU:n pitää varautua kaikenlaisiin uhkiin. Kaikkein vakavimpiin skenaarioihin varautuminen vahvistaa samalla koko yhteiskunnan kykyä toimia ja kestää erilaisia häiriötilanteita. EU:n pitää jatkaa Ukrainan tukemista niin kauan kuin tarve vaatii ja hyödyntää Ukrainan oppeja täysimääräisesti Euroopan varautumisen kehittämisessä. Julkilausumassa korostetaan myös muun muassa siviili-sotilaallisen yhteistyön ja yhteisten harjoitusten merkitystä.

]]>

Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta annettu eduskunnalle

ulkoministeriö — Thu, 16 Apr 2026 11:16:00 GMT

Suomen kannalta keskeiset kehityskulut liittyvät Venäjän hyökkäyssotaan ja Euroopan turvallisuusympäristöön, Yhdysvaltain nykyhallinnon ulkopoliittisiin painotuksiin, arktisen turvallisuuden korostumiseen sekä sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään kohdistuvaan paineeseen.

”Elämme epävarmuuden aikaa, jonka voidaan olettaa jatkuvan myös tulevaisuudessa. Suomi on kuitenkin hyvin varautunut erilaisiin kehityskulkuihin. Jatkamme aktiivisesti työtä vahvemman Euroopan ja eurooppalaisemman Naton rakentamiseksi sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistamiseksi”, sanoo ulkoministeri Elina Valtonen.

Ajankohtaisselonteko on tiivis kuvaus toimintaympäristön muutoksista sekä niiden vaikutuksista Suomeen ja Eurooppaan. Ajankohtaisselonteossa kirkastetaan Suomen lähestymistapaa vaikeasti ennakoitavaan ympäristöön. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset perustavoitteet pysyvät ennallaan.

Ajankohtaisselontekoa on valmisteltu ulkoministerin johdolla yhteistyössä tasavallan presidentin kanslian, valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden kanssa. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ovat antaneet työlle poliittisen ohjauksen. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kanssa on käyty vuoropuhelua ja kansalaisyhteiskuntaa on kuultu.

Lisätietoja

Outi Holopainen, alivaltiosihteeri (ulko- ja turvallisuuspolitiikka), puh. 0295 350 841
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Digitaalisen viranomaispostin lukeminen on tulevaisuudessa entistä joustavampaa

valtiovarainministeriö — Thu, 16 Apr 2026 11:08:00 GMT

Huhtikuun puolivälissä tuli voimaan lakimuutos, jonka mukaan viranomaisten tiedoksiannot lähetetään jatkossa ensisijaisesti sähköisesti Suomi.fi-viesteihin niille täysi-ikäisille käyttäjille, joille se on mahdollista. Ne kansalaiset, jotka eivät käytä sähköisiä asiointipalveluja, saavat viranomaisviestit jatkossakin kirjeellä.

Uudistuksen toisessa vaiheessa kansalaisille avataan mahdollisuus lukea Suomi.fi-viesteihin toimitettuja viranomaisten tiedoksiantoja halutessaan myös kaupallisten digipostipalvelujen kautta. Kaupallisten digipostipalveluiden tulee täyttää lainsäädännössä ja sopimuksissa määritellyt tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät vaatimukset.

– Uudistus tekee digitaalisen viranomaispostin lukemisesta entistäkin joustavampaa. Jatkossa käyttäjä voi valita mieleisensä palvelun, kun Suomi.fi-viestipalvelun rinnalle tulee valittavaksi myös kaupallisia digipostipalveluita, tiivistää kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Käyttäjä voi valita käyttöönsä yhden tai useamman palvelun

Uudistus tarkoittaa sitä, että Suomi.fi-viestien käyttäjä voi jatkossa itse valita, haluaako hän lukea viranomaisen Suomi.fi-viesteihin lähettämät tiedoksiannot kaupallisista digipostipalveluista. Käyttäjä voi valita käyttöönsä useamman palvelun.

Viranomaisen lähettämät tiedoksiannot ovat kuitenkin aina luettavissa myös Suomi.fi-viestit -palvelussa. Näin käyttäjä pääsee mahdollisissa häiriötilanteissakin aina käsiksi viranomaisen tiedoksiantoihin.

Lakimuutoksen jälkeen tarvitaan myös teknistä kehitystyötä

Uudistuksen mahdollistavan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta. Uudistuksen vaatimaa teknistä kehitystyötä jatketaan lain tultua voimaan. Viestejä voisi lukea kaupallisissa digipostipalveluissa arvion mukaan syksyn 2026 kuluessa. Aikataulu riippuu myös kaupallisten digipostitoimijoiden omasta toteutuksesta.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Sami Aalto, puh. 0295 530 336, sami.j.aalto(at)gov.fi
Erityisasiantuntija Henriikka Kokkola, puh. 0295 530 213, henriikka.kokkola(at)gov.fi
Tietohallintoneuvos, yksikön päällikkö Katja Väänänen, puh. 0295 530 245, katja.vaananen(at)gov.fi

]]>

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista helpottava joustomalli etenee eduskuntaan

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 16 Apr 2026 11:05:00 GMT

Joustomalli auttaisi työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista, jolloin työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voisi helpommin työskennellä jäljellä olevan työkykynsä mukaan. Ehdotetun mallin on tarkoitus mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeen saajille joustava työskentely niin, että laissa säädettävät ansaintarajat voisivat kalenterivuoden aikana ylittyä tietyllä summalla ilman vaikutusta maksettavan eläkkeen määrään.

"Joustomalli on inhimillinen uudistus, jolla helpotetaan työkyvyttömyyseläkkeellä työskentelyä. Osatyökykyisillä pitää olla aito mahdollisuus olla mukana työelämässä ja osallistua myös yhteiskunnalliseen toimintaan ilman pelkoa eläkkeen äkillisestä leikkaantumisesta. Joustomalli mahdollistaa jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämisen ja turvallisen paluun työelämään terveydentilan niin salliessa”, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo.

Joustomallin arvioidaan lisäävän työntekoa noin 300–1000 henkilötyövuodella. Työllisyyden lisäys vahvistaisi julkista taloutta arviolta 9–29 miljoonalla eurolla. Vaikutukset olisivat todennäköisesti lähempänä arvioiden alarajaa. Työeläkemenot vähenisivät nykyiseen nähden arviolta noin 5,8 miljoonalla eurolla ja Kelan eläkemenot noin 1,6 miljoonalla eurolla, minkä arvioidaan vähentävän verotuloja noin 4 miljoonalla eurolla. Julkisen talouden kokonaisvaikutukset muodostuisivat tässä kappaleessa mainitusta muutoksista.

Joustomalli koskisi sekä työeläkelaitosten maksamaa työkyvyttömyyseläkettä ja osatyökyvyttömyyseläkettä että Kelan maksamaa työkyvyttömyyseläkettä. Lisäksi malli koskisi Kelan työkyvyttömälle henkilölle maksamaa takuueläkettä sekä työeläkelaitosten maksamaa työuraeläkettä.

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työntekijän eläkelakia, yrittäjän eläkelakia, maatalousyrittäjän eläkelakia, merimieseläkelakia, julkisten alojen eläkelakia, kansaneläkelakia, takuueläkkeestä annettua lakia, vammaisetuuksista annettua lakia, yleisestä asumistuesta annettua lakia, eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia, sairausvakuutuslakia, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia, työttömyysturvalakia, yleistukilakia, Eläketurvakeskuksesta annettua lakia sekä lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annettua lakia.

Joustomalli mahdollistaisi ansaintarajan ajoittaisen ylittämisen

Työkyvyttömyyseläkkeen saajalle laskettaisiin kalenterivuodelle ns. joustosumma, joka olisi kaksinkertainen soveltuvaan kuukausittaiseen suojaosaan nähden. Suojaosa olisi se työansioiden määrä, jonka työkyvyttömyyseläkkeen saaja voisi enintään kuukaudessa ansaita ilman että tulot vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeeseen. Tällä hetkellä työeläkelaitoksen maksama työkyvyttömyyseläke jätetään lepäämään, jos eläkkeensaajan työansiot ylittävät 60 prosenttia henkilön vakiintuneista ansioista sekä täyden takuueläkkeen määrän kolmena kuukautena peräkkäin.

Mikäli kuukausittainen suojaosa ylittyy, ylimenevä osa vähennettäisiin joustosummasta. Joustosummasta jäljelle jäävä osuus siirtyisi seuraavalle kuukaudelle. Kun joustosumma olisi käytetty, kuukausittaisen suojaosan ylittävä osa perittäisiin takaisin. Eläkkeensaaja ei näin ollen menettäisi koko kuukauden eläkettä, jos ylityksen osuus jäisi tätä pienemmäksi.

Se, että eläkkeen rinnalla saadut työansiot voisivat ajoittain ylittää kuukausittaisen suojaosan ilman välitöntä vaikutusta eläkkeen maksamiseen mahdollistaisi esimerkiksi lomarahojen ja muiden kertaluonteisten korvausten saamisen.

Jos suojaosa kuitenkin ylittyisi pitkään yhtäjaksoisesti, täysi työkyvyttömyyseläke lakkautettaisiin ja työeläkelaitoksen maksama täysi työkyvyttömyyseläke muuttuisi osatyökyvyttömyyseläkkeeksi. Täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä eläkeoikeuden muutos edellyttäisi suojaosan yhtäjaksoista ylittymistä 12 kuukautena ja osatyökyvyttömyyseläkkeessä 24 kuukautena.

Tavoitteena työkyvyn tukeminen ja hyödyntäminen

Joustomallin tavoitteena on tukea työkyvyttömyyseläkkeen saajan jäljellä olevaa työkykyä ja sen hyödyntämistä. Ehdotetun mallin tavoitteena on, että työkyvyttömyyseläkkeen saaja voisi työskennellä joustavasti eläkkeen rinnalla kykyjensä mukaan ja palata työelämään terveydentilan salliessa.

Joustomalli perustuu hallitusohjelman kirjauksiin työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamisen kehittämisestä. Tavoitteena on, että nykyinen vuoden 2027 loppuun asti voimassa oleva määräaikainen lainsäädäntö korvataan toistaiseksi voimassa olevalla sääntelyllä.

Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2028.

Hallituksen esitys eduskunnalle työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Eva Aalto, p. 0295 163 125
Neuvotteleva virkamies Pirjo Moilanen, p. 0295 163 183
Sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Emmi Venäläinen, p. 050 471 1433

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunmi@gov.fi

]]>

Muutoksia ympäristökorvaukseen

maa- ja metsätalousministeriö — Thu, 16 Apr 2026 11:02:00 GMT

Ympäristökorvauksen maanparannus- ja saneerauskasvit- toimenpiteen ehtoihin tehtiin helpotuksia. Toimenpide muutettiin kaksivuotiseksi. Jatkossa toimenpiteen kasvilistan mukaisia kasveja saa kasvattaa samalla lohkolla kaksi vuotta. Monivuotista kasvustoa ei tarvitse kylvää uudelleen toisena vuonna. Toisen vuoden maanparannus- ja saneerauskasvien kasvuston saa muokata maahan 15. päivästä heinäkuuta alkaen.

Lisäksi toimenpiteen kasvilistaan lisätään apilat. Apilat, erityisesti puna-apila, ovat Suomessa tärkeitä ja perinteisiä maanparannuskasveja. Ne sitovat typpeä, ja niiden juuristo kuohkeuttaa maata sekä parantaa veden ja ravinteiden saatavuutta seuraaville kasveille. Apiloiden lisäämisellä toimenpiteen kasviluetteloon halutaan edistää apilan viljelyä laajemminkin. Asetusmuutoksella vahvistetaan CAP-suunnitelmaan tehty muutos.

Turvepeltojen nurmien perustamista jatketaan

Turvepeltojen nurmien ehtoihin tehtiin tarkennus, että monivuotisen nurmikasvuston perustaminen on mahdollista koko sitoumuskauden ajan, eikä pelkästään ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna. Tarkennus liittyy siihen, että aiemmin voimaan tulleen CAP-suunnitelman muutoksen mukaan turvepeltojen nurmet –toimenpiteen voi valita koko ympäristökorvauksen sitoumuskauden ajan.

Tarkennus lintupelloista maksettavan korvauksen ehtoihin

Lintupellot- toimenpiteen ehtoihin tehtiin tarkennus, että korvausta ei makseta lohkolle, johon kohdistuneesta samasta viljelysvahingosta on jo maksettu ns. RauLaKo-korvausta eli korvausta tai avustusta rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä. Päällekkäinen maksu on jo estetty RauLaKo -korvauksen ehdoissa.

Ympäristökorvauksen lintupellot-toimenpiteessä korvaus perustuu lintujen häiriöttömään ruokailuun ja levähdykseen tietyillä ennalta valituilla ympäristösitoumukseen kuuluvilla lohkoilla. RauLaKo-korvaus taas on rauhoitettujen lintujen aiheuttamista viljelytuhoista jälkikäteen haettava vahingonkorvaus, jonka edellytyksenä on, että vahinkoja on pyritty kohtuullisin keinoin estämään. Valtioneuvoston vahvistamat muutokset astuvat voimaan heti.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Johanna Auer
Erityisasiantuntija, ympäristökorvaus
p. 029 162128

Suvi Ruuska
Neuvotteleva virkamies
P. 0295 162 248

Kuva: Martina Motzbäuchel, Maaseutuverkosto

]]>

Hyvinvointialueiden rahoituslain kolmannen vaiheen hallituksen esitys eduskuntaan

valtiovarainministeriö — Thu, 16 Apr 2026 11:01:00 GMT

Esitys oli lausuntokierroksella 2.2. - 11.3.2026. Vuoden 2027 rahoituksen tasolle päivitetyistä vaikutusarvioista järjestettiin alueille kuulemistilaisuus 26.3.2026.

Esitys on sisällöltään pääosin lausunnoilla olleen luonnoksen mukainen. Suurimmat lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutokset koskevat kahden vuoden pitkäaikaisdiagnoosien huomioon ottamista, rahoitusta tasaavan säästökompensaation poistoa sekä rahoituksen kehitystä kohdennetummin tasaavaa niin kutsuttua perälautamallia.

“Rahoituslakiesityksellä jatkamme hyvinvointialueiden rahoitusmallin maltillista uudistamista, vähennämme alueiden eriytymistä sekä hillitsemme kustannusten kasvua. Säästötoimista huolimatta hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa ensi vuonna koko maassa usealla sadalla miljoonalla eurolla, eikä yhdenkään alueen rahoitus pienene”, toteaa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Tarvemalliin tehdään minimipäivitys

Hyvinvointialuekohtaisen rahoituksen perusteena oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta ja kustannuksia kuvaavaa tarvemalli päivitettäisiin niin kutsutun minimimallin mukaisesti. Tarvetekijöitä tai tietopoimintoja ei tässä vaiheessa laajennettaisi, koska tietopohjan luotettavuuteen liittyy epävarmuutta. Myöskään pitkäaikaisdiagnooseja ei ehdoteta otettavaksi huomioon kahdelta vuodelta.

Ehdotus pitkäaikaisdiagnoosien huomioon ottamisesta kahden vuoden tietojen perusteella rahoitusta vakauttavana tekijänä sai lausuntokierroksella laajaa kannatusta, mutta siinä vaiheessa ei ollut mahdollista vielä esittää ehdotuksen vaikutusarvioita. Maaliskuussa THL:ltä saatujen aluekohtaisten tarvekertoimien tietojen perusteella voitiin arvioida ehdotuksen vaikutusta vuoden 2027 rahoitukseen. Vaikutusarvioiden perusteella voitiin selvästi havaita, että ehdotus ei tavoitellun mukaisesti vakauttanut rahoitusta, vaan edelleen heijasteli voimakkaasti eri alueiden tietopohjan laadussa olevaa vaihtelua. Kuulemistilaisuudessa 26.3.2026 alueiden kannat ehdotukseen vaihtelivat sen mukaan, mikä vaikutus sillä olisi kullekin alueelle.

Yksityisen terveydenhuollon diagnoositietojen huomioon ottamista rahoituksessa rajattaisiin osittain, kuten lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa ehdotettiin. Yksityiset diagnoositiedot huomioitaisiin jatkossakin hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien ostopalveluiden ja palvelusetelien osalta sekä siltä osin, kun ne sisältyvät esimerkiksi lääkekorvaustiedoista ja sairaspäivärahatiedoista poimittuihin diagnoositietoihin. Myös tilanteissa, joissa yksityisen hoidon jatkohoito toteutuu hyvinvointialueen palveluissa, diagnoositieto tulee mukaan rahoitukseen.

Rahoituksen tietopohjassa olevien virheiden korjaaminen

Rahoituksen tietopohjan laadun turvaamiseksi ehdotetaan, että THL ja valtiovarainministeriö voisivat jatkossa korjata rahoituksen perusteena olevissa rekisteritiedoissa olevia selviä virheitä. Tällä pyrittäisiin osaltaan varmistamaan hyvinvointialueiden yhdenvertaista kohtelua sekä rahoituksen oikeellisuutta ja rahoitusmallin uskottavuutta.

Ministeri Ikosen mukaan korjausmahdollisuuden puute on osoittautunut keskeiseksi epäkohdaksi voimassa olevassa laissa, joka nyt korjataan.

Tasausmalli turvaa rahoituksen vähimmäistason kaikille alueille

Esityksessä ehdotetaan uutta tasausta, jolla turvattaisiin vuosittain rahoituksen vähimmäistaso alueille, joilla rahoitus muutoin vähenisi.

Hyvinvointialueiden rahoitukseen säädetty jälkikäteistarkistus pienenee vuonna 2027, koska koko maan tasolla alueiden talous vahvistui odotettua enemmän vuonna 2025. Tämän seurauksena rahoitus ei olisi enää vuodelle 2027 aikaisempien vuosien tapaan kaikilla alueilla kasvamassa, vaan joillakin alueilla rahoitus voisi edellisestä vuodesta vähentyä. Yksittäisten alueiden osalta rahoituksen kehitystä voi heikentää osaltaan myös heikko väestökehitys ja alueen määräytymistekijöissä tapahtuneet muutokset.

Ehdotetun tasauksen tarkoituksena olisi toimia rahoitusta vakauttavana ja luonteeltaan väliaikaisena ratkaisuna, jolla turvattaisiin erityisesti niiden alueiden rahoituksen riittävyyttä, joiden rahoitus muutoin vähenisi nykyisestä. Tasauksen tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että myös näillä alueilla on mahdollisuudet järjestää asukkailleen lakisääteiset palvelut. Samalla tasattaisiin rahoituksen vuosikohtaista kasvua. Tarvemallin tietopohjan vakaantuessa ja rahoitusmallin ennakoitavuuden parantuessa tasauksesta on tavoitteena luopua.

Käytännössä tasaus lisäisi niiden hyvinvointialueiden rahoitusta, joiden rahoitus kyseisenä vuonna muutoin vähenisi riippumatta siitä, minkä tekijöiden seurauksena rahoitus laskee. Näiden alueiden rahoitus tasattaisiin edellisen vuoden tasolle. Tähän vaadittava rahoitus vähennettäisiin asukaskohtaisesti yhtä suurena sellaisten hyvinvointialueiden rahoituksesta, joilla rahoitus kasvaa keskimääräistä enemmän.

”Tällä kokonaisuudella turvaamme lakisääteisten palvelujen järjestämiseksi riittävän rahoituksen ja asukkaiden perusoikeuksien toteutumisen kaikilla alueilla. Tarvemallin päivitys parantaa rahoituksen alueellista kohdentumista, ja lisäksi alueiden eriytymiskehitystä hillitään tasausmallilla. Tasausmalli auttaa esimerkiksi väestöään menettäviä alueita sopeutumaan asukasmäärän vähenemiseen jarruttamalla rahoituksen laskua”, korostaa ministeri Ikonen.

Lausunnoilla ollutta ehdotusta kompensaatiosta, jolla asukasperusteisesta rahoitusosuudesta 1 prosenttiyksikkö olisi siirretty vuonna 2028 palvelutarpeen rahoitusosuuteen, ei ehdoteta toteutettavaksi. Kompensaation merkitystä vähentää erityisesti tarvemallin päivitys, joka parantaa rahoituksen kohdentumista alueille palvelutarpeesta aiheutuvien kustannusten mukaisesti, sekä nyt ehdotettu tasausmalli.

Muihin ehdotuksiin ei ole tehty muutoksia lausuntokierroksen jälkeen

Kustannusten hillintää koskevia ehdotuksia ei ole muutettu lausuntokierroksen jälkeen. Ne koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioidusta kasvusta etukäteen huomioon otettavaa osuutta.

Siirtymätasausten porrastusta kasvatettaisiin siten, että koko maan tasolla pysyväksi jäävien siirtymätasauksien määrä vähenisi neljäsosalla vuoden 2030 loppuun. Valtion siirtymätasauksista rahoittamasta osuudesta suurin osa siirrettäisiin säästötoimenpiteenä hyvinvointialueiden keskenään rahoitettavaksi.

Esityksen vaikutukset

Ehdotetut lakimuutokset vaikuttaisivat hyvinvointialueiden koko maan tason rahoitukseen ja rahoituksen kohdentumiseen alueittain.

Ehdotettujen kustannusten kasvua hillitsevien toimenpiteiden osuus hyvinvointialueiden koko maan rahoituksesta olisi arviolta noin −0,2 prosenttia vuonna 2027, noin −0,8 prosenttia vuonna 2028 ja noin −1,3 prosenttia vuonna 2029.

Palvelutarpeen kasvua koskevien kustannusten kasvua hillitsevien toimien vaikutus olisi vuonna 2027 yhteensä 65 miljoonaa euroa, vuonna 2028 yhteensä 165 milj. euroa ja vuonna 2029 yhteensä 270 milj. Euroa rahoituksen kasvua vähentävä. Siirtymätasausten porrastuksen muutos vähentäisi valtion rahoittamaa osuutta ja lisäksi siirtymätasauksista osa siirrettäisiin hyvinvointialueiden keskenään rahoitettavaksi. Näillä saavutettaisiin yhteensä hallitusohjelmassa (liite B) linjattu säästö (65 milj. euroa vuonna 2028 ja 120 milj. euroa vuodesta 2029).

Kustannusten kasvua hillitsevät toimenpiteetkohdistuvat kaikkiin alueisiin. Suurimpien negatiivisten rahoitusvaikutusten arvioidaan kohdistuvan alueille, joilla rahoituksen kasvu ehdotetuilla muutoksilla ylittää koko maan keskimääräisen kasvun ja joilla olisi rahoituksen riittävyyden näkökulmasta taloudellista kantokykyä sopeutua muutoksiin palvelujen järjestämisen edellytysten vaarantumatta. Kyseisillä alueilla rahoituksen kasvunäkymät ovat pääsääntöisesti keskimääräistä paremmat.

Esityksen vaikutusarvioissa ei ole vielä voitu ottaa huomioon hallituksen julkisen talouden suunnitelman hyväksymisen yhteydessä 30.4.2026 tehtäviä linjauksia. Valtiovarainministeriö julkaisee 30.4.2026 vuoden 2027 ennakollisen rahoitus-laskelman ja rahoituksen painelaskelman vuosille 2028–2030.

Lisätietoja:
Ministeri Anna-Kaisa Ikosen erityisavustaja Alexis Vartiainen, puh. 02955 30176
Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, puh. 02955 30266
Finanssiasiantuntija Kaarle Myllyneva, puh. 02955 30472

Usein kysyttyä hyvinvointialueiden rahoituslain uudistuksesta
Esitys Valtioneuvoston päätökset -verkkosivulla
THL:n uutinen 16.4.2026

Median taustatilaisuuden diat

Aiemmat tiedotteet:
Lausuntopyyntö: Esitys hyvinvointialueiden rahoituslain kolmannen vaiheen muutoksista lausunnoille (2.2.2026)

]]>

Metsien monimuotoisuusohjelma METSO jatkokaudelle vuoteen 2040 saakka

ympäristöministeriö — Thu, 16 Apr 2026 11:00:00 GMT

METSO-ohjelman tavoitteita edistetään 18 toimenpiteen avulla. Ohjelman tavoitteena on kehittää luonnonsuojelualueverkostoa 50 000 hehtaarilla ja edistää talousmetsien luonnonhoitotoimenpiteitä 30 000 hehtaarilla vuoteen 2030 mennessä. Ohjelma tukee Euroopan unionin ennallistamisasetuksen ja kansallisen ennallistamissuunnitelman tavoitteita vuosille 2030 ja 2040.

Ohjelman painopiste on eteläisessä Suomessa, mutta ohjelma laajenee kattamaan koko maan. Pohjois-Suomessa suojelu kohdennetaan erityisesti vanhoihin ja luonnontilaisiin metsiin.

”METSO-ohjelma on suomalaisen luonnonsuojelun menestystarina. Nyt laajennamme sen vaikuttavuutta ja maanomistajilla on tasapuolinen mahdollisuus osallistua ohjelmaan koko maassa”, sanoo ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala.

Ohjelman toimenpiteillä muun muassa parannetaan luontotiedon saatavuutta, vahvistetaan koulutusta ja viestintää sekä pilotoidaan uusia rahoitus- ja korvausmalleja. METSO-ohjelma perustuu tarkoituksenmukaisiin ja vapaaehtoisiin toimenpiteisiin. Suojelutoimien kohdentamista ohjaavat luonnontieteelliset valintaperusteet.

“Vapaaehtoisuuden periaate ja maanomistajien tavoitteet metsänomistamiselle ovat METSO-ohjelman menestymisen kulmakiviä myös jatkokaudella. METSO-ohjelma tukee osaltaan myös muita toimia, joiden avulla metsäluonnon monimuotoisuutta vahvistetaan”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

METSO-ohjelmaa toteuttaa laaja joukko metsäalan toimijoita

METSO-ohjelma on ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteinen metsien monimuotoisuusohjelma, jota toteuttavat alueelliset elinvoimakeskukset, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus ja laaja joukko sidosryhmiä. METSO-ohjelman ensimmäistä toimikautta toteutettiin vuosina 2008−2025.

Ohjelman keinot ja niihin liittyvä vapaaehtoisuus on lisännyt luonnonsuojelun yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä ja ohjelma on onnistunut sitouttamaan metsäalan sidosryhmät mukaan monimuotoisuustyöhön. Nyt päätetty METSO-ohjelman jatkokausi jatkaa näitä toimia.

Ohjelma toimenpiteet edellyttävät valtiolta merkittävää panostusta ohjelman rahoitukseen. Suurimmat suorat kustannukset aiheutuvat luonnonsuojelualueverkoston kehittämisestä yksityismailla sekä yksityismaiden ympäristötuen ja luonnonhoidon kustannuksista.

Lisätietoja

Esa Pynnönen (lomalla 20.-30.4.)
ympäristöneuvos, ympäristöministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
p. 0295 250 386

Päivi Gummerus-Rautiainen
ympäristöneuvos, ympäristöministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
p. 0295 250 240

Ville Schildt
metsäneuvos, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
p. 0295 162 190

]]>

Hallitus esittää parannuksia urheilijoiden vakuutusturvaan

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 16 Apr 2026 10:59:00 GMT

Ammattiurheilijoiden tapaturma- ja eläketurva järjestetään nykyisin erillislakiin perustuen vakuutuksella, joka poikkeaa työntekijöiden tapaturma- ja eläkevakuuttamisesta. Urheilijoiden vanhuudenturvaa koskeva vakuutus, eli eläkevakuutus, otetaan henkivakuutusyhtiöstä työeläkeyhtiön sijaan.

Esityksessä ehdotetaan, että urheilijoiden vanhuudenturva olisi jatkossa mahdollista järjestää henkivakuutusyhtiössä myös sijoitussidonnaisella vakuutuksella nykyisen laskuperustekorkoon sidotun eläkevakuutuksen sijasta.

Esityksen mukaan eläke olisi jatkossa mahdollista maksaa urheilijan suostumuksella määräaikaisena nykyisen elinikäisen suorituksen sijaan. Lisäksi lakiin lisättäisiin mahdollisuus maksaa tietyissä tilanteissa eläkesäästö kertasuorituksena, jos säästön määrä jäisi alle laissa säädettävän rahamäärän.

Esityksestä jätettiin lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella pois ehdotus, jonka mukaan urheilijoiden vanhuudenturva olisi ollut jatkossa mahdollista järjestää myös lisäeläkekassassa. Kassamahdollisuuteen liittyvien juridisten haasteiden vuoksi asia vaatii vielä lisää selvittämistä.

Tavoitteena parantaa urheilijoiden eläketurvaa ja joustavoittaa järjestelmää

Urheilijoiden vakuutusturvan kehittäminen perustuu Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen urheilijoiden sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvan korjaamisesta. Syksyn 2025 budjettiriihessä päätettiin selvittää urheilijoiden eläke- ja tapaturmavakuutusjärjestelmän korjaamista.

Lakimuutoksen tavoitteena on korjata nopeasti vakuutusmarkkinoille syntynyt akuutti tilanne, jossa urheilijalain mukaista vanhuudenturvavakuutusta ei ole tarjolla. Lisäksi tavoitteena on parantaa urheilu-uran ajalta karttuvan vanhuudenturvan tasoa pitkällä aikavälillä sekä saada useampia vakuutuksen tarjoajia markkinoille järjestelmää joustavoittamalla.

Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2026.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain 14 ja 17 §:n muuttamisesta

Lisätietoja:

Hallitussihteeri Hanna Heinonen, p. 0295 163 472, etunimi.l.sukunimi@gov.fi

]]>

Hallitus esittää eduskunnalle uutta alueidenkäyttölakia

ympäristöministeriö — Thu, 16 Apr 2026 10:58:00 GMT

“Uusi alueidenkäyttölaki vauhdittaa kasvun ja investointien saamista Suomeen. Teemme lukuisia uudistuksia, jotka sujuvoittavat kaavoitusta, parantavat alueidenkäytön ennakoitavuutta ja hyväksyttävyyttä ja vahvistavat maanomistajan asemaa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Alueidenkäyttölaki sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä merialuesuunnittelua koskevat säännökset.

Kaavoitusta sujuvoitetaan monin eri keinoin

Esityksen mukaan maakuntakaavan oikeusvaikutuksia kevennettäisiin ja tehtävää rajattaisiin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin asioihin. Jatkossa kuntakaavoituksella voitaisiin ratkaista aikaisempaa joustavammin alueidenkäytön kysymyksiä esimerkiksi tilanteessa, jossa maakuntakaava on vanhentunut. Tämä mahdollistaisi hankkeiden nopeamman etenemisen.

Vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä kevennettäisiin. Esimerkiksi merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön voisi jatkossa sijoittaa keskusta-alueen ulkopuolelle, vaikka alue ei olisi maakuntakaavassa erityisesti siihen tarkoitukseen osoitettu. Vähittäiskaupan suuryksiköiden helpompi sijoittaminen edistäisi kilpailua.

Kunnat voisivat laatia yleis- ja asemakaavan yhtä aikaa ja hyväksyä ne samalla päätöksellä. Tämä mahdollistaisi yleis- ja asemakaavan menettelyllisen yhdistämisen, esimerkiksi yhteisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä yhteiset vuorovaikutusmenettelyt ja kuulutukset.

Maanomistaja voisi tehdä kunnalle aloitteen suoraan rakentamista ohjaavan yleiskaavan tai asemakaavan laatimisesta omistamalleen alueelle. Laki edistäisi niin sanottua kumppanuuskaavoitusta nostamalla menettelyn lain tasolle. Kumppanuuskaavoituksessa kunta voisi antaa ehdotuksen asemakaavasta tai suoraan rakentamista ohjaavasta yleiskaavasta maanomistajan valmisteltavaksi. Kunta ohjaisi kaavaehdotuksen laatimista ja voisi asettaa sille tavoitteita ja ehtoja.

Muutoksia asemakaavojen valitusoikeuksiin

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on karsia aiheettomia valituksia. Esityksen mukaan asemakaavojen valitusoikeus rajattaisiin asianosaisiin. Jos asemakaavaa laaditaan voimassa olevan yleiskaavan alueelle ja sen ohjausvaikutuksesta poikkeamatta, olisi valitusoikeus niillä, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Nykyisin valitusoikeus on kaikilla kuntalaisilla.

Yhdistyksille säädettäisiin valitusoikeutensa säilyttämiseksi velvoite tehdä asemakaavaehdotuksesta muistutus eräitä laissa mainittuja tilanteita lukuun ottamatta. Yhdistysten valitusoikeutta ei siis rajattaisi, mutta se sidottaisiin muistutuksen tekemiseen. Tavoitteena on ohjata vaikuttamista kaavoitusprosessin alkuvaiheeseen valittamisen sijaan.

Maakunta- ja yleiskaavojen valitusmenettelyihin tai viranomaisten valitusoikeuksiin ei esitetä muutoksia.

Tuulivoima- ja aurinkovoimarakentamiselle selkeämmät pelisäännöt

Lakiin lisättäisiin säännökset tuulivoiman ja asutuksen välisestä vähimmäisetäisyydestä. Maakuntakaavan tuulivoima-alueen ulkopuolisilla alueilla tuulivoimalan ja asutuksen välissä olisi oltava vähintään 1,25 kilometriä.

Etäisyysvaatimuksesta voitaisiin poiketa asuinrakennuspaikkojen omistajien 4/5 enemmistöllä. Vaatimus ei koskisi alueita, joille on jo rakennettu tuulivoimaa. Etäisyyssäännös ohjaisi tuulivoiman sijoittumista erityisesti maakuntakaavoissa osoitetuille tuulivoima-alueille.

Lakiin lisättäisiin säännökset aurinkovoimarakentamista ohjaavasta yleiskaavasta, jota voitaisiin käyttää suoraan rakentamisluvan perusteena erikseen yleiskaavassa määrätyillä alueilla. Lisäksi jatkossa vähintään 50 hehtaarin kokoisen aurinkovoimalan rakentaminen edellyttäisi asemakaavaa tai aurinkovoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa.

Tavoitteena on, että säännökset vähentävät aurinkovoimarakentamisen epävarmuuksia ja lisäävät hankkeiden ennakoitavuutta ja hyväksyttävyyttä.

Ilmastonmuutos paremmin huomioon kaavoituksessa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillintä tuotaisiin entistä vahvemmin mukaan kaavoitukseen täydentämällä kaavojen sisältövaatimuksia.

Maakuntakaavan laadinnassa olisi huomioitava ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen.

Yleiskaavan laadinnassa olisi huomioitava olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja infran hyödyntäminen, sään ääri-ilmiöihin ja tulvariskeihin varautuminen sekä hulevesien hallinta.

Asemakaavan laadinnassa olisi huomioitava joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräliikenteen järjestämisen edellytykset, lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja tulvat sekä viheralueiden riittävyys.

Maanomistajan asemaan vahvistuksia

Maanomistajalla olisi tietyissä tilanteissa oikeus saada kunnalta korvaus, jos kaavamääräys rajoittaa metsätalouden harjoittamista siten, että siitä aiheutuu vähäistä suurempi taloudellinen menetys.

Kunnan rakennuskieltojen kestoaikoja lyhennettäisiin, mikä nopeuttaisi kaavoitusprosessia. Esimerkiksi yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten määrättävän rakennuskiellon enimmäiskestoaikaa lyhennettäisiin 8 vuoteen nykyisestä 15 vuodesta.

Lait viimeistelevät maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen

Alueidenkäyttöä koskevat uudet lait viimeistelevät vuonna 2018 alkaneen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen. Uusi rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025. Nyt uudistetaan jäljelle jäänyttä alueidenkäytön osuutta.

Alueidenkäyttölain lisäksi valmistelussa on yhdyskuntakehittämislaki ja yhdyskuntarakentamislaki, jotka ovat lausunnoilla 4. toukokuuta asti. Lakiesityksiä on valmisteltu työryhmissä, joissa on ollut mukana keskeiset sidosryhmät.

Lisätietoja

Anna-Leena Seppälä
rakennusneuvos
p. 029 525 0242
etunimi.sukunimi@gov.fi

Emma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 029 525 0078
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Muutokset maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten lupamenettelyihin voimaan

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 16 Apr 2026 10:53:00 GMT

Eduskunta antoi 16.4.2026 vastauksen hallituksen esitykseen, jolla lisättäisiin maanpuolustukselle tärkeitä tuotantolaitoksia koskevat säännökset vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettuun lakiin ja rakentamislakiin. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa muutokset 17.4.2026.

”Maanpuolustukselle tärkeitä tuotantolaitoksia koskeva lainsäädäntö on nyt päivitetty muuttuneen turvallisuusympäristön tarpeisiin. Kriittisten puolustusteollisuuden investointien lupaprosessit ovat jatkossa sujuvia, eli nopea reagointi on tarvittaessa mahdollista”, työministeri Matias Marttinen sanoo.

”Kun kyse on turvallisuudelle tärkeistä tuotantolaitoksista, lupaprosessien on toimittava sujuvasti. Nyt viranomaisilla on tarvitsemaansa joustoa poikkeuksellisissa tilanteissa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Maanpuolustukselle tärkeä tuotantolaitos voidaan sijoittaa erityisen sijoittamisluvan perusteella. Viranomaiset voivat asettaa tuotantolaitoksen etusijalle tiettyjen lupahakemusten käsittelyssä. Tuotantolaitoksia koskevien tietojen julkaisua voidaan rajoittaa, jos se on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden tai kansainvälisten velvoitteiden kannalta.

Rakentamisen luvituksesta sujuvampi

Rakentamislakiin lisätään rakentamisluvan myöntämiseen liittyvä uusi sijoittamislupa, joka mahdollistaa maanpuolustukselle tärkeän tai varautumisen edellyttämän tuotantolaitoksen sijoittamisen ratkaisemisen ilman asemakaavaa tai suoraan rakentamista ohjaavaa yleiskaavaa. Tämä sujuvoittaa rakentamisen luvitusta.
Tavoitteena on myös varmistaa, että tuotantolaitosten rakentaminen voi pysyä aikataulussa. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi tietyin edellytyksin myöntää luvan aloittaa rakentaminen myös silloin, kun rakentamislupa perustuu poikkeuslupaan, joka ei ole vielä lainvoimainen.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Jaakko Aromaa, p. 0295 047 110 (kysymykset työministerille)
johtava asiantuntija Tarja Virkkunen, TEM, p. 0295 047 286
hallitusneuvos Eriika Melkas, TEM, p. 0295 047 134
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Emma-Stina Vehmanen, p. 0295 250 078 (kysymykset ympäristö- ja ilmastoministerille)
lainsäädäntöneuvos Mikko Koskela, YM, p. 0295 250 051

]]>

Hallitus esittää kansalaisuuskokeen käyttöönottoa

sisäministeriö — Thu, 16 Apr 2026 10:50:00 GMT

Kansalaisuuskokeen käyttöönotto on viimeinen osa laajempaa kansalaisuuslain uudistamista, jolla kansalaisuuden saamisen ehtoja kiristetään. Muutoksia on jo aiemmin tehty asumisaikaa, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytystä koskevaan sääntelyyn.

- Suomen kansalaisuus ei ole automaatio. Uudistusten tavoitteena on kannustaa kotoutumiseen, työntekoon ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen, toteaa sisäministeri Mari Rantanen.

Kansalaisuuden saamiselle lisättäisiin uusi edellytys yhteiskuntatietoudesta, jonka voisi osoittaa kansalaisuuskokeella. Riittävän yhteiskuntatietouden voisi myös osoittaa suorittamalla suomen- tai ruotsinkielisen ylioppilas- tai korkeakoulututkinnon.

Kansalaisuuskokeen kysymykset perustuisivat ennalta määriteltyyn ja kaikille yleisesti saatavilla olevaan kansalaisuuskokeen oppimateriaaliin, joka laadittaisiin olemassa olevan yhteiskuntaorientaation oppimateriaalin perusteella. Oppimateriaalilla varmistetaan mahdollisuus valmistautua kokeeseen sekä kokeen läpinäkyvyys ja tasapuolisuus.

Kysymykset koskisivat esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan keskeistä lainsäädäntöä, perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa sekä Suomen historiaa ja kulttuuria. Koe suoritettaisiin sähköisesti suomen tai ruotsin kielellä.

Maahanmuuttovirasto vastaisi uusista kansalaisuuskokeeseen liittyvistä viranomaistehtävistä. Maahanmuuttovirasto tekisi sopimuksen kansalaisuuskokeen laatimisesta esimerkiksi jonkun yliopiston kanssa.

Lisätietoja:
johtava asiantuntija Roope Jokinen, p. 0295 488 362, etunimi.sukunimi@gov.fi
erityisasiantuntija Hanna Pihkanen, p. 0295 488 217, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

GTK:lle uusi johtokunta

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 16 Apr 2026 10:49:00 GMT

GTK:n johtokunnan tehtäviin kuuluu muun muassa päättää tutkimuskeskuksen yleisistä toimintalinjoista ja strategiasta, hyväksyä pääjohtajan ohella TEM;n kanssa tehty tulossopimus ja ottaa palvelukseen työsopimussuhteiset työntekijät, jos he toimivat pääjohtajan välittömässä alaisuudessa johtamisvastuussa, sekä ottaa palvelukseen tutkimusprofessorit.

Johtokunnan jäseniksi nimitettiin jatkokaudelle NG Nordic Finlandin kaupallinen johtaja Tero Holländer sekä uusina jäseninä Umicore Finlandin ja Umicore Battery Materials Finlandin toimitusjohtaja Pentti Vihanto, professori Ulla Lassi ja hallitusammattilainen Katri Harra.

Tutkimuskeskuksen toiminnan tavoitteena on luoda ja ylläpitää kansainvälisesti korkeatasoista tieteellistä geologian alan tietoa ja osaamista sekä tuottaa innovaatioita yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Johtokunnan toimikausi on 20.4.2026-19.4.2029.

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Jyrki Alkio, TEM, p. 029 504 7103
johtava asiantuntija Teo Kangaspunta, TEM, p. 029 504 7325

]]>

EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta koskeva hallituksen esitys eduskuntaan

sisäministeriö — Thu, 16 Apr 2026 10:48:00 GMT

EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus (ns. pakti) koostuu kymmenestä säädöksestä, joihin sisältyy jonkin verran kansallista liikkumavaraa. Siksi esityksessä ehdotetaan myös uutta kansallista lainsäädäntöä ja muutoksia nykyisiin lakeihin. Liikkumavaran käytössä on huomioitu sekä sopimuksen yleiset tavoitteet yhteisen eurooppalaisen järjestelmän vahvistamisesta että hallitusohjelman turvapaikkapolitiikkaa tiukentavat linjaukset.

– Ehdotamme sääntelyä, jonka tavoitteena ovat tehokkaat ja nopeat menettelyt, joilla estetään turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö. Samalla tavoitteena on parempi maahantulon hallinta sekä se, että kielteisen päätöksen saaneet poistuvat tai poistetaan maasta tehokkaasti, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.

Hakijoiden seulonta vahvistaa EU:n turvallisuutta

Keskeinen uusi elementti on seulontamenettely, jonka tarkoituksena on parantaa EU:n turvallisuutta. Seulontamenettelyn tarkoitus on tunnistaa henkilöt, arvioida heidän mahdollisesti aiheuttamansa riskit turvallisuudelle ja kansanterveydelle sekä ohjata heidät tehokkaasti turvapaikkamenettelyyn tai takaisin lähtömaahan. Menettely koskisi kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat esimerkiksi ylittäneet ulkorajan luvatta tai oleskelleet Suomessa laittomasti. Seulonta kestäisi 3–7 päivää.

Ulkorajalla seulonnasta vastaisivat Rajavartiolaitos ja Tulli, sisämaassa poliisi. Myös suojelupoliisi osallistuisi seulontaan.

Turvallisten maiden luettelot apuna hakemusten käsittelyssä

EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus luo oikeudellisen kehyksen menettelylle, jossa turvapaikkaprosessi voidaan siirtää EU:n ulkopuoliseen turvalliseen maahan. Nykyisin hakija voidaan siirtää turvalliseksi katsottuun kolmanteen maahan, jos hänellä on siihen aiempi yhteys. Jatkossa siirto olisi mahdollista myös silloin, jos hakija on matkustanut EU:n alueelle kyseisen maan kautta tai jos kyseisen maan kanssa on tehty sopimus turvapaikkaprosessin siirrosta.

Hakemusten käsittelyn sujuvoittamiseksi EU:ssa voidaan laatia yhteisiä luetteloita turvallisista alkuperämaista ja turvallisista kolmansista maista. Jäsenvaltiot voivat lisäksi laatia omia kansallisia luetteloitaan. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että valtioneuvosto voisi tarvittaessa antaa turvallisia maita koskevia kansallisia luetteloita asetuksella. Kansalliset ratkaisut voisivat olla tarpeen esimerkiksi silloin, jos Suomen hakijaprofiili poikkeaisi EU:n yleisestä tilanteesta.

Vastaanottopalveluita rajoitettaisiin

Vastaanottopalveluita annettaisiin kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille lähtökohtaisesti vain silloin, kun he hakevat turvapaikkaa ensimmäistä kertaa tai saavat tilapäistä suojelua. Myös vastaanottopalveluiden kestoa rajattaisiin nykyiseen verrattuna.

Vastaanottorahan perusosaa voitaisiin tapauskohtaisesti alentaa 20 prosentilla, jos henkilö kieltäytyy noudattamasta hänelle asetettuja velvoitteita. Tietyissä tilanteissa vastaanottopalvelut voitaisiin myös peruuttaa, jolloin henkilön toimeentulo turvattaisiin hyödykkeillä.

Jatkossa tilapäistä suojelua saavan tulisi tunnistautua vastaanottokeskuksessa kerran kuukaudessa ja turvapaikanhakijan 2–4 kertaa kuukaudessa. Turvapaikanhakijan oleskelu voitaisiin kohdentaa tietylle maantieteelliselle alueelle. Lisäksi uutena toimena hakijan liikkumisvapautta voitaisiin rajoittaa yleisen järjestyksen vuoksi tai menettelyllisiin seikkoihin liittyvästä syystä, jos on olemassa pakenemisen vaara. Tällöin häntä vaadittaisiin majoittumaan tietyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumaan siellä määräajoin. Tämä olisi siis mahdollista nykyisen turvaamistoimena määrättävän säilöönoton lisäksi.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa

Sopimuksen kansallista toimeenpanoa ja siihen valmistautumista tuetaan EU:n sisäasioiden rahastoista.

Sopimuksen säädöksiä aletaan soveltaa EU:ssa kesäkuussa 2026, ja myös lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan. Täytäntöönpano edellyttää lisäksi käytännön toimia kaikilta viranomaisilta, jotka osallistuvat Suomen turvapaikka- ja palauttamismenettelyihin.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Sanna Montin, p. 0295 488 314, etunimi.sukunimi@gov.fi
rajavartioylitarkastaja Jouni Pulkkinen, p. 0295 421 610, etunimi.sukunimi@raja.fi (seulonta)
erityisasiantuntija Tiina Järvinen, p. 0295 488 625, etunimi.sukunimi@gov.fi (vastaanottopalvelut)

]]>

Hallitus esittää sosiaaliturvaa yhdenmukaistavia muutoksia

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 16 Apr 2026 10:48:00 GMT

Esityksessä ehdotetaan muutoksia Kansaneläkelaitoksen soveltamien etuuksien menettelytapasäännöksiin.

Jatkossa Kelan päätöksessä olevan asiavirheen korjaaminen asianosaisen vahingoksi ei edellyttäisi asianosaisen suostumusta, jos virhe on ilmeinen ja asianosainen on itse omalla menettelyllään aiheuttanut päätöksen virheellisyyden.

Sairausvakuutuslakiin ehdotetaan lisäksi:

säännöstä siitä, missä tilanteissa päivärahaetuutta koskevassa asiassa on annettava päätös sekä päätöksen antamiseen liittyvistä poikkeuksista
säännöstä päivärahaetuuden maksamisen väliaikaisesta keskeyttämisestä tai etuuden määrän vähentämisestä tilanteissa, joissa on ilmeistä, ettei etuuden saajalla ole siihen enää oikeutta tai etuuden määrää tulisi alentaa. Keskeyttämisestä tai vähentämisestä olisi ilmoitettava välittömästi etuuden saajalle ja asiasta tulisi antaa päätös viivytyksettä.

Vastaavat säännökset sisältyvät jo yleistukilakiin ja kuntoutuslakiin, mutta eivät sairausvakuutuslakiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi myös Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia. Esityksen mukaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia muutettaisiin kuntoutusrahan maksukausia koskevan säännöksen osalta.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyyskassalakia siten, että se vastaisi 1.5.2026 alkaen 30.4.2026 saakka voimassa olevaa säännöstä yrittäjäkassan maksamien etuuksien rahoituksesta.

Työttömyysetuuden sovittelua koskevaa säännöstä selkeytettäisiin

Työttömyysturvalain työttömyysetuuden sovittelua koskevaa säännöstä esitetään selkeytettäväksi. Vaikka nykyinen säännös sisältää toimivan laskentasäännön, sen ei arvioida olevan riittävän selkeä ja informatiivinen kansalaisten näkökulmasta.

Uudella muotoilulla selkeytettäisiin sitä, miten sovittelu tapahtuu ja miten laskentatapa edelleen kannustaa ottamaan vastaan osa-aikaista työtä tai harjoittamaan sivutoimista yritystoimintaa. Muutoksella ei olisi vaikutusta maksettavan sovitellun työttömyysetuuden määrään.

Sovittelun tavoite on, että työnteko on aina kannattavaa. Työttömyysturvan sovittelussa ansaittu euro pienentää työttömyysetuutta 50 sentillä.

Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 16. huhtikuuta 2026. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027. Kuntoutusrahan maksukausia koskeva säännös on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2027.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ja sairausvakuutuslain 15 ja 17 luvun sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta

Muut muutosehdotukset kuntoutus- ja kuntoutusrahaetuuksiin

Lausuntokierroksella olleessa esitysluonnoksessa ehdotettiin, että nuoren kuntoutusraha erillisenä etuutena lakkautetaan ja nuoren kuntoutusrahan kohderyhmä siirrettäisiin tarkennettuna Kansaneläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen piiriin. Lisäksi luonnoksessa ehdotettiin myös harkinnanvaraisen kuntoutusavustuksen lakkauttamista. Nämä muutokset eivät etene eduskuntaan. Kelan kuntoutus- ja kuntoutusrahalainsäädännön ajantasaistamistarpeiden mahdollinen arviointi siirretään myöhempään vaiheeseen.

Lisätietoja

Sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Emmi Venäläinen, p. 0295 163 058, etunimi.sukunimi@gov.fi
Erityisasiantuntija Kristiina Pitkäranta, p. 029 516 3343, etunimi.sukunimi@gov.fi
Hallitussihteeri Kaisu Harju-Kolkka, p. 029 516 3245, etunimi.sukunimi@gov.fi (kuntoutuslakia koskevat asiat)

]]>

Hallitus esittää muutoksia Puolustusvoimien virkamiesten eroamisikiä koskeviin säännöksiin

puolustusministeriö — Thu, 16 Apr 2026 10:47:00 GMT

Eroamisikiä tarkistettaisiin eläkeikien tarkistamista vastaavasti vuodesta 2030 alkaen. Eroamisiät voisivat nousta tai laskea vuosittain yhdellä tai kahdella kuukaudella taikka ne voisivat pysyä ennallaan. Eläketurvakeskuksen alustavan arvion mukaan alimmat vanhuuseläkeiät voisivat nousta vuosina 2030–2039 yhteensä 12 kuukaudella.

Esitys vaikuttaisi noin 8 500:aan sotilasvirassa palvelevaan henkilöön sekä joihinkin vanhojen siirtymäsäännösten piiriin kuuluviin henkilöihin. Eroamisikien sopeuttaminen eliniän odotteeseen koskee samalla tavalla sekä miehiä että naisia.

Laki on tarkoitettu tulevan voimaan mahdollisimman pian.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa hallitusneuvos Minnamaria Nurminen, puh. +358 295 140 602, minnamaria.nurminen@gov.fi

]]>

Hallitus esittää karkottamispäätösten täytäntöönpanon nopeuttamista ja ennakollista maahantulokieltoa

sisäministeriö — Thu, 16 Apr 2026 10:46:00 GMT

Karkottamispäätöksestä valittaminen ei enää automaattisesti lykkäisi tai estäisi päätöksen täytäntöönpanoa. Karkottamispäätös voitaisiin panna täytäntöön 30 päivän kuluttua siitä, kun se on annettu tiedoksi, eli valitusajan päättymisen jälkeen.

- Hallitusohjelman keskeinen tavoite on tehostaa paluita ja palautuksia sekä vahvistaa kansallista turvallisuutta. Kielteisen päätöksen saaneet poistuvat tai heidät poistetaan maasta tehokkaasti. Näillä lakimuutoksilla nopeutamme maasta karkottamista ja vahvistamme Suomen turvallisuutta ottamalla käyttöön ennakollisen maahantulokiellon, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.

Ehdotus koskee ulkomaalaisia, joilla on oleskelulupa Suomessa työn, opiskelun tai perhesiteen perusteella. Turvapaikanhakijoiden maasta poistamisesta on säädetty erikseen.

Ennakollinen maahantulokielto on uusi keino torjua turvallisuusuhkia

Lakiesityksen tavoitteena on myös estää sellaisten henkilöiden pääsy maahan, jotka muodostavat vakavan uhan yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansalliselle turvallisuudelle.

Suomen ulkopuolella olevalle ulkomaalaiselle voitaisiin jatkossa määrätä ennakollinen maahantulokielto, vaikka henkilöllä ei olisi aiempaa lupahistoriaa Suomessa. Näin pystyttäisiin estämään ennakolta esimerkiksi tunnettujen tai ulkomailla tuomittujen terroristien tulo Suomeen sekä Schengen-alueelle.

Maahantulokiellon määräisi poliisi joko muiden turvallisuusviranomaisten esityksestä tai omasta aloitteestaan. Maahantulokielto koskisi koko Schengen-aluetta.

Lakiehdotukset ovat jatkoa palautuspolitiikan kiristyksille

Hallitus on jo aiemmin tehnyt lakimuutoksia, joilla on nopeutettu karkottamispäätösten täytäntöönpanoa ja tehostettu maahantulokieltojen määräämistä.

Kesäkuussa 2025 voimaan tulleella lakimuutoksella mahdollistettiin karkottamispäätösten nopeampi täytäntöönpano turvapaikka-asioissa.

Toukokuussa 2025 voimaan tuli lakimuutos, jonka mukaan Suomen ulkopuolella olevalle ulkomaalaiselle voidaan määrätä maahantulokielto yleisen järjestyksen, yleisen turvallisuuden tai kansallisen turvallisuuden vaarantamisen vuoksi tilanteisissa, joissa henkilöllä on jo aiempaa lupahistoriaa Suomessa.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Jutta Gras, p. 0295 488 650, etunimi.sukunimi@gov.fi
poliisitarkastaja Joni Länsivuori, p. 0295 488 582, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Tenolla ei kalasteta lohta tänäkään kesänä, mutta muun kalan pyyntiin pääsee

maa- ja metsätalousministeriö — Thu, 16 Apr 2026 10:46:00 GMT

Tenolla lohikantojen tila oli edelleen heikko, vaikka vuoden 2024 kaikkien aikojen aallonpohjasta tapahtui pientä nousua. Sekä lohen kutukannat että arviot lohikantojen koosta ennen minkäänlaista kalastusta olivat edelleen hyvin alhaisia.

Kokonaisuudessaan mereltä palaa Tenoon edelleen hyvin heikosti lohta verrattuna noin kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Yhden merivuoden pikkulohien määrän kasvu antaa kuitenkin toivoa tilanteen parantumisesta.

Tenon lohikannat ovat jääneet yhä kauemmaksi hyvästä tilasta ja riittävää emomäärää kuvaavien kutukantatavoitteiden täyttymisestä. Liikennevalotermein kaikkia Tenon lohikantoja kuvataan punaisella valolla.

”Tenon rajajokiosuuden kalastussäännön mukaisesti lohenkalastusmahdollisuudet määräytyvät Tenon sivujokien lohikantojen tilan perusteella. Suomen ja Norjan viranomaiset joutuivat valitettavasti toteamaan, ettei nykytilanteessa ole edellytyksiä avata lohenkalastusta lainkaan, koska kaikki lohikannat oli arvioitu heikoimpaan tilaluokkaan”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste.

Kalastussäännön määräyksiin tehtävistä muutoksista ei päästy yksimielisyyteen, vaikka Suomi pyrki saamaan aikaan muutoksia, jotka olisivat mahdollistaneet laajemmin muiden lajien kuin lohen kalastusta vapavälineillä. Kalastus tapahtuu siten vuonna 2024 voimaan tulleen kalastussäännön määräysten mukaisesti.

Lohen- ja kyttyrälohen kalastusta koskeva tilanne todettiin vuosittaisissa Suomen ja Norjan välisissä kalastussääntöä koskevissa neuvotteluissa. Neuvotteluista laadittiin pöytäkirja, joka saatettiin voimaan torstaina 16.4. valtioneuvoston asetuksella.

Muita kuin lohta saa kalastaa

Tenolla saa edelleen kalastaa muita lajeja kuin lohta. Tätä varten kalastussääntöön on kirjattu omat kalastusmääräyksensä.

Matkailijoita varten tarjolla on muun kalan kalastuslupia, jotka oikeuttavat keveiden perhokalastusvälineiden käyttöön.

Kesällä 2026 ei ole odotettavissa voimakasta kyttyrälohen nousua, koska kyttyrälohta esiintyy käytännössä vain parittomina vuosina. Jos kyttyrälohen sattuisi tapaamaan, sen saa luonnollisesti kalastaa kalastussäännön mukaisilla kalastustavoilla.

Tenon sivuvesien kalastusta koskeva valtioneuvoston asetus sekä Tenon kalastuslupien hintoja koskeva maa- ja metsätalousministeriön asetus ovat lähdössä lausunnoille. Lausuntoajan alkaessa materiaalit löytyvät maa- ja metsätalousministeriön verkkosivulta mmm.fi/lausunnolla.

Lisätietoja valtioneuvoston päätöksestä verkossa

Päätös valtioneuvoston sivuilla: Valtioneuvoston asetus kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen 6 ja 7 artiklassa tarkoitetusta pöytäkirjasta

Lisätietoja Tenon kalastussäännöstä maa- ja metsätalousministeriöstä

Tapio Hakaste, neuvotteleva virkamies, p. 0295 162 152, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Turvallisuusjohtamisen toimintamalli selkiyttää vastuita valtioneuvostossa

valtioneuvoston kanslia — Thu, 16 Apr 2026 10:43:00 GMT

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään vakavassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä, jossa turvallisuuskysymysten koordinaatiota ja johtamista on tehostettava sekä varauduttava erilaisiin uhkaskenaarioihin. Muuttunut turvallisuusympäristö tekee johtamisesta entistä vaativampaa ja edellyttää tiivistä hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä. Myös sisäisen turvallisuuden selonteossa on tunnistettu, että Suomen ulkoisen toimintaympäristön muutokset heijastuvat voimakkaasti sisäiseen turvallisuuteen ja heikentävät sen ennustettavuutta.

Periaatepäätöksellä turvallisuusjohtamisen toimintamallista valtioneuvosto vahvistaa suunnittelu-, valmistelu- ja johtamiskykyään ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Periaatepäätös selkeyttää varautumisen, kokonaisturvallisuuden ja kansallisen turvallisuuden johtamisen vastuita, parantaa valtioneuvoston turvallisuusjohtamisen edellytyksiä ja vahvistaa strategista viestintää.

”Turvallisuusjohtamisen kehitystarpeet tunnistettiin jo hallitusohjelmassa ja jatkuvasti muuttuva turvallisuusympäristö on alleviivannut niitä entisestään. Hallituksen linjaamilla toimenpiteillä vahvistetaan Suomen varautumista ja tuodaan olemassa olevat resurssit ja verkostot entistä tehokkaampaan ja systemaattisempaan käyttöön.", toteaa pääministeri Petteri Orpo.

Valtioneuvoston periaatepäätös valtioneuvoston turvallisuusjohtamisen toimintamallista

Periaatepäätös selkeyttää vastuita valtioneuvostossa, niin poliittisesti kuin virkavalmistelussakin

Merkittävin toimenpide on pysyvän kokonaisturvallisuuden ja varautumisen ministerivaliokunnan perustaminen. Uusi ministerivaliokunta vahvistaa poliittista ohjausta yhteiskunnan häiriötilanteisiin varautumisessa sekä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikaisen toiminnan yhteensovittamisessa valtioneuvostossa. Uusi ministerivaliokunta on muiden kuin ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan asialistalle kuuluvien varautumisen ja kokonaisturvallisuuden asioiden ylin, valmisteleva poliittinen foorumi. Ministerivaliokunnan perustaminen ei vaikuta ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan tehtäviin.

Muita keskeisiä valtioneuvostotason toimenpiteitä ovat valtioneuvoston kanslian roolin täsmentäminen varautumisen yhteensovittamisessa sekä kansliapäällikkökokouksen kehittäminen liittyen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen toimintaan.

Periaatepäätös myös ohjaa ministeriöiden osaamisvaatimusten, päivystysjärjestelyiden sekä varautumisvelvoitteiden yhdenmukaistamista. Lisäksi päätös linjaa valtioneuvoston yhteisen strategisen viestinnän toimintamallin käyttöönotosta osana koko yhteiskunnan informaatioturvallisuuden kehittämistä.

Periaatepäätöksen toimeenpanon seurannasta vastaa valtiosihteerikokous pääministerin valtiosihteerin johdolla. Valtiosihteerikokous raportoi toimeenpanosta asetettavalle ministerivaliokunnalle.

Lisätietoja: Osastopäällikkö Harri Martikainen, p. 0295 160 856, valtioneuvoston kanslia.

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

Valtioneuvoston turvallisuusjohtamisen toimintamallin kehittämishankkeen loppuraportti

]]>

Tiedonvaihto tehostuu EU-maiden välisessä poliisiyhteistyössä

sisäministeriö — Thu, 16 Apr 2026 10:40:00 GMT

Prüm II-asetus tuli voimaan 25.4.2024. Sen tavoitteena on parantaa automaattista rikos- ja ajoneuvorekisteritietojen vaihtoa jäsenvaltioiden ja Europolin välillä ja näin edistää rikosten ennalta estämistä, paljastamista ja tutkimista. Asetuksessa säädetään DNA-tunnisteiden, kasvokuvien, poliisirekisteritietojen, sormenjälki- ja ajoneuvorekisteritietojen automaattisen haun ja vaihdon ehdoista sekä menettelytavoista.

Suomi liittyy EU-maiden poliisirekistereitä koskevaan tiedonvaihtoon

Poliisirekisteritietojen vaihtaminen on kansainvälisen poliisiyhteistyön ydintehtävä. Tällä hetkellä se tapahtuu Europolin ylläpitämän viestinvaihtojärjestelmän kautta. Hallituksen esityksen mukaan Suomi liittyisi Prüm II -asetuksella perustettavaan eurooppalaiseen poliisirekisterihakemistojärjestelmään (EPRIS).

Tämä tehostaisi ja yksinkertaistaisi poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen tiedonvaihtoa toisten järjestelmään liittyneiden maiden kanssa. Uusi järjestelmä huomioi myös tietosuojan nykyistä menettelyä paremmin.

Esityksen mukaan automaattisia hakuja voisi tehdä DNA-, sormenjälki- tai kasvokuvien viitetietoihin, ajoneuvorekisteritietoihin ja poliisirekisteritietoihin kadonneiden henkilöiden ja vainajien tunnistamiseksi rikostutkinnan yhteydessä. Humanitaarisista syistä johtuvien katoamisten tai menehtymisien yhteydessä automaattisen kyselyn voisi tehdä DNA-, sormenjälki- tai kasvokuvien viitetietoihin sekä ajoneuvorekisteritietoihin. Hakua ei voisi tehdä poliisirekisteritietoihin, koska tilanteessa ei olisi riittäviä perusteita poliisirekisterikyselylle.

EPRIS-järjestelmän kautta kysely voidaan tehdä vain sellaisten rikosten ennalta estämistä, paljastamista ja tutkimista varten, josta voi seurata vähintään vuoden vankeusrangaistus. Kyselyjä voi tehdä vain yksittäistapausten yhteydessä. Tehokkaampi ja nopeampi tiedonsaanti esitutkinnassa voi muun muassa nopeuttaa rikosprosessia.

EPRIS:sen käyttöönoton myötä tietopyyntö pystytään kohdistamaan sille valtiolle, jolla on tietoa kysyttävästä henkilöstä. Näin vältetään turhia kyselyjä ja tällaisiin kyselyihin vastaamista, mikä vapauttaa resursseja muihin tehtäviin. Erityisesti rajat ylittävän rikollisuuden selvittämisen kannalta on kustannustehokkaampaa se, että tietoa saadaan tarvittaessa useammastakin relevantista jäsenvaltiosta, jossa samat tekijät ovat toimineet.

Lisätietoja:
poliisijohtaja Hannele Taavila, p. 0295 488 568, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Valtioneuvoston yleisistunnon 16.4.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto — Thu, 16 Apr 2026 10:39:00 GMT

Valtioneuvoston yleisistunnon 16.4.2026 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

]]>

Hallitus esittää ensihoidon kuljetusten rahoitusvastuun siirtämistä Kelalta hyvinvointialueille

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 16 Apr 2026 10:35:00 GMT

Esityksellä tavoitellaan terveydenhuollon monikanavaisen rahoitusjärjestelmän yksinkertaistamista sekä ambulanssikuljetusten tarkoituksenmukaista järjestämistä.

Kuljetukset rahoitettaisiin jatkossa valtion hyvinvointialueille osoittamalla rahoituksella ja hyvinvointialueille säädettäisiin oikeus periä näistä palveluista asiakasmaksuja.

Lisäksi esityksellä varmistetaan, että ensihoitopalveluun sisältyviä kuljetuksia sekä muita ambulanssilla toteutettavia kuljetuksia on jatkossakin saatavilla Manner-Suomen tavoin myös Ahvenanmaalla.

Ahvenanmaan maakunnalle siirrettäisiin uuden lainsäädännön nojalla vuodesta 2028 alkaen 0,8 miljoonan euron erillisrahoitus. Rahoitusta tarkistettaisiin vuosittain hyvinvointialueiden hintaindeksin kehityksen ja palvelutarpeen muutoksen mukaisesti.

Muutoksia myös terveydenhuolto- ja asiakasmaksulakiin

Terveydenhuoltolakia muutettaisiin siten, että voimassa olevaa ensihoitopalveluun sisältymättömien kuljetusten sääntelyä selkeytettäisiin ja hyvinvointialueille säädettäisiin velvoite huolehtia niistä ambulanssilla tehtävistä potilaskuljetuksista, joista nykyisin voi saada korvausta Kansaneläkelaitokselta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia muutettaisiin siten, että laissa säädettäisiin ensihoitopalvelun asiakasmaksusta sekä jatkossa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevien ensihoitopalveluun sisältymättömien kuljetusten asiakasmaksuista. Kyseiset maksut kerryttäisivät maksukattoa.

Lisäksi asiakasmaksulainsäädännön indeksisääntelyä muutettaisiin ja käyttämättä jätetyn palvelun maksun soveltamisalaa laajennettaisiin.

Ehdotettavat muutokset tulisivat voimaan portaittain vuosien 2026 ja 2028 aikana. Ensihoitopalvelun ja muiden kuljetusten kustannus- ja järjestämisvastuun muutokset tulisivat voimaan 1.1.2028.

Tutustu hallituksen esitykseen:

Hallituksen esitys eduskunnalle ambulanssikuljetusten ja ensihoitopalveluun sisältyvien kuljetusten järjestämis- ja rahoitusvastuun uudistamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksumuutoksia koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätietoja

Hallitussihteeri Karin Koistinen, p. 0295 163 115, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Suomesta haetaan EU-rahaa merikaapelien korjauskapasiteetille

liikenne- ja viestintäministeriö — Thu, 16 Apr 2026 10:30:00 GMT

Hankkeen tavoitteena on lyhentää merenalaisten viestintä- ja energiakaapelien korjausaikaa normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä taata korjauskapasiteetin saatavuus, jos korjauskapasiteetin saatavuudessa on markkinahäiriöitä tai meriliikenne on estynyttä. Tavoitteena on, että Itämeren alueella on kaikissa tilanteissa nopeasti käytettävissä vähintään yksi kaapelinkorjausalus, joka kykenee korjaamaan mahdolliset kaapelivauriot nopealla aikataululla.

EU-rahoitusta on tarjolla Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF) -välineen CEF Digital -rahoitusohjelmasta merikaapelien korjauskapasiteetin vahvistamiseksi. Rahoitusta on haettavissa 20,00 miljoonaa euroa ja hakukierroksella haetaan pilottiprojektia Itämeren alueelle.

Mitä seuraavaksi?

Euroopan komission rahoitushaku päättyy 6.5.2026. Komission alustavan ilmoituksen mukaan rahoituspäätökset tehdään syksyllä 2026.

Tällä hetkellä on auki myös CEF Digital -ohjelman runkoverkkohankkeita ja älykaapeleita koskevat hakukohteet, joiden kansallinen määräaika on 6.5.2026. Hausta löytyy lisätietoa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sivuilta.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Sofia Lindbäck, p. 0295 342 165, sofia.lindback@gov.fi

]]>

Liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan sopimuksen muutokset vahvistettavana

liikenne- ja viestintäministeriö — Thu, 16 Apr 2026 10:29:00 GMT

Lakiesitys sisältää liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä sitä täydentävän eurooppalaisen sopimuksen ja siihen liittyvän tiemerkintöjä käsittelevän pöytäkirjan muutokset. Esityksellä saatetaan myös voimaan sopimusmuutosten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

Suomessa käytössä olevat liikenteenohjauslaitteet vastaavat jo suurelta osin sopimuksen muutoksia. Sopimuksen voimaansaattamisesta johtuvat muutokset tieliikennelakiin ovat vähäisiä. Muutoksia tehdään puomillisesta tasoristeyksestä varoittavan merkin (A27) ulkonäköön. Lisäksi pakollisen pysäyttämismerkin (B6) ja ajokaistakohtaisen suunnistustaulun (F3) määritelmiin tehdään vähäisiä muutoksia.

Tieliikennelain siirtymäsäännöstä muutetaan niin, että opastemerkkien vaihto voidaan porrastaa vuoteen 2039 asti. Porrastamisella huolehditaan siitä, ettei tienpitäjille aiheudu merkkien vaihdosta merkittäviä lisäkustannuksia.

Sopimuksen tavoitteena lisätä liikenneturvallisuutta

Liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan yleissopimuksen tarkoitus on helpottaa tieliikennettä ja lisätä liikenneturvallisuutta yhtenäistämällä kansainvälisesti liikennemerkit ja niissä olevat tunnukset sekä liikenneopasteet ja tiemerkinnät. Sopimuksen on allekirjoittanut 35 valtiota ja ratifioinut 75 valtiota. Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) alainen liikenneturvallisuustyöryhmä pitää sopimusta ajan tasalla.

Yhtenäisillä kansainvälisillä säännöillä pyritään vähentämään sopimusvaltioiden teillä tapahtuvien onnettomuuksien määrää. Myös tieliikenteen automaatio edellyttää, että liikenteenohjauslaitteet ovat kansainvälisesti yhdenmukaisia.

Liikennemerkkejä ja -opasteita koskevaan yleissopimukseen tehdyt muutokset ovat pääosin teknisiä ja liittyvät liikennemerkkien ulkonäköön tai sopimuksen luettavuuden parantamiseen. Sopimusmuutosten tarkoituksena on vähentää tulkinnanvaraisuutta ja yhdenmukaistaa liikennemerkkejä ja -opasteita entisestään. Lisäksi muutoksilla pyritään päivittämään liikenteenohjauslaitteiden ulkoasua siten, että ne ovat mahdollisimman selkeitä, yhtenäisiä ja helposti ymmärrettäviä kansainvälisessä liikenteessä.

Mitä seuraavaksi?

Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 17.4.2026. Sopimuksia koskevat lait tulevat voimaan myöhemmin valtioneuvoston asetuksella. Tieliikennelain muuttamista koskeva laki tulee voimaan 1.5.2026.

YK:n pääsihteeri on jakanut sopimusten muutosehdotukset sopimuspuolille keväällä 2025. Suomen on ilmoitettava sopimusmuutosten hyväksymisestä ja mahdollisista varaumista YK:n pääsihteerille viimeistään 12.5.2026.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Juuso Suomento, p. 0295 342 071, juuso.suomento@gov.fi

erityisasiantuntija Sofia Johansson, p. 0295 342 090, sofia.johansson@gov.fi

]]>

Perustuslain 10 §:ään muutoksia vakavimman rikollisuuden torjumiseksi

oikeusministeriö — Thu, 16 Apr 2026 10:27:00 GMT

Esitetyillä perustuslain 10 §:n muutoksilla mahdollistettaisiin vakavaan rikollisuuteen kohdistuva niin sanottu uhkaperusteinen rikostiedustelua koskeva lainsäädäntö. Jatkossa tietoa voitaisiin hankkia vakavan rikollisuuden uhkista jo nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, silloin kun se on välttämätöntä yksilön tai yhteiskunnan turvallisuuden suojaamiseksi.

Kotirauhan suojaan rajoituksia kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi

Nykyisin kotirauhan suojan ja luottamuksellisen viestin salaisuuden rajoittaminen rikosten torjunnassa edellyttää pääsääntöisesti konkreettista ja yksilöityä rikosepäilyä. Esitetyt muutokset mahdollistavat perustuslain tasolla sen, että vakavan rikollisuuden torjumiseksi yksityiselämän suojaan voitaisiin jatkossa säätää rajoituksia nykyistä laajemmin.

Lisäksi kotirauhan suojaa koskien lisättäisiin rajoitusperuste, joka mahdollistaisi tiedon hankkimisen sotilaallisesta toiminnasta ja muusta kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta. Yksityiselämän suojan rajoittaminen tällä perusteella on nykyisin mahdollista vain luottamuksellisen viestin salaisuuden osalta.

Rajoitusten oltava välttämättömiä ja oikeasuhtaisia

Tiedonhankinnan toimivaltuuksista tulee säätää tavallisella lailla tarkkarajaisesti. Säädettävien keinojen on oltava välttämättömiä ja oikeasuhtaisia ja niihin tulee liittää asianmukaiset oikeusturva- ja valvontajärjestelyt. Esitetyt muutokset eivät mahdollista esimerkiksi laajamittaista massavalvontaa.

Perustuslain sanamuotoja täsmennettäisiin myös vastaamaan perustuslakivaliokunnan vakiintunutta tulkintakäytäntöä. Samalla luottamuksellisen viestin salaisuutta koskevaa säännöstä ajantasaistettaisiin poistamalla nimenomaiset viittaukset kirjeeseen ja puheluun. Näillä muutoksilla ei ole tarkoitus muuttaa yksityiselämän suojan sisältöä.

Taustalla muuttunut turvallisuustilanne

Esityksen taustalla on vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvu, rikollisuuden kansainvälistyminen ja teknologinen kehitys, jotka ovat lisänneet tarvetta tehokkaammille keinoille torjua rikollisuutta ja suojata yhteiskunnan turvallisuutta. Nykyinen sääntely ei kaikilta osin vastaa muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia.

Hallitusohjelman mukaan arvioidaan tarve perustuslain täsmentämiseksi tehokkaan rikostiedustelun mahdollistamiseksi ja tiedustelutoimivaltuuksien laajentamiseksi kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin. Hankkeen taustalla on myös perustuslakivaliokunnan kannanotot perustuslain 10 §:n arviointitarpeesta ottaen huomioon muun muassa teknologinen kehitys ja vakavan rikollisuuden uudet muodot.

Perustuslain 10 §:n tarkistamista valmistelleen, oikeusministeriön asettaman työryhmän mietintö oli lausuntokierroksella 4.12.2025–2.3.2026. Työryhmän työtä on ohjannut parlamentaarinen ohjausryhmä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Lisätietoja:
osastopäällikkö Johanna Suurpää (oikeusministeriö) p. 0295 150 534, etunimi.sukunimi@gov.fi
lainsäädäntöneuvos Niklas Vainio (oikeusministeriö) p. 0295 150 041, etunimi.sukunimi@gov.fi
poliisiylitarkastaja Markus Terenius (sisäministeriö) p. 0295 486 840, etunimi.sukunimi@gov.fi (rikostiedustelulainsäädäntö)

Tiedote: Perustuslain yksityiselämän suojaa koskevan 10 §:n muuttamista koskeva valmistelu etenee
Tiedote: Lausuntokierroksella: Yksityiselämän suojaa koskevan sääntelyn muuttaminen perustuslaissa
Tiedote: Parlamentaarinen ohjausryhmä tukemaan perustuslain muutosten valmistelua
Tiedote: Työryhmä selvittää yksityiselämän suojaa koskevan sääntelyn muuttamista perustuslaissa

Sisäministeriön hanke poliisin rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi

]]>

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 16.4.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto — Thu, 16 Apr 2026 10:22:00 GMT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 16.4.2026 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

]]>

Maailman talousfoorumi on kutsunut työministeri Matias Marttisen maailman nuorten huippujohtajien verkostoon

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 16 Apr 2026 08:28:00 GMT

Verkostossa edistetään rajat ylittävää yhteistyötä ja yhteistä toimintaa keskeisten globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Verkostossa tartutaan monimutkaisiin ja laajoihin ilmiöihin, kuten taloudelliseen eriarvoisuuteen ja ilmastonmuutokseen.

”Olen hyvin kiitollinen kutsusta osaksi arvostettua verkostoa. Uskon verkoston tarjoavan konkreettisia mahdollisuuksia kehittyä ammatillisesti ja edistää samalla Suomen kannalta tärkeitä asioita osana kansainvälistä verkostoa”, Matias Marttinen sanoo.

Verkostoon kuuluu yli 1 400 jäsentä ja alumnia, jotka edustavat 120 eri kansallisuutta. Heihin lukeutuu muun muassa ministereitä, valtionpäämiehiä, hallitusten edustajia, toimitusjohtajia ja liike-elämän johtajia, kansalaisjärjestöjen johtajia, taiteilijoita, yrittäjiä, teknologian edelläkävijöitä, opettajia ja toimittajia.

Verkoston toiminnassa ovat olleet mukana muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Ruotsin kruununprinsessa Victoria, Uuden-Seelannin entinen pääministeri Jacinda Ardern, Facebookin perustaja Mark Zuckerberg sekä Googlen perustajat Larry Page ja Sergei Brin.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Teresa Salminen, p. 029 504 7318 (kysymykset ministerille)

]]>

Varautumiskoalitio koolla Helsingissä: Venäjä on merkittävin turvallisuusuhka Euroopalle

sisäministeriö — Thu, 16 Apr 2026 05:59:00 GMT

EU:n varautumisyhteistyötä edistetään 11 maan ministerikoalitiossa, joka perustettiin keväällä 2025. Kolmatta kertaa kokoontuva varautumiskoalitio painottaa työssään muun muassa riski- ja uhka-arvioiden tärkeyttä, kriittisen infrastruktuurin suojaamista sekä siviilisotilaallisen yhteistyön merkitystä. EU:n yhteinen varautuminen on tärkeämpää kuin koskaan.

-Venäjä on merkittävin turvallisuusuhka Euroopalle. Tämä uhka on eksistentiaalinen, eikä se kosketa vain ensilinjan maita, vaan vaikutukset tuntuvat koko Euroopassa, sanoo kokouksen puheenjohtaja sisäministeri Mari Rantanen.

-Koko yhteiskunnan varautumiseen on entisestään panostettava sotilaallisen varautumisen lisäksi. Varautuminen ja sisäinen turvallisuus ovat myös merkittävä osa puolustuskykyä. EU-tason toimilla voidaan tuoda merkittävää lisäarvoa ja parantaa unionin kykyä vastata useita jäsenmaita koskeviin tilanteisiin, ministeri Rantanen jatkaa.

Kokonaisturvallisuus ja varautuminen muodostavat laajan politiikka-alan, joka hakee vielä paikkaansa monessa maassa ja EU:ssa. Sen valmistelu edellyttää yhteistyötä, koordinaatiota ja resursseja. Jos EU ei varaudu, voivat tulevat mahdolliset kriisit muodostua entistä haastavimmiksi. Varautumisen näkökulma tulee huomioida tiiviisti säädösten ja lainvalmistelun yhteydessä.

Ukrainan oppeja hyödynnettävä täysimääräisesti

Turvallisuusympäristö on muuttunut erittäin pitkäkestoisesti ja Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan on edelleen merkittävin tekijä, joka vaikuttaa Euroopan turvallisuuteen. On ratkaisevan tärkeää, myös Euroopan turvallisuuden kannalta, että EU:n vahva tuki Ukrainalle jatkuu niin kauan kuin tarve vaatii. Myös Lähi-idän konfliktilla on laajoja vaikutuksia Euroopan turvallisuuteen.

Kokouksessaan ministerit keskustelevat myös siitä, että Ukrainan kokemukset Venäjän hyökkäyssodasta tulee hyödyntää täysimääräisesti. Ukraina on muun muassa kehittänyt innovatiivisia ratkaisuja siviilien suojelemiseen ja heillä on erityistä osaamista esimerkiksi liittyen droonien käyttöön ja niiden torjuntaan.

-Droonit muodostavat Suomen ja EU:n turvallisuudelle uudenlaisen uhkan. Uhkaan varautuminen on myös siviiliviranomaisten vastuulla. Droonien torjuminen edellyttää uusia toimivaltuuksia, teknisten järjestelmien hankkimista ja osaamista, toteaa ministeri Rantanen.

Lisätietoja:
pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, p. 0295 488 400, etunimi.sukunimi@gov.fi
ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri, p. 040 720 2216, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Suomi rajoittaa osallistumistaan Venetsian biennaaliin Venäjän osallistumisen vuoksi

opetus- ja kulttuuriministeriö — Thu, 16 Apr 2026 05:27:00 GMT

”Suomen poliittinen johto ei osallistu Venetsian biennaaliin, mikäli Venäjä on mukana näytteilleasettajissa. Pidämme kuitenkin tärkeänä suomalaisen taiteen ja kulttuurin edistämistä sekä taiteilijoiden ja alan toimijoiden tukemista. Tämän vuoksi Suomi osallistuu biennaaliin virkamiestasolla”, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.

Suomen kanta Venäjän osallistumiseen kansainvälisille foorumeille on selkeä: osallistumista ei tule sallia niin kauan kuin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu. Opetus- ja kulttuuriministeriö on seurannut tilannetta kevään ajan ja jatkaa yhteistyötä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa yhteisen kannan vahvistamiseksi.

Venäjä aikoo avata oman paviljonkinsa Venetsian biennaalissa ensi kertaa sen jälkeen, kun se aloitti hyökkäyssodan vuonna 2022. Venetsian biennaalin hallitus on perustellut päätöstään sallia Venäjän osallistuminen taiteen avoimuudella, vuoropuhelun edistämisellä sekä sensuurin torjumisella.

Päätös on herättänyt laajan vastareaktion Euroopassa. Yhteensä 22 Euroopan maan kulttuuriministerit, Suomi mukaan lukien, ovat allekirjoittaneet yhteisen kirjeen, jossa vaaditaan Venäjän osallistumisen uudelleenarviointia. Lisäksi Euroopan komissio on viestinyt mahdollisuudesta jäädyttää tai periä takaisin biennaalille myönnettyä rahoitusta.

Venetsian taidebiennaali on maailman vanhin ja yksi kuvataiteen keskeisimmistä kansainvälisistä foorumeista. Sen päätöksillä on merkittävä painoarvo, ja tapahtuma toimii tärkeänä kulttuurivaihdon ja kohtaamisten alustana taiteilijoille. Tästä syystä sen rooliin kuuluu myös vastuu taiteilijoita kohtaan.

Suomi jatkaa edelleen vankkumatonta tukeaan Ukrainalle sekä sitoutumistaan demokraattisten arvojen edistämiseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Johanna Koponen, p. 0295 330 003

]]>

Ulkoministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnoksen passilain ja henkilökorttilain muuttamiseksi

ulkoministeriö — Wed, 15 Apr 2026 13:40:00 GMT

Esityksen tavoitteena on ajantasaistaa passi- ja henkilökorttipalveluita koskeva lainsäädäntö, siltä osin kuin se liittyy ulkoasiainhallinnon toimintaan.

Passilakiin ja henkilökorttilakiin ehdotetaan useita muutoksia, jotta lain sisältö vastaisi paremmin ulkoasiainhallinnossa jo tapahtuneita muutoksia sekä sääntely saatettaisiin perustuslain ja perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaiseksi.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi passi- ja henkilökorttilakia muun muassa siten, että päätöksenteko ulkomailla oleskelevien Suomen kansalaisten hakemien passien ja henkilökorttien myöntämisestä keskitettäisiin Suomen edustustoilta ulkoministeriölle.

Suomen edustustot ottaisivat jatkossakin vastaan passi- ja henkilökorttihakemuksia ulkomailla kuten ennenkin. Hakemusten käsittelyyn voisivat osallistua myös edustustoissa työsuhteessa olevat henkilöt, joiden kelpoisuudesta, tehtävistä ja rikosoikeudellisesta virkavastuusta säädettäisiin laissa.

Lisäksi laissa säädettäisiin Suomen kunniakonsulaattien tehtävistä passi- ja henkilökorttiasioissa perustuslain edellyttämällä tavalla.

Esityksen tavoitteena on varmistaa, että ulkoasiainhallinnon passi- ja henkilökorttipalvelut voidaan hoitaa joustavasti, taloudellisesti ja tehokkaasti käytössä olevien määrärahojen ja henkilöresurssien puitteissa.

Ulkoministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta 10.kesäkuuta 2026 mennessä.

Lisätietoja

Passi- ja notaariasioiden yksikön päällikkö Anna Esko, puh. +358 295 350 723
Johtava erityisasiantuntija Minna-Kaisa Liukko, puh. +358 295 351 053
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Valtioneuvoston yleisistunnon 16.4.2026 asialista julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto — Wed, 15 Apr 2026 12:11:00 GMT

Valtioneuvoston yleisistunnon 16.4.2026 asialista löytyy täältä.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen osallistuu Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän kokoukseen

puolustusministeriö — Wed, 15 Apr 2026 12:03:00 GMT

Kokouksessa käsitellään Ukrainan tilannetta sekä koordinoidaan Ukrainalle annettavaa materiaali- ja koulutustukea.

”Keskustelemme ajankohtaisesta tilanteesta ja tuen vahvistamisesta Ukrainalle. Suomi jatkaa Ukrainan tukemista sekä kahdenvälisesti että eri yhteistyökokoonpanoissa”, ministeri Antti Häkkänen toteaa.

Ukraine Defense Contact Group koostuu noin 50 maasta, jotka koordinoivat materiaalituen toimittamista Ukrainaan. Kokouksen puheenjohtajina toimivat Ison-Britannian puolustusministeri John Healey ja Saksan puolustusministeri Boris Pistorius. Ukrainan tilannetta esittelee puolustusministeri Myhailo Fedorov. Kokoukseen osallistuu myös Naton pääsihteeri Mark Rutte.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Esko Salminen, puh. +358 295 140 094.

]]>

Ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtajaksi seitsemän hakijaa

ympäristöministeriö — Wed, 15 Apr 2026 11:58:00 GMT

Lainsäädäntöjohtaja vastaa ministeriön lainsäädäntöohjelman seurannasta sekä lainsäädännön valmistelun, kehittämisen ja toimeenpanon yhteensovittamisesta yhteistyössä kansliapäällikön ja ministeriön osastojen ja yksiköiden kanssa.

Virkaa hakivat

Andersin Hannamari
Karjalainen Anu
Mishra Deepti
Norokorpi Maija
Nurmikolu Marko
Nyholm Elina
Suopanki Usko Ensio

Lisätietoja

Juhani Damski
kansliapäällikkö
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Puolustustarvikkeiden viennistä annettua lakia muutetaan

puolustusministeriö — Wed, 15 Apr 2026 11:50:00 GMT

Esityksen mukaisesti lain soveltamisalaa tarkennettaisiin sekä päivitettäisiin puolustustarvikkeen määritelmää ampuma-aseiden osalta. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uutena lupatyyppinä yleinen vientilupa, joka yksinkertaistaisi erityisesti ei-kaupallisiin ja väliaikaisiin vientitilanteisiin liittyvää lupamenettelyä.

Valvontaa myös tehostettaisiin tarkentamalla puolustustarvikkeiden viejille asetettavia vaatimuksia ja kirjanpitovelvollisuuksia. Lisäksi mahdollistettaisiin viennin jälkeiset tarkastukset. Tiettyjen teknologioiden kohdalla luotaisiin puolustushallinnon sisäinen vapautusmenettely.

Päätöksentekoa valtioneuvostossa kohdennettaisiin uudelleen puolustusministeriön ja valtioneuvoston yleisistunnon välillä. Lisäksi lakiin tehtäisiin muutamia teknisiä ja kielellisiä muutoksia.

Puolustustarvikkeiden viennistä annetun lain uudistamistarpeita on tarkasteltu hallitusohjelman mukaisesti. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. helmikuuta 2027.

Lisätietoja puolustusministeriössä antavat hallitussihteeri Laura Sinisalo, p. 0295 140 081, ja erityisasiantuntija Frans Peltonen, p. 0295 140 021.

]]>

Etelä-Korea avaa markkinat suomalaisille siipikarjanlihavalmisteille

maa- ja metsätalousministeriö — Wed, 15 Apr 2026 10:59:00 GMT

Etelä-Korean elintarvike- ja lääketurvallisuusministeriö on hyväksynyt kuumennettujen siipikarjanlihavalmisteiden tuonnin Suomesta. Hyväksyntä koskee kolmea suomalaista lihanjalostuslaitosta, ja vienti Etelä-Koreaan voi käynnistyä heti.

Vientiluvan myötä Suomesta voidaan viedä Etelä-Koreaan esimerkiksi siipikarjanuggetteja sekä siipikarjanlihaa sisältäviä makkaroita ja pyöryköitä. Uusien tuotteiden arvioidaan kasvattavan Suomen elintarvikevientiä useilla miljoonilla euroilla vuodessa. Samalla myös suomalaisen siipikarjanlihan kysynnän odotetaan kasvavan, sillä tuotteet valmistetaan kotimaisesta raaka-aineesta.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kiittää Ruokavirastoa ja Suomen Soulin-suurlähetystöä hankkeen saattamisesta onnistuneeseen päätökseen.

- Hallituskaudella ruokaviennin eteen tehty aktiivinen yhteistyö tuottaa nyt satoa. Erityisen ilahduttavaa on saada avattua markkinoita uusille suomalaisille lisäarvotuotteille. Elintarvikeviennin arvon kasvattaminen perustuu nimenomaan korkean jalostusasteen tuotteisiin, Essayah toteaa.

Markkinoillepääsyhanke käynnistyi vuonna 2022

Siipikarjanlihavalmisteiden markkinoillepääsyä Etelä-Koreaan koskeva hanke käynnistettiin vuonna 2022, kun Etelä-Korea oli aiemmin hyväksynyt siipikarjanlihan tuonnin Suomesta. Siipikarjanlihaa on viety Etelä-Koreaan vuosittain noin 0,7–1,7 miljoonan euron arvosta.

Suomalaisten elintarvikkeiden vienti Etelä-Koreaan on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2025 viennin kokonaisarvo oli 32 miljoonaa euroa, josta 21,6 miljoonaa euroa koostui sianlihan ja 2,5 miljoonaa euroa maitovalmisteiden viennistä. Lisäksi Suomesta viedään Etelä-Koreaan muun muassa mehuja, suklaata ja myllyteollisuuden tuotteita.

Etelä-Koreaan haetaan vientilupia myös useille uusille elintarvikkeille. Tällä hetkellä käynnissä on markkinoillepääsyhankkeita, jotka koskevat äidinmaidonkorviketta, voita sekä raakoja marinoituja ja suolattuja siipikarjalihavalmisteita.

Lisätietoja

Eläinlääkintöneuvos Hentriikka Kontio, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 16 2423
Sähköpostit maa- ja metsätalousministeriössä ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Ministeri Ranteelle Pääesikunnan Huollon ansioristi

liikenne- ja viestintäministeriö — Wed, 15 Apr 2026 09:29:00 GMT

– On suuri kunnia olla ensimmäinen ministeri, jolle Huollon ansioristi myönnetään. Onnittelut myös Väylän Kari Wihlmanille ansiorististä. Ne osoittavat, kuinka määrätietoisesti koko hallinnonalamme on työskennellyt Suomen turvallisuuden eteen. Tätä työtä tehdään pääosin ”tutkan alla”, joten tämä näkyvä kunnianosoitus on tärkeä ja kuuluu koko LVM:n joukkueelle. Kiitän vielä Puolustusvoimia tiiviistä yhteistyöstä, jota teemme kovan turvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Tämä työ jatkuu edelleen, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.

Huollon ansioristi on Pääesikunnan huolto- ja materiaaliosaston sekä Huoltoupseeriyhdistyksen perustama ansioristi, joka voidaan myöntää tunnustuksena henkilölle, yritykselle tai yhteisölle tämän ansioista huollon ja sotilaallisen huoltovarmuuden sekä puolustusvoimien logistiikan hyväksi.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on ensimmäinen ministeri, jolle Huollon ansioristi myönnetään.

Lisätietoja:

ministeri Ranteen haastattelupyynnöt:
erityisavustaja Kasperi Lähteenmäki, p. 0295 342 039, kasperi.lahteenmaki@gov.fi

]]>

Eurooppaministeri Strand Berliiniin

valtioneuvoston viestintäosasto — Wed, 15 Apr 2026 09:10:00 GMT

”Saksa on Suomelle erittäin tärkeä liittolainen niin taloudessa, politiikassa kuin turvallisuudessakin. Arvostamme ja tuemme Saksan sitoutumista koko Euroopan turvallisuuden vahvistamiseen”, sanoo ministeri Strand.

Keskusteluissa on esillä muun muassa EU:n tuleva monivuotinen rahoituskehys (Multiannual Financial Framework, MFF) vuosille 2028–2034 ja unionin kilpailukyky. Rahoituskehyksellä määritellään menojen enimmäismäärät eri toimialoille yleensä seitsemän vuoden ajanjaksolle.

”EU tarvitsee modernin ja tulevaisuuteen suuntaavaan rahoituskehyksen. Varoja tulisi kohdentaa nykyistä vahvemmin keskeisimpiin poliittisin prioriteetteihin kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. On myös tärkeää, että tulevaan rahoituskehykseen ja EU-rahoitukseen ylipäänsä sovelletaan mahdollisimman vahvaa ja vähintäänkin nykyistä vastaavaa ehdollisuutta, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyen”, ministeri Strand sanoo.

Ministerit keskustelevat myös Ukrainan tukemisesta oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamiseksi sekä EU:n laajentumisen tilanteesta.

”Unkarin vaalitulos ja tämän myötä tapahtuva hallituksen vaihdos tarkoittavat toivottavasti myös sitä, että saamme Ukrainalle luvatun 90 miljardin rahoituspaketin maksuun mahdollisimman pian. Meidän tulee myös vihdoin kyetä avaamaan ensimmäiset neuvotteluluvut Ukrainan ja Moldovan EU-jäsenyysprosessissa. Samalla kaikkien osapuolien tulee muistaa, että eteneminen EU-jäsenyysprosessissa tapahtuu meriittipohjaisesti”, ministeri Strand toteaa.

Ministerit Strand ja Krichbaum ovat kollegoja EU:n yleisten asioiden neuvostossa. Neuvosto vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

Ministeri tapaa vierailun aikana myös Saksan liittokanslerin EU-poliittisen neuvonantajan Michael Claußin ja Jacques Delors Centre -tutkimuslaitoksen tutkijoita.

Lisätietoja: erityisavustaja Alexander Lång p. 0295 160 866 ja EU-erityisasiantuntija Heli Siivola p. +358 295 160 476, valtioneuvoston kanslia

]]>

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen vierailee Saksassa

valtiovarainministeriö — Wed, 15 Apr 2026 07:53:00 GMT

Rostockissa ministeri Ikonen osallistuu puheenvuorolla 16. huhtikuuta järjestettävään Baltic Sea Business Day 2026 -tapahtumaan. Tapahtuma kokoaa yhteen Itämeren alueen yrityksiä ja poliittisia päättäjiä keskustelemaan muun muassa taloudellisesta yhteistyöstä ja kestävästä kasvusta.

Vierailun aikana ministeri Ikonen tapaa muun muassa Mecklenburg-Vorpommern osavaltion pääministerin Manuela Schwesigin.

Hampurissa ministeri Ikonen tapaa muun muassa talous- ja innovaatiosenaattori Melanie Leonhardin. Keskusteluissa ovat esillä julkisen hallinnon digitalisaatio sekä Suomen ja Saksan väliset yhteistyömahdollisuudet.

Lisätietoja:
Ministeri Anna-Kaisa Ikosen erityisavustaja Minna Kurki, puh. 050 437 2718, minna.kurki(at)gov.fi 

]]>

Kuopion Energian SMR-hankkeen YVA-ohjelman kuuleminen alkaa

työ- ja elinkeinoministeriö — Wed, 15 Apr 2026 07:21:00 GMT

YVA-ohjelman kuuleminen alkoi 15.4.2026. Työ- ja elinkeinoministeriö toimii hankkeen yhteysviranomaisena huolehtien arviointiohjelman ja -selostuksen nähtävillä olosta, kooten lausunnot ja mielipiteet sekä antaen yhteysviranomaisen lausunnon. Suomen ympäristökeskus järjestää arviointiohjelmasta kuulemisen valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan Espoon sopimuksen mukaisesti.

Tarkastelussa kaksi toteuttamisvaihtoehtoa ja vaihtoehto, jossa hanketta ei toteuteta

Kuopion Energian pienydinvoimalahankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kahta vaihtoehtoa hankkeen toteuttamiseksi sekä vaihtoehtoa, jossa hanketta ei toteuteta. Toteutusvaihtoehdoissa yhtiö rakentaisi enintään noin 150 MW lämpötehoisen pienydinvoimalan, jossa on enintään neljä kaukolämpöä tuottavaa reaktoria Hepomäkeen tai Sorsasaloon.

Hepomäen vaihtoehdossa (VE1) pienydinvoimala rakennettaisiin noin yhdeksän kilometriä Kuopion keskustasta lounaaseen. Siinä kaukolämmön siirtämiseksi rakennettaisiin uuden tieyhteyden alle noin 2,5 kilometrin pituinen siirtoyhteys Kuopion Energia Oy:n kaukolämpöverkon liityntäpisteeseen Matkuksen alueella.

Sorsasalon vaihtoehdossa (VE2) pienydinvoimala rakennettaisiin noin kuusi kilometriä Kuopion keskustasta koilliseen. Kaukolämmön siirtämiseksi rakennettaisiin uusi noin 11–13 kilometrin pituinen järven pohjaan sijoittuva siirtoyhteys Kallaveden kautta Haapaniemen voimalaitokselle. Siirtoyhteyden eteläosassa tarkastellaan vaihtoehtoisia reittiosuuksia Väinölänniemen poikki tai kiertäen Rönön ja muut lähisaaret eteläpuolelta.

Molemmissa toteuttamisvaihtoehdoissa laitosalueen koko on noin 10 hehtaaria. Hanke edellyttää uusien tieyhteyksien, sähkönsiirtoyhteyden sekä vesi- ja viemäriyhteyksien rakentamista. YVA-menettelyssä tarkasteltava hanke sisältää myös voimalan käytön aikana muodostuvan hyvin matala-, matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen sekä korkea-aktiivisen käytetyn ydinpolttoaineen käsittelyn ja välivarastoinnin laitosalueella.

Kuulutus YVA-ohjelmasta nähtävillä 15.4.–15.6. - Yleisötilaisuus 27.4. Kuopiossa

Hanketta koskeva kuulutus on nähtävillä 15.4.–15.6. Kuopion, Iisalmen ja Suonenjoen kaupungeissa ja Lapinlahden, Leppävirran, Rautavaaran, Siilinjärven, Tervon, Pielaveden, Kaavin, Juuan ja Tuusniemen kunnissa. Ilmoitus kuulutuksesta julkaistaan 15.4. myös Savon Sanomissa ja Viikkosavo-lehdessä.

Ministeriö järjestää YVA-ohjelmasta yhdessä Kuopion Energia Oy:n ja Kuopion kaupungin kanssa myös julkisen yleisötilaisuuden. Siinä kansalaisilla on mahdollisuus saada tietoa hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista. Tilaisuus järjestetään maanantaina 27.4.2026 klo 17.00 alkaen Kuopion kaupungin valtuustotalon valtuustosalissa (Suokatu 42). Kahvitarjoilu alkaa klo 16.30. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä. Linkki julkaistaan ministeriön em. verkkosivulla.

YVA-ohjelmasta voi toimittaa mielipiteitä ministeriöön 15.6. saakka

TEM pyytää lausuntoja viranomaisilta ja yhteisöiltä, sekä järjestää kuulemisen kansalaisille ja yhteisöille. Kuulemisaika päättyy 15.6.2026. Kuuleminen toteutetaan verkossa Lausuntopalvelu.fi -palvelussa . Hankkeen YVA-ohjelma on nähtävillä työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa https://tem.fi/kuopion-energian-yva-ohjelma

Mielipiteitä ministeriöön voi esittää monella tavalla. Lausuntopalvelun lisäksi myös sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.tem(at)gov.fi tai postitse työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon osoitteeseen: Työ- ja elinkeinoministeriö, PL 32, 00023 Valtioneuvosto. Mielipiteen voi myös jättää ministeriölle osoitettuina valtioneuvoston jakelukeskukseen osoitteessa Kirkkokatu 12, Helsinki.

Annetuissa lausunnoissa ja mielipiteissä pyydetään viittamaan asian diaarinumeroon VN/10941/2026. Mielipiteet henkilötietoineen voidaan julkaista ministeriön hanketta koskevilla verkkosivuilla. Ministeriön tietosuojaselosteet löytyvät osoitteesta https://tem.fi/tietosuoja.

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Juho Korteniemi, TEM, p. 0295 047 054
erityisasiantuntija Venla Liljeström, TEM, p. 0295 047 058
kehityspäällikkö Petri Turtiainen, Kuopion Energia Oy, p. 040 709 7621

]]>

Suomi ja Kanada syventävät yhteistyötään arktisessa meriteollisuudessa ja teknologiayhteistyössä

työ- ja elinkeinoministeriö — Wed, 15 Apr 2026 05:50:00 GMT

”Suomella ja Kanadalla on yhteinen näkemys arktisen alueen strategisesta merkityksestä. Yhteisymmärryspöytäkirja tukee myös ICE Pact -jäänmurtajayhteistyön tavoitteiden edistämistä maiden välillä”, ministeri Puisto toteaa.

Pöytäkirjassa sovitaan käytännön yhteistyön edistämisestä meriteollisuuden suorituskykyjen, teollisten kumppanuuksien ja arktiseen toimintaympäristöön liittyvien ratkaisujen kehittämisessä. Näihin kuuluu muun muassa yhteistyö jäänmurtajahankkeissa ja meri-, satelliitti- sekä viestintäteknologioissa.

Ministeri Puisto vierailee Kanadassa tasavallan presidentti Alexander Stubbin työvierailuvaltuuskunnan jäsenenä. Vierailun aikana ministeri Puisto tapasi teollisuusministeri Jolyn lisäksi muun muassa myös Kanadan tekoälyministeri Evan Solomonin sekä energia- ja luonnonvaraministeri Timothy Hodgsonin. Tapaamisessaan 13.4.2026 ministerit Solomon ja Puisto sopivat Suomen ja Kanadan yhteistyön tiivistämisestä suvereenissa teknologiassa ja tekoälyssä.

Tasavallan presidentin vierailuun osallistuu myös laaja yritysdelegaatio, jossa on edustettuna yrityksiä erityisesti puolustus-, teknologia-, meri- ja kaivosteollisuudesta. Vierailun yhteydessä tasavallan presidentti Stubb ja Kanadan pääministeri Mark Carney antoivat yhteisen julkilausuman Ottawassa 14.4.

Suomi, Yhdysvallat ja Kanada käynnistivät syksyllä 2024 ICE Pact (Icebreaker Collaboration Effort) -jäänmurtajayhteistyön, jonka tavoitteena on tiivistää yhteistyötä maailmanluokan arktisten ja polaaristen jäänmurtajien sekä niihin liittyvien suorituskykyjen kehittämisessä.

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Reko-Antti Suojanen, TEM, p. 029 504 7220
elinkeinoministerin erityisavustaja Lars Aikala, puh. 02950 47330

]]>

Lainsäädännön arviointineuvosto täyttää 10 vuotta – vaikutusarviointien laatu on parantunut

valtioneuvoston viestintäosasto — Wed, 15 Apr 2026 05:34:00 GMT

Arviointineuvoston tehtävänä on arvioida hallituksen esityksiin sisältyvien vaikutusarviointien laatua ja antaa lausuntoja ministeriöille esitysluonnosten vaikutusarvioista. Arviointineuvosto toimii lainvalmistelun tukena itsenäisenä ja riippumattomana asiantuntijaelimenä. Neuvosto kiinnittää lausunnoissaan huomiota taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin sekä ympäristövaikutuksiin.

Neuvosto on antanut yhteensä 288 lausuntoa kymmenen vuoden aikana. Lausuntojen julkisuus tukee lainvalmistelijoita, päätöksentekijöitä ja laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Neuvosto edistää laadukasta ja tietoon perustuvaa lainvalmistelua. Arviointineuvoston työn merkitys korostuu erityisesti silloin, kun sääntelyllä on laajakantoisia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen tai kansalaisten arkeen.

Kymmenen toimintavuotensa aikana arviointineuvosto on osaltaan vahvistanut vaikutusarviointien asemaa olennaisena osana hyvää sääntelyä. Vaikutusarviointien laatu on kokonaisuutena parantunut vuosien mittaan: arvioinnit ovat aiempaa monipuolisempia, vaikutuksia tunnistetaan laajemmin ja tutkimustietoa hyödynnetään aiempaa useammin päätöksenteon tukena.

Arviointineuvosto jatkaa työtään sen puolesta, että vaikutusten arviointi perustuu entistä vahvempaan tietopohjaan ja avoimeen vaikutusten tarkasteluun. Vaikka pitkäjänteinen kehitystyö näkyy jo vaikutusarviointien laadun paranemisena, haasteita edelleen riittää. Arviointineuvosto on korostanut, että lainvalmistelun kiireiset aikataulut ovat edelleen keskeinen haaste vaikutusarviointien laadulle ja lainvalmistelun avoimuudelle. Lisäksi lainmuutosten vaikutuksia tulisi arvioida jälkikäteen nykyistä systemaattisemmin.

Lisätietoja: Lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen p. 040 089 4220. Arviointineuvos Meri Virolainen, lainsäädännön arviointineuvoston pääsihteeri p. 0295 160 202

Lainsäädännön arviointineuvosto on itsenäinen ja riippumaton toimielin, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esitysten luonnoksista ja niiden vaikutusarvioinneista. Se toimii valtioneuvoston kanslian yhteydessä ja sen sihteeristö on sijoitettu valtioneuvoston kansliaan.

]]>

Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä saaville valmistellaan siirtymäsäännöstä yleistuen yhteyteen

sosiaali- ja terveysministeriö — Tue, 14 Apr 2026 13:01:00 GMT

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää yleistuen tarveharkinnan vaikutukset niihin henkilöihin, jotka ovat jo päättäneet siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Lisäksi eduskunta edellyttää, että mahdolliset ennakoimattomat vaikutukset korjataan tuomalla tarvittavat lakimuutokset eduskunnan käsiteltäväksi viipymättä kevätistuntokaudella 2026.

Yleistukilaki tulee voimaan 1.5.2026. Yleistuki on tarveharkintainen etuus, ja osittainen varhennettu vanhuuseläke huomioidaan siinä tulona.

Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ei voi keskeyttää tai lakkauttaa, eikä päätöstä eläkkeelle siirtymisestä voi peruuttaa kolmen kuukauden määräajan jälkeen. Lainmuutoksen valmistelu koskee niitä henkilöitä, jotka ovat saaneet päätöksen osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä ennen 16.1.2026.

Tavoitteena on turvata näiden henkilöiden toimeentulo työttömyyden aikana tilanteessa, jossa päätös osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtymisestä on tehty ilman tietoa yleistuen vaikutuksista etuuden tasoon.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2026. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, ja sitä voitaisiin soveltaa takautuvasti yleistukilain voimaantulosta 1.5.2026 alkaen.

Lausuntokierroksen on tarkoitus käynnistyä kevään 2026 aikana.

Yleistuki

Lisätietoja

Sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Emmi Venäläinen, p. 0295 163 058, etunimi.sukunimi@gov.fi

Osastopäällikkö Liisa Siika-aho, p. 029 516 3085, etunimi.sukunimi@gov.fi

Muokattu 14.4. klo 16.15: Tarkennettu keitä lainmuutoksen valmistelu koskee.

]]>

Hallituksen esitysluonnos siviilitiedustelulainsäädännön ajantasaistamiseksi lausunnoille

sisäministeriö — Tue, 14 Apr 2026 10:00:00 GMT

Siviilitiedustelulainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2019. Sen jälkeen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti, kybertoimintaympäristö on monimutkaistunut ja Suomen Nato jäsenyys on tuonut esiin uusia lainsäädäntötarpeita. Esityksessä ehdotetut tarkennukset ja uudet toimivaltuudet vahvistaisivat viranomaisten kykyä vastata vakaviin kansallisen turvallisuuden uhkiin.

Uusi tietojärjestelmätiedustelu valtiollisiin toimijoihin

Esityksessä ehdotetaan uutta tietojärjestelmätiedustelua, joka kohdistuisi valtiollisiin toimijoihin. Sen avulla suojelupoliisi voisi hankkia tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan käytettävien tietojärjestelmien toiminnasta. Tiedustelu voisi koskea sekä järjestelmiin tallennettuja tietoja että järjestelmän osien välistä viestintää.

Lisäksi suojelupoliisille ehdotetaan toimivaltuutta estää tietojärjestelmän käyttö tai haitata sen toimintaa. Toimivaltuutta voitaisiin käyttää, jos järjestelmää käytetään Suomen kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan Suomen ulkopuolella.

Muutoksia tiedustelumenetelmiin ja tiedonhankintaan

Esityksessä ehdotetaan muutoksia tietoliikennetiedusteluun, jotta sitä voidaan käyttää tehokkaammin vakavien kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjumisessa. Sääntelyä päivitetään vastaamaan nykyistä teknologista toimintaympäristöä, ja tiedustelun käyttöedellytyksiä selkeytetään, jotta tiedonhankinta olisi aiempaa kohdennetumpaa.

Tietoverkoissa toteutettavaa peitetoimintaa kehitettäisiin niin, että sitä voidaan toteuttaa myös silloin, kun yksittäisiä kohdehenkilöitä ei voida tunnistaa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan näytteenoton ja tilapäisen haltuunoton mahdollistamista paikkatiedustelun yhteydessä. Tämä parantaisi viranomaisten kykyä arvioida esimerkiksi vaarallisia aineita tai hybridiuhkiin liittyviä kohteita.

Rajavartiolaitokselle uusi rooli siviilitiedustelun tukena

Rajavartiolaitokselle esitetään toimivaltaa avustaa suojelupoliisia tietyissä tiedustelumenetelmiä edellyttävissä toimenpiteissä. Tämä vahvistaisi viranomaisten yhteistoimintaa tilanteissa, joissa Rajavartiolaitoksen osaamista ja suorituskykyä tarvitaan.

Julkisuuslain salassapitoaikoihin merkittäviä pidennyksiä

Esityksessä ehdotetaan, että Suomen suhteita toiseen valtioon tai kansainväliseen järjestöön koskevan ulkoministeriön, tasavallan presidentin ja presidentin kanslian asiakirjojen salassapitoaika pidennettäisiin 40 vuoteen. Suojelupoliisin ja valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi sisäministeriön sekä sotilastiedustelun asiakirjojen salassapitoaikaa puolestaan pidennettäisiin 60 vuoteen. Tavoitteena on turvata Suomen kansainvälisiä suhteita ja estää sellaisten tietojen ennenaikainen julkistuminen, jotka voisivat vaarantaa kansallisen turvallisuuden tai Suomen aseman liittolais- ja kumppanimaiden keskuudessa.

Lisätietoja:
hallitusneuvos Johanna Hakala, p. 0295 488 452, sisäministeriö

]]>

Nuorisotyön tunnustuspalkinto jaettiin kolmelle

opetus- ja kulttuuriministeriö — Tue, 14 Apr 2026 09:11:00 GMT

Oulun kaupunki ja Oulun evankelisluterilaiset seurakunnat saavat tunnustuspalkinnon tehostetusta nuorisotyöstä. Tehostettu nuorisotyö on toimintamalli, jossa kunta, seurakunta ja järjestöt tekevät yhteistyötä nuorten tukemiseksi poikkeustilanteissa. Oulun kaupungin toimijoita kiitetään erityisesti pitkäjänteisestä ja edelleen ajankohtaisesta kehittämistyöstä, joka on hyödyttänyt koko nuorisoalaa valtakunnallisesti.

Toinen palkittava on Netari , Pelastakaa Lapset ry:n nettinuorisotalo. Netari on kehittänyt yli 20 vuotta digitaalista nuorisotyötä valtakunnallisesti. Netari kohtaa verkossa nuoria, joiden tavoittaminen muilla keinoin on haastavaa.

Kolmanneksi nuorisotyön tunnustuspalkinnolla palkittava Gettogymi tekee nuorisotyötä, joka ehkäisee ja vähentää 13–29-vuotiaiden väkivaltakäyttäytymistä, radikalisoitumista ja rikolliseen toimintaan pohjautuvaa jengiytymistä. Toiminta on ollut käynnissä vasta muutaman vuoden mutta Gettogymi on onnistunut luomaan uudenlaisen tavan toimia ja lähestyä nuoria.

- Nuorisotyössä tehdään valtavasti tärkeää työtä nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuususkon vahvistamiseksi. Nuorisotyön tunnustuspalkinto on yksi harvoista, konkreettisista kiitoksista ja tunnustuksista alalla. Halusin palkita sekä hyvästä ja pitkäjänteisestä työstä että antaa tunnustusta innovatiivisesta ja uudentyyppisestä toiminnasta, sanoo ministeri Poutala.

Nuorisotyön palkinnot jaetaan nuorisotyössä ansioituneelle henkilölle ja/tai yleishyödylliselle yhteisölle. Palkinnot on jaettu vuodesta 2002.

Lisätietoja:
- ministeri Poutalan erityisavustaja Elsi Juupaluoma, puh. 0295 330184
- johtaja Henni Axelin (OKM), puh. 0295 3 30205

]]>

Ilmastorahoitus suuntaa Suomen kohti päästövähennyksiä

ympäristöministeriö — Tue, 14 Apr 2026 08:00:00 GMT

Ilmastorahoituksella tarkoitetaan ilmastonmuutosta hillitsevien toimien julkista ja yksityistä rahoitusta. Hiilineutraali Suomi vuonna 2035 edellyttää investointeja, jotka oikein kohdennettuna vauhdittavat vihreää kasvua, innovaatioita ja puhtaan teknologian markkinoita.

Ympäristöministeriö julkaisi tänään koonnin julkisen ilmastorahoituksen nykytilasta sekä käytännön kehittämisehdotuksia tuleville vuosille.

Ilmastonmuutosta hillitään sekä julkisilla että yksityisillä varoilla. Suomalainen ilmastorahoitus koostuu yksityisten rahoitusmarkkinoiden investoinneista, EU:n eri rahoituskanavista ja kansallisesta valtion budjettirahoituksesta ja verokannustimista. Raportti tarjoaa päättäjille ajantasaista tietopohjaa esimerkiksi budjettineuvotteluihin, EU:n seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmisteluun ja vuoden 2027 hallitusohjelman pohjatyöhön.

“Päästöjen vähentäminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on pitkäjänteistä työtä. Heikossa taloustilanteessa on tärkeää, että ilmastorahoitus kohdistetaan vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla tavalla. Suomen ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää, että julkinen rahoitus mobilisoi yksityistä rahoitusta ja toisaalta pienentää investointien riskejä yrityksille, kunnille ja kotitalouksille”, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Miia Berger.

Vaikuttavia päästövähennyksiä mahdollisimman pienin kustannuksin

Raportti esittelee kustannustehokkaita päästövähennyskeinoja erityisesti taakanjakosektorilla, jossa päästöjen vähennystarve on suuri.

Raportissa suositellaan seuraavia vaikuttavia ja kustannustehokkaita toimia:

Helpotetaan turvepeltojen muuttamista kosteikoiksi. Poistetaan kosteikkotoimiin liittyviä hallinnollisia ja taloudellisia esteitä sekä muutetaan tukijärjestelmää kosteikkoviljelyyn kannustavaksi.
Vauhditetaan vähäpäästöistä raskasta liikennettä. Tuetaan nolla- ja vähäpäästöisen raskaan liikenteen kaluston hankintaa sekä investointeja jakelu- ja latausinfrastruktuuriin.
Edistetään vähäpäästöisten työkoneiden käyttöönottoa. Tuetaan nolla- ja vähäpäästöisten työkoneiden hankintaa sekä investointeja jakelu- ja latausinfrastruktuuriin erityisesti työkonekeskittymissä.
Lisätään valtion riskirahoitusta uusiin vihreän siirtymän investointeihin. Kohdennetaan rahoitusta erityisesti ensimmäisen kaupallisen vaiheen investointeihin.

Ilmastorahoituksen vaikuttavuuden lisäämiseksi valtionhallinnon on tärkeää kehittää tietopohjaa rahoitusta koskevan päätöksenteon tueksi muun muassa vihreän budjetoinnin ja säännöllisten kustannustehokkuusarviointien avulla. Riittävä EU-rahoitus ilmasto- ja ympäristötoimiin tulee varmistaa nyt, kun EU:n monivuotinen rahoituskehys ja sen ohjelmat ovat valmisteilla. Lisäksi olemassa olevia määrärahoja voidaan jakaa esimerkiksi tulosperusteisesti, ja valtion omistamien yhtiöiden sijoituksia on mahdollista suunnata enemmän vihreään siirtymään.

Raportti on laadittu ympäristöministeriön virkatyön koordinoimana osana Euroopan unionin LIFE –ohjelman osarahoittamaa Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hanketta. Raportissa on hyödynnetty ilmastorahoituksen asiantuntijaverkoston kanssa käytyjä keskusteluja ja Suomen ympäristökeskuksen laatimia kustannustehokkuuslaskelmia.

Lisätietoja

Miia Berger
erityisasiantuntija
+358 50 477 0882
etunimi.sukunimi@gov.fi

Santtu Karhinen (kustannustehokkuuslaskelmien osalta)
Erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus
+358 29 525 1889
etunimi.sukunimi@syke.fi

Tietolaatikko: Mitä on vihreä budjetointi?

Vihreällä budjetoinnilla tarkoitetaan sekä olemassa olevien että ehdotettujen määrärahojen ympäristövaikutusten kartoitusta ja ympäristövaikutusten kytkemistä entistä vahvemmin päätöksentekoon valtion budjetista päätettäessä. Vihreä budjetointi on jo käytössä joissain valtioissa ja kaupungeissa, ja työkaluna se mahdollistaa ympäristövaikutuksia aiheuttavien talouspäätösten seurannan.

Talousarviota laadittaessa vihreässä budjetoinnissa arvioidaan ja huomioidaan kunkin määrärahan, veron tai verovähennyksen vaikutukset ympäristösitoumuksiin ja -tavoitteisiin (myönteinen, kielteinen, näiden sekoitus tai neutraali). Vihreä budjetointi edistää julkishallinnon päätöksenteon tietoperustaisuutta ja avoimuutta sekä kyvykkyyttä arvioida ympäristövaikutuksia.

]]>

Suomi jatkaa vahvan tuen osoittamista Ukrainalle Washingtonin kansainvälisissä kokouksissa

valtiovarainministeriö — Tue, 14 Apr 2026 07:23:00 GMT

"Geopoliittinen tilanne ja globaali talous puhuttavat meitä kaikkia. Epävakauden lisääntyessä tukemme Ukrainalle on entistäkin tärkeämpää ”, Purra sanoo.

Kansainvälinen valuutta- ja rahoituskomitea käsittelee Lähi-idän konfliktin vaikutuksia

Kansainvälinen valuutta- ja rahoituskomitea keskustelee maailmantalouden tilasta sekä Lähi-idän konfliktin vaikutuksista heikentyneeseen kasvunäkymään ja inflaation kiihtymiseen.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiri jatkaa vahvan tuen osoittamista Ukrainalle sekä korostaa monenkeskisen yhteistyön merkitystä globaalien haasteiden ratkaisuissa.

Kehityskomitea keskustelee jälleen työllisyyden kehittämisestä

Maailmanpankin ja IMF:n yhteisen kehityskomitean teemana on Maailmanpankin työpaikkojen luomiseen keskittyvä ohjelma. Työpaikkojen luominen ja sitä kautta taloudellisen hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen vakauden lisääminen kehittyvissä maissa nähdään keskeisenä kasvun mahdollistajana.

Suomi ja Pohjois- ja Baltian maat tukevat Maailmanpankin työpaikkojen luomiseen ja niiden laatuun sekä toimintaympäristön kehittämiseen liittyvää työtä.

Ministeri Purra osallistuu kevätkokouksissa myös korkean tason Ukraina-keskusteluun, valtiovarainministerien ilmastokoalition kokoukseen sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen työryhmän FATFin ministerikokoukseen.

Lisätietoja:
Alivaltiosihteeri Leena Mörttinen, puh. 02955 30021, leena.morttinen(at)gov.fi

]]>

Selvitys: Perusturvan rahoituksen yhtenäistäminen voisi selkeyttää rahoitusjärjestelmää, mutta ei todennäköisesti näkyisi asiakkaalle

sosiaali- ja terveysministeriö — Tue, 14 Apr 2026 06:01:00 GMT

Selvityksen taustalla on parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean vuonna 2023 julkaistu välimietintö, jossa esitettiin perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä osana sosiaaliturvauudistusta. Sosiaaliturvakomitean mukaan yhden perusturvaetuuden tavoitteena olisi yksinkertaistaa ja selkeyttää etuusjärjestelmää ja sen toimeenpanoa vaiheittain sekä helpottaa siirtymistä etuudelta toiselle. Yksi perusturvaetuus olisi edelleen syyperusteinen etuus.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan sisältyvä yleistukiuudistus toteuttaa osittain komitean ehdotusta yhdestä perusturvaetuudesta. Toukokuussa 2026 voimaan tuleva yleistuki korvaa työmarkkinatuen ja peruspäivärahan.

Nyt valmistunut selvitys tarkastelee yleistuen seuraavaa mahdollista kehitysaskelta, jossa yleistukeen yhdistettäisiin vähimmäismääräinen sairauspäiväraha, vähimmäismääräiset vanhempainpäivärahat sekä vähimmäismääräinen Kelan kuntoutusraha. Jos perusturvaetuuksien yhdistämistä jatketaan, tulee myös etuuksien rahoitusta tarkastella.

Useita vaihtoehtoja yhtenäistää perusturvan rahoitusta

Nykyisin perusturvaetuuksia rahoitetaan sekä valtion ja kuntien verovaroista että sosiaalivakuutusmaksuilla. Selvityksessä tarkasteltiin vaihtoehtoja, jossa vakuutusmaksurahoitus poistettaisiin kokonaan työttömyysturvan ja sairausvakuutuksen perusturvasta tai jossa perusturvan vakuutusmaksurahoitus yhtenäistettäisiin jollain tapaa.

Kuntien rahoitusosuuksilla työttömyysturvasta pyritään luomaan kannustimia kunnille edistää työllisyyttä. Selvityksessä pohdittiin vaihtoehtoa, että hyvinvointialueille lisättäisiin rahoitusosuus sairauspäivärahasta, minkä tarkoitus olisi luoda kannustimia potilaiden tehokkaampaan hoitoon. Yksi yhtenäistämisvaihtoehto olisi myös poistaa kuntien rahoitusvastuut työttömyysturvasta.

Selvityksen mukaan rahoituksen yhtenäistäminen voisi selkeyttää rahoitusta järjestelmän näkökulmasta, joskin muutokset eivät todennäköisesti näkyisi juurikaan etuudensaajalle.

Perusturvaetuuksien yhdistäminen voisi lisätä painetta yhtenäistää ansioturvaa

Sosiaaliturvakomitean välimietinnön mukaan yksi perusturvaetuuksien yhdistämisen tavoite on helpottaa siirtymiä eri riskitilanteiden, kuten työttömyyden ja sairauden, välillä. Koska ansioturvan ehdot vaikuttavat siihen, ketkä kuuluvat perusturvan piiriin, voisi uudistus luoda painetta yhtenäistää myös ansioturvan saamisen ehtoja, kuten esimerkiksi etuuden perusteena olevien tulojen määrittelyä.

Selvityksen tuloksia hyödynnetään osana sosiaaliturvauudistusta

Selvityksen tuloksia hyödynnetään osana yleistuen ja sosiaaliturvakomitean loppumietinnön valmistelua.

Selvitys yhdestä perusturvaetuudesta Näkökulmina rahoitus ja suhde ansioturvaan

Lisätietoja

tutkimuspäällikkö Jussi Tervola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 029 524 6134, etunimi.sukunimi@thl.fi

]]>

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja soidensuojelualueita koskevan lain päivittämisestä

ympäristöministeriö — Tue, 14 Apr 2026 05:53:00 GMT

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta laiksi eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun lain muuttamisesta. Päivitettävällä lailla on perustettu 71 soidensuojelualuetta vuonna 1988 eri puolille Suomea. Alueet painottuvat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntiin, ja alueista 14 sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella.

Soidensuojelualueiden rauhoitussäännökset on annettu erillisessä asetuksessa. Hankkeessa rauhoitussäännökset siirrettäisiin asetuksesta lain tasolle perustuslain edellyttämällä tavalla, sillä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on nykyisin säädettävä lailla. Samalla rauhoitussäännökset päivitettäisiin vastaamaan luonnonsuojelulain säännöksiä.

Pääosin soidensuojelualueiden rauhoitussäännökset säilyisivät nykyisellään. Rauhoitussäännöksissä turvattaisiin edelleen saamelaisen kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen edellytykset. Metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetun alueen ulkopuolella metsästyksen sääntelyä tarkennettaisiin nykyisestä, mutta metsästysmahdollisuudet säilytettäisiin pitkälti ennallaan. Lisäksi esityksessä tehtäisiin Palojoensuu-Maunu-välille suunnitellun valtatien 21 parannushankkeen edellyttämät vähäiset muutokset Enontekiöllä sijaitsevien Lätäsenon-Hietajoen ja Jietanasvuoman soidensuojelualueiden rajauksiin. Esityksessä ei tehtäisi muita muutoksia alueiden rajauksiin tai merkittäviä muutoksia voimassa oleviin rauhoitussäännöksiin.

Tavoitteena on, että eduskunta käsittelisi lakiesityksen syksyllä 2026 ja päivitetty laki tulisi voimaan alkuvuodesta 2027.

Soidensuojelualueita koskevan lain päivitys on jatkoa vuonna 2022 toteutetulle hankkeelle, jossa päivitettiin 28 kansallispuistoa, 19 luonnonpuistoa sekä eräitä valtion muita luonnonsuojelualueita koskevat lait vastaavalla tavalla. Päivitetyt lait tulivat voimaan 1.6.2023. Vuoden 1988 soidensuojelulain päivittämisen jälkeen päivitetään myös toinen, 59 soidensuojelualuetta koskeva laki vuodelta 1982 erillisessä hankkeessa.

Lausuntopyyntö (lausuntopalvelu.fi)

Lisätietoja

Ilona Latsa
erityisasiantuntija
p. 0295 250 388
etunimi.sukunimi@gov.fi

Nunu Pesu
ympäristöneuvos
p. 0295 250 215
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Pääministeri Orpo: Suomalaisen osaamisen arvo tunnustetaan EU:ssa

valtioneuvoston viestintäosasto — Mon, 13 Apr 2026 13:40:00 GMT

”Jyrki Kataisen nimitys EU:n ja arktisen alueen suhteiden erityisneuvonantajaksi on hieno uutinen. Suomalainen osaaminen tunnistetaan ja sen arvo tunnustetaan EU:ssa”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.

”EU:ssa työstetään parhaillaan uutta turvallisuusstrategiaa ja päivitetään arktista strategiaa. On erinomaista, että Jyrki Katainen tulee antamaan neuvoja arktista aluetta koskevista EU:n painopisteistä, kuten taloudellinen turvallisuus, yhteydet, kestävä kehitys sekä ilmasto ja energia, joilla on niin suuri merkitys.”

Lisätietoja: erityisavustaja Elisa Tarkiainen, p. 0295 516 001

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Kutsuntajärjestelmä laajennetaan koko ikäluokkaa koskevaksi – kutsuntainfopäivää kokeillaan syksyllä kolmella paikkakunnalla

puolustusministeriö — Mon, 13 Apr 2026 12:18:00 GMT

Kutsuntainfopäivä järjestetään kokeiluun osallistuvien kuntien lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa kaikille 17-vuotiaille. Kutsuntainfopäivän aikana nuorille annetaan tietoa maanpuolustuksesta, asevelvollisuudesta ja kokonaisturvallisuudesta. Lisäksi päivään sisältyy tietoa nuorten hyvinvointia tukevista toimista. Infolla pyritään kasvattamaan asepalveluksen suorittavien henkilöiden määrää ja vahvistamaan nuorten maanpuolustustahtoa. Tavoitteena on parantaa nuorten miesten ymmärrystä kutsuntaikäisyyden velvoitteista sekä lisätä naisten tietoutta vapaaehtoisesta asepalveluksesta ja siihen hakeutumisesta. Lisäksi laajempana yhteiskunnallisena päämääränä on nuorten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy.

”Kutsuntainfopäivällä varmistamme, että koko ikäluokka tulee kutsuntojen piiriin ja saa tietoa ennen kutsuntoja ja naisten vapaaehtoisen palveluksen valintatilaisuuksia. Näin nuoret saavat paremman ymmärryksen maanpuolustusvelvollisuudesta, kokonaismaanpuolustuksesta sekä kokonaisturvallisuudesta”, puolustusministeri Antti Häkkänen toteaa.

Kutsuntainfopäivän kokeiluhankkeessa valmistaudutaan valtakunnallisen mallin käyttöönottoon. Hankkeen avulla saadaan kokemuksia toteutuksen toimivuudesta erilaisilla alueilla ja oppilaitoksissa. Malli on tarkoitus skaalata alueelliselle ja valtakunnalliselle tasolle vuosina 2027–2028.

Kutsuntainfopäivä on osa kutsuntajärjestelmää, jonka kehittämisestä on linjattu parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean mietinnössä (2021), Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa (2023) sekä kutsuntojen kehittämistyöryhmän loppuraportissa (2024). Kutsuntajärjestelmän kehittämisellä pyritään vastaamaan ikäluokkien pienenemiseen sekä nuorten toimintakyvyn heikkenemiseen. Varsinaiset kutsunnat järjestetään erikseen.

Kokeiluhanketta valmistelevat puolustusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Puolustusvoimat ja Maanpuolustuskoulutus MPK yhteistyössä kokeiluun osallistuvien kuntien ja koulutuksen järjestäjien kanssa.

Lisätietoja

Thomas Gentz, vanhempi osastoesiupseeri, puolustusministeriö, puh. +358 295 140 055
Kati Lounema, johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. +358 295 330 037

]]>

Ulkoministeri Valtonen vierailee Kanadassa

ulkoministeriö — Mon, 13 Apr 2026 12:00:00 GMT

Vierailullaan ulkoministeri Elina Valtonen tapaa Kanadan ulkoministeri Anita Anandin 14. huhtikuuta Ottawassa.

Valtonen keskustelee Anandin kanssa Suomen ja Kanadan strategisen kumppanuuden toimeenpanosta, arktisesta turvallisuudesta sekä muista ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.

Suomi ja Kanada solmivat strategisen kumppanuuden ulko- ja turvallisuuspolitiikassa elokuussa 2025. Ulkoministeriöiden välisen strategisen kumppanuuden toimeenpaneminen on tärkeä osa Suomen ja Kanadan suhteiden syventämistä ja laaja-alaista edistämistä.

”Kanada on Suomelle tärkeä, arvoiltaan ja tavoitteiltaan samanmielinen strateginen kumppani. Nyt yhteistyö meille tärkeän liittolaisen kanssa kehittyy yhä pitemmälle. Läheisten kumppanien merkitys korostuu nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa”, toteaa ministeri Valtonen.

Ottawassa Valtonen osallistuu myös tasavallan presidentin Alexander Stubbin työvierailun ohjelmaan ja tukee vierailun tavoitteita muun muassa Kanadan ja Suomen välisten kaupallistaloudellisten suhteiden kehittämiseksi osallistumalla Suomen yritysvaltuuskunnan tapahtumaan.

Lisätietoja

Matilda af Hällström, ulkoministerin erityisavustaja puh. 050 476 9575
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamien vahinkojen hallinnasta pyydetään lausuntoja

maa- ja metsätalousministeriö — Mon, 13 Apr 2026 11:31:00 GMT

Hallituksen esitys metsästyslain sekä rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain (RauLaKo) muuttamisesta on lähetetty lausuntokierrokselle. Esityksellä toteutetaan valkoposkihanhia ja merimetsoja koskevat hallitusohjelman kirjaukset. Tavoitteena on vähentää ja hallita runsastuneiden lintukantojen aiheuttamia vahinkoja maanviljelykselle sekä kalataloudelle.

Esityksessä valkoposkihanhi ja merimetso lisätään metsästyslaissa mainittuihin riistalajeihin ja samalla rauhoitetaan ympäri vuoden. Molempiin lajeihin kohdistuva suojametsästys mahdollistetaan maatalouden, kalatalouden tai lentoliikenteen kohteiden suojaamiseksi vahingoilta. Samalla mahdollistetaan saaliin hyödyntäminen ravintona, ei kuitenkaan kaupallisesti.

Liitännäislakimuutoksena RauLaKo-lakiin tehdään tarvittavat muutokset, joilla turvataan metsästyslain nojalla rauhoitetun valkoposkihanhen aiheuttamien viljelysvahinkojen korvaaminen sekä kyseisten vahinkojen ennaltaehkäisevien hankkeiden avustaminen katkeamatta, kunnes valkoposkihanhen suojeluasema lintudirektiivin liitteissä on päivitetty.

Valkoposkihanhi ja merimetso ovat rauhoitettuja luonnonsuojelulailla ja EU:n lintudirektiivillä. Ne ovat molemmat kuitenkin elinvoimaisia lajeja ja runsastuneet viime vuosina huomattavasti. Runsaat kannat aiheuttavat vahinkoja viljelijöille ja kalataloudelle. Hallitus jatkaa hallitusohjelman mukaista vaikuttamistyötä lajeja koskevaan EU-lainsäädäntöön siten, että molempien lajien suojelustatus päivitettäisiin nykyistä kantaa vastaavalle tasolle.

Komissio on esittänyt Suomelle, että lintudirektiiviin liittyy kansallisia joustoja. Vastaavia joustoja on käytössä Suomen naapurimaissa, joissa runsastuneet kannat aiheuttavat myös haasteita. 

Esitys on määrä saada eduskuntaan kevään istuntokauden aikana. 

Lisätiedot valkoposkihanhia ja merimetsoa koskevasta valmistelusta 

Sonja Falk, ministeri Essayahin erityisavustaja, p. 050 911 4546, etunimi.sukunimi@gov.fi 

Juuso Kilpinen, ministeri Multalan erityisavustaja, p. 029 525 0128 
etunimi.sukunimi@gov.fi  

Jonas Liimatta, osastopäällikkö, luonnonvaraosasto, p. 0295 162 051, etunimi.sukunimi@gov.fi (metsästyslaki ja suojametsästys) 

Aaro Lemetyinen, erityisasiantuntija p. 0295250288, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi (RauLaKo)

Valkoposkihanhien ja merimetsoa koskevat tiedot muualla verkossa

Lausuntopyyntömateriaali Lausuntopalvelussa

Edellinen tiedote valkoposkia ja merimetsoja koskeva tiedote (26.3.2026)

]]>

Suomen viennin hiilikädenjälki kasvoi 22 miljoonaan tonniin – Ministeri Multala: ”Suomi vähentää päästöjään ripeästi ja vie puhtaita ratkaisuja maailmalle”

ympäristöministeriö — Mon, 13 Apr 2026 11:29:00 GMT

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) raportti arvioi, kuinka paljon suomalaiset tuotteet ja palvelut vähentävät päästöjä, kun ne korvaavat saastuttavampia vaihtoehtoja ulkomailla.

Uusimpien laskelmien mukaan suomalaisen viennin ilmastokädenjälki on noin 22 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO₂‑ekv.) vuodessa. Kokonaisvaikutus näkyy vahvimmin Kiinassa, muualla Aasiassa ja Tyynenmeren alueella, Venäjällä sekä Lähi-idässä. Suurin hiilikädenjälki syntyy kemianteollisuuden, metsäteollisuuden, metalliteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden ratkaisuista.

“Suomella on poikkeuksellisen hyvät edellytykset kasvattaa hiilikädenjälkeään: meillä on lähes päästötön sähköjärjestelmä, korkea teknologiaosaaminen ja yritykset, jotka kehittävät ratkaisuja kasvavaan globaaliin tarpeeseen. Tämä työ vahvistaa ilmastotavoitteitamme ja talouden elinvoimaa samanaikaisesti,” ministeri Multala sanoo.

Vihreän siirtymän investoinnit kertovat kasvavasta kysynnästä

Puheessaan ministeri muistutti, että Suomessa on vireillä poikkeuksellisen laaja joukko vihreän siirtymän investointeja. Elinkeinoelämän keskusliiton ylläpitämällä listalla on jo yli 1300 hanketta, joista yli 27 miljardin euron investoinnit ovat jo valmistuneet. Investointipäätöksiä on tehty yli 17 miljardin euron edestä, ja koko hankekanta ylittää 300 miljardia euroa.

“Suomeen suunnitellut vihreän siirtymän hankkeet kertovat kasvavasta luottamuksesta puhtaaseen talouteen. Investoinnit vahvistavat ilmastotavoitteitamme, mutta myös luovat työtä ja kilpailukykyä pitkälle tulevaisuuteen”, Multala totesi.

Hallitus pyrkii vahvistamaan investointiympäristöä ja varmistamaan, että mahdollisimman suuri osa hankkeista toteutuu. Tavoitteena on kasvattaa puhtaan talouden kotimaista kasvua ja syrjäyttää fossiilisia ratkaisuja kansainvälisesti suomalaisen teknologian viennin kautta.

“On ilo nähdä, kuinka suomalaiset yritykset tarttuvat mahdollisuuksiin ja investoivat puhtaisiin teknologioihin. Tämä työ on keskeistä, kun rakennamme vähähiilistä taloutta kotimaassa ja maailmalla”, Multala sanoo.

Lisätiedot

Juuso Kilpinen
Ministeri Multalan erityisavustaja
p. 029 525 0128
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Selvitys esittää keinoja alue- ja kuntavaalien äänestysjärjestelyjen selkeyttämiseen

oikeusministeriö — Mon, 13 Apr 2026 11:06:00 GMT

Selvitys tarkastelee alue- ja kuntavaalien äänestysjärjestelyjä tilanteessa, jossa vaalit toimitetaan samaan aikaan. Taustalla ovat huhtikuun 2025 vaalit, joissa aluevaaleissa hylättiin selvästi enemmän ääniä kuin kuntavaaleissa. Tavoitteena on tunnistaa käytännön ratkaisuja, joilla äänestäminen olisi jatkossa sujuvampaa ja virheiden riski pienempi.

Viisi suositusta äänestäjäkokemuksen parantamiseksi

Selvitys esittää viisi suositusta, jotka koskevat koko äänestysprosessia ennakkoviestinnästä äänestyspaikan järjestelyihin:

Vaalien visuaalinen erottaminen. Kummallekin vaalille suositellaan omaa selkeää tunnusväriä. Myös molempien vaalien äänestyslipuilla olisi omat värinsä: esimerkiksi siten, että aluevaalien lippu olisi violetti ja kuntavaalien oranssi. Värien tulee näkyä johdonmukaisesti koko äänestäjän polulla ennakkomateriaaleista vaaliuurniin saakka.
Äänioikeusilmoituksen ja ennakkoviestinnän kehittäminen. Äänioikeusilmoitusta esitetään uudistettavaksi siten, että samanaikaiset vaalit ja niihin liittyvät erityisjärjestelyt käyvät ilmi jo ensi silmäyksellä. Selvitys korostaa ennakkoviestinnän merkitystä: vaalipaikalla annettu tieto tulee usein liian myöhään.
Suullisen opastuksen vahvistaminen. Lyhyt ja yhdenvertainen suullinen ohjeistus heti äänestyspaikalle saavuttaessa vähentää merkittävästi hämmennystä ja virheiden riskiä. Perusohjeen tulee olla sama kaikille äänestäjille.
Selkeämmät materiaalit äänestyspaikalla. Ohjejulisteita, ehdokaslistoja ja äänestyslippuja suositellaan kehitettäväksi siten, että ne ovat helpompia hahmottaa ja kuormittavat äänestäjää mahdollisimman vähän.
Kaksi vaihtoehtoista äänestysjärjestelymallia kunnille. Kunnille suositellaan kahta tasavertaista mallia: kehitettyä yhdistelmäkoppia, jossa äänestäjä tekisi äänestysmerkinnät molempiin vaaleihin yhdessä ja samassa kopissa, sekä putkitettua mallia, jossa vaalit toimitetaan yksi kerrallaan. Toimivin ratkaisu riippuu äänestyspaikasta.

Oikeusministeriön tilaama, Kolmas Persoona Oy:n laatima selvitys toteutettiin joulukuun 2025 ja maaliskuun 2026 välisenä aikana. Työssä hyödynnettiin kuntien vaaliviranomaisten ja vaalivirkailijoiden kyselyjä, asiantuntijaraadin näkemyksiä, erityisryhmien kokemuksia sekä käytännön vaalitestauksia, joihin osallistui noin 250 testiäänestäjää.

Äänestysjärjestelyt samanaikaisesti toimitettavissa vaaleissa, selvitys oikeusministeriölle 13.4.2026, Kolmas Persoona Oy

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Laura Nurminen, p. 0295 150 008, etunimi.sukunimi@gov.fi
vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, p. 0295 150 128, etunimi.j.sukunimi@gov.fi
palvelumuotoilija Anna Sutherland, Kolmas Persoona Oy, p. 0400 300 171, etunimi@persoona.fi

]]>

Sisäministeri Rantanen vierailee Turkissa

sisäministeriö — Fri, 10 Apr 2026 12:00:00 GMT

Toistaiseksi turvapaikanhakijoiden määrä EU:ssa ei ole kasvanut Lähi-idän tilanteen seurauksena. Ihmisten liikkeelle lähtöön vaikuttavat monet tekijät, ja viranomaiset seuraavat kehitystä tiiviisti.

Turkin toiminnalla ja rajaturvallisuuden ylläpidolla on erityistä merkitystä Euroopan turvallisuuden ja maahanmuuton kannalta.

– Turkki on Euroopalle keskeinen kumppani muuttoliikkeen hillinnässä. Arvostamme Turkin panosta erityisesti laittoman maahantulon ehkäisemisessä ja alueellisen vakauden tukemisessa, sanoo sisäministeri Rantanen.

– Meillä on yhteisiä haasteita, joihin tarvitaan myös yhteisiä ratkaisuja. Toimiva turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmä edellyttää, että alueillamme laittomasti oleskelevat henkilöt voidaan palauttaa lähtömaihinsa, ministeri toteaa.

Ministerit keskustelevat lisäksi Suomen ja Turkin tehostetusta poliisiyhteistyöstä. Suomella ja Turkilla on kahdenvälinen sopimus rikosten ehkäisystä ja torjunnasta.

– Turkilla on merkittävä rooli Euroopan turvallisuuden kannalta. Läheinen yhteistyö ja säännöllinen tiedonvaihto ovat meille tärkeitä, ministeri sanoo.

Vierailullaan Turkissa ministeri Rantanen tapaa lisäksi YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR), Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) sekä EU:n turvapaikkaviraston (EUAA) edustajat. Hän tutustuu myös kiintiöpakolaisten valintaprosessiin, jossa Suomen viranomaiset toimivat yhteistyössä UNHCR:n kanssa.

Lisätietoja:
ylijohtaja Minna Hulkkonen, p. 0295 488 600, etunimi.sukunimi@gov.fi
johtava asiantuntija Johanna Puiro, p. 0295 488 237, etunimi.sukunimi@gov.fi (terrorismin torjunta, poliisiyhteistyö)

]]>

Lakiluonnos audiovisuaalisen tilausohjelmapalvelun investointivelvoitteesta lausunnoille

opetus- ja kulttuuriministeriö — Fri, 10 Apr 2026 11:54:00 GMT

Ehdotuksen mukaan Suomeen sijoittautuneet maksullisten tilausohjelmapalvelujen tarjoajat velvoitettaisiin osallistumaan eurooppalaisen audiovisuaalisen sisällön tuotannon rahoitukseen Suomessa. Velvoite koskisi myös toiseen EU:n jäsenvaltioon sijoittautuneita tilausohjelmapalvelun tarjoajia, jotka suuntaavat maksullista tilausohjelmapalvelua yleisölle Suomen alueella. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027.

Tavoitteena on kotimaisen av-tuotannon ja av-sisältöjen tukeminen, pienen kielialueen ja kulttuurin saatavuuden vahvistaminen audiovisuaalisissa sisällöissä sekä alan kasvun, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn parantaminen.

Ehdotuksella pantaisiin täytäntöön audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan AVMS-direktiivin 13 artiklan 2 kohta.

Tausta

Pääministeri Petteri Orpon hallitus päätti syyskuussa 2025, että hallitus valmistelee ja ottaa käyttöön EU-lainsäädännön mahdollistaman tilausohjelmapalveluille kohdistuvan investointivelvoitteen.

Investointivelvoite kohdentuu Suomessa suoratoistopalveluita tarjoaviin toimijoihin. Maksuvelvoitteen kautta kerättävät rahat ohjattaisiin kotimaisen elokuva- ja tv-tuotannon tukemiseen.

Luonnos hallituksen esityksesi on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön asettamassa työryhmässä. Työryhmän jäseninä olivat liikenne- ja viestintäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, valtiovarainministeriön, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Suomen elokuvasäätiön edustajat.

Lausuntopyyntö investointivelvoitteesta I lausuntopalvelu.fi

Lisätietoja:
hallitussihteeri Aura Lehtonen, opetus- ja kulttuuriministeriö p. 0295 330 340
kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä, opetus- ja kulttuuriministeriö p. 0295 330 224

]]>

Selvitys tuomioistuinten etukäteismaksusta on lausuntokierroksella

oikeusministeriö — Fri, 10 Apr 2026 11:27:00 GMT

Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2025 oikeustieteen tohtoreiden Mika Launiala ja Tarja Koskela laatiman esiselvityksen etukäteismaksusta tuomioistuimissa. Ministeriön tilaaman esiselvityksen tarkoituksena oli arvioida tuomioistuinmaksun etukäteen maksamisen oikeudellisia reunaehtoja sekä etukäteismaksun käyttöönottamisen oikeudenhoidollisia ja taloudellisia vaikutuksia.

Esiselvityksen mukaan etukäteismaksu on pääsääntö lähes kaikissa EU-maissa. Selvitys sisältää vertailutietoja oikeudenkäyntimaksua koskevasta sääntelystä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Virossa. Vertailumaissa on pääsääntönä oikeudenkäyntimaksun maksaminen asian vireillepanon yhteydessä. Lisäksi esiselvitys kartoittaa EU-tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä.

Etukäteismaksun käyttöönottamisen oikeudelliset reunaehdot liittyvät ensisijaisesti oikeuteen saada asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi, koska oikeudenkäyntimaksun vaatiminen ennakolta merkitsee tosiasiallisesti tuomioistuimeen pääsyn rajoittamista.

Etukäteismaksujärjestelmään siirtyminen antaisi varmuuden siitä, että maksuvelvollinen suorittaa vaaditun maksun eikä maksua tarvitse yrittää periä viime kädessä ulosoton kautta. Tällä olisi taloudellisia vaikutuksia säästyvän henkilötyön lisäksi myös valtiolle kertyvien tuomioistuinmaksujen muodossa. Selvittäjät katsoivat myös, että etukäteisen maksamisen seurauksena henkilö harkitsisi aiempaa tarkemmin tuomioistuimen palvelujen käyttämistä ja että asian selvittämistä tulisi jatkaa.

Ratkaisuja muutoksen tekemisestä tai edes alustavia arvioita menettelyn muuttamisesta ei oikeusministeriössä ole vielä tehty. Lausuntokierroksen tarkoituksena on kartoittaa näkemyksiä asiasta.

Oikeusministeriö, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö kartoittavat kunkin toimialan lainsäädännön mahdollisuuksia ja keinoja puuttua aiheettomiin valituksiin ja oikaisupyyntöihin. Esiselvitystä hyödyntää ministeriöiden 27.3.2026 asettama yhteinen työryhmä, jonka tehtävänä on pohtia, miten aiheettomiin valituksiin voitaisiin puuttua. Lisäksi oikeusministeriössä on käynnistetty Aiheettomien valitusten ja sarjavalitusten ehkäiseminen hallintolainkäytössä -hanke. Tarkoitus on tuottaa aiheesta esiselvitys ja laittaa se lausuntokierrokselle.

Lausunto pyydetään antamaan viimeistään 22.5.2026.

Lisätiedot:
hallitusneuvos Anne Hallavainio, p. 0295 150 049, etunimi.sukunimi@gov.fi
hallitusneuvos Merja Muilu, p. 0295 150 200, etunimi.sukunimi@gov.fi

Lue lisää:
Lausuntopyyntö etukäteismaksusta tuomioistuimissa

Esiselvitys etukäteismaksusta tuomioistuimissa: Selvityshenkilöiden raportti

Tiedote: Ministerit Meri, Ikonen ja Multala käynnistävät selvityksen aiheettomien valituksien ehkäisemisestä - Valtioneuvosto

Tiedote: Selvitystyö aiheettomien valituksien ehkäisemisestä etenee

]]>

Lausuntokierros: ajoneuvoasetuksen muutoksella määritettäisiin taksikilven väri

liikenne- ja viestintäministeriö — Fri, 10 Apr 2026 11:19:00 GMT

Ajoneuvoasetuksen muuttaminen liittyy taksisääntelyn muuttamista koskevaan lakiesitykseen, jossa ehdotetaan, että takseihin otettaisiin käyttöön erillinen värillinen rekisterikilpi eli taksikilpi. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 26.2.2026.

Asetusmuutoksella täydennettäisiin rekisterikilpien sääntelyä määrittämällä taksikilven väri. Lausuttavana olevan luonnoksen mukaan taksien rekisterikilpien pohjaväri olisi vihreä. Värin valinnassa on huomioitu erityisesti poliisin kenttävalvonnan tarpeet.

Mitä seuraavaksi?

Lausuntoja voi antaa 22.5.2026 asti. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027. Asetuksen voimaantulo riippuu eduskunnassa käsittelyssä olevien ajoneuvolain muutosten hyväksymisestä ja voimaantulosta.

Lisätietoja:

hallitusneuvos Sissi Kohtala, p. 0295 342 208, sissi.kohtala@gov.fi

]]>

Kansainvälinen kehitysrahoitus laski historiallisen paljon vuonna 2025

ulkoministeriö — Fri, 10 Apr 2026 10:51:00 GMT

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti torstaina 9. huhtikuuta järjestön kehitysapukomiteaan (DAC) kuuluvien maiden vuoden 2025 kehitysyhteistyötä koskevat alustavat tiedot. Kansainvälisen kehitysrahoituksen kokonaismäärä laski ennätykselliset 23,1 prosenttia vuonna 2025, mikä johtui rahoituksen vähenemisestä useissa maissa. Vuoden 2025 kansainvälisissä kokonaisluvuissa näkyvät erityisesti viiden suurimman rahoittajamaan rahoituksen lasku, joka kattoi 96 prosenttia kokonaislaskusta. Saksa nousi ensimmäisen kerran suurimmaksi yksittäiseksi rahoittajaksi ohi Yhdysvaltojen, joka on ollut pitkään maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. EU-jäsenmaiden rahoitus kattoi yhteensä 49,6 prosenttia kokonaisrahoituksesta.

Ukraina oli edelleen suurin yksittäinen kehitysyhteistyörahoitusta vastaanottanut maa. DAC-jäsenmaat, mukaan lukien EU, käyttivät vuonna 2025 kehitysyhteistyövaroja Ukrainan tukemiseen yhteensä 39,8 miljardia euroa (44,9 miljardia dollaria). Ukraina pysyi selvästi myös Suomen suurimpana kumppanimaana.

Suomen kehitysyhteistyörahoituksen määrä laskussa

Suomi raportoi kehitysyhteistyömenoja vuonna 2025 kokonaisuudessaan 1251 miljoonaa euroa. Alustavien tietojen mukaan summa vastasi 0,44 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Määrä on 51 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Prosentuaalisesti kehitysyhteistyömenot laskivat 3,9 prosenttia vuodesta 2024.

Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön ja Tuki Ukrainalle -momentin osuus oli 591 miljoonaa euroa ja muun kehitysyhteistyön osuus 661 miljoonaa euroa. Muuhun kehitysyhteistyöhön kuuluvat muun muassa Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista sekä osuus pakolaisten vastaanottokuluista.

Suurimmat muutokset edellisvuoteen näkyivät varsinaisen kehitysyhteistyön momentilla, jossa maksatukset vähenivät 73 miljoonalla eurolla. Laskua oli tasaisesti eri rahoitusmuotojen välillä, poislukien kansalaisjärjestöjen tuki. Muun kehitysyhteistyön osalta lasku kohdistui erityisesti pakolaisten vastaanottokuluihin (-49 miljoonaa euroa).

Suomen kehitysyhteistyön kohdentuminen vuonna 2025

Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta vuonna 2025 merkittävä osa kanavoitiin EU:n (316 miljoonaa euroa), YK:n (254 miljoonaa euroa) ja Maailmanpankkiryhmän (76 miljoonaa euroa) kautta. Hallitusohjelman painotukset suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta kanavoidussa tuessa (124 miljoonaa euroa) sekä humanitaarisessa avussa (117 miljoonaa euroa) näkyivät näiden historiallisen suurina suhteellisina osuuksina Suomen kehitysyhteistyöstä.

Ukraina pysyi ylivoimaisesti Suomen suurimpana kehitysyhteistyön kumppanimaana. Ukrainaan ohjattiin yhteensä 60 miljoonaa euroa, josta suurin osa rahoitettiin Tuki Ukrainalle -momentilta. Suoran kehitysyhteistyörahoituksen lisäksi ukrainalaisten pakolaismenot raportoitiin Suomen julkiseksi kehitysyhteistyöksi.

Julkinen kehitysyhteistyö muissa OECD- ja EU-maissa

Kansainvälisesti kehitysyhteistyön kokonaismäärä oli vuonna 2025 yhteensä 174,3 miljardia dollaria (155 miljardia euroa), mikä oli 23,1 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Tämä on historiallisesti suurin yhden vuoden aikana tapahtunut pudotus kansainvälisessä kehitysyhteistyössä. Suurimmat rahoittajat olivat Saksa, Yhdysvallat, Britannia, Japani ja Ranska. YK:ssa hyväksytyn 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteen OECD:n kehitysapukomitean (DAC) jäsenmaista ylittivät Tanska, Luxemburg, Norja ja Ruotsi. Keskimäärin jäsenmaiden kehitysyhteistyön bruttokansantulo-osuus oli 0,26 %. DAC-jäsenmaita on yhteensä 34, joista EU:n jäsenmaita on 23.

EU ja sen jäsenmaat olivat yhdessä suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. EU:n DAC-jäsenmaiden kehitysyhteistyön menot olivat yhteensä noin 86,5 miljardia dollaria (76,7 miljardia euroa), mikä vastaa 0,42 prosenttia EU:n DAC-jäsenmaiden bruttokansantulosta. Menot kuitenkin laskivat 9,8 prosenttia vuodesta 2024. Rahoitustason muutosta kuvaavissa prosenteissa on huomioitu inflaation vaikutus.

OECD:n kehitysapukomitean (DAC) jäsenistä kehitysyhteistyön menot kasvoivat 8 maassa ja vähenivät 26 maassa.

Vuoden 2025 kehitysyhteistyön tilastot kertovat laajasta muutoksesta kansainvälisessä kehitysyhteistyön rahoituksessa. Useat perinteiset rahoittajamaat ovat viime vuosina vähentäneet kehitysyhteistyömenojaan merkittävästi. Kehittyvien maiden oma rooli kestävän kehityksen edistäjinä on vahvistumassa. Ulkoinen rahoitus täydentää yhä useammin maiden omaa rahoitusta ja kytkeytyy kaupallisiin, investointipohjaisiin ja muihin yhteistyömuotoihin. Rahoitus on kasvanut Maailmanpankille (+6,4 %) ja alueellisille kehityspankeille (+11,9 %) sekä yksityisen sektorin tuelle (+13,1 %). Julkinen kehitysrahoitus on sen sijaan vähentynyt erityisesti vähiten kehittyneiltä mailta (-25,8 %) sekä humanitaarisesta avusta (-35,8 %), joissa rahoitustarve on suurin. Leikkaukset ovat kohdistuneet myös YK:n yleisrahoitukseen (-27 %), jolla on merkittävä vaikutus monenkeskisen järjestelmän toimintamalleihin.

Lopulliset vuotta 2025 koskevat tilastot julkaistaan vuoden 2026 lopussa. Niissä tarkentuu vielä muun muassa tuen alueellinen kohdentuminen. Lisäksi bruttokansantulo-osuus voi muuttua Tilastokeskuksen julkaiseman bruttokansantulon tarkentuessa.

Lisätietoja

Sara Alhola, asiantuntija, kehitysyhteistyön talous- ja oikeusyksikkö, puh. 0295 350 934
Sanna Takala, yksikönpäällikkö, kehitysyhteistyön talous- ja oikeusyksikkö, puh. 0295 350 044
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Hallitus vauhdittaa tekoälyn hyödyntämistä julkisessa hallinnossa

valtioneuvoston viestintäosasto — Fri, 10 Apr 2026 10:29:00 GMT

Tavoitteena on vahvistaa julkisen sektorin osaamista ja yhteistyötä tekoälyasioissa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Selvitys nopeuttamaan tekoälyn käyttöönottoa julkisissa palveluissa

Pääministeri Petteri Orpo on asettanut viestintäneuvos, KTM Arto Tenhusen selvittämään keinoja, joilla tekoälyn hyödyntämistä voidaan nopeuttaa ja laajentaa julkisissa palveluissa sekä kansalaisille ja yrityksille tarjottavassa tuessa. Selvitystyö alkaa 10. huhtikuuta ja päättyy 31. lokakuuta 2026.

Tavoitteena on tunnistaa konkreettiset ja nopeasti toteutettavat toimet, joilla tekoälyä voidaan hyödyntää tehokkaammin erityisesti julkisessa hallinnossa jo olemassa olevia ratkaisuja hyödyntäen.

Selvitys täydentää hallituksen digitaalisuuden ja datatalouden kasvuhankkeita sekä Suomen kansallista Digikompassia. Työssä huomioidaan EU-lainsäädäntö sekä käyttäjien perusoikeudet, turvallisuus ja esteettömyys.

Tekoälyneuvonantaja tukemaan valtioneuvoston tekoälytyötä

Liikenne- ja viestintäministeriö on nimittänyt filosofian tohtori Petri Myllymäen tekoälyneuvonantajaksi ajalle 13.4.2026–12.4.2027. Myllymäki on älykkäiden järjestelmien ja koneoppimisen professori Helsingin yliopistossa. Myllymäki on aiemmin toiminut useissa tekoälytutkimukseen ja -kehitykseen liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä.

Kansallinen tekoälyneuvonantaja vahvistaa valtioneuvoston tekoälyasioiden valmistelua ja kansallista yhteistyötä. Neuvonantaja tukee hallituksen tekoälylinjausten toimeenpanoa. Tekoälyneuvonantaja osallistuu Suomen EU- ja kansainvälisten politiikkalinjausten valmisteluun, edistää Suomen maakuvaa tekoälymaana ja edustaa Suomea kansainvälisissä yhteyksissä. Tekoälyneuvonantaja osallistuu Digikompassin uudistamiseen vuonna 2026. Neuvonantaja tarjoaa myös asiantuntemusta tekoälyn käyttöönottoon valtioneuvostossa.

Tekoälyneuvonantajan tehtävä on sijoitettu liikenne- ja viestintäministeriöön, mutta neuvonantaja toimii koko valtioneuvoston digitoimiston ja valtioneuvoston kanslian tukena tekoälyä koskevissa politiikka- ja strategialinjauksissa.

Lisätietoja:

Selvitys tekoälyn hyödyntämisestä:

Viestintäneuvos Arto Tenhunen, p. 0400 413314

Osastopäällikkö Harri Martikainen, p. 029 5160856

Tekoälyneuvonantaja:

johtava asiantuntija Petri Myllymäki (paikalla alkaen 13.4.2026)

yksikön johtaja Aino Sipari, p. 0295 342 011

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Työryhmä kartoittamaan lainsäädännön muutostarpeita kuluttajariitojen vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun

oikeusministeriö — Fri, 10 Apr 2026 10:19:00 GMT

ADR-direktiivi on EU-säädös, jonka tarkoituksena on varmistaa, että kuluttajat voivat ratkaista yritysten kanssa syntyneet tuotteita ja palveluja koskevat riidat ilman oikeudenkäyntiä helposti, puolueettomasti ja kohtuullisessa ajassa. Suomessa kuluttajariitojen ratkaisua tekeviä tahoja ovat kuluttajariitalautakunta, liikenne- ja potilasvahinkolautakunta liikennevahinkoasioissa sekä Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE.

ADR-direktiiviin liittyvä ADR muutosdirektiivi laajentaa tietyin edellytyksin kuluttajariitojen vaihtoehtoisen riidanratkaisun koskemaan myös EU:n ulkopuolisia yrityksiä. Jatkossa riidanratkaisua tekevät tahot voivat riitojen tehokkaan käsittelyn takaamiseksi myös yhdistää käsiteltäviä asioita.

Direktiivistä johtuvia muutoksia on tulossa ainakin kuluttajariitalautakunnasta annettuun lakiin, muussa kuin viranomaisessa tapahtuvasta kuluttajariitojen ratkaisemisesta annettuun lakiin sekä liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta annettuun lakiin.

Työryhmän tehtävänä on lisäksi selvittää, mitä muita lainsäädäntömuutoksia tarvitaan, jotta kuluttajariitalautakunnan käsittelyaikoja saataisiin lyhennettyä ja sen toimintaa tehostettua. Työssä hyödynnetään oikeusministeriön vuonna 2024 teettämää selvitystä kuluttajariitalautakunnan toiminnan kehittämistarpeista. Myös kuluttajariitalautakunta on toimittanut oikeusministeriölle omia kehitysehdotuksiaan.

Hanke liittyy kuluttajariitalautakunnan toiminnan kehittämisen osalta pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman tavoitteeseen, jonka mukaan oikeuspalvelujen saatavuutta parannetaan.

ADR-direktiiviin perustuvien muutosten on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 20.3.2028, ja sen nojalla annettuja säännöksiä on alettava soveltaa 20.9.2028 alkaen.

Työryhmän toimikausi kestää 31.3.2027 saakka.

Selvitys kuluttajariitalautakunnan toiminnan kehittämistarpeista

Lisätiedot:
lainsäädäntöneuvos Marja Luukkonen Yli-Rahnasto, p. 0295 150 190, etunimi.sukunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Tieliikennelain kokonaisuudistuksen vaikutukset pääosin myönteisiä

liikenne- ja viestintäministeriö — Fri, 10 Apr 2026 09:03:00 GMT

Tieliikennelain kokonaisuudistus on yksi merkittävimpiä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan valmistelemia lakimuutoksia viime vuosilta. Uusi laki tuli voimaan kesäkuussa 2020. Nyt laaditussa jälkiarviointiraportissa selvitettiin, miten uuden tieliikennelain tavoitteet ja arvioidut vaikutukset ovat toteutuneet. Tieliikennelain vaikutuksia arvioitiin erityisesti liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden osalta. Jälkiarvioinnin laati Ramboll Finland Oy.

Jälkiarvioinnin perusteella todettiin, että tieliikennelain uudistuksella on ollut pääosin myönteinen vaikutus. Uudistuksen arvioidaan yksinkertaistaneen ja selkeyttäneen liikenteen sääntelyä huomattavasti. Liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan tieliikennelain voimaantulon jälkeen. Tilastollisten muutosten osalta on kuitenkin mahdotonta arvioida, kuinka suuri osa kehityksestä johtuu tieliikennelain muutoksista, sillä kehitykseen ovat vaikuttaneet myös useat muut samanaikaiset ilmiöt ja kehityskulut.

Sidosryhmien arvioiden mukaan tieliikennelain onnistuneimpina muutoksina pidettiin sitä, ettei poliisilta tarvitse pyytää lausuntoja liikenteenohjauslaitteita asettaessa sekä sitä, että polkupyörässä on oltava punainen takavalo muun muassa pimeällä tai hämärässä. Vähiten onnistuneena pidettiin sitä, että sulkuviivan väri muutettiin keltaisesta valkoiseksi ja sitä, että pyörätie on nykyisin lähtökohtaisesti yksisuuntainen.

Uudistetun tieliikennelain tavoitteena lainsäädännön selkeys

Uudistettu tieliikennelaki tuli voimaan 1.6.2020. Uudistuksen tavoitteena oli lisätä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä luoda edellytyksiä liikenteen digitalisoitumiselle ja turvalliselle automaatiolle. Uudistuksessa koottiin aiemmin hajanaista sääntelyä yhdeksi kokonaisuudeksi ja pyrittiin parantamaan lainsäädännön selkeyttä, johdonmukaisuutta ja sovellettavuutta.

Tieliikenteen sääntelyllä on tärkeä rooli koko yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta. Tieliikennelaki sisältää muun muassa liikennesäännöt, liikenteenohjausta koskevat säännöt, ajoneuvon käyttämistä tiellä koskevat säännöt sekä liikennerikkomusta ja sen seuraamusta koskevat säännöt. Lainvalmistelussa pyrittiin luomaan mahdollisimman yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä säädöksiä. Tavoitteena on saada tienkäyttäjät toimimaan mahdollisimman yhdenmukaisesti ja ennakoivasti.

Mitä seuraavaksi?

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää 10.4.2026 hankkeen, jossa arvioidaan tieliikennelain muutostarpeita yhdessä sidosryhmien kanssa. Arviomuistio muutostarpeista tehdään vuoden 2026 aikana ja siinä hyödynnetään jälkiarvioinnissa tehtyjä havaintoja.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Juuso Suomento, p. 0295 342 071, juuso.suomento@gov.fi

]]>

EU:n maaperädirektiivin kansallisen toteuttamisen valmistelu alkaa virkamiestyöryhmässä

maa- ja metsätalousministeriö — Fri, 10 Apr 2026 08:18:00 GMT

Maaperädirektiivin tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2050 mennessä terve maaperä EU:ssa. Tähän pyritään vahvistamalla ja yhtenäistämällä maaperän seurantaa EU:n jäsenvaltioissa, vähentämällä maaperän pilaantumista, parantamalla maaperän terveyttä, säilyttämällä maaperä terveenä ja ehkäisemällä sen huonontumista. Direktiivissä säädetään puitteista ja toimenpiteistä, jotka koskevat maaperän terveyden seurantaa ja arviointia, maaperän kestokykyä ja pilaantuneiden alueiden käsittelyä.

Lisäksi direktiivi edellyttää jäsenvaltioilta toimia, joilla tuetaan maanomistajia ja maankäyttäjiä maaperän terveyden ja kestokyvyn edistämisessä. Kun maaperää peitetään keinotekoisilla materiaaleilla esimerkiksi rakentamisen tai teiden päällystämisen yhteydessä tai poistetaan esimerkiksi louhinnan tai rakennustöiden aikana, on haittoja vähennettävä mahdollisimman paljon. Pilaantuneilla alueilla tulee varmistaa, että riskejä vähennetään ja tiedot pilaantuneista tai mahdollisesti pilaantuneista alueista ovat julkisia.

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön asettaman virkamiestyöryhmän rinnakkaisina puheenjohtajina toimivat yksikönpäällikkö Mikko Peltonen maa- ja metsätalousministeriöstä ja yksikönpäällikkö Tia Laine-Ylijoki-Laakso ympäristöministeriöstä.

”Koska direktiivi on ensimmäinen maaperän terveyttä koskeva EU-säädös, kansallisen toimeenpanon alussa on tärkeää kartoittaa valmiuksia ja osaamista, joita direktiivin toimeenpano edellyttää Suomessa. Lisäksi direktiivin mahdollisten epäselvien velvoitteiden tulkintaan halutaan koota laajaa asiantuntemusta”, kertoo neuvotteleva virkamies Eeva Kaura.

Valmisteluryhmän tehtävinä ovat:

Maaperädirektiivin läpikäynti ja tulkinta, jotta saadaan kansallista lisäymmärrystä velvoitteista ja mahdollisista tulkinnallisista epäselvyyksistä.
Kartoittaa kansallisia kehittämistarpeita direktiivin toimeenpanemiseksi.
Kartoittaa kansallisen toimeenpanon vastuita ja resurssitarpeita.

Työn aikana kertyneiden tietojen ja osaamisen perusteella esitetään, miten direktiivin velvoitteiden kansallinen toteutus tulisi organisoida. Valmisteluryhmän toimikausi on 18.12.2026 saakka.

Hankeikkuna:

Maaperädirektiivin toimeenpanon valmisteluryhmä

Maaperän kestävä käyttö

Lisätietoja:

Eeva Kaura
neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
+358 295 162 272

Nina Lehtosalo
neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
+358 295 250 400

]]>

Vuosittaisten ympäristövahinkomaksujen kerääminen käynnistyi – koskee tuhansia yrityksiä

ympäristöministeriö — Fri, 10 Apr 2026 05:31:00 GMT

Ympäristövahinkomaksua on maksettava ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Maksu peritään joko kerran tai vuosittain. 400 euron kertamaksujen kerääminen vähäistä pilaantumisen vaaraa aiheuttavasti toiminnasta alkoi vuonna 2025, ja vuosimaksujen kerääminen käynnistyy tänä vuonna.

Ympäristövahinkorahastoon kerättävillä varoilla varaudutaan maksamaan korvauksia ympäristövahingoista sekä niiden torjunta- ja ennallistamiskustannuksista. Rahaston varoja voidaan käyttää tilanteissa, joissa korvausta ei saada perittyä varsinaiselta vastuutaholta esimerkiksi maksukyvyttömyyden vuoksi tai siksi, että vastuutahoa ei saada selvitettyä. Rahasto korvaa aikaisemman öljysuojarahaston ja pakollisen ympäristövahinkovakuutuksen.

Maksu koskee useimpia lupa-, ilmoitus- ja rekisteröintivelvollisia toiminnanharjoittajia

Velvollisuus maksaa ympäristövahinkomaksua koskee käytännössä lähes kaikkia ympäristönsuojelulain perusteella luvan- ja ilmoituksenvaraisia sekä rekisteröitäviä toimintoja. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset kaivos- ja jätteenkäsittelytoiminnot, metsä-, metalli- ja energiantuotanto, polttoaineiden jakeluasemat, turvetuotanto ja tietyt eläinsuojat. Ympäristövahinkomaksun suuruuteen vaikuttaa toimintaan liittyvä ympäristön pilaantumisen vaara.

Maksuvelvollisuus ei lähtökohtaisesti vaadi toiminnanharjoittajalta toimenpiteitä. Lupa- ja valvontavirasto lähettää vuoden 2026 aikana maksupäätöksen sekä laskun niille toiminnanharjoittajille, jotka kuuluvat vuosimaksun piiriin. 200–30 000 euron vuosimaksu kohdistuu aina edellisenä vuonna harjoitettuun toimintaan.

Ympäristövahinkomaksusta säädetään 1.1.2025 voimaan tulleessa ympäristövahinkorahastosta annetussa laissa. Laki annettiin vuonna 2022.

Lisätietoja

Ympäristöasioiden asiakaspalvelu
Sähköposti: asiakaspalvelu.ymparisto@lvv.fi
Puhelin: 0295 256 920 (maanantai–perjantai kello 9–15)

Lisätietoja medialle

Ympäristövahinkomaksu:

Katarina Martonen
ylitarkastaja
Lupa- ja valvontavirasto
p. 0295 254 510
etunimi.sukunimi@lvv.fi

Ympäristövahinkorahasto:

Kati Leskinen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 090
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

UNEPin pääjohtaja vierailee Helsingissä, keskustelee Pohjoismaiden kanssa YK:n ympäristötyön vahvistamisesta

ympäristöministeriö — Fri, 10 Apr 2026 05:26:00 GMT

Vierailun ytimessä on se, miten ympäristökysymykset integroidaan paremmin koko YK:n toimintaan ja miten UNEPin toimintakyky turvataan kiristyvässä rahoitustilanteessa. Pohjoismaiden ja UNEPin tapaamiseen osallistuvat Suomesta ympäristöministerin valtiosihteeri Mika Nykänen, Ruotsin ilmasto- ja yritysministeriön valtiosihteeri Daniel Westlén, Norjan ilmasto- ja ympäristöministeriön valtiosihteeri Astrid Hoem sekä Tanskan Suomen-suurlähettiläs Jakob Nymann-Lindegren Tanskan ulkoministeriöstä.

Muita keskusteluaiheita ovat viime joulukuussa pidetyn YK:n ympäristökokouksen UNEA7:n keskeiset tulokset ja jatkotoimet, Pohjoismaiden ja UNEPin yhteistyö monenvälisen ympäristödiplomatian vahvistamiseksi sekä YK80‑uudistusprosessin vaikutukset UNEPin tulevaan rooliin ja ympäristökysymysten valtavirtaistamiseen YK:ssa. Teknisen tason keskusteluissa korostuvat myös tieteen asema poliittisessa päätöksenteossa ja keinot torjua väärää ja harhaanjohtavaa tietoa.

UNEA7-kokouksen jatkoaskeleet ovat aiheena myös ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan ja pääjohtaja Inger Andersenin kahdenvälisessä tapaamisessa.

“Suomi on painottanut UNEPin ja ympäristösopimusten sekä toisaalta YK:n ympäristökokouksen (UNEA) keskeistä roolia YK:n ympäristöyhteistyössä. UNEA on korkein ympäristöasioista YK:ssa päättävä kokous ja sen päätökset heijastuvat aikanaan myös kansalliselle tasolle. Siksi on tärkeää, että UNEAn päätökset pohjautuvat vahvasti tieteelliseen tietoon ja käsittelevät planeetan elinkyvyn kannalta kriittisiä kysymyksiä”, Multala sanoo.

Pohjoismaat ovat suuria UNEPin rahoittajia, ja dialogi maiden ja YK:n ympäristöohjelman välillä on tiivistä. Vierailu korostaa Suomen ja UNEPin pitkäaikaista kumppanuutta sekä yksityisen sektorin kasvavaa roolia ympäristöteemojen ratkaisemisessa. Andersen tapaa matkallaan mm. Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen ympäristökeskuksen, ulkoasiainvaliokunnan sekä kehityspoliittisen toimikunnan edustajia.

Vuonna 2025 Suomen rahoitus UNEPille oli 1,5 miljoonaa euroa.

Lisätietoja

Marjaana Kokkonen
Kansainvälisten asiain neuvos
ympäristöministeriö
p. 029 525 0025
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

EN: Suositus jäsenvaltioille romanilasten koulutuksen segregaation lopettamiseksi

Thu, 09 Apr 2026 20:29:00 GMT

Kohti eriytymättömiä kouluja. Euroopan neuvoston uusi linjaus romani- ja travellerslasten koulutuksen yhdenvertaisuudesta

Euroopan neuvosto nostaa jälleen esiin yhden Euroopan sitkeimmistä ihmisoikeusongelmista: romani- ja travellerslasten koulutuksen eriytymisen. Uusi selitysmuistio ja siihen liittyvä suositus jäsenvaltioille korostavat, että koulutuksen segregaatio ei ole menneisyyden ilmiö, vaan edelleen laajalle levinnyt ja rakenteisiin juurtunut ongelma, joka ylläpitää syrjintää ja köyhyyden ylisukupolvista jatkumoa.

Keskeiset havainnot

Segregaatio liittyy tiiviisti köyhyyteen, asuinalueiden eriytymiseen ja antigypsyismiin.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toistuvasti todennut romanilasten eriyttämisen syrjiväksi, myös silloin kun tarkoituksellista syrjintää ei ole.
Valtiot ovat velvollisia toimimaan viipymättä segregaation purkamiseksi; viivyttely itsessään voi olla ihmisoikeusloukkaus.
Pelkät koulutusuudistukset eivät riitä, vaan tarvitaan laaja-alainen, eri hallinnonalat yhdistävä lähestymistapa.

Mitä suositus edellyttää?

Jäsenvaltioiden tulee kehittää inklusiivisia koulutusjärjestelmiä, seurata segregaation riskejä ja varmistaa, että romanilapset voivat opiskella samoissa kouluissa ja luokissa muiden lasten kanssa. Desegregaatio ei ole vain oppilaiden siirtämistä, vaan opetuksen laadun ja koulun toimintakulttuurin kokonaisvaltaista parantamista.

Euroopan neuvoston viesti on selvä: koulutuksen segregaatio ei ole hallinnollinen yksityiskohta, vaan ihmisoikeuskysymys, joka vaatii jäsenvaltioilta määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintaa.

Suomenkielinen teksti on luotu AI apuna käyttäen

]]>

Ulkoministeri Valtonen matkustaa Yhdysvaltoihin

ulkoministeriö — Thu, 09 Apr 2026 13:28:00 GMT

Ulkoministeri Elina Valtonen osallistuu viikonloppuna Washingtonissa järjestettävään Bilderberg-tapaamiseen.

Vuosittain järjestettävä Bilderberg-tapaaminen edistää Euroopan ja Pohjois-Amerikan välistä vuoropuhelua. Tapaaminen kokoa yhteen poliittisia johtajia, yrityselämän edustajia, tutkijoita sekä toimittajia. Kokouksen keskustelut ovat epävirallisia ja luottamuksellisia.

Washingtonissa ministeri Valtosella on myös useita korkean tason tapaamisia. Lisäksi hän osallistuu vienninedistämistapahtumaan Suomen suurlähetystössä.

Lisätietoja

Matilda af Hällström, ulkoministerin erityisavustaja puh. 050 476 9575
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Eläinten tunnistaminen ja jäljitettävyys tehostuu

maa- ja metsätalousministeriö — Thu, 09 Apr 2026 13:03:00 GMT

Lakiin on lisätty EU -lainsäädännön muutosten edellyttämät täsmennykset lemmikkieläinten tunnistusmerkintöjä koskeviin vaatimuksiin. Vastaavat täsmennykset on tehty myös hevoseläinten tunnistusmerkintöjä koskeviin vaatimuksiin.

Eläinten rekisteröintivelvoite ja siihen liittyvä seuraamusmaksu koskee lemmikkieläimistä koiria ja tuotantoeläimistä nautoja, sikoja, lampaita, vuohia ja hevosia. Seuraamusmaksua ei sovelleta muihin lemmikkieläimiin kuten kissoihin ja fretteihin.

Hallinnollisen seuraamusmaksun käyttömahdollisuus on laajennettu koskemaan eläinten rekisteriin ilmoittamatta jättämistä. Jatkossa Ruokavirasto ja elinvoimakeskus voisivat määrätä vähintään 300 euron ja enintään 5 000 euron eläinten tunnistamis- ja rekisteröintivalvonnan seuraamusmaksun sille, joka laiminlyö eläimen rekisteriin ilmoittamisen.

Nykyisen voimassa olevan lain aikana yleisin määrätty seuraamusmaksu on ollut 300 euroa. Korkeampi maksu voitaisiin jatkossa määrätä muun muassa jos kyse on toistuvasta laiminlyönnistä tai jos kyse on useammasta eläimestä.

Arvioinnissa punnittaisiin myös laiminlyönnin vahingollisuutta, erityisesti sitä, heikentääkö puutteellinen tunnistaminen ja rekisteröinti eläinten jäljitettävyyttä tai aiheuttaako se riskejä ihmisten tai eläinten terveydelle.

Näiden tekijöiden perusteella seuraamusmaksu voisi vaihdella ja vakavimmissa tapauksissa nousta enintään 5 000 euroon.

Parhaillaan valmistellaan uutta EU-asetusta koirien ja kissojen hyvinvoinnista ja jäljitettävyydestä. Asetuksella säädetään EU:n laajuiset vähimmäisvaatimukset koirien ja kissojen kasvattamiselle ja markkinoille saattamiselle. Asetus tulee edellyttämään myös muun muassa kaikkien myytävien tai muutoin luovutettavien koirien ja kissojen tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä EU-maissa.

Teuraskuljetukseen luovutettavien sikojen merkitsemistä koskevia vaatimuksia on esityksessä kevennetty eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi ja merkintöjen tekemiseen liittyvän työtaakan vähentämiseksi.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Erityisasiantuntija Anssi Welling p. 029 5162151

Sähköposti: etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Suomi hankkii lisää 155 mm K9-panssarihaupitseja Etelä-Koreasta

puolustusministeriö — Thu, 09 Apr 2026 11:31:00 GMT

Puolustusministeriö ja Etelä-Korean valtion edustaja KOTRA (Korea Trade-Investment Promotion Agency) allekirjoittivat asiaa koskevan hankintasopimuksen Helsingissä 9.4.2026. Hankinta sisältää 112 kappaletta käytettyjä K9-panssarihaupitseja sekä näiden varaosia ja ylläpidon järjestelmiä. Hankinnan kokonaisarvo on 546,8 miljoonaa euroa.

”Tällä hankinnalla kehitetään kustannustehokkaasti Maavoimien tykistön suorituskykyä. Hankinta on osa puolustusselonteossa linjattua Maavoimien uudistamista, joka toteutuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Samalla tämä on vahva osoitus Suomen ja Etelä-Korean puolustushallintojen läheisestä yhteistyöstä”, toteaa puolustusministeri Antti Häkkänen.

Hankinta parantaa entisestään Maavoimien tulivoimaa ja kykyä tukea operatiivisia joukkoja kauaskantoisella ja hyvän maasto- ja tieliikkuvuuden omaavalla tykistökalustolla. Hankinnalla korvataan osittain vanhenevaa kevyttä vedettävää tykistökalustoa.

Suomi hankki K9-panssarihaupitseja ensimmäisen kerran valtioiden välisenä kauppana Korean tasavallan toimielimeltä KOTRA:lta vuonna 2017. Yhteensä Maavoimille on aiemmin hankittu 96 K9-panssarihaupitsia.

Panssarihaupitsit hankitaan Etelä-Koreasta, mutta ennen käyttöönottoa vaunuihin tehdään Suomessa kansallisia muutostöitä. Lisäksi järjestelmän huolto- ja kunnossapitokyky on jo aikaisemmin hankinnan yhteydessä luotu kotimaahan.

Hankinta sisältyy puolustushallinnon suunniteltuun budjettikehykseen.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Frans Peltonen, puh. 0295 140 021 ja Maavoimien esikunnassa tykistön tarkastaja eversti Petri Majuri, puh. 0299 800 (vaihde).

]]>

Hallitus esittää keinoja etuuksien väärinkäytön ja virheellisten maksujen ehkäisemiseksi

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 09 Apr 2026 11:19:00 GMT

Sosiaaliturvan väärinkäytöllä tarkoitetaan tahallista tai tarkoituksellista toimintaa, jolla henkilö pyrkii saamaan oikeudetonta taloudellista hyötyä. Väärinkäytöstilanteissa etuuden hakija pyrkii saamaan etuutta joko täysin perusteettomasti tai määrältään liian suurena, eli enemmän kuin hänelle kuuluisi. Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi tilien salaaminen, tiliotteiden tai laskujen väärentäminen tai tosiasiallisen asuin- tai oleskelupaikan salaaminen taloudellisen hyödyn saamiseksi. Vuonna 2025 tutkintapyyntöön johtaneiden väärinkäytöksien yhteenlaskettu arvo oli noin 7 miljoonaa euroa. 

“Etuuksien perusteeton käyttö ja esimerkiksi väärennettyjen tiliotteiden toimittaminen ovat rikoksia ja verorahojen väärinkäyttöä. Nyt näihin väärinkäytöksiin puututaan ja annamme Kelalle vahvemmat oikeudet saada tietoa. Torjumme petos- ja väärennysrikoksia muutenkin, jatkossa entistä tehokkaamin myös Kelan etuuksissa. Reiluus on myös sitä, ettei yhteisiä rahoja käytetä väärin perustein”, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen toteaa.

Etuutta voidaan maksaa virheellisesti myös muista kuin väärinkäytökseen liittyvistä syistä, kuten hakijan ymmärtämättömyyden, viranomaisen toiminnan tai puutteellisten tietojen vuoksi. Virheellisten maksujen vähentäminen on tärkeää, koska virheellisiä maksuja ei aina saada perittyä takaisin. Vuonna 2025 virheellisiä maksuja perittiin takaisin noin 110 miljoonaa euroa.

Helpotusta asiointiin ja parempaa tietosuojaa

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi toimeentulotuesta annettua lakia, yleisestä asumistuesta annettua lakia, eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia, pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annettua lakia ja sairausvakuutuslakia.

Esityksessä ehdotetaan, että jatkossa Kela voisi nykyistä useammin saada tiedon asiakkaan taloudellisesta tilanteesta suoraan rahalaitoksilta pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta. Asiakas voisi kuitenkin itse valita tilitapahtumatietojen toimitustavan. Halutessaan asiakas voisi kieltää Kelaa tiedustelemasta tilitapahtumatietoja rahalaitoksilta ja toimittaa tiedot itse Kelalle nykyiseen tapaan. Sähköisen kyselyn valitseminen tietojen toimitustavaksi helpottaisi merkittävästi asiakkaan asiointia. Sähköisen kyselyn avulla tiliotteiden toimittamiseen liittyvät hakemisen työvaiheet jäisivät asiakkaalta kokonaan pois ja hakemuksen käsittelyaika lyhenisi.

Tilien salaaminen ei enää olisi mahdollista, koska Kela saisi muutoksen myötä tiedot asiakkaiden olemassa olevista tileistä ja voisi tämän tiedon perusteella vaatia tarvittavat selvitykset tilitapahtumista joko asiakkaalta itseltään tai pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta. Lisäksi Kela voisi luottaa pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta saatujen tietojen muokkaamattomuuteen. Asiakkaan itse toimittamien tietojen osalta Kelalla olisi nykyiseen tapaan oikeus tarkistaa tiedot mahdollisen väärennysepäilyn yhteydessä.

Kela käyttää jo nykyisin tilitapahtumatietoja etuuspäätösten tekemisessä, mutta asiakkaat toimittavat tarvittavat tiliotteet Kelalle pääsääntöisesti itse. Tällä hetkellä tilitapahtumatietoja välitetään myös sähköpostilla Kelan ja pankkien välillä, joten suora yhteys pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään lisäisi tietoturvallisuutta.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että perustoimeentulotuen käsittelijällä olisi oikeus pyytää väärinkäytösepäilyä koskevissa tilanteissa tietoja toimeentulotuessa huomioitavista menoista suoraan laskuttajalta. Muutoksella pyritään puuttumaan tilanteisiin, joissa asiakas väärentää laskujaan saadakseen enemmän tukea.

Kela-taksien toistuviin väärinkäytöksiin puututtaisiin antamalla Kelalle oikeus luovuttaa matkojen yhdistelyä suorittavalle tilausvälityskeskukselle henkilötietoja niistä vakuutetuista, joille matkakorvausta ei suoriteta suorakorvauksena. Tietojen luovutus koskisi niitä tilanteita, joissa korvausta ei makseta suorakorvauksena eli suoraan palveluntuottajalle toistuvien väärinkäytösten vuoksi. Tällöin asiakas maksaisi taksimatkan itse ja hakisi jälkikäteen korvauksen Kelalta. Kela-taksien väärinkäyttämisellä tarkoitetaan Kelan korvaaman taksin käyttämistä muuhun kuin terveydenhuollon matkoihin.

Kelassa tehdään säännöllisesti havaintoja tapauksista, joissa etuutta hakevan perheenjäsenen väestötietojärjestelmän mukainen osoite on merkitty noutopostiosoitteeseen (poste restante) pitkiksi ajoiksi, vaikka henkilöt tosiasiassa asuvat samassa osoitteessa. Tällaisen toiminnan tavoitteena on, että puolison työtulot eivät vaikuttaisi perheelle maksettaviin etuuksiin. Toimeentulotuen saaja voi asua myös ulkomailla, jolloin hänellä ei ole oikeutta Suomesta maksettavaan tukeen. Näistä syistä esityksessä tarkennettaisiin myös toimeentulotuen hakijan velvollisuutta antaa Kelalle todenmukainen ja ajankohtainen tieto asuin- ja oleskeluosoitteestaan.

Lisäksi esityksellä tarkennettaisiin Kelan tiedonsaantioikeuksia, jotta Kela voisi jatkossa saada etuushakemuksen liitteeksi tarkoitetut lääkärinlausunnot- ja todistukset nykyistä sujuvammin Kannan kysely- ja välityspalvelun kautta. Tämä tavoite ei liity väärinkäytöksiin, vaan kyse on Kelan toimeenpanon tehostamisesta ja toimintakulujen säästämisestä.

Ehdotetut muutokset ovat osa hallitusohjelmaa

Ehdotetut muutokset perustuva pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen, jonka etuuksien väärinkäyttöä ehkäistään Kelan tiedonvaihtoa tehostamalla.

Kelan tiedonsaannin parantamisen tavoitteena on ennaltaehkäistä etuuksiin kohdistuvia petos- ja väärennysrikoksia. Lisäksi muutoksilla helpotettaisiin etuuden hakijoiden asiointia Kelassa sekä tehostettaisiin ja nopeutettaisiin etuuskäsittelyä. Tiedonvaihdon kehittäminen lisäisi myös tietoturvallisuutta, koska jatkossa asiakkaiden henkilökohtaisia tietoja ei enää tarvitsisi välittää sähköpostilla. Uudistuksella saavutetaan 9,5 miljoonan euron vuosittaiset säästöt julkiselle taloudelle.

Pankki- ja tilitietoja sekä lääkärintodistuksia- ja lausuntoja koskevat muutokset tulevat voimaan 1.3.2027. Muiden muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2026.

Lisätietoja:

Sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasosen erityisavustaja Emmi Venäläinen, p. 0295 163 058

Johtaja Essi Rentola, p. 0295 163 155

sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Hallitus esittää kuluttajansuojalainsäädäntöön vihreän siirtymän vaatimia lakimuutoksia

oikeusministeriö — Thu, 09 Apr 2026 10:43:00 GMT

Esitetyillä lainsäädäntömuutoksilla on tarkoitus tuoda vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi ja tavaroiden korjaamisdirektiivi osaksi Suomen lainsäädäntöä. Esitetyt muutokset tehtäisiin kuluttajansuojalakiin, jätelakiin ja kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuuksia koskevaan lakiin. 

Kuluttajat saisivat jatkossa tarkempaa ja luotettavampaa tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista ja kestävyydestä. Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivillä pyritään lisäämään kuluttajien tietämystä hyödykkeiden ympäristövaikutuksista ja puuttumaan tehokkaammin viherpesuun eli totuudenvastaisten tai harhaanjohtavien ympäristöväittämien esittämiseen.

Tavaroiden korjaamisdirektiivillä pyritään edistämään tavaroiden korjaamista. Tiettyjen tavaroiden valmistajille tulisi velvollisuus tarjota korjauspalveluita kuluttajille. Lakiin lisättäisiin myös säännöksiä varaosien ja työkalujen saatavuudesta. Korjaamisen estävät sopimusehdot on tarkoitus kieltää.

Tavaroiden korjaamisdirektiiviin perustuvien muutosten on tarkoitus tulla voimaan 31.7.2026. Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin täytäntöönpanoaika päättyi 27.3.2026, ja sen nojalla annettuja säännöksiä on alettava soveltaa 27.9.2026. Direktiivi ei sisällä erillistä siirtymäaikaa.

Direktiivien täytäntöönpanoa valmisteltiin oikeusministeriön työryhmässä. Työryhmämietinnöstä saatu lausuntopalaute koski ennen kaikkea vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin soveltamisajan alkamista. Valtaosa lausunnonantajista katsoi, että direktiivin nojalla annettujen säännösten soveltamisen alkaminen jo syyskuun 2026 lopussa olisi erittäin haasteellista jo varastoissa olevien tuotteiden ja pakkausmateriaalien kannalta. Aikataulu voi johtaa erittäin suureen tuote- ja pakkaushävikkiin. Elinkeinoelämän arvion mukaan ilman siirtymäaikaa tai oikeutta myydä jo varastossa olevat tuotteet kustannukset suomalaisille yrityksille voisivat kohota jopa satoihin miljooniin euroihin.

Valtioneuvosto katsoo, ettei käyttökelpoisten tuotteiden tuhoamista tai tämän välttämisestä aiheutuvia kohtuuttomia kustannuksia voida pitää direktiivin tavoitteiden mukaisena. Suomi on pyrkinyt vaikuttamaan aktiivisesti Euroopan komissioon yhteisen EU:n laajuisen siirtymäaikaratkaisun saamiseksi. Hallituksen esityksen liitteenä olevaan valtioneuvoston asetusluonnokseen on kirjattu kuuden kuukauden kansallinen siirtymäaika, jonka mukaisesti Suomi ottaisi tietyt vihreän siirtymän direktiivin vaatimat lakimuutokset täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä vasta 27.3.2027. Myös Ruotsi on poikkeamassa direktiivin mukaisesta lakimuutosten voimaantuloaikataulusta. Ruotsissa sääntely on viivästyksen vuoksi tulossa kokonaisuudessaan voimaan tammikuussa 2027.

Valtioneuvoston päätökset

Lisätiedot:
lainsäädäntöneuvos Marja Luukkonen Yli-Rahnasto, p. 0295 150 190, etunimi.sukunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Kahdeksan yritystä hakee investointiavustusta bioperäisen hiilidioksidin talteenottohankkeisiin

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 09 Apr 2026 10:43:00 GMT

Ministeriö avasi tammikuussa tarjouskilpailun, jonka tavoitteena on edistää teollisuuden bioperäisen hiilidioksidin talteenottoa investointiavustuksilla. Tukea talteenottokapasiteetin rakentamiseen on käytettävissä yhteensä 90 miljoonaa euroa.

Avustuksen tavoitteena on edistää ensimmäisten bioperäisen hiilidioksidin talteenottoratkaisujen toteutumista ja skaalaamista teolliseen mittakaavaan sekä vauhdittaa seuraavien vastaavien ratkaisujen markkinaehtoista etenemistä. Avustusta voidaan myöntää investoinnille, joissa talteen otettu hiilidioksidi varastoidaan pysyvästi tai hyödynnetään tuotteissa.

”Hallitus haluaa edistää puhtaiden ratkaisujen ja päästöjä vähentävien teknologioiden etenemistä. Suomessa on mittavaa potentiaalia teknisille nieluille ja teollisuuden bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämiselle. Hakuun on jätetty ilahduttava määrä hakemuksia teollisen mittakaavan hiilidioksidin talteenottohankkeista. Tuettavista hankkeista saatavilla kokemuksilla edistetään myös seuraavien suuren talteenottolaitosten toteutumista.” toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Tukea hakeneet yritykset:

FiMeOH Oy, Bio CO2 -hanke, Salo
Freija Group Oy, Freija Carbon Capture Project in Naistenlahti, Tampere
Metsä Fibre Oy, Bio-CO2 Rauma, Rauma
Mäntsälän Biovoima Oy (Säkylän Biovoima Oy), Sinisiipi CCUS, Säkylä
Nurmon Bioenergia Oy, Nurmon biokaasulaitoksen LCO2-hanke, Seinäjoki
Suomen Lantakaasu Oy, Kiuruveden biokaasulaitoksen LCO2-hanke, Kiuruvesi
Vantaan Energia Oy, Vantaa Carbon Capture, Vantaa
VolagHy Kuopio SPV Oy, VolagHy Kuopio CCU Auction, Kuopio

Alustavan aikataulun mukaan ministeriö tekee tukipäätökset tänä syksynä

Tuettavien hankkeiden on täytettävä tukiohjelman perustana olevan valtioneuvoston asetuksen (1174/2025) mukaiset tukikelpoisuusehdot. Ne täyttävistä hakemuksista valitaan tuettavaksi alhaisimpien tarjousten mukaiset hankkeet käytettävissä olevan määrärahan puitteissa.

Tuki kohdistetaan hankkeille, joiden talteenottokapasiteetti on vähintään 15 000 tonnia vuodessa. Kokorajalla tuki pyritään kohdentamaan teollisen mittakaavan hankkeisiin, joista saatavilla kokemuksilla edistetään myös seuraavien suuren mittakaavan talteenottolaitosten toteutumista. Talteen otetulle hiilidioksidille tulee olla osoitettuna myös varastointi- tai hyötykäyttötapa.

Avustuksen suuruus voi olla enintään 30 miljoonaa euroa tuettavaa hanketta kohden. Tuki voi olla enintään 30 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Avustus maksetaan jälkikäteen hankkeiden edistymisen ja toteutuneiden hyväksyttävien kustannusten perusteella.

Hankkeiden toteutettavuuden tulee olla sellaisella tasolla, että hiilidioksidin talteenoton käynnistyminen on todennäköistä viimeistään vuonna 2030. Hiilidioksidin talteenottokapasiteetin tulee olla käytössä vähintään vuoden 2035 loppuun asti.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Tuula Savola, tuula.savola(at)gov.fi, puh. 0295 047 133
teollisuusneuvos Pekka Grönlund, pekka.gronlund(at)gov.fi, puh. 0295 064 815

]]>

Tietosuojarikkomuksista määrättävät seuraamusmaksut koskemaan myös julkista sektoria

oikeusministeriö — Thu, 09 Apr 2026 10:43:00 GMT

Seuraamusmaksu määrättäisiin samoilla edellytyksillä kuin yksityissektorilla. Seuraamusmaksun enimmäismäärät olisivat kuitenkin selvästi alemmat kuin yksityisellä sektorilla viranomaisen toiminnan erilaisen luonteen vuoksi. Seuraamusmaksua määrättäessä tulisi varmistua siitä, että se on oikeassa suhteessa viranomaisen kokoon ja taloudelliseen asemaan.

Julkista hallintotehtävää hoitavilla yksityisillä henkilöillä ja organisaatioilla seuraamusmaksun enimmäismäärät vastaisivat julkisen sektorin seuraamusmaksuja.

Esityksen mukaan seuraamusmaksuja ei voitaisi määrätä muun muassa tuomioistuimille, eduskunnan virastoille tai kansallista turvallisuutta hoitaville viranomaisille.

Lisäksi hallituksen esityksen mukaan sellaiset henkilötietojen luovutukset, jotka liittyvät asiakirjojen julkisuuteen, jäisivät seuraamusmaksujen ulkopuolelle. Tällä ehkäistään sitä, että seuraamusmaksu vaikuttaisi viranomaisten toiminnan julkisuuteen.

Seuraamusmaksujen odotetaan olevan julkisella sektorilla harvinaisia ja määrältään maltillisia. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole suoria vaikutuksia valtiontalouteen. Uudistuksen yhteydessä viranomaisille ei myöskään esitetä uusia velvoitteita.

Esitys on osa hallituksen hallitusohjelmaa ja liittyy tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistukseen. Hallitusohjelman mukaan kokonaisuudistuksen yhteydessä säädetään hallinnolliset sakot tietosuojaloukkauksista koskemaan julkista ja yksityistä sektoria yhtäläisesti.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Virpi Koivu, p. 0295 150 071, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Valtioneuvoston yleisistunnon 9.4.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto — Thu, 09 Apr 2026 10:39:00 GMT

Valtioneuvoston yleisistunnon 9.4.2026 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

]]>

Hallitus hyväksyi Metsähallituksen vuoden 2025 tilinpäätöksen

maa- ja metsätalousministeriö — Thu, 09 Apr 2026 10:30:00 GMT

Valtioneuvosto hyväksyi 9.4.2026 istunnossaan Metsähallituksen tilinpäätöksen tilivuodelta 2025 ja päätti, että Metsähallitus tulouttaa vuonna 2026 valtion kassaan 138 miljoonaa euroa. Tämä on 13 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2025 maksettu tuloutus.

Vuonna 2025 metsätalouden kannattavuus säilyi hyvällä tasolla samalla kun Metsähallituksen hakkuut pysyivät kestävän hakkuukertymän alapuolella. Metsähallituksen liiketoimintakokonaisuuden tilikauden tulos kipusi ensimmäistä kertaa yli 200 miljoonan euron, ollen 208,1 miljoonaa euroa. Metsähallituksen liiketoiminnan tulos oli 181,3 miljoonaa euroa. Vahvaa tulosta siivitti erityisesti hyvä puun hinta.

Metsätaloudesta kertynyt liikevaihto oli 478,8 miljoonaa euroa vuonna 2025. Puuta hakattiin valtion metsistä 6,7 miljoonaa kuutiometriä. Luonnonvarasuunnitelmien mukaan valtion metsien kestävä hakkuukertymä on 7,0 miljoonaa kuutiometriä. Monikäyttömetsien vuotuinen runkopuun tilavuuskasvu on Luonnonvarakeskuksen raportoimien valtakunnan metsien inventointitietojen perusteella (VMI13) noin 12,6 miljoonaa kuutiometriä. Maa- ja metsätalousministeriö ei aseta Metsähallitukselle hakkuutavoitteita, vaan hakkuutasot määräytyvät Metsähallituksen laajasti osallistavan luonnonvarasuunnitteluprosessin kautta.

Metsähallituksen talouskäytössä olevia metsiä on yhteensä n. 3,5 miljoonaa hehtaaria. Metsähallituksen osuus Suomen vuotuisista ainespuun hakkuista on kokonaisuudessaan noin 10 %. Luonnonvarakeskuksen valtion maille tekemien hiilitaselaskelmien mukaan valtion metsät toimivat edelleen kasvavana hiilivarastona. Metsähallituksen metsät muodostavat myös merkittävän hiilinielun.

Uusiutuvan energian edistäminen ja monimuotoisuuden vahvistaminen jatkuivat

Matkailu- ja tuulivoimakohteiden kysyntä jatkui vilkkaana. Merituulivoiman hankekehityksessä Metsähallitus jatkoi kahden marraskuussa 2023 valtioneuvostossa hyväksytyn merituulivoima-alueen valmistelua tulevia hankeoikeuksien huutokauppoja varten. Lisäksi kolmen maatuulivoima-alueen hankeoikeudet myytiin loppuvuonna 2025.

Luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä toimista vanhojen ja luonnontilaisten metsien inventointi saatiin valmiiksi saamelaisten kotiseutualueen eteläpuolella ja ennallistamisasetuksen toimeenpanon valmistelua jatkettiin.

Helmi-ohjelmaa ja muita luonnonhoitotöitä toteutettiin Metsähallituksen monikäyttömetsissä suunnitelmien mukaan. Helmi-ohjelmassa lisääntyivät erityisesti tulen käyttö palojatkumoalueilla sekä pienvesien kunnostukset vuonna 2025. Panostus muihin luonnonhoitotöihin, kuten peitteelliseen metsänkäsittelyyn ja kiertoaikojen jatkamiseen, ennallistamiseen ja vesiensuojeluun sekä virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun oli yhteensä 13,7 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Myös yleisten yhteiskunnallisen hyötyjen laskennallinen arvo ennätykseen

Metsähallituksen talousmetsistä vuonna 2025 oli hakkuiden ulkopuolella tai rajoitettujen hakkuiden piirissä 619 000 hehtaaria yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden, eli porotalouden, saamelaiskulttuurin ja metsien virkistyskäytön vuoksi. Laskennallinen panostus näihin yhteiskunnallisiin hyötyihin oli 127,4 miljoonaa euroa vuonna 2025, mikä on myös kaikkien aikojen vahvin.

Luonto- ja yleisökohteilla oli kävijöitä kaikkiaan 8,4 miljoonaa, erävalvonnan asiakaskontakteja oli 9 158 ja asiakastyytyväisyys säilyi hyvänä. Sähköinen eräluvat.fi-asiointipalvelu saavutti 150 000 käyttäjän rajan. Valtion kalastuksenhoitomaksujen vuosimaksuja kertyi 193 707 kappaletta ja metsästyslupia valtion alueille myytiin 83 193 kappaletta.

Metsähallitusta ohjaavat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat antaneet vuosittaiset tilinpäätöspalautteensa Metsähallitukselle. Kumpikin ministeriö toteaa palautteissaan, että Metsähallitus selvisi vuodesta 2025 hyvin niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin. Vuoden 2025 tilinpäätös ja tuloksellisuuden parantaminen eivät anna aihetta sellaisiin erillisiin jatkotoimenpiteisiin, jotka eivät jo sisälly Metsähallituksen ohjaukseen tai omistajapoliittisten linjausten toteuttamiseen liittyviin tavoitteisiin.

Metsähallituksen vuosi- ja kestävyysraportti 2025

Lisätietoja:

Tapio Luoma-aho
maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja
etunimi.sukunimi@gov.fi
0295162340

Erno Järvinen
metsäneuvos, metsäbiotalousyksikön päällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
0295162150

Leena Arpiainen
neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
0295162238

]]>

Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriön maa- ja kalatalouselinkeino-osaston osastopäälliköksi

maa- ja metsätalousministeriö — Thu, 09 Apr 2026 10:28:00 GMT

Minna-Mari Kaila on toiminut vuodesta 2017 maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikkönä. Vuodesta 2026 hän on toiminut maa- ja kalatalouselinkeino-osaston vt. osastopäällikkönä.

Aiemmin Kaila on työskennellyt MTK:ssa maatalousjohtajana sekä maaseutuyrittäjyyslinjan johtajana. Hän on toiminut myös maa- ja metsätalousministeriössä valtiosihteerinä sekä maa- ja metsätalousministerin erityisavustajana.

Osastopäällikön tehtävänä on johtaa osaston toimintaa, vastata osaston strategisesta johtamisesta sekä huolehtia, että tehtävät hoidetaan vaikuttavasti ja tuloksellisesti.

“Joulukuussa 2025 valmistui vuoteen 2040 tähtäävä ruokastrategia. Sen tavoitteita viedään osaltaan eteenpäin nykyisen ja tulevan rahoituskauden maatalous-, kalatalous ja maaseutupolitiikalla. On hienoa olla mukana tässä työssä ”, toteaa Kaila.

Maa- ja metsätalousministeriön maa- ja kalatalouselinkeino-osasto vastaa maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksistä ja kestävästä kehittämisestä, maaseudun ja saariston kehittämisestä sekä niihin liittyvästä politiikasta. Osasto käsittelee myös EU- ja kansallisia ohjelmia ja rahoitusta, maatalouden rakentamiseen liittyviä kysymyksiä sekä tukea porotaloudelle, luontaiselinkeinoille ja kolttalain mukaisille toimijoille. Lisäksi se vastaa maatilatalouden kehittämisrahastosta.

Maa- ja metsätalousministeriön organisaatio uudistui 1.1.2026 alkaen. Ministeriön toimialat organisatorisina yksiköinä lakkautettiin ja ministeriön rakenteessa on jatkossa kolme osastoa sekä viisi suoraan kansliapäällikön alaisuudessa toimivaa osastojen ulkopuolista yksikköä. Osastojen nimet ovat: luonnonvara-, ruoka- ja tutkimus- sekä maa- ja kalatalouselinkeino-osasto.

Lisätietoja:
MMM:n kansliapäällikkö Pekka Pesonen, p. 050 570 6118

]]>

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 9.4.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto — Thu, 09 Apr 2026 10:23:00 GMT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 9.4.2026 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

]]>

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi lisärahoituksen hakemisesta droonien havainnointiin ja torjuntaan

valtioneuvoston viestintäosasto — Thu, 09 Apr 2026 08:38:00 GMT

Hankittavien järjestelmien avulla parannettaisiin merkittävästi Suomen kykyä valvoa drooneja itärajalla ja Suomenlahdella. Samalla luotaisiin kykyä myös droonien torjuntaan. Hankinnat ajoittuisivat pääosin vuosille 2027–2029.

Haettavaa EU-rahoitusta voitaisiin käyttää laitteiden ja järjestelmien hankintaan, järjestelmäintegraatioihin sekä koulutukseen. EU-rahoitus kattaisi 90 prosenttia kustannuksista.

Komission avaama rahoitushaku on suunnattu jäsenvaltioille, joiden rajaturvallisuuteen kohdistuu lisääntynyttä ja monitahoista painetta, kuten vihamielistä tai häiritsevää toimintaa ulkorajoilla, maahanmuuttajien välineellistämistä tai hybridiuhkia. Haun tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita parantamaan valvontakykyään ulkorajoilla hankkimalla miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä ja näiden torjuntajärjestelmiä. Hakuun on varattu rahoitusta yhteensä 250 miljoonaa euroa.

Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen tavoitteena on vahva ja tehokas Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus ulkorajoilla. Tällä vahvistetaan sisäistä turvallisuutta samalla, kun suojataan henkilöiden vapaa liikkuvuus unionin sisällä. Rahoitustukivälineestä voidaan rahoittaa toimia, joilla tuetaan Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta ulkorajoilla ja yhteistä viisumipolitiikkaa.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Riika Väliahde, p. 0295 488 257, sisäministeriö

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Valtio keskittää taloushallinnon toimintoja Palkeisiin – tavoitteena kustannussäästöt

valtioneuvoston viestintäosasto — Thu, 09 Apr 2026 08:31:00 GMT

Valtiokonttorin vastuulla ovat valtion taloushallinnon operatiivisista tehtävistä esimerkiksi valtion keskuskirjanpito, tilinpäätösehdotuksen laatiminen, talouden kuukausiraportointi, keskitetty valtuusseuranta ja tilijaottelu. Siirtymävaiheen jälkeen Palkeet pystyisi tekemään nämä työt kokonaisuudessaan noin 25 prosenttia tehokkaammin kuin nykyisellä mallilla.

Myös virkamiesten maksuaikakorteilla maksettujen kulujen käsittely keskitetään Palkeisiin ensi vuoden alusta. Käsittelyn keskittämisellä voidaan saavuttaa 210 000 euron vuosittainen säästö ensi vuodesta alkaen.

Lisäksi ministerivaliokunta linjasi, että valtion virastot, Senaatti-konserni ja Kela saavat vastaavanlaiset oikeudet turvallisuusselvitysrekisteriin kuin ministeriöt. Jatkossa nämä organisaatiot pystyisivät itse tarkastamaan, onko suostumuksen antaneella henkilöllä voimassa oleva turvallisuusselvitys.

Muutoksien edellyttämät lainsäädäntömuutokset valmistellaan valtiovarainministeriössä.

Muiden tehtävien keskittämisestä Palkeille tehdään lisäselvityksiä

Palkeisiin voitaisiin keskittää pidemmällä aikavälillä virastojen henkilöturvallisuusselvitysten hakuprosessit, kirjaamotehtävät, talouspalvelut sekä virastojen omat talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät. Tehtävien keskittäminen edellyttää lisäselvityksiä.

Valtiovarainministeriön ja Palkeiden työryhmän mukaan valtio voisi saavuttaa seuraavat vuotuiset säästöt, jos keskittäminen arvioidaan tarkempien lisäselvitysten jälkeen mahdolliseksi:

talouspalvelut ja henkilöturvallisuusselvitysten tekninen toteutus: 12,3 miljoonaa euroa vuodesta 2030 alkaen
kirjaamotehtävät sekä virastojen omien talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät: 2,8 miljoonaa euroa vuoteen 2030 tai 2031 mennessä.

Siltä osin kuin edellä mainittuja säästöjä ei olisi mahdollista saavuttaa, puuttuva säästö kohdentuu virastoille yleisenä toimintamenoleikkauksena.

Toimintojen keskittäminen osa puoliväliriihessä päätettyjä valtionhallinnon lisäsäästöjä

Ministerivaliokunnan puoltamat toimet ovat osa valtionhallinnon 130 miljoonan euron vuosittaisia lisäsäästöjä, joista ministerivaliokunta linjasi kesäkuussa 2025. Osana säästöjen toimeenpanoa valtiovarainministeriö selvitti yhteistyössä Palkeiden ja Valtiokonttorin kanssa, millaisia säästöjä joidenkin valtionhallinnon toimintojen keskittämisellä voidaan saavuttaa.

Osana valtiovarainministeriön selvitystä tarkasteltiin myös valtionhallinnon sisäisten tarkastajien keskittämistä. Sisäisten tarkastajien toimintaa kehitetään kuitenkin nykyisessä organisointimallissa.

Lisätietoja: Finanssineuvos Juha Madetoja, puh. 02955 30572, juha.madetoja(at)gov.fi

]]>

Tukihaku avattu: energiateknologian suurten demonstraatiohankkeiden investointitukeen varattu 48 miljoonaa euroa vuodelle 2026

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 09 Apr 2026 07:19:00 GMT

Suuret demonstraatiohankkeet ovat investointeja, joiden kustannukset ovat yli 5 miljoonaa euroa. Haussa näille hankkeille on varattu tukea yhteensä 48 miljoonaa euroa valtion vuoden 2026 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Tuki edistää energia- ja ilmastostrategian tavoitteita.

Tuki on tarkoitettu edistämään tulevaisuuden energiaratkaisuja vuoteen 2035 tähtäävien kansallisten, ja vuoden 2030 EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on tarkoitettu uuden teknologian hankkeille, joilla on valmius tehdä investointipäätös vuoden sisällä investointituen myöntämisestä. Ensisijaisesti tuki ohjataan uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotantoinvestointeihin sekä energian varastointiratkaisuihin, jotka sisältävät merkittävää uutta teknologiaa.

”Nykyinen geopoliittinen tilanne on osoittanut Suomen onnistuneen energiapolitiikassaan niin, että vaikutukset meillä etenkin sähkö- ja lämpösektorilla ovat monia muita maita ja alueita vähäisemmät. Samalla on kuitenkin entistä tärkeämpää löytää sellaisia uusia ratkaisuja, joilla riippuvuutta fossiilista polttoaineista voidaan entisestään vähentää. Tällaisia ovat esimerkiksi tässä haussa ensisijaiset uusiutuviin liikennepolttoaineisiin ja energian varastointiin liittyvät uudet teknologiat”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.

Pienten modulaaristen ydinreaktoreiden (SMR) tukeminen ei ole tässä haussa vielä mahdollista, mutta työ- ja elinkeinoministeriössä syksyllä käynnistyvä energiatukiasetuksen päivitys ottaa huomioon SMR-teknologian kehittymisen, ja tavoitteena on luoda edellytykset niiden tukemiselle tulevissa hauissa.

Tukea haetaan Business Finlandin sähköisen asiointijärjestelmän kautta, jonne hakemukset tulee jättää viimeistään 5.8.2026. Hakemukset käsitellään työ- ja elinkeinoministeriössä. Tukipäätösten aikataulu riippuu hakemusten määrästä ja tukikäsittelytarpeesta. Alustavan arvion mukaan tukipäätökset tehdään loppuvuonna 2026.

Hankkeiden arviointi ja vertailu perustuvat kokonaisharkintaan. Arviointi- ja vertailuperusteita ovat demonstraatioarvo, toteutettavuus, energiavaikutukset, kustannustehokkuus ja muut vaikutukset.

Tukea voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille, kuten kunnille. Sitä voidaan myöntää vain hankkeille tai hankkeen osalle, jotka eivät käynnistyisi ilman tukea. Hanketta ei saa aloittaa ennen tukipäätöstä. Hankkeesta tulee olla valmius tehdä investointipäätös vuoden sisällä tuen myöntämisestä. Myönnetty tuki maksetaan jälkikäteen hankkeen toteutumisen edetessä.

TEM järjestää hakijoille infotilaisuuden 29.4.2026, jossa kerrotaan tarkemmin tuen hakemisesta. Ilmoittautuminen tilaisuuteen päättyy 27.4.2026. Lisätietoja ja ilmoittautumislinkki löytyvät täältä. Tuen hakemista suunnittelevat yritykset voivat halutessaan ehdottaa myös Teams-kokousta ministeriön energiatukikäsittelijöiden kanssa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen energiatuet.tem(at)gov.fi. Tapaamisia voidaan järjestää touko-kesäkuun aikana.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Kati Veijonen, TEM, p. 0295 047 170
erityisasiantuntija Tuula Savola, TEM, p. 0295 047 133
yhteydenotot ensisijaisesti sähköpostilla: energiatuet.tem(at)gov.fi

]]>

Parlamentaarinen työryhmä käsitteli kuntien tilannekuvaa

valtiovarainministeriö — Wed, 08 Apr 2026 14:19:00 GMT

Työryhmä käynnisti työnsä muodostamalla yhteistä tilannekuvaa kuntien nykytilasta ja tulevista kehityssuunnista. Valtiovarainministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Jussi Virsunen esitteli usean ministeriön yhteistyönä valmistellun katsauksen julkisen talouden tilanteeseen, kuntatalouden kehitysnäkymiin sekä kuntien väestökehitykseen ja sen vaikutuksiin muun muassa varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen. Alustuksessa tarkasteltiin myös kuntien ja hyvinvointialueiden alueellisia haasteita, työttömyyden kehitystä, yritystoimintaa, alue- ja yhdyskuntarakenteen muutosta sekä aiempia kuntauudistuksia.

Kokouksessa kuultiin myös Suomen Kuntaliiton näkemyksiä kuntien toimintaympäristön muutoksista. Yhteinen keskustelu vahvisti näkemystä siitä, että syntyvyyden lasku, väestön ikääntyminen, muuttoliike, kaupunkien kasvun haasteet ja kuntien eriytyvä kehitys haastavat palvelujen järjestämistä eri puolilla maata.

”Tarvitsemme yhteisen ja realistisen tilannekuvan kuntien tilanteesta ja niiden työtä haastavista kehityskuluista, jotta onnistumme työssämme. Siksi keskityimme tässä ensimmäisessä kokouksessamme juuri tämän yhteisen ymmärryksen luomiseen. Yhteisen tilannekuvan pohjalta voimme rakentaa yli vaalikausien kantavia, kestäviä ratkaisuja, jotka turvaavat kuntalaisten tärkeät palvelut myös tulevaisuudessa”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Työryhmä asetettiin helmikuussa 2026. Siinä ovat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet sekä asiantuntijoita eri ministeriöistä ja Suomen Kuntaliitosta. Työryhmä tarkastelee muun muassa kuntien taloudellista kestävyyttä, lakisääteisiä palveluja ja yleisen toimialan tehtäviä, rahoitusta, palvelulupausta, erilaistumista, demokratiaa ja itsehallintoa, kuntien välistä yhteistyötä ja kuntarakennetta sekä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön tapoja ja yhdyspintoja.

Työryhmän työn tavoitteena on muodostaa näkemys siitä, miten kuntaperusteinen järjestelmä pystyy kestävästi ja vaikuttavasti turvaamaan kuntalaisten toimivat palvelut myös tulevaisuudessa. Työssä luodaan yhteistä ymmärrystä kuntien tilanteesta ja tulevaisuuden kehityssuunnista, muodostetaan näkemystä kuntien palvelulupauksesta sekä haetaan suuntaviivoja seuraavalla vaalikaudella käynnistettävien kuntia koskevien uudistusten pohjaksi.

Lisätietoja:
Ministeri Anna-Kaisa Ikosen erityisavustaja Minna Kurki, puh. 050 437 2718, minna.kurki(at)gov.fi
Ylijohtaja Jussi Virsunen, jussi.virsunen(at)gov.fi, puh. 02955 30068 
Neuvotteleva virkamies Suvi Savolainen, puh. 02955 30122, suvi.savolainen(at)gov.fi

]]>

Tulevana kesänä Tornionjoella sallitaan edelleen enintään kahden lohen saalis kalastajaa kohden

maa- ja metsätalousministeriö — Wed, 08 Apr 2026 12:58:00 GMT

Suomi ja Ruotsi neuvottelevat Tornionjoen kalastusmääräyksistä vuosittain. Tavoitteena on varmistaa, että määräykset ovat riittävällä tasolla suhteessa kalakantojen tilaan ja että kalastus sopimusalueella on kestävää.

Tornionjoen kalastusmääräyksissä jatketaan tänä vuonna kalastajakohtaisen enintään kahden lohen saaliskiintiön soveltamista, joka koskee koko kalastuskautta ja kaikkia joessa käytettäviä kalastusmuotoja. Kahden saaliiksi otetun lohen jälkeen lohen kalastus on lopetettava loppukaudeksi. Kausikohtaisen kiintiön käytön jatkoa puollettiin laajasti sidosryhmien lausunnoissa.

Lohenkalastus Tornionjoessa alkaa maanantaista 8.6. klo 19.00. Viimeinen sallittu kalastuspäivä on 15.8.

Tämän jälkeen lohen kalastaminen on sallittu 25.8. saakka vieheillä, joissa on väkäsettömät koukut. Tällöin kaikki saaliiksi saadut yli 65 senttimetrin pituiset lohet on vapautettava välittömästi. Määräyksellä pyritään huolehtimaan kalastusmatkailuyritysten toimintaedellytyksistä ottamalla samalla huomioon, että tutkimusten mukaan lohet kestävät elokuussa käsittelyä paremmin kuin kesän alkupuolella.

Lisäksi sovittiin, että veneellä kalastettaessa pyynnissä voi olla enintään neljä vapaa kerrallaan venettä kohden. Veneessä on mahdollista säilyttää useampia vapoja, jos tarkoitus on esimerkiksi välillä uistella lohta ja välillä kalastaa muulla tavoin. Varrellisen nostokoukun käyttö on edelleen kielletty, mutta sen käyttöön voi toimintarajoitteisuuden perusteella saada elinvoimakeskukselta luvan. Näillä rajoituksilla tuetaan sekä lohi-, taimen- että harjuskantoja.

Kalastusmääräyksiä koskevien neuvottelujen pohjana käytetään Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin maatalousyliopisto SLU:n laatimaa raporttia Tornionjoen kalakantojen tilasta.

Tulevalle kalastuskaudelle sovitut kalastusrajoitukset johtuvat tarpeesta tukea lohen lisääntymistä Tornionjoessa. Sovituilla toimilla suojellaan lisääntymisen ja monimuotoisuuden kannalta arvokkaita suurikokoisia lohia, jotka nousevat jokeen kalastuskauden alussa ja jotka ovat asettuneet joessa kutureviireilleen kalastuskauden lopussa.

Pöytäkirjalla sovitut määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen mukainen pöytäkirja julkaistaan myös valtiosopimussarjassa.

Liite: Pöytäkirja Suomen ja Ruotsin sopimista kalastusmääräyksistä Tornionjoella vuonna 2026

Lisätiedot Tornionjoen kalastusmääräyksistä maa- ja metsätalousministeriöstä

Orian Bondestam, neuvotteleva virkamies, elinkeinokalatalousyksikkö, p. 0295 162 494, etunimi.sukunimi@gov.fi

Tapio Hakaste, neuvotteleva virkamies, erätalousyksikkö, p. 0295 162 152, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Rajavalvonnan, sisäisen turvallisuuden ja muuttoliikkeen hallinnan parantamiseen 44 miljoonaa euroa EU-rahoitusta

sisäministeriö — Wed, 08 Apr 2026 12:30:00 GMT

Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineestä (BMVI) myönnetään noin 23 miljoonaa euroa. Rajavartiolaitokselle hankitaan raskas ilmatyynyalus, jolla turvataan merellinen suorituskyky kelirikko-olosuhteissa itäisellä Suomenlahdella. Tullille hankitaan kannettavia rajatarkastuslaitteita rajaturvallisuuden parantamiseksi. Maahanmuuttoviraston UMA-tietojärjestelmää kehitetään kansainvälisen tiedonvaihdon parantamiseksi ja Suomen Schengen-arvioinnissa havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Lisäksi rahoitusta myönnetään Poliisihallitukselle, Suojelupoliisille, Maahanmuuttovirastolle ja Oikeusrekisterikeskukselle EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen (ns. pakti) täytäntöönpanoon Suomessa. Muuttoliike- ja turvapaikkasopimus auttaa jäsenmaita tehostamaan ulkorajojensa valvontaa sekä turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä.

Turvallisuusviranomaisten edellytyksiä torjua rikollisuutta parannetaan

Sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF) myönnetään noin 10 miljoonaa euroa. Poliisin tietojenvaihtoarkkitehtuuria kehitetään uusilla automatisoiduilla ja keskitetyillä ratkaisuilla kansainvälisen tietojenvaihdon tehostamiseksi. Lisäksi poliisille myönnetään rahoitusta Schengen II -tietojärjestelmäkokonaisuuden ylläpitoon, miehittämättömien ilma-alusten valvonta- ja havainnointijärjestelmän hankkimiseen sekä rahanpesun ja pakotteiden kiertämisen torjuntaan.

Tullin edellytyksiä torjua rajat ylittävää rikollisuutta parannetaan kehittämällä tullirikostorjunnan analyysikyvykkyyttä ja kehittämällä tietoteknisen rikostorjunnan verkkoinfrastruktuuria.

Pelastuslaitosten kykyä varautua terrorismiuhkiin vahvistetaan hankkimalla rauniopelastuskalustoa sekä erityisesti maanalaisiin tiloihin soveltuvia monitoimi- ja tiedustelurobotteja ja drooneja. Lisäksi rahoitusta myönnetään muun muassa nuorten verkkoympäristössä tapahtuvan radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn.

Maastapoistamistoimintaan, paluuyhteistyöhön sekä turvapaikkamenettelyihin ja oleskelulupaprosesseihin lisäresursseja

AMIF-rahastosta myönnetään noin 11 miljoonaa euroa. Rahoitusta myönnetään poliisin maastapoistamistoiminnan resurssien turvaamiseen ja poliisin yhdyshenkilötoimintaan Somaliassa, millä edistetään paluuyhteistyötä. Maahanmuuttovirastolle myönnetään rahoitusta turvapaikkamenettelyiden ja oleskelulupaprosessien henkilöstöresursseihin.

Lisäksi rahoitusta myönnetään Maahanmuuttovirastolle ja Oikeuspalveluvirastolle EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoon Suomessa.

Rahoitusta myönnetään myös järjestöille ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskukselle.

EU:n sisäasioiden rahastojen Suomen kokonaisrahoitus on noin 360 miljoonaa euroa

EU:n sisäasioiden rahastojen syksyn hakukierroksella oli haettavissa yhteensä 124 miljoonaa euroa ja hakuun vastaanotettiin 97 hakemusta. Hakukierros järjestettiin 1.9.–10.10.2025.

EU:n sisäasioiden rahastojen Suomen kokonaisrahoitus on ohjelmakaudella 2021–2027 yhteensä noin 360 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:
asiantuntija Elina Koivisto, p. 0295 488 676, etunimi.sukunimi@gov.fi (ISF-rahasto ja BMVI-rahoitustukiväline)
asiantuntija Tuire Pylvänäinen, p. 0295 488 578, etunimi.sukunimi@gov.fi (AMIF-rahasto)

]]>

Valtioneuvoston yleisistunnon 9.4.2026 asialista julkaistu

Wed, 08 Apr 2026 12:03:00 GMT

Valtioneuvoston yleisistunnon 9.4.2026 asialista löytyy täältä.

]]>