Valtioneuvoston tiedotteet

Pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia julkaistu – tiiviimpää yhteistyötä kriittisten yhteyksien vahvistamisessa

liikenne- ja viestintäministeriö — Wed, 11 Mar 2026 17:00:00 GMT

Pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia edistää liikennesektorin varautumista ja huoltovarmuutta. Strategian visiona on vahva, kriisinkestävä ja hyvillä yhteyksillä varustettu pohjoismainen liikennejärjestelmä, joka tukee siviili- ja sotilastarpeita sekä pysyy toimintakykyisenä kaikissa turvallisuustilanteissa.

Suomen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne, Ruotsin infrastruktuuri- ja asuntoministeri Andreas Carlson sekä Norjan liikenne- ja viestintäministerin valtiosihteeri Jakob Vorren vastaanottivat strategian Rovaniemellä 11.3.2026. Ministerit ja valtiosihteeri keskustelivat strategian kansallisesta hyödyntämisestä ja seurannasta Rovaniemellä pidetyssä epävirallisessa kokouksessa.

Suomen ja Ruotsin liikenneministerit julkaisivat yhdessä Norjan liikenne- ja viestintäministerin Jon-Ivar Nygårdin sekä Islannin infrastruktuuriministerin Eyjólfur Ármannssonin kanssa julkilausuman, jossa korostetaan varautumisen, huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden merkitystä liikennesektorilla.

- Pohjoiset yhteydet ovat kriittisiä paitsi Pohjoismaille, myös EU:lle ja Natolle. Tämä strategia nostaa pohjoisen liikenneinfran kriittisyyden ja vahvistamistarpeet konkreettisesti esiin. Strategia on ensimmäinen laatuaan ja näytämme sillä esimerkkiä muulle Euroopalle. Infrahankkeet ovat hyvin pitkäkestoisia ja useita strategiassa esitettyjä kohteita ollaan jo edistämässä. Sitoudumme strategiassa yhdessä varautumaan ja edistämään kriittisimpiä hankkeita ja saamme tästä myös hyvän perustan EU-hankerahoitukselle, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

- Tavatessamme Rovaniemellä me pohjoismaiset liikenneministerit Ruotsista, Suomesta ja Norjasta seuraamme muun muassa Cold Response 2026 -harjoitusta, jonka odotetaan tuottavan arvokasta kokemusta pohjoismaisen liikennevarautumisyhteistyön jatkoa ajatellen. Pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia laadittiin pohjoismaisten liikenneministerien ja -ministeriöiden pyynnöstä. Sen pohjalta voimme jatkaa pohjoismaista varautumistyötä liikennesektorilla viranomais-, ministeriö- ja poliittisella tasolla. Olemme yhtä mieltä siitä, että muuttunut geopoliittinen ja turvallisuustilanne edellyttää liikennesektorilla tiiviimpää pohjoismaista varautumisyhteistyötä. Siksi on tärkeää, että pystymme jatkossa yhdessä nopeasti tunnistamaan konkreettisia painopistetoimia, jotta voimme vahvistaa liikennesektorin varautumista, sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta, toteaa Ruotsin infrastruktuuri- ja asuntoministeri Andreas Carlson.

- Rajat ylittävän sotilaallisen liikkuvuuden, siviilivalmiuden ja huoltovarmuuden tarpeet tulisi integroida kaikkien Pohjoismaiden suunnitteluprosesseihin, ja tässä työssä yhteispohjoismainen strategia on tärkeä työkalu, Norjan liikenne- ja viestintäministeri Jon-Ivar Nygård sanoo.

- Pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia on tärkeä askel, kun vahvennetaan rajat ylittäviä yhteyksiä ja koko pohjoismaisen liikennejärjestelmän kriisinkestävyyttä. Islannille on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä naapurimaidemme kanssa. Mutta koska Islanti on saari Pohjois-Atlantilla, sen rajat ylittävät yhteydet ovat vahvasti riippuvaisia lento- ja meriliikenteestä, mikä kuvastaa ainutlaatuisia maantieteellisiä olosuhteitamme. Pidämme myönteisenä sitä, että strategiassa esitettyjä suosituksia tullaan kehittämään edelleen maidemme erilaiset olosuhteet huomioon ottaen. Uskomme, että viranomaistemme tiivis vuoropuhelu ja vahvat suhteet ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta voimme varmistaa pohjoismaisten liikennejärjestelmien kriisinkestävyyden myös mahdollisissa häiriötilanteissa, toteaa Islannin infrastruktuuriministeri Eyjólfur Ármannsson.

Varautumisstrategia vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä

Strategia ohjaa kohti liikennejärjestelmää, jossa rajat ylittävät yhteydet, tiet, raiteet ja sillat toimivat ja kestävät kaikissa olosuhteissa. Tavoitteena on vahvistaa varautumista parantamalla rajat ylittäviä yhteyksiä, edistämällä sotilaallista liikkuvuutta sekä tukemalla turvallisia ja kriisinkestäviä kuljetusketjuja.

Strategiassa tunnistetaan neljä tärkeintä liikennekäytävää, joiden tulisi palvella sekä siviili- että sotilaallista liikennettä:

Varautumisen kannalta kriittiset merireitit, erityisesti Ruotsin rannikon läheisyydessä.
Reitti Norjasta Ruotsin kautta Suomeen väleillä Øresund-Trelleborg-Göteborg/Gävle-Tukholma/Hanko-Turku-Naantali. Reitti haarautuu Osloon asti.
Reitti Ruotsista Suomeen väleillä Göteborg/Hallsberg/Haaparanta–Tornio/Oulu/Rovaniemi. Reitti haarautuu Ruotsin Bodenista Norjan Ofoteniin ja Narvikiin asti.
Reitti Norjasta Ruotsin kautta Suomeen väleillä Trondheiminvuono/Sundsvall/Rauma-Pori.

Strategiassa esitetään kehitysehdotuksia neljällä sektorilla: infrastruktuurissa, liikennepalveluissa, kalustossa sekä sääntelyssä ja käytännöissä. Suomen osalta on tunnistettu muun muassa seuraavia kehitystarpeita:

jäänmurtokaluston uusiminen
eurooppalaisen raideleveyden suunnittelu Haaparanta-Tornio-Kemi-välille ja Torniosta Ouluun ja Rovaniemelle
valtatien 21 parantaminen
satamayhteyksien parantaminen
rajat ylittävien yhteyksien kuten siltojen kehittäminen.

Esimerkiksi jäänmurtokaluston uusiminen, eurooppalaisen raideleveyden suunnittelu Haaparanta-Tornio-Kemi-välillä ja valtatien 21 parantaminen ovat jo käynnissä.

Strategia on laadittu pohjoismaisten puolustus- ja liikenneviranomaisten yhteistyössä liikenneministerien pyynnöstä.

Ministerit tutustuvat pohjoiseen infraan Cold Response 26 -harjoituksessa

Ministerit ja valtiosihteeri tutustuvat Suomen kutsusta Lapissa kansainväliseen Cold Response 26 -sotaharjoitukseen ja pohjoiseen liikenneinfraan 12.3.2026. Harjoitus järjestetään Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa maaliskuussa 2026 ja se tuo yhteen tuhansia maa-, meri- ja ilmavoimien sekä erikoisjoukkojen sotilaita eri liittolaismaista. Harjoitus vahvistaa kansallista puolustuskykyä, alueellista turvallisuutta sekä yhteistyötä Naton ja Pohjoismaiden välillä.

Lisätietoja:

liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen haastattelupyynnöt: erityisavustaja Markus Liesegang, p. 0295 342 042, markus.liesegang@gov.fi

pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia ja julkilausuma: liikenneneuvos Kaisa Kuukasjärvi, p. 0295 342 030, kaisa.kuukasjarvi@gov.fi

]]>

Ministeri Ikonen kokosi hyvinvointialuejohtajat pyöreän pöydän keskusteluun alueiden tulevaisuudesta

valtiovarainministeriö — Wed, 11 Mar 2026 15:00:00 GMT

Pääministerin ilmoituksessa 4. maaliskuuta kerrottiin, että valtioneuvosto asettaa parlamentaarisen työryhmän pohtimaan hyvinvointialueiden tulevaisuutta. Työryhmän puheenjohtajana toimii kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Pyöreän pöydän keskustelussa hyvinvointialuejohtajille esiteltiin parlamentaarisen työryhmän työn lähtökohtia, muun muassa julkisen talouden näkymiä. Keskustelua käytiin runsaasti hyvinvointialueiden tulevaisuudennäkymistä, tulevien uudistustoimien priorisoimisesta sekä eri kehityspoluista. Pyöreän pöydän keskustelu tarjosi jatkoaihioita myös parlamentaarisen työn käynnistymiselle.

”Pyöreän pöydän keskustelu vahvisti käsitystä siitä, että hyvinvointialueilla on halua rakentavaan ja tulevaisuuteen suuntautuvaan yhteistyöhön. Erityisesti tilaisuudessa korostuivat yhteinen huoli kestävästä palvelurakenteesta sekä eri vaihtoehdot kestävyyden parantamiseksi. Hyvinvointialueiden tärkeät viestit vien myös parlamentaariseen ryhmään ”, ministeri Ikonen sanoo.

Lisätietoja:
Kunta- ja alueministerin erityisavustaja Alexis Vartiainen, puh. 02955 30176, alexis.vartiainen(at)gov.fi
Kuvia tilaisuudesta (aineistopankki)

Parlamentaarinen työryhmä pohtimaan hyvinvointialueiden tulevaisuutta (tiedote 4.3.2026)
Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalveluista sekä hyvinvointialuemallin kehittämisestä (tiedote 4.3.2026)

]]>

IEA suosittaa jäsenmaita vapauttamaan varmuusvarastoista markkinoille 400 miljoona barrelia öljytuotteita Persianlahden tilanteen vuoksi

työ- ja elinkeinoministeriö — Wed, 11 Mar 2026 14:41:00 GMT

Toimenpide tarkoittaa sitä, että IEA:n jäsenmaat voisivat ottaa yhteensä käyttöön 400 miljoonaa barrelia öljytuotteita hätävarastoistaan. Menettely on vapaaehtoinen ja joustava muun muassa sillä tavoin, että sitä voidaan soveltaa 90 päivän kuluessa.

IEA:n tämänkertainen linjaus on merkittävä, vastaten noin neljän vuorokauden globaalia öljynkulutusta tai vajaata kolmannesta jäsenmaiden itsensä ylläpitämistä varastoista. Suomen laskennallinen osuus on 1,752 miljoonaa barrelia raakaöljyä (238 000 tonnia).

Kyseessä on IEA:n historian suurin koordinoitu varantojen vapautus. Se olisi yli kaksinkertainen verrattuna siihen 182 miljoonan öljybarrelin määrään, jonka IEA-maat lopulta vapauttivat Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan vuonna 2022. Suomi osallistui tuolloin yhteensä 746 000 barrelilla varantojen vapauttamiseen Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoista.

Suomi voi tehdä itsenäisesti ja oman tilanteemme huomioiden päätöksensä mahdollisesta varastojen vapauttamisesta ja sen täsmällisestä määrästä. Työ- ja elinkeinoministeriössä ja Huoltovarmuuskeskuksessa arvioidaan tilannetta ja sen kehitystä. Suomen päätöksellä ei ole vaikutusta polttoaineiden hintaan Suomessa. Merkittävien määrien vapauttaminen edellyttää valtioneuvoston päätöstä.

Öljyn huoltovarmuusvarastot Suomessa yli kansainvälisten velvoitteiden

Suomessa öljyn huoltovarmuusvarastoja ovat Huoltovarmuuskeskuksen omistuksessa olevat valtion varmuusvarastot sekä öljyn maahantuojien velvoitevarastot, joista säädetään huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetussa laissa. Näiden varmuusvarastojen ylläpidolla Suomi täyttää öljyvarastoja koskevat IEA:n ja EU:n velvoitteet, joiden mukaan varastojen kokonaistaso vastaa noin 90 päivän nettotuontia.

Käytännössä Suomi ylläpitää selvästi kansainväliset velvoitteet ylittävää öljyvarastojen tasoa. Tuontiin perustuvan energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi Huoltovarmuuskeskus pitää tuontipolttoaineita valtion varmuusvarastoissa huoltovarmuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesti niin, että maassa on käytettävissä keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot.

Lisätiedot:
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, p. 050 431 6518

]]>

Lausuntopyyntö: Hyvää työterveyshuoltokäytäntöä koskevaa asetusta päivitetään

sosiaali- ja terveysministeriö — Wed, 11 Mar 2026 13:49:00 GMT

Työelämän murros heijastuu myös työterveyshuoltoon ja aiheuttaa tarvetta tarkastella uudelleen sen sisältöä ja käytäntöjä.

Asetusmuutoksella pyritään varmistamaan, että työterveyshuolto pystyy vastaamaan työelämän muutoksiin ja tukemaan työntekijöiden terveyttä ja työkykyä. Tavoitteena on kohdentaa työterveyshuollon toimia entistä paremmin työkyvyn tukemiseen ja työhön liittyvien terveysriskien ehkäisyyn.

Työterveyshuollon hyvää käytäntöä koskeva asetus tarkentaa työterveyshuoltolain säännöksiä työterveyshuollon järjestämisestä ja toteuttamisesta.

Asetuksen päivittämisellä selkeytetään työterveyshuollon tehtäviä ja vahvistetaan työpaikan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä. Päivityksessä tarkastellaan muun muassa työterveyshuollon toimintatapoja ja työterveysyhteistyön toteuttamista.

Esitystä valmisteli ministeri Sanni Grahn-Laasosen asettama kolmikantainen työryhmä, jonka toimikausi oli 20.2.2025–31.10.2025.

Linkki lausuntopyyntöön

Lisätietoja

Lisbeth Forsman-Grönholm, ylilääkäri, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 320
Kaisu Ahtola, hallitussihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 785 (Ei tavoitettavissa 18.3.- 2.4.2025)

]]>

Valtioneuvoston yleisistunnon 12.3.2026 asialista julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto — Wed, 11 Mar 2026 13:06:00 GMT

Valtioneuvoston yleisistunnon 12.3.2026 asialista löytyy täältä. 

]]>

Viranomaisposti muuttuu pääosin sähköiseksi digitaalisia palveluita käyttäville huhtikuun aikana

valtiovarainministeriö — Wed, 11 Mar 2026 12:19:00 GMT

Viranomaisten tiedoksiannot lähetettäisiin jatkossa ensisijaisesti sähköisesti niille täysi-ikäisille käyttäjille, joille se on mahdollista. Uudistus ei koske kansalaisia, jotka eivät asioi digitaalisesti eivätkä käytä Suomi.fi-tunnistusta. Se ei myöskään koske alaikäisiä eikä edunvalvonnassa olevia.

“Sähköiset asiointikanavat ovat jo monelle ensisijainen tapa hoitaa viranomaisasioita. Jatkossa myös viranomaisposti tulisi heille ensisijaisesti sähköisesti. Ketään ei kuitenkaan pakoteta digipalveluihin ja paperipostiin voi aina halutessaan palata. Samalla uudistus vähentää julkisen talouden kustannuksia kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain”, sanoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Paperiposti säilyy vaihtoehtona

Muutos liittyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen, että Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana.

Suomi.fi-tunnistusta käyttävälle täysi-ikäiselle henkilölle avataan lakimuutosten myötä tunnistautumisen yhteydessä Suomi.fi-viestit-tili, jos käyttäjällä ei sitä vielä ole. Tiliä ei avata käyttäjän tietämättä vaan siitä kerrotaan tunnistustapahtuman yhteydessä ja pyydetään antamaan sähköpostiosoite viestien heräteilmoituksia varten. Käyttäjä voi halutessaan sulkea tilin ja palata paperiseen postiin omalla ilmoituksella. Puolesta-asiointi ei aktivoi sähköisiä tiedoksiantoja.

Suomi.fi-viestit-tili aktivoidaan uudelleen, jos käyttäjä vuoden määräajan jälkeen tunnistautuu viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun. Tällöin tilin voi sulkea uudelleen ja jatkaa paperipostin vastaanottamista, mikäli siihen on tarvetta. Määräaika mahdollistaa esimerkiksi yksittäisen asian hoitamisen sähköisesti määräajan sisällä ilman, että käyttäjä siirtyy sinä aikana sähköisten viestien ensisijaisuuden piiriin.

Tarvittaessa Suomi.fi-viestien käyttöön voi myös antaa puolesta-asiointioikeudet toiselle henkilölle Suomi.fi-valtuuksien avulla.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 14. huhtikuuta.

Käyttöön on saatavilla tukea

Viranomaisten kanssa voi jatkossakin asioida puhelimitse ja paikan päällä. Myös tukea sähköisten palveluiden käyttöön on saatavilla. Digi- ja väestötietovirasto viestii kansalaisille uudistuksesta ja sen vaikutuksista sekä vastaa digitukeen liittyvän yhteistyön ja koordinaation järjestämisestä.

Uudistuksen seuraavassa vaiheessa käyttäjillä olisi mahdollisuus lukea viranomaisten lähettämät sähköiset tiedoksiannot myös kaupallisessa digipostipalvelussa Suomi.fi-viestien ohella.

Infotilaisuus medialle

Digi- ja väestötietovirasto ja valtiovarainministeriö järjestävät tilaisuuden medialle 17. Maaliskuuta kello klo 9.30–10.30. Tilaisuudessa kerrotaan, mitä muutos tarkoittaa käytännössä kansalaisille, miten muutos toteutetaan ja mitä on hyvä tietää ennen lain voimaantuloa. Tilaisuus on avoin median edustajille.

Ilmoittautumislinkki on tiedotteen lopussa.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Sami Aalto, puh. 0295530336, sami.j.aalto(at)gov.fi
Tietohallintoneuvos, yksikön päällikkö Katja Väänänen, puh. 0295 530 245, katja.vaananen(at)gov.fi
Neuvotteleva virkamies Niko Ruostetsaari, puh. 0295 530 309, niko.ruostetsaari(at)gov.fi

]]>

Sosiaaliturvakomitea etsii ratkaisuja nuorten sosiaaliturvan kehittämiseksi

sosiaali- ja terveysministeriö — Wed, 11 Mar 2026 12:02:00 GMT

Komiteatyön aikana on tunnistettu haasteita erityisesti nuorten etuuksien ja palvelujen yhteensovittamisessa. Etuus- ja palvelujärjestelmä ei riittävällä tavalla tue kaikkien nuorten valmiuksia ja osallistumista koulutukseen ja työelämään.

Järjestelmän monimutkaisuus ja oikea-aikaisen tuen puute voivat johtaa siihen, että nuori jää koulutuksen tai palvelujen ulkopuolelle. Palvelut ja etuudet ovat osin joustamattomia elämäntilanteiden muutoksissa, eikä tarvittavaa tukea ole aina tarjolla. Myös etuuksien tasoerot voivat vaikuttaa kannustimiin osallistua koulutukseen tai palveluihin.

Sosiaaliturvakomitean tavoitteena on löytää kestäviä ratkaisuja, jotka tukevat nuorten osallistumista koulutukseen ja työelämään. Tavoitteena on myös lisätä etuus- ja palvelujärjestelmän selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.

Kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta työstetään luonnoksia komitean linjauksista ja ehdotuksista sosiaaliturvakomitean loppumietintöön nuorten sosiaaliturvasta. Loppumietintö julkaistaan vuoden 2026 lopussa.

Selvitys yhden perusturvaetuuden rahoituksesta

Komitea sai kokouksessa myös tilannekatsauksen selvitykseen, jossa tarkastellaan perusturvaetuuksien yhtenäistämistä erityisesti rahoituksen näkökulmasta. Selvityksessä arvioidaan eri toteutusvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Selvityksessä käsitellään yleistukea, sairauspäivärahaa, Kelan kuntoutusrahaa sekä vanhempainpäivärahoja.

Perusturvaetuuden rahoitusta koskeva selvitys julkaistaan huhtikuussa 2026.

Sosiaaliturvakomitean työ on osa sosiaaliturvauudistusta

Sosiaaliturvaa uudistetaan vaalikauden aikana hallituksen hankkeiden sekä sosiaaliturvakomitean työn kautta. Sosiaaliturvaa uudistavia hallituksen hankkeita ovat muun muassa perusturvan uudistaminen yleistuen mallilla ja toimeentulotuen uudistaminen.

Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on sujuvampi, yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi sosiaaliturvajärjestelmä.

Sosiaaliturvauudistus

Seuraava sosiaaliturvakomitean kokous järjestetään toukokuussa 2026. Kokouksessa käsitellään sosiaaliturvakomitean loppumietinnön luonnosta.

Sosiaaliturvakomitean aikajana

Kokousmateriaalit

Kokouskutsu Sosiaaliturvakomitean kokous 11.3.2026
Liite 1 Pöytäkirja Sosiaaliturvakomitean kokous 1.10.2025
Liite 2 Pöytäkirja Sosiaaliturvakomitean kokous 3.12.2025
Liite 3 Diaesitys Sosiaaliturvakomitean kokous 11.3.2026
Liite 4 Nuorten sosiaaliturvan kehittäminen Taustamateriaali Sosiaaliturvakomitean kokous 11.3.2026

Lisätietoja

sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pasi Moisio, p. 029 524 7228, etunimi.sukunimi@thl.fi
sosiaaliturvakomitean 1. varapuheenjohtaja, osastopäällikkö Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085, etunimi.sukunimi@gov.fi
sosiaaliturvakomitean 2. varapuheenjohtaja, johtaja Essi Rentola, p. 0295 163 155, etunimi.sukunimi@gov.fi
viestintäasiantuntija Anna Työrinoja, p. 0295 163 615, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Suomi korosti Pariisin ydinvoimakokouksessa edelläkävijän rooliaan uuden ydinvoiman investointien mahdollistajana

työ- ja elinkeinoministeriö — Wed, 11 Mar 2026 11:44:00 GMT

”Kiitämme Ranskaa tämän huippukokouksen järjestämisestä. Kokous on erittäin ajankohtainen paitsi Suomen, myös Euroopan ja koko maailman energiayhteisön kannalta. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä ydinenergian käytön edistäjänä. Nyt myös muualla maailmassa keskustelu on siirtynyt siitä, pitäisikö ydinenergian olla osa ratkaisua, siihen, kuinka nopeasti sitä voidaan lisätä”, valtiosihteeri Mika Nykänen totesi.

”Suomi on nyt ja jatkossa vastuullisen ydinvoimantuotannon mallimaa. Uudistuvan lainsäädännön myötä sujuvoitamme ydinvoimarakentamisen luvitusta, ja parannamme sen soveltuvuutta uusiin ydinvoima- ja SMR-investointeihin, ydinturvallisuudesta tinkimättä. Meillä on jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa useita SMR-hankkeita, joiden myötä ydinenergiaa voidaan jatkossa käyttää sähkön tuotannon lisäksi myös lämmitykseen”, valtiosihteeri Nykänen summasi.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von Leyen esitteli puheessaan EU:n 10.3. julkaisemaa uutta SMR-strategiaa. Sen kolme pääesityksen mukaan pienille modulaarisille reaktoreille luodaan selkeä ja yhtenäinen sääntelykehys koko Eurooppaan, alan yksityisiä investointeja vauhditetaan 200 miljoonan euron takauksella EU:n päästökauppatuloista, ja jäsenvaltioiden sekä yritysten yhteistyötä vahvistetaan, jotta lupaprosesseja voidaan nopeuttaa, osaamista kehittää ja yhteisiä eurooppalaisia arvoketjuja rakentaa.

Iltapäivän pyöreän pöydän keskustelussa ydinenergian tuotannon 3-kertaistamisesta vuoteen 2050 mennessä valtiosihteeri Nykänen totesi, että vahvat rahoitusmekanismit, joita tukevat selkeä politiikkalinja, vahvat instituutiot ja kansainvälinen yhteistyö, ovat välttämättömiä ydinenergian kasvulle. Toimivat rahoituskehykset ovat välttämättömiä, jotta pitkäjänteisistä ja pääomavaltaisista ydinvoimaprojekteista voidaan tehdä toteuttamiskelpoisia investointeja.

Kansainväliset analyysit, kuten OECD:n ydinenergiajärjestön (NEA) selvitykset, korostavat, että vahva sääntelyn ennakoitavuus, riskienjakomekanismit ja koordinoitu politiikkatuki ovat keskeisiä välineitä onnistuneiden uusien ydinvoimahankkeiden mahdollistamisessa.

”Suomi tarjoaa erityisen relevantin esimerkin siitä, miten valtio voi lähestyä tätä haastetta. Meillä on kehitetty omaleimaisia rahoitusmalleja, kuten Mankala-malli, jossa omistajuutta ja riskejä jaetaan useiden teollisten toimijoiden kesken. Tämä lähestymistapa on osoittautunut toimivaksi Suomen pääomavaltaisen ydinvoimainfrastruktuurin tukemisessa”, valtiosihteeri Nykänen totesi.

”Ydinvoimainvestointien kasvavan merkityksen tunnistaen teemme myös erillistä selvitystä ydinvoiman riskinjakomalleista. Se on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla edistämme ydinvoimainvestointeja yhdessä ydinenergialainsäädännön uudistamisen ja lupaprosessien sujuvoittamisen kanssa”, Nykänen jatkoi.

Valtiosihteeri Nykänen painotti Suomen pitävän tärkeänä, että kansainväliset rahoituslaitokset, kuten liikepankit, Euroopan investointipankki ja globaalit pankit, suhtautuisivat tulevaisuudessa ydinvoiman rahoittamiseen aiempaa vakavammin ja määrätietoisemmin. Hän muistutti, että myös Ranskan vetämä EU:n ydinenergia-allianssi (EU Nuclear Alliance) on aiheellisesti nostanut nämä haasteet esiin.

Huippukokouksen tarkoituksena oli edistää vuoropuhelua olemassa olevien ydinvoimavaltioiden ja ydinenergiaohjelman käynnistämistä harkitsevien maiden kanssa, erityisesti nousevissa talouksissa. Kokous tarjosi tärkeän mahdollisuuden vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja edistää käytännön ratkaisuja ydinvoiman turvalliseen ja kestävään kehittämiseen. Sen tavoitteena on kannustaa maiden, kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja teollisuuden välisten kumppanuuksien kehittämiseen.

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Juho Korteniemi, TEM, p. 0295 047 054.
Ulkoasiansihteeri Oona Hulmi, UM, Suomen Pariisin edustusto, p. +33 6 29 45 41 80

]]>

OECD:n pääsihteeri Mathias Cormann vierailee Suomessa

ulkoministeriö — Wed, 11 Mar 2026 10:44:00 GMT

Suomi toimii vuoden 2026 OECD:n ministerineuvoston kokouksen puheenjohtajamaana yli 40 vuoden tauon jälkeen. Kokous järjestetään 3.–4. kesäkuuta Pariisissa. Sen aiheena on teollisuuspolitiikka, joka tukee elinkeinojen uudistumista, avoimia markkinoita, kestävää talouskasvua ja laajempaa yhteiskunnallista hyvinvointia.

Pääsihteeri Cormann osallistuu Helsingissä perinteiseen OECD:n ministerineuvoston kokousta edeltävään konsultaatiotilaisuuteen. Konsultaatioissa keskustellaan kokouksen keskeisistä teemoista OECD:n yritys- ja elinkeinoelämän neuvoa-antavan komitean BIACin (Business at OECD) sekä työntekijöitä ja ammattiliittoja edustavan TUACin (Trade Union Advisory Committee) kanssa. Suomen edustajina tilaisuuteen osallistuvat ulkoministeri Elina Valtonen ja elinkeinoministeri Sakari Puisto.

Vierailunsa aikana pääsihteeri tapaa kahdenvälisesti myös tasavallan presidentti Alexander Stubbin, ulkoministeri Elina Valtosen, työministeri Matias Marttisen sekä valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesjohtoa.

OECD tuottaa talous- ja yhteiskuntapolitiikan tutkimustietoa. Se tarjoaa jäsenilleen ja OECD:n ulkopuolelle suosituksia, standardeja ja parhaita käytäntöjä vaurautta, tasa-arvoa, mahdollisuuksia ja hyvinvointia tukevaan politiikantekoon. OECD edistää monenvälisiä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Suomi hyödyntää OECD:n tutkimustietoa laajasti politiikan suunnittelussa eri aloilla.

Lisätietoja

Anna Koikkalainen, lähetystöneuvos, kauppapolitiikan yksikkö, puh. 0295 350 080
Pasi-Heikki Vaaranmaa, suurlähettiläs, Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä. puh. +33 1 441 819 20
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Huoneenvuokralakien vaikutuksia arvioitava tarkemmin

valtioneuvoston viestintäosasto — Wed, 11 Mar 2026 09:47:00 GMT

Huoneenvuokralakeihin (laki asuinhuoneiston vuokrauksesta ja laki liikehuoneiston vuokrauksesta) ehdotetaan useita toimintaympäristön muutoksista johtuvia ajantasaistuksia. Esityksen tavoitteena on vähentää vuokrasuhteisiin liittyviä erimielisyyksiä ja tulkinnanvaraisuuksia sekä oikeudenkäyntejä.

Uudet säännökset koskisivat muun muassa ilmoittamisvelvollisuutta huoneistossa asuvista henkilöistä, tupakointikieltoa, velvollisuutta maksaa oikeudenkäynnin jälkeen erääntyviä vuokria, vuokrasuhteen päättymistä vuokralaisen kuoleman vuoksi ja vuokrasuhteen päätyttyä huoneistoon jäänyttä omaisuutta. Lisäksi vuokrasopimuksen irtisanomisaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen.

Esitysluonnoksen perusteella saa hyvän käsityksen keskeisistä ehdotuksista ja niitä koskevan sääntelyn soveltamiskäytännöstä. Esitysluonnos on kokonaisuudessaan selkeä ja siinä on tunnistettu ehdotusten keskeiset vaikutukset. Esitykseen tulisi kuitenkin lisätä vuokra-asumiseen ja muuhun vuokraustoimintaan liittyviä perustietoja, jotka helpottaisivat kokonaisuuden hahmottamista.

Yksittäisten ehdotusten vaikutusten merkittävyyteen vaikuttaa olennaisesti niiden kohdejoukon suuruus. Esitystä tulisi täydentää etenkin määrällisillä vaikutusarvioilla siitä, miten vaikutukset kohdentuvat. Lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta sovelletaan hyvin erilaisiin vuokrasuhteisiin. Esityksessä tulisi arvioida tarkemmin ehdotusten vaikutuksia erilaisten kotitalouksen ja eri ihmisryhmien kannalta.

Vuokranantajan irtisanomisajan lyhentämisen osalta olisi hyödyllistä arvioida tarkemmin esityksen hyötyjä ja haittoja verrattuna nykytilaan. Lainmuutosten vaikutusten seuranta on tärkeää, koska huoneenvuokralait vaikuttavat hyvin laajasti ihmisten arjessa.

Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on annettu hallituksen esityksen luonnoksesta huoneenvuokralakien muuttamiseksi (hankenumero: OM100:00/2023), jonka oikeusministeriö toimitti arviointineuvoston käyttöön sähköpostitse 2.2.2026. Lausunto on julkinen.

Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa tyydyttävästi lainvalmistelun vaikutusarviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

Lisätietoja: kehittämisneuvos Kaisa Tiusanen, lainsäädännön arviointineuvoston sihteeri p. 0295 150 169. Arviointineuvos Meri Virolainen, lainsäädännön arviointineuvoston pääsihteeri p. 0295 160 202.

Lainsäädännön arviointineuvosto on itsenäinen ja riippumaton toimielin, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esitysten luonnoksista ja niiden vaikutusarvioinneista.

]]>

Ahvenanmaan verkkotoimilupa lausunnoille

liikenne- ja viestintäministeriö — Wed, 11 Mar 2026 09:06:00 GMT

Ahvenanmaan maanpäällisen digitaalisen televisioverkon verkkotoimilupa päättyy 5.9.2026. Toimiluvan myöntämisestä ja toimilupaehtojen asettamisesta säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa.

Uusi verkkotoimilupakausi alkaisi nykyisen verkkotoimilupakauden päättyessä 6.9.2026 ja päättyisi samaan aikaan kuin Manner-Suomessa eli 10.1.2037. Näin saataisiin Ahvenanmaan verkkotoimilupakausi vastaamaan Manner-Suomen verkkotoimilupakautta.

Kanavanippujen määrä Ahvenanmaan maakunnassa esitetään vähennettäväksi kolmesta kahteen. Antennitelevisiolle osoitettua taajuusaluetta esitetään supistettavaksi Ahvenanmaan taajuusasetuksen muutoksessa, joka on lausunnoilla 27.3.2026 asti.

Verkkotoimilupa myönnettäisiin nykyistä kapeammalle taajuusalueelle, sillä antennitelevision jakelu voidaan toteuttaa nykyistä suppeammalla taajuusalueella. Muutokset vastaavat kanavanippujen ja taajuusalueen nykyistä käyttöä sekä vapauttavat taajuuksia muuhun toimintaan.

Mitä seuraavaksi?

Lausunnot Ahvenanmaan uuden verkkotoimiluvan hakuilmoitusluonnoksesta voi antaa osoitteessa Lausuntopalvelu.fi. Lausuntoaika päättyy 8.4.2026. Lausuntokierrokselta saatu palaute otetaan huomioon, kun verkkotoimiluvan valmistelu liikenne- ja viestintäministeriössä jatkuu.

Verkkotoimilupa on tarkoitus saattaa haettavaksi keväällä 2026.

Lisätietoja:

Viestintäneuvos Ulla Kaleva, p. 0295342288, ulla.kaleva@gov.fi

Ylitarkastaja Jaakko Laamanen, p. 0295342206, jaakko.laamanen@gov.fi

]]>

Suomen ja Islannin ministeritapaamisessa keskusteltiin pohjoisen alueen maatalouden erityispiirteistä

maa- ja metsätalousministeriö — Tue, 10 Mar 2026 19:42:00 GMT

Ministerit keskustelivat pohjoisen alueen maatalouden erityispiirteistä, maaseudun kehittämiseen ja elinvoimaisena pysymiseen liittyvistä toimista sekä maataloustuottajien tuloista ja tuottajille suunnatuista tukitoimista. Islanti oli myös kiinnostunut kuulemaan Suomen kokemuksista EU:n maatalouspolitiikasta sekä markkinoiden toimivuudesta ja tuottajan aseman vahvistamisesta elintarvikeketjussa.

Lisäksi keskusteluissa sivuttiin Islannin tulevaa kansanäänestystä mahdollisten EU-jäsenyysneuvottelujen uudelleen aloittamiseksi.

Tapaaminen oli lämminhenkinen ja molemmat ministerit korostivat maiden hyviä kahdenvälisiä suhteita ja pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä. Ministerit totesivat kannattavan maataloustuotannon, elinvoimaisen maaseudun ja ruoan omavaraisuuden olevan huoltovarmuuden ja kansallisen resilienssin keskiössä.

”Islanti on tärkeä toimija arktisella alueella ja pohjoismaiden joukossa. Maataloudessa ymmärrämme hyvin toisemme pohjoisten olojen erityisyyden. Geopoliittinen tilanne huomioiden on tärkeää käydä tiivistä vuoropuhelua ja päivittää yhteistä tilannekuvaa”, totesi ministeri Sari Essayah.

Islannin ministeri delegaation vierailu jatkui iltapäivällä tutustumisella Huoltovarmuuskeskukseen.

Lisätietoja:
Ministerin erityisavustaja Iina Mattila p. 050 473 6221

]]>

Opetusministeri Adlercreutz opetusministereiden ja opettajajärjestöjen huippukokouksessa

opetus- ja kulttuuriministeriö — Tue, 10 Mar 2026 12:40:00 GMT

ISTP kokoaa yhteen koulutuksen huippumaiden opetusministereitä ja koulutusalan ammattijärjestöjen edustajia keskustelemaan koulutuksen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Kokous järjestetään kerran vuodessa OECD:n, opettajajärjestöjen kansainvälisen katto-organisaation Education Internationalin sekä kokouksen järjestäjäksi valitun isäntämaan yhteistyönä.

Kokouksen kolme pääteemaa ovat 1) tulevaisuustrendien vaikutukset koulutukseen ja opettamiseen, 2) opettajien ammatillisen autonomian kysymykset sekä 3) tekoälyn hyödyntäminen koulutuksessa. Ministeri puhui kahden ensimmäisen teeman istunnoissa.

Ministeri Adlercreutz toi esiin peruskoulutuksen tulevaisuustyön. Siinä korostetaan kouluja oppimisyhteisöinä, joissa rakennetaan aktiivista toimijuutta kestävän tulevaisuuden edistämiseksi. Ministeri korosti myös tutkimukseen pohjautuvan opettajankoulutuksen tärkeyttä ja toi esiin, että Suomessa kansallinen opettajankoulutusfoorumi on tuottanut vuoteen 2050 ulottuvan vision, jossa opettajan asiantuntijuus ja ammatillinen toimijuus muodostavat perustan kaikelle opettajankoulutuksen kehittämiselle.

Suomessa nähdään, että opettajien ammatillinen autonomia edistää kollektiivista viisautta ja yhteistyökäytäntöjen kehittymistä oppimisyhteisöissä, koska se vahvistaa opettajien asiantuntijuutta, lisää luottamusta, mahdollistaa avoimen dialogin, tukee pedagogisia kokeiluja ja kannustaa osaamisen jakamiseen.

Ministerillä oli matkansa aikana kahdenvälisiä tapaamisia eri maiden opetusministerien kanssa. Hän tapasi mm. Iso-Britannian, Portugalin, Ukrainan sekä Australian Victoria -osavaltion kollegoita.

Lisätietoja: erityisavustaja Johanna Mantere, puh. 0295 330 330

Kokouksen verkkosivut

]]>

Emma Virkkunen ulkoministeri Valtosen erityisavustajaksi

ulkoministeriö — Tue, 10 Mar 2026 11:21:00 GMT

Emma Virkkunen. Kuva: Ohto Pietinen

Emma Virkkusen vastuulle kuuluvat ulkoministerin viestintä ja mediasuhteet. Virkkunen siirtyy erityisavustajaksi puolustusministeriöstä, jossa hän toimi viestinnän erityisasiantuntijana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa viestintäkoordinaattorina Suomen Nato-edustustossa sekä kansanedustajan avustajana. Virkkunen on koulutukseltaan filosofian maisteri Tampereen yliopistosta.

Ulkoministerin erityisavustajana jatkaa Matilda af Hällström sekä diplomaattiavustajina Johanna Lukkarila ja Paavo Kotiaho. Diplomaattiavustajat ovat ulkoministeriön virkahenkilöstöä.

Lisätietoja

Emma Virkkunen, ulkoministerin erityisavustaja, puh. 050 564 6271
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Asunto-osakeyhtiölain vaikutuksia arvioitava paremmin

valtioneuvoston viestintäosasto — Tue, 10 Mar 2026 10:46:00 GMT

Lakiesityksen tavoitteena on päivittää asunto-osakeyhtiölaki. Ehdotuksilla pyritään muun muassa helpottamaan taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista ja hallintaanottoa, edistämään hallittua alasajoa, selventämään konkurssitilanteisiin liittyviä kysymyksiä sekä mahdollistamaan sähköautojen latausratkaisujen toteuttaminen taloyhtiöissä. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset ja samalla mahdollistaa nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin.

Arviointineuvosto katsoo, että esityksessä tunnistetaan useita mahdollisia hyötyjä ja kustannuksia, mutta keskeisten vaikutusten kokonaiskuva jää osin epäselväksi. Useista ehdotuksista ei esitetä edes suuntaa-antavaa arviota soveltamistilanteiden yleisyydestä, vaikutusten kohteena olevan joukon laajuudesta tai taloudellisesta suuruusluokasta. Vaikutusarviointia tulisi täydentää vähintään karkein määrällisin arvioin keskeisimpien taloudellisten vaikutusten osalta.

Arviointineuvosto kiinnittää huomiota siihen, että esitysluonnoksessa esitetään useita myönteisiä taloudellisia vaikutuksia, kuten hallinnollisen taakan kevenemistä, kustannustenjaon selkeytymistä ja menettelyjen tehostumista, mutta vaikutusmekanismia ja vaikutusten taloudellista merkitystä ei aina kuvata riittävästi. Vaikutusarvioinnissa tulisi selkeämmin osoittaa, miten sääntelymuutos johtaa muutoksiin toimijoiden käyttäytymisessä ja miten nämä muutokset heijastuvat taloudellisiin, markkina- ja muihin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

Lisäksi esitysluonnoksessa ei systemaattisesti tarkastella vaikutusten kohdentumista eri toimijaryhmiin. Esimerkiksi vaikutukset enemmistö- ja vähemmistöosakkaisiin, erikokoisiin taloyhtiöihin sekä sijoittajaosakkaisiin ja huoneistoissaan asuviin osakkaisiin jäävät osin analysoimatta. Myös useiden samanaikaisten sääntelymuutosten yhteis- ja kumulatiivisia vaikutuksia olisi perusteltua jäsentää selkeämmin.

Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on annettu asunto-osakeyhtiölain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä (hankenumero: OM119:00/2023), jonka oikeusministeriö toimitti arviointineuvoston käyttöön sähköpostitse 13.2.2026. Lausunto annettiin 9.3.2026.

Lisätietoja: Arviointineuvos Antti Moisio, p. 029 5160059.

Lainsäädännön arviointineuvosto on itsenäinen ja riippumaton toimielin, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esitysten luonnoksista ja niiden vaikutusarvioinneista.

]]>

STM pyytää lausuntoja tartuntatautilaista

sosiaali- ja terveysministeriö — Tue, 10 Mar 2026 09:00:00 GMT

Tartuntatautilainsäädäntö uudistettiin edellisen kerran vuonna 2016. Erityisesti korona-aikaan laissa havaittiin muutos- ja kehitystarpeita. Niitä ovat esittäneet tartuntatautityötä tekevät viranomaiset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä ylimmät laillisuusvalvojat ratkaisukäytännöissään. Tavoitteena on myös varmistaa, että kansallinen lainsäädäntö on linjassa Suomea sitovien EU- ja kansainvälisten velvoitteiden kanssa.

Laissa säädetään lähtökohtaisesti tavanomaisesta tartuntatautien torjuntatyöstä

Ehdotetun lain rakenne vastaisi pääosin voimassa olevan tartuntatautilain rakennetta, ja monet pykälät pysyisivät muuttumattomina. Suurin osa tartuntatautilaista koskee jokapäiväisiä tilanteita, joissa ehkäistään tavallisten tartuntatautien leviämistä. Hyvinvointialueiden, valtion viranomaisten ja kuntien ympäristöterveydenhuollon tehtävänjakoa selkeytettäisiin, ja niiden välistä yhteistyötä ja viestintää parannettaisiin.

Rokotuksia koskeva sääntely vastaisi suurelta osin voimassa olevaa tartuntatautilain sääntelyä. Rokotustoimintaa koskevaa sääntelyä selkeytettäisiin, ja rokotuksissa voisi jatkossa hyödyntää joustavammin työterveyshuoltoa, opiskeluterveydenhuoltoa ja yksityistä terveydenhuoltoa.

Varmistetaan riittävät toimivaltuudet vakaviin häiriötilanteisiin

Tartuntatautilaki linkittyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin, jossa säädetään, kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon vakavia häiriötilanteita ja poikkeusoloja johdetaan. Vakavissa häiriötilanteissa kuten pandemioissa kansallinen johtovastuu on sosiaali- ja terveysministeriöllä. Päätöksentekoa tukee sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen valmiusryhmä, jossa on edustaja jokaiselta viideltä yhteistyöalueelta.

Lausunnoilla olevaa lakiluonnosta valmisteli valmistelutyöryhmä, jonka työtä ohjasi ohjausryhmä. Valmistelun aikana kuultiin myös keskeisiä sidosryhmiä. Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmä ottaa kantaa lakiluonnokseen lausuntokierroksen jälkeen.

Lisätietoja:

hallitusneuvos Mirka-Tuulia Kuoksa
ylilääkäri Aino Pennanen
ylilääkäri Merja Turunen
osastopäällikkö Taneli Puumalainen

etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Pääministeri Orpo tapaa Kanadan ja Pohjoismaiden pääministerit Norjassa

valtioneuvoston viestintäosasto — Tue, 10 Mar 2026 07:50:00 GMT

Pääministerit keskustelevat vahvan tuen jatkamisesta Ukrainalle, Aktisen alueen turvallisuuskysymyksistä sekä muista ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä.

”Suomelle on tärkeää tiivistää yhteistyötä Pohjoismaiden ja Kanadan kanssa. Jaamme samat arvot, pohjoisen sijainnin ja turvallisuusympäristön. Avoimina ja samanmielisinä kumppaneina olemme sitoutuneita tukemaan Ukrainaa, vahvistamaan arktista turvallisuutta ja kehittämään yhdessä kestävämpää kansainvälistä järjestelmää”, sanoo pääministeri Orpo.

Lisätietoja: pääministerin diplomaattiavustaja Marja Koskela p. 0295 160 978 ja EU- ja kv-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 07 33

]]>

Valtion ydinjätehuoltorahaston tilinpäätös 2025 vahvistettu

työ- ja elinkeinoministeriö — Tue, 10 Mar 2026 06:58:00 GMT

Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on huolehtia siitä, että yhteiskunnalla on riittävät varat ja osaaminen ydinjätehuollon hoitamiseksi kaikissa olosuhteissa. Rahasto on valtion talousarvion ulkopuolella, ja se toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa.

Varautumisrahaston tilikauden voitto, 99 535 564,49 euroa, lisätään jätehuoltovelvollisten rahasto-osuuksiin siinä suhteessa kuin kunkin varoja on kalenterivuoden aikana ollut rahaston käytössä. Jätehuoltovelvollisia ovat Fortum Power and Heat Oy, Teollisuuden Voima Oyj, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Posiva Oy. Varautumisrahaston hallintokulut olivat 405 147 euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan Varautumisrahastoon kerätään varoja siltä varalta, että valtio joutuisi vastaamaan ydinjätehuollon tulevista kustannuksista. Rahastossa päättyneen tilikauden lopussa oleva noin 3,0 miljardia euron varallisuus kattaa kaikkien Suomessa tähän mennessä syntyneiden ydinjätteiden jäljellä olevan ydinjätehuollon kustannukset. Summa sisältää myös nykyisten laitosten purkamiskustannukset.

Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaus- ja sijoitustoiminnan tuotosta. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätteitä.

Rahaston varoja on takaisinlainattu ydinjätehuoltovelvollisille yhtiöille, sijoitettu Suomen valtion sarjalainoihin ja sijoitettu korko- ja osakemarkkinoille varainhoitajien kautta.

Ydinenergian käytön asiantuntemusta varmistava tutkimusrahasto

Rahastoon kerätään vuosittain varoja käytettäväksi alan tutkimustoiminnan rahoittamiseksi. Vuonna 2025 ydinturvallisuustutkimusta varten kerättiin noin 8,0 miljoonaa euroa.

Tutkimusrahasto jakoi vuonna 2025 ydinturvallisuuden ja ydinjätehuollon tutkimushankkeille SAFER2028-tutkimusohjelman kautta 8 246 339 euroa. Tutkimusohjelman hallintohankkeelle myönnettiin 568 558 euroa. Tutkimusrahaston hallintokulut olivat 86 721 euroa. Sen tilikauden kulujäämä oli 62 867,33 euroa. Tämä tilikauden tappio vähennetään rahaston pääomasta.

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi 5.3.2026 esitystä, jonka mukaan työ- ja elinkeinoministeriö saa vahvistaa VYR:n vuoden 2025 tilinpäätöksen rahaston johtokunnan esityksen mukaisesti.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Linda Kumpula, TEM, p. 0295 060 125
rahaston toimitusjohtaja Sami Eriksson, p. 0295 047 231

]]>

Tytöt ja nuoret naiset esittivät pääministerin pyöreässä pöydässä ratkaisuja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen

valtioneuvoston viestintäosasto — Mon, 09 Mar 2026 16:09:00 GMT

”Jokaisen nuoren, taustasta ja sukupuolesta riippumatta, pitää saada kannustusta ja tukea tavoitella omia unelmiaan, niin ammatillisesti kuin muuten elämässä. Meillä on edelleen koulutuksessa, työelämässä ja yhteiskunnassa syrjiviä rakenteita ja asenteita, joita on saatava purettua. Kiitän keskusteluun osallistuneita nuoria naisia suoruudesta, jolla he kertoivat kokemuksistaan. Avoin ja rehellinen keskustelu on paras tapa lisätä ymmärrystä ja saada tietoa haasteista, joihin tarvitaan ratkaisuja”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.  

Harjoittelupaikkojen lisääminen ja anonyymi rekrytointi voisivat helpottaa töiden saamista 

Nuoret kuvasivat kokemuksiaan muun muassa työnhaun esteistä, kielitaitovaatimuksista, ulkomailla hankitun osaamisen heikosta tunnustamisesta sekä rasismin eri muodoista arjessa. Keskustelussa korostui tarve vahvistaa rakenteellista tasa-arvoa ja panostaa systemaattiseen rasismin vastaiseen työhön.  

Nuoret esittivät myös ratkaisuja, kuten nuorten kannustamista monipuolisesti eri opiskelualoille, harjoittelupaikkojen sekä anonyymien rekrytointien lisäämistä, rasismin tunnistamisen koulutuksia, vihapuheen kitkemistä myös lainsäädännön avulla sekä turvallisten kohtaamispaikkojen luomista.  

Tilaisuutta valmisteltiin helmikuussa käydyillä alueellisilla ennakkokeskusteluilla Helsingissä, Kuopiossa ja Vaasassa. Niihin osallistui yhteensä 33 nuorta, jotka toivat esiin sekä Suomen vahvuuksia – kuten turvallisuuden, koulutuksen ja sananvapauden – että keskeisiä haasteita, kuten rakenteellista syrjintää, taloudellista epävarmuutta ja rasismin moninaisia vaikutuksia. Alueellisten keskustelujen havainnot muodostivat pääministerin pyöreän pöydän keskustelulle keskeistä sisältöpohjaa.  

Pääministerin pyöreän pöydän keskustelutilaisuus järjestettiin osana valtioneuvoston rasisminvastaisen toimenpideohjelman toteutusta. Pyöreän pöydän keskusteluja järjestetään vuosittain. 

Lisätietoja: Poikkihallinnollisen hankeryhmän puheenjohtaja, yksikön päällikkö Jouni Varanka, p. 0295 160 177 ja valtioneuvoston yhdenvertaisuushankkeen projektipäällikkö Katriina Nousiainen, p. 0295 160 735, valtioneuvoston kanslia, sähköpostit: etunimi.sukunimi@gov.fi 

]]>

Suomi näkyvästi esillä ydinvoimahuippukokouksessa Pariisissa – Suomea edustaa ministeri Multalan valtiosihteeri Mika Nykänen

työ- ja elinkeinoministeriö — Mon, 09 Mar 2026 15:30:00 GMT

Kokouksessa valtioiden ja hallitusten päämiehet ja muut korkeat edustajat, kansainvälisten järjestöjen johtajat, rahoituslaitosten edustajat, teollisuuden edustajat ja asiantuntijat keskustelevat ydinenergian roolista suurten energia- ja ilmastohaasteiden ratkaisemisessa nykytilanteessa, jota leimaavat kasvava sähkön tarve, päästöjen vähentämisen välttämättömyys ja energian saatavuuteen liittyvät kysymykset.

Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan valtiosihteeri Mika Nykänen. Hän esittää tiistaina aamupäivällä kokouksen täysistunnossa Suomen puheenvuoron ja iltapäivän pyöreän pöydän keskustelussa puheenvuoron teemasta: One ambition for nuclear: Tripling Nuclear Energy. Valtiosihteerin ohjelmaan kuuluu myös kahdenvälisiä tapaamisia kokouspaikalla ja presidentti Emmanuel Macronin isännöimä illallinen Élysée-palatsissa.

Suomi kiittää Ranskaa siitä, että se on nostanut ydinenergian huippukokouksen myötä korkeimmalle mahdolliselle keskustelun tasolle. Suomi korostaa kokouksessa rooliaan edelläkävijänä ydinenergian käytön edistäjänä.

Suomi on, ja pyrkii jatkossakin olemaan vastuullisen ydinvoimantuotannon mallimaa. Suomi uudistaa parhaillaan ydinenergialakiaan, jolla sujuvoitetaan ydinvoimarakentamisen lupaprosesseja ja parannetaan sen soveltuvuutta uusiin ydinvoima- ja SMR-investointeihin ydinturvallisuudesta tinkimättä.

Työ- ja elinkeinoministeriössä selvitetään myös uusien ydinvoimahankkeiden riskinjakomalleja. Tämäkin selvitys julkaistaan kevään aikana. Suomessa on parhaillaan varhaisessa suunnitteluvaiheessa useita SMR-hankkeita. Niiden myötä ydinenergiaa voitaisiin käyttää sähkön tuotannon lisäksi myös lämmitykseen.

Eri puolilla maailmaa ydinenergia kiinnostaa. Tällä hetkellä se kattaa lähes 10 prosenttia maailman sähköntuotannosta, yli 20 % EU:n sähköntuotannosta ja monissa maissa sitä pidetään uusiutuvien energialähteiden tärkeänä täydentäjänä, koska sen avulla voidaan tuottaa vakaata, säädettävää ja vähähiilistä sähköä.

Huippukokouksen tarkoituksena on edistää vuoropuhelua sellaisten maiden välillä, joilla on jo ydinenergiaohjelma, ja niiden maiden välillä, jotka harkitsevat sellaisen käynnistämistä, erityisesti nousevissa talouksissa. Kokous tarjoaakin tärkeän mahdollisuuden vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja edistää käytännön ratkaisuja ydinvoiman turvalliseen ja kestävään kehittämiseen. Tavoitteena onkin kannustaa aloitteiden ja kumppanuuksien kehittämiseen maiden, kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja teollisuuden välillä.

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Juho Korteniemi, TEM, p. 0295 047 054.
Ulkoasiansihteeri Oona Hulmi, UM, Suomen Pariisin edustusto, p. +33 6 29 45 41 80

]]>

Ministeri Rantanen ja Liettuan sisäministeri Vladislav Kondratovič tapasivat Suomessa

sisäministeriö — Mon, 09 Mar 2026 14:23:00 GMT

-Suomella ja Liettualla on molemmilla EU:n maaulkoraja, jossa esimerkiksi välineellistetyn maahantulon uhka on jatkuvasti läsnä. Emme suojaa pelkästään omia valtakunnanrajojamme, vaan kannamme vastuuta koko Euroopan turvallisuudesta, sanoo ministeri Rantanen.

Ministerit keskustelivat myös väestönsuojelusta. Suomi ja Liettua ovat mukana juuri käynnistyneessä Itämeren maiden siviiliväestön suojaamiseen liittyvässä yhteistyössä.

Ministeri Rantanen kertoi Liettuan ministerille suomalaisesta väestönsuojelujärjestelmästä. Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa, joissa on yhteensä noin 4,8 miljoonaa suojapaikkaa.

-Väestönsuojat ovat tärkeä ja pitkäjänteinen investointi Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta. Suomessa väestönsuojia on rakennettu suunnitelmallisesti toisen maailman sodan jälkeen ja ne ovat hyötykäytössä normaalioloissa, ministeri Rantanen toteaa.

Kokonaisturvallisuuden toimintamallissa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoiminnalla kaikissa olosuhteissa ja kaikilla tasoilla.

Ministeri Kondratovič halusi myös kuulla suomalaisesta poliisijärjestelmästä, sen resursseista ja tehokkuudesta. Suomen poliisin tehokkuus perustuu vahvaan koulutukseen, kansalaisten korkeaan luottamukseen sekä operatiivisesti tehokkaaseen järjestelmään. Esimerkiksi katujengirikollisuutta poliisi torjuu tehokkaasti ja myös siihen liittyvää rikoslainsäädäntöä on kiristetty.

Ministerit vierailivat päivän aikana Merihaan väestönsuojassa sekä Helsingin poliisilaitoksella.

Lisätietoja:
ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri, p. 040 720 2216, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Lausunnolla: Arviomuistio valvontalain kehittämistarpeista

sosiaali- ja terveysministeriö — Mon, 09 Mar 2026 14:10:00 GMT

Vuonna 2024 voimaan tulleessa valvontalaissa säädetään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjien valvonnasta ja omavalvonnasta sekä yksityisten ja julkisten palveluntuottajien toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä, omavalvonnasta ja viranomaisvalvonnasta. Rekisteröinti Soteriin on edellytys sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiselle.

Koska rekisteröintihakemusten käsittely ruuhkautui vuoden 2024 aikana, 1.2.2025 tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä yksityisten elinkeinonharjoittajien ja pienten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien on väliaikaisesti mahdollista aloittaa toimintansa tai toteuttaa toimintaa koskeva olennainen muutos ennen valvontalain mukaista rekisteröintipäätöstä.

Samalla pidennettiin julkisten palveluntuottajien rekisteröintivelvollisuuden siirtymäaikaa kahdella vuodella.

Lakimuutosta koskevan käsittelyn yhteydessä eduskunta edellytti, että toimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien rekisteröintimenettelyn sujuvoittamiseksi ja että valvontalain säännösten toimivuutta palveluntuottajien ja palvelujen käyttäjien näkökulmasta seurataan ja arvioidaan.

Nyt lausunnolla olevassa arviomuistiossa kuvaan ja arvioidaan valvontalain keskeisiä hyötyjä ja kuormittavuustekijöitä, valvontalain sääntelyn, rekisteröinnin toiminnallisen kehittämisen sekä valvontalakiin tehtyjen muutosten toimivuutta ja vaikutuksia sekä valvontalain mahdollisia muutos-, kehittämis- ja täydennystarpeita.

Lausunnolla oleva aineisto:

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain arviointi (lausuntopalvelu.fi)

Lisätietoja

Hallitusneuvos Maija Iles, p. 0295 163 036, etunimi.sukunimi@stm.fi

Tiedotetta päivitetty 11.3.2026 kello 8.40 lisäämällä linkki lausunnolla olevaan aineistoon.

]]>

Vankeuslain muutokset lausuntokierroksella

oikeusministeriö — Mon, 09 Mar 2026 13:50:00 GMT

Oikeusministeriön työryhmän valmisteleman esitysluonnoksen keskeiset muutokset koskevat ensinnäkin Rikosseuraamuslaitoksen toimivaltaa muun muassa rajoittaa vankien toimintoja, tapaamisia ja poistumislupia taikka keskeyttää ne poikkeusoloissa tai muussa vakavassa yhteiskunnallisessa häiriötilanteessa.

Toiseksi muutokset koskisivat Rikosseuraamuslaitoksen valtuuksia valvoa vankeja. Tällaiset toimivaltuussäännökset yhtenäistettäisiin ja niitä selkeytettäisiin. Tavoitteena on selkeyttää niiden soveltamista ja parantaa siten Rikosseuraamuslaitoksen valmiuksia ehkäistä vankeusaikaista rikollisuutta ja muunlaista vankilaturvallisuutta vaarantavaa toimintaa.

Kolmanneksi uudistettaisiin vankien poistumislupia koskeva sääntely siten, että säännöksissä huomioitaisiin nykyistä paremmin poistumislupaan liittyvät turvallisuusseikat. Jatkossa turvallisuus huomioitaisiin nykyistä selvemmin ja kokonaisvaltaisemmin poistumisluvan myöntämisen edellytyksissä ja päätösharkinnassa.

Neljänneksi säädettäisiin nykyistä tarkemmin vankiloiden tehostetun valvonnan osastoista ja sopimusosastoista sekä vangin sijoittamisesta ulkopuoliseen laitokseen. Tehostetun valvonnan osastoja koskeva sääntely parantaa Rikosseuraamuslaitoksen edellytyksiä puuttua järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan vankiloissa.

Lisäksi esitykseen sisältyy yksittäisiä muutosehdotuksia muun muassa vapautuvan vangin kuljettamisesta tahdosta riippumattomaan hoitoon.

Oikeusministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta 24. huhtikuuta mennessä.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Juho Martikainen, p. 0295 150 520, etunimi.sukunimi@gov.fi
erityisasiantuntija Anna-Lisa Sandvik, p. 0295 150 269, etunimi.sukunimi@gov.fi

Lausuntopyyntö

]]>

ICT-johtajaksi haki 35 henkilöä

valtiovarainministeriö — Mon, 09 Mar 2026 13:46:00 GMT

Tehtävää hakivat

Harri Ahava
Jalo Ahonen
Antti Ahonen
Laura Eiro
Tuija Gustavsson
Jyri Hakkarainen
Mika Helenius
Jarkko Hurme
Ville Hämäläinen
Isto Kannisto
Miia Kapanen
Timo Kapanen
Marko Kiviniemi
Mika-Petri Laakkonen
Esa Lamberg
Jarkko Levasma
Mikko Luomala
Peter Marks
Tiina Mäntylä-Vuorenoja
Maria Nikkilä
Arto Nummela
Veli-Matti Nurminen
Ilmari Nyström
Susanna Peltoniemi
Petri Perä
Jarno Putta
Jussi Rautjärvi
Anselmi Rinta-Jaskari
Timo Salmi
Simo-Pekka Salminen
Mika Siitari
Juha Simonen
Esko Suomalainen
Paavo Säkkinen
Minna Vapamaa.

Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT) valmistelee mm. asiat, jotka koskevat julkisen hallinnon tiedonhallinnan yleistä kehittämistä ja ohjausta, yhteisten tietovarantojen yhteentoimivuuden ohjausta sekä valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen ohjausta. Lisäksi JulkICT:n tehtäviin kuuluu turvallisuusverkkotoiminnan ja turvallisuusverkon palvelutuotannon ohjaus ja valvonta sekä julkisen hallinnon yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen ja niiden tuotannon ohjaus. JulkICT vastaa Digi- ja väestötietoviraston, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin ja Tilastokeskuksen tehtäviin liittyvästä ohjauksesta.

Lisätietoja:
Hallinto- ja kehitysjohtaja Anu Nousiainen, puh. 02955 30326, anu.nousiainen(at)gov.fi

]]>

Puolustusministeri Häkkänen päätti sijoittaa Kemiin 3. Logistiikkarykmentin toimintoja

puolustusministeriö — Mon, 09 Mar 2026 13:03:00 GMT

Sijoituspäätöksellä vahvistetaan Puolustusvoimien logistiikan toimintaedellytyksiä pohjoisen Suomen alueella.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen 3. logistiikkarykmentti muodostaa yhteistyössä kumppaniensa kanssa Puolustusvoimien logistiikan palveluverkon pohjoisen Suomen alueelle. Rykmentti varastoi sotavarustusta, toteuttaa kunnossapitotehtäviä, tukee tarvittaessa joukkoja huollon järjestelyissä, osallistuu virka-avun antamiseen muille viranomaisille ja osallistuu kansainvälisten operaatioiden sekä harjoitusten toimeenpanon tarvitseman tuen järjestelyihin.

- Turvallisuusympäristön muuttuminen, Suomen Nato-jäsenyys sekä Suomen ja Yhdysvaltojen solmima DCA-sopimus ovat kasvattaneet kansalliseen logistiikkaan ja suorituskykyjen rakentamiseen kohdistuvia vaatimuksia. Kehittämisen painopisteet ovat sotilaallinen liikkuvuus, isäntämaatuki, lääkintähuolto, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen joukkojen ja suorituskykyjen kehittäminen ja yhteispohjoismainen tukeutumisverkosto, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

3. Logistiikkarykmenttiin kuuluu esikunta, Ilmavoimien varikko, Pohjois-Suomen varasto-osasto ja Pohjois-Suomen turvallisuusyksikkö. Rykmentin esikunta sijaitsee Jyväskylässä. Muut toiminnot sijaitsevat Oulussa, Rovaniemellä, Tervolassa, Haapajärvellä, Tampereella ja Pirkkalassa. Kemiin sijoitettavan toiminnon työllisyysvaikutus on kuusi henkilöä.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa neuvotteleva virkamies Ville Vilén, p. 0295 140 212.

]]>

Pääministeri Orpo kannustaa suomalaisia paralympialaisissa

valtioneuvoston viestintäosasto — Mon, 09 Mar 2026 11:41:00 GMT

”Minusta on tärkeää olla kannustamassa Suomen joukkuetta paralympialaisissa siinä missä olympialaisissakin. On hienoa nähdä, saavuttaako Suomen joukkue mitalitavoitteensa näissä kisoissa”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.

Pääministeri Orpo seuraa keskiviikkona Val di Fiemmessä hiihtoa ja torstaina Cortinassa suurpujottelua.

Suomen joukkueessa on neljä kilpailijaa ja opashiihtäjä. Suomella on edustus alppihiihdossa, lumilautailussa ja maastohiihdossa. Milano-Cortinan talviparalympialaisiin osallistuu kaikkiaan yli 600 urheilijaa yli 50 eri maasta.

Lisätietoja: pääministerin diplomaattiavustaja Marja Koskela p. 0295 160 978

]]>

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksiin yhdyskuntakehittämislaiksi ja yhdyskuntarakentamislaiksi

ympäristöministeriö — Mon, 09 Mar 2026 11:18:00 GMT

“Yhdyskuntakehittämis- ja -rakentamislaeissa on kyse sujuvasta arjesta. Esimerkiksi siitä, miten kuntien yleisiä alueita suunnitellaan ja katuja pidetään kunnossa. Uudistuksella varmistetaan, että kuntalaisille ja kaupunkien kehitykselle tärkeä lainsäädäntö on ajan tasalla”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Yhdyskuntakehittämislaki luo edellytykset kaavojen sujuvalle toteuttamiselle

Uudessa yhdyskuntakehittämislaissa säädettäisiin yhdyskuntarakentamisen kustannusten korvaamisesta, kuntien maapolitiikasta, kehittämisalueista, tonttijaosta sekä maan luovuttamisesta, lunastamisesta ja kaavan toteuttamisen korvauksista.

Jos laadittava asemakaava hyödyttää merkittävästi maanomistajaa, olisi tämän myös jatkossa osallistuttava yhdyskuntarakentamisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin joko osapuolten välisen maankäyttösopimuksen tai kunnan määräämän kustannusperusteisen kehittämiskorvauksen kautta. Yleensä kunta ja maanomistaja sopivat asiasta, ja kehittämiskorvauspäätöksiä tehdään erittäin harvoin.

Uutena asiana esitetään, että maanomistajan osallistumisvastuu laajenisi rakentamislain mukaisiin poikkeamislupaan ja puhtaan siirtymän sijoittamislupaan. Näin kunta voisi tietyissä tilanteissa valita yksinkertaisemman lupamenettelyn kaavoituksen sijaan ilman, että mahdollisuus korvaukseen ratkaisisi valitun menettelyn.

Uutena asiana esitetään myös, että kehittämiskorvaukseen voisi sisällyttää enintään 15 vuotta vanhoja yhdyskuntarakentamisen kustannuksia. Vanhempia kustannuksia voisi huomioida vain poikkeustapauksissa. Kunnalle asetettaisiin myös uusi velvoite toteuttaa kehittämiskorvauksen perusteena olevat toimet 15 vuoden kuluessa.

Esityksen mukaan kuntien olisi laadittava maapoliittinen ohjelma, pidettävä se ajantasaisena ja seurattava sen toteutumista. Maapoliittisella ohjelmalla tarkoitettaisiin kunnan valtuuston hyväksymää asiakirjaa, jolla linjattaisiin sitovasti niitä periaatteita ja toimintatapoja, joita kunta soveltaa maapolitiikassaan. Maapoliittisia toimia ovat muun muassa sopimuksiin perustuva maanhankinta, kaavojen toteuttamiseksi tehtävät lunastukset, maankäyttösopimukset, kehittämiskorvaukset ja tonttien luovuttaminen. Maapolitiikan aineistojen täytyisi olla saatavilla verkossa. Tämä yhdenmukaistaisi kuntien toimintaa ja tekisi siitä avoimempaa ja ennakoitavampaa.

Nykyinen velvollisuus luovuttaa katualue kunnalle ilmaiseksi ensimmäisen asemakaavan alueella poistuisi, eli jatkossa kaikista luovutettavista alueista maksettaisiin korvaus maanomistajalle. Kuten nykyisin, korvaus perustuisi maanomistajan ja kunnan sopimukseen tai lunastusmenettelyyn, jos osapuolet eivät saavuta sopimusta. Korvausmäärät määräytyisivät myös jatkossa lunastuslain mukaan.

Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi yhdyskuntakehittämislaiksi (lausuntopalvelu.fi)

Yhdyskuntarakentamislaki säätää kuntien yleisten alueiden tehtävistä

Uudessa yhdyskuntarakentamislaissa säädettäisiin katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Laissa säädettäisiin myös periaatteista, joilla teknisiä verkkoja voidaan sijoittaa kuntien yleisille alueille sekä kuntien mahdollisuuksista ohjata yleisillä alueilla tehtäviä töitä. Lisäksi laissa linjattaisiin hulevesien käsittelystä rakennetussa ympäristössä.

Uutena asiana esitetään, että kuntien olisi laadittava yleisen alueen kunnossapitosuunnitelma, josta ilmenisi eri alueiden kunnossapidon periaatteet esimerkiksi katujen auraamisesta ja liukkauden torjunnasta. Suunnitelman tulisi olla digitaalinen, ja se olisi valmisteltava vuorovaikutteisesti. Uudistus toisi suunnitelmallisuutta yleisten alueiden kunnossapitoon, tekisi näkyväksi kunnan kunnossapitotyön ja antaisi kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa siihen.

Kunnat saisivat lisää työkaluja katutöiden ohjaamiseen. Teknisille verkoille olisi jatkossa haettava sijoittamislupa ja yleisillä alueilla tehtäville töille kaivulupa, jos työt edellyttävät liikenteen ohjaamista. Kunta voisi jatkossa antaa huomautuksen tai määrätä seuraamusmaksun luvattomista kaivutöistä ja muista laiminlyönneistä. Näin kunnalla olisi ketterämpiä tapoja puuttua laiminlyönteihin ja niskoitteluun.

Kuntien olisi edistettävä esteettömyyttä yleisten alueiden suunnittelussa ja pidettävä yllä tietoaineistoa yleisillä alueilla hallinnassaan olevista taitorakenteista kuten silloista ja tukimuureista.

Yhdyskuntarakentamislaki korvaisi yleisiä alueita koskevat pykälät nykyisestä alueidenkäyttölaista ja 1970-luvulla laaditun lain kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta.

Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi yhdyskuntarakentamislaiksi (lausuntopalvelu.fi)

Infotilaisuus lakiesityksistä 20. maaliskuuta

Ympäristöministeriö järjestää perjantaina 20.3.2026 kello 9–11 kaikille avoimen verkkotilaisuuden, jossa kerrotaan ja keskustellaan lausunnoilla olevista lakiesityksistä.

Lue lisää ja ilmoittaudu tilaisuuteen

Lait viimeistelevät maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen

Alueidenkäytön uudet lait viimeistelevät vuonna 2018 alkaneen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen. Uusi rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025. Nyt uudistetaan jäljelle jäänyttä alueidenkäytön osuutta.

Yhdyskuntakehittämislain ja yhdyskuntarakentamislain lisäksi valmistelussa on uusi alueidenkäyttölaki, jonka hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kuluvan kevään aikana. Lakiesityksiä on valmisteltu työryhmissä, joissa on ollut mukana keskeiset sidosryhmät.

Lisätietoja

Samuli Alppi
ympäristöneuvos
p. 029 525 0036
etunimi.sukunimi@gov.fi

Emma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Raportti: halpatuonnin ongelmia ratkotaan – pitkäjänteiset ratkaisut vaativat myös EU-vaikuttamista

työ- ja elinkeinoministeriö — Mon, 09 Mar 2026 10:32:00 GMT

Vuonna 2025 Suomeen saapui 40,5 miljoonaa halpatuontitilausta. Halpatuonti on ongelmallista niin kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle, ympäristölle kuin kuluttajansuojalle. Euroopan komission tarkastuksessa 84 prosenttia testatuista tuotteista sisälsi EU:ssa terveydelle vaaralliseksi luokiteltuja kemikaaleja.

Työryhmä luovutti työministeri Matias Marttiselle ja ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalle raportin ratkaisuista halpatuonnin ongelmiin 9.3.2026.

“Ilmiö on haastava. Työryhmä on kartoittanut, että siihen voidaan osin puuttua kansallisilla toimilla, kun taas laajemmat muutokset vaativat yhä määrätietoisempaa EU-vaikuttamista yhteisten ratkaisujen puolesta”, työryhmän puheenjohtajana toiminut valtiosihteeri Mika Nykänen sanoo.

Työryhmän raportin mukaan halpatuontiin voidaan puuttua tehokkaammalla tullisääntelyllä, markkinavalvonnalla ja tuottajavastuulla. Hallitus käynnistää raportin pohjalta välittömästi tarkemman lainsäädännön muutosten selvitystyön ongelmiin puuttumiseksi.

Hallitus jatkaa vaikuttamista EU-tasolla entistä määrätietoisemmin ja keskitetymmin, kuten raportti suosittelee. EU:ssa tulee jo tänä vuonna voimaan muutoksia, jotka nostavat edullisten verkkokauppaostosten tuontikustannuksia. Heinäkuussa 2026 poistuu 150 euron tullittomuusraja ja pienille lähetyksille tulee kolmen euron kiinteä tullimaksu. Lisäksi myöhemmin tänä vuonna on tulossa käyttöön kahden euron käsittelymaksu paketeille.

"Erittäin nopeasti kasvanut halpatuonti EU:n ulkopuolelta on tuonut mukanaan myös ongelmia. EU:n ulkopuoliset toimijat kiertävät velvoitteita, mikä vaikeuttaa rehellisesti toimivien yritysten toimintaa ja reilua kilpailua. Tuoteturvallisuudesta ja laadusta ei pidä tinkiä Suomeen vyöryvän krääsän nimissä. Meillä täytyy olla kaikille yhteiset pelisäännöt ja siksi viemme eteenpäin niin kansallisia kuin EU-tason toimia", työministeri Matias Marttinen sanoo.

Halpatuonti haastaa reilua kilpailua ja jätehuoltoa

“Tuoteturvallisuudesta, ympäristövastuusta ja muista yhteisistä pelisäännöistä piittaamaton halpaverkkokauppa on hyvin ongelmallista ympäristön ja esimerkiksi jätehuoltojärjestelmämme kannalta. Käynnistämme valmistelun sääntelyratkaisujen toteuttamiseksi ja tulen vaikuttamaan asiaan määrätietoisesti EU-tasolla”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala painottaa.

Kuluttajiin kohdistuvien ongelmien lisäksi verkkoalustoihin perustuva halpatuonti haittaa lakeja noudattavien kotimaisten yritysten toimintaa ja reilua kilpailua.

Raportin mukaan halpatuonnin valvontaa voitaisiin lisätä, mutta suuren määrän vuoksi valvonnan lisääminen ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa. Valvonnan tehostamiseksi tarvittaisiin uusia digitaalisia välineitä sekä laajempaa yhteistyötä eri viranomaisten välillä. Tarkastuksia etämyynnin tullivarastoissa voitaisiin lisätä. Kansallisesti voitaisiin käynnistää suuriin verkkoalustoihin kohdistuva markkinavalvonnan yhteistyöprojekti ja tukea EU-komission käynnissä olevia tutkintoja.

Raportissa nousi esille myös tuottajavastuu, joka velvoittaa valmistajat ja maahantuojat järjestämään tiettyjen tuotteiden kuten sähkölaitteiden ja pian myös tekstiilien jätehuollon ja vastaamaan sen kustannuksista. Raportin mukaan tulisi pikaisesti selvittää Tullin mahdollisuuksia periä tuottajavastuun kustannuksia, joihin EU:n ulkopuolinen etäkauppa ei juuri osallistu.

Lisätiedot:
valtiosihteeri Mika Nykänen, p. 029 504 7266 (työryhmän puheenjohtaja)
erityisavustaja Teresa Salminen, p. 029 504 7318 (kysymykset työministerille)
erityisavustaja Emma-Stina Vehmanen, p. 040 847 1992 (kysymykset ympäristö- ja ilmastoministerille)
erityisasiantuntija Niina Etelävuori, TEM, p. 029 504 7022
neuvotteleva virkamies Sirje Stén, YM, p. 029 525 0276

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Naton johtamisjärjestelmäyksikkö perustetaan Riihimäelle

puolustusministeriö — Mon, 09 Mar 2026 08:00:00 GMT

”Johtamisjärjestelmäyksikön sijoittaminen Riihimäelle vahvistaa Naton kykyä puolustaa Suomea ja koko liittokunnan pohjoista aluetta sekä Riihimäen varuskunnan asemaa merkittävänä johtamisjärjestelmien osaamiskeskuksena. Päätökseni sijaintipaikasta perustuu maanpuolustuksen kokonaisarvioon. Olen huomioinut Naton asettamat vaatimukset ja Suomen puolustuksen näkökulmat”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Johtamisjärjestelmäyksikön tehtävänä on tuottaa tietoliikenne- ja tietojärjestelmäpalvelut Naton joukkojen ja johtoportaiden johtamisen tueksi Suomessa sekä tarvittaessa koko liittokunnan laajuisesti. Yksikössä tulee työskentelemään noin 60 henkilöä, ja tehtävät täytetään suomalaisella henkilöstöllä.

”Aikaisemmin tässä kuussa onnistuimme saamaan liittolaismaiden tuen johtamisjärjestelmäyksikön perustamiselle Suomeen. Suomen vankka osaaminen johtamisjärjestelmien parissa tunnistetaan myös Natossa. Yksikkö tuo huomattavia synergiaetuja FLF Finlandiin ja Mikkelin maavoimajohtoportaaseen”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Johtamisjärjestelmäyksikkö on osa Naton komentorakennetta. Johtamisjärjestelmäyksikön rakentaminen, toimeenpano ja ylläpito ovat Naton yhteisrahoituskelpoisia. Naton johtamisjärjestelmäyksiköt kuuluvat Naton johtamis- ja tietojärjestelmäjohtoportaan (NATO Communications and Information systems Group, NCISG) alaisuuteen.

Lisätietoja puolustusministeriöstä antaa neuvotteleva virkamies Jukka-Pekka Virtanen, puh. +358 295 140 208. Ministerille osoitetut haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 41 544 4967.

]]>

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio Meksikoon vienninedistämisvierailulle

ulkoministeriö — Mon, 09 Mar 2026 07:44:00 GMT

Meksiko on Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin talous sekä koko maailman 13. suurin talous, ja tarjoaa suomalaisille yrityksille monia mahdollisuuksia. TF-matkalla keskitytään erityisesti kahteen sektoriin: turvallisiin yhteiskuntiin ja energiaan.

Ministeri Ville Tavio tapaa vierailullaan muun muassa energiaministeri Luz Elena Gonzáles Escobarin sekä ylintä johtoa puolustus- ja meriministeriöistä. Lisäksi ohjelmaan kuuluu muun muassa yritysten verkostoitumistapahtuma Meksikon kauppaneuvostossa.

”Meksiko on Suomelle erityisen tärkeä kumppani Latinalaisessa Amerikassa. Kaupallistaloudellisten suhteiden tiivistämiselle on kysyntää. Olen tyytyväinen, että pääsemme yritysdelegaation kanssa esittelemään suomalaisia ratkaisuja”, ministeri Tavio toteaa.

Lisätietoa

Janna Rantanen, ulkomaankauppa- ja kehitysministerin erityisavustaja, +358 295 351 054
Emma Viitanen, vastuuvirkamies, Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikkö, +358 295 350 258
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Työolobarometri: Palkansaajat varovaisen myönteisiä tekoälyn käytöstä työpaikoilla

työ- ja elinkeinoministeriö — Mon, 09 Mar 2026 07:15:00 GMT

Työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain julkaisema työolobarometri kuvaa palkansaajien työelämän laatua. Syksyllä 2025 toteutetussa kyselyssä kartoitettiin aiempaa laajemmin tekoälyn käyttöä. Tulokset voidaan yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa.

Kokemukset tekoälystä vaihtelevat eri sektoreilla

45 prosenttia palkansaajista kertoi, että heidän työpaikallaan käytetään tekoälyteknologiaa. Tekoäly on käytössä etenkin suurimmissa työpaikoissa: vähintään 200 henkilöä työllistävissä organisaatioissa 70 prosenttia kertoi tekoälyä käytettävän.

Tekoälyn käytöstä kertoivat eniten valtiolla (68 %) ja yksityisissä palveluissa (49 %) työskentelevät. Teollisuudessa sekä kunnissa ja hyvinvointialueilla tekoälyn käytöstä omalla työpaikalla kertoi reilu kolmannes.

Palkansaajilta, joiden työpaikoilla käytetään tekoälyä, kysyttiin sen vaikutuksista.

18 prosenttia arvioi tekoälyn korvanneen työtehtäviä. Toisaalta noin 40 prosenttia kertoi, että tekoäly on tuonut työhön uusia tehtäviä.
45 prosenttia arvioi tekoälyn parantaneen työn tehokkuutta, kun taas 52 prosenttia ei kokenut sen vaikuttaneen tehokkuuteen.
Kolmannes vastaajista arvioi tekoälyn parantaneen oman työnsä laatua, kun taas 64 prosenttia ei kokenut sen vaikuttaneen laatuun.

Käytön yleisyyttä kysyttiin vastaajilta, joiden työpaikoilla käytetään tekoälyä ja jotka itse käyttävät työssään digitaalisia sovelluksia. Noin viidennes heistä käytti tekoälyä päivittäin ja lähes 30 prosenttia viikoittain. Yli kolmannes kaikista tietotekniikkaa käyttävistä palkansaajista kertoi tarvitsevansa koulutusta tekoälyn käyttämiseen työssä. Koulutusta kaipasi liki puolet 45–54-vuotiaista ja ylemmistä toimihenkilöistä.

Työpaikoilla hyvä ilmapiiri, mutta epävarmuus työmarkkinoista lisääntynyt

Työolobarometrissa on seurattu palkansaajien työelämän laatua yli 30 vuoden ajan. Tulokset eroavat eri sukupuolilla, eri ammattiasemissa työskentelevillä, eri sektoreilla sekä erikokoisissa työpaikoissa työskentelevillä.

Jatkuvan oppimisen kulttuuri on työpaikoilla kehittynyt pitkällä aikavälillä myönteiseen suuntaan, mutta kasvu on viime vuosina tasaantunut. Työnantajan tarjoamaan koulutukseen osallistuminen on ollut viime vuodet laskussa, sitä yleisempää on työssä itsenäisesti opiskelu. Osaamisen kehittämiseen osallistuvat selvästi muita vähemmän työntekijäammateissa ja pienemmillä työpaikoilla toimivat sekä iäkkäimmät palkansaajat.

Näkemykset työmarkkinoiden tilanteesta ovat heikentyneet viime vuosien aikana. Myös kokemus työn henkisestä rasittavuudesta on lisääntynyt hieman. Vuonna 2025 liki kaksi palkansaajaa kolmesta koki työnsä ainakin jossain määrin henkisesti raskaaksi. Muita enemmän näin kokevat naiset, 35–44-vuotiaat, toimihenkilöt sekä kuntien ja hyvinvointialueiden palkansaajat.

Toisaalta työpaikkojen ilmapiiri on jo pitkän aikaa kehittynyt aiempaa paremmaksi. Vuonna 2025 runsas neljä palkansaajaa viidestä koki, että työpaikalla välitetään tietoja avoimesti, työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti, työpaikalla pystytään ratkaisemaan ristiriitoja ja että työpaikalla on luottamuksellinen ilmapiiri. Miehet arvioivat työpaikkansa ilmapiiriä naisia myönteisemmin.

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM, p. 0295 047 297

]]>

Uzbekistanin ulkoministeri Bakhtiyor Saidov vierailee Suomessa

ulkoministeriö — Mon, 09 Mar 2026 06:59:00 GMT

Ulkoministerit keskustelevat tapaamisessaan Suomen ja Uzbekistanin kahdenvälisistä suhteista sekä ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.

”Sain vierailla Uzbekistanissa Etyj-puheenjohtajan ominaisuudessa kesäkuussa 2025. Maidemme välinen yhteistyö on tiivistynyt, ja on hyvä jatkaa keskustelua nyt Helsingissä ministeri Saidovin kanssa. Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne korostaa tarvetta säännölliselle vuoropuhelulle”, ministeri Elina Valtonen sanoo.

Suomen-vierailullaan ulkoministeri Bakhtiyor Saidov tapaa myös tasavallan presidentti Alexander Stubbin. Matkan aikana järjestetään lisäksi suomalaisten ja uzbekistanilaisten elinkeinoelämän toimijoiden tapaaminen.

Lisätietoja

Johanna Lukkarila, ulkoministerin diplomaattiavustaja, puh. 0295 350 834
Erkki Seppänen, tiiminvetäjä, Venäjän ja Keski-Aasian yksikkö, puh. 0295 350 204
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Köyhyyden ja syrjäytymisen teemat esillä EU-ministereiden 9.3. kokouksessa

työ- ja elinkeinoministeriö — Mon, 09 Mar 2026 06:10:00 GMT

Ministerit käyvät periaatekeskustelun siitä, millä toimintatavoilla jäsenmaat voivat katkaista köyhyyden kierteen ja ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Aihe on sidoksissa valmisteilla olevaan ensimmäiseen EU:n köyhyyden vastaiseen strategiaan, joka komission on tarkoitus julkaista syksyyn mennessä.

Kokouksen tausta-aineiston mukaan köyhyyden ja osattomuuden torjuminen edellyttävät nykyistä kokonaisvaltaisempia ja tehokkaampia politiikkatoimia. Avainasemassa ovat yksilökeskeiset ja mahdollistavat aktivointipalvelut sekä varhainen tuki. Näitä tarvitaan toimeentulon turvaamisen lisäksi, samoin kuin hallinnonalat ylittävää yhteistyötä.

Suomi korostaa ihmisten osallisuuden ja työkyvyn vahvistamista sekä työttömyyden vähentämistä ja aktiivisuuden lisäämistä. Näillä on Suomen mukana myönteinen vaikutus taloudelliseen kestävyyteen, yritysten tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.

Suomi korostaa tekoälyn käytön kehityksen seurantaa

Eurooppalaista ohjausjaksoa 2026 koskevassa asiakohdassa ministerit keskustelevat tekoälyn käytöstä laadukkaiden työpaikkojen takaamiseksi ja työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseksi. Suomi painottaa tekoälyn käytön kehityksen tarkkaa seurantaa ja yhteistyötä haasteiden ratkomiseksi ja hyötyjen levittämiseksi.

Lapsiköyhyyden vähentämiseksi tarvitaan varhaisia toimia

Ministereiden on tarkoitus hyväksyä päätelmät lasten hyväksi tehtävistä investoinneista, joilla vahvistetaan lapsen hyvinvointia, edistetään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan lapsiköyhyyttä EU:ssa. Päätelmissä korostetaan varhaislapsuuden ratkaisevaa merkitystä.

Lisäksi neuvoston on tarkoitus hyväksyä osana eurooppalaista ohjausjaksoa euroalueen talouspolitiikasta vuonna 2026 annetun suosituksen työllisyys- ja sosiaalinäkökohtia koskeva ehdotus ja vuoden 2026 yhteinen työllisyysraportti ja sitä koskevat päätelmät. Ministerit hyväksyvät myös henkistä pääomaa koskevan suosituksen, jossa annetaan ohjeita työvoimapulan ja osaamisvajeen korjaamiseksi EU:ssa.
Ministerit hyväksyvät myös työllisyyskomitean keskeiset viestit nuorisotakuun täytäntöönpanon arvioinnista.

Lisätietoja:

Sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Nuutti Hyttinen, p. 0295 163 07
Erityisasiantuntija Juuli Hakulinen STM 029 516 3283
Johtava asiantuntija Riikka-Maria Turkia, TEM, p. 029 504 7135

Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

'Rankano Juuli - Kaunis nainen' -tapahtuma Helsingissä 5.3.2026

Fri, 06 Mar 2026 22:15:00 GMT

Ohjelmassa oli keskusteluja ryhmissä sekä hemmottelua

Tilaisuudessa keskusteltiin seuraavista aiheista: mikä auttaa jaksamaan, romaninaisten rooleista, mikä ilahduttaa/surettaa, mikä tunne ohjaa arjessa, oliko kynnys tulla isoon tapahtumaan ja mikä on tärkein arvo elämässä.

Lisäksi naisilla oli mahdollisuus saada meikkausvinkkejä ja ehostusta, hiuksillensa uutta ilmettä ja kynsille väriä. Mukana oleville lapsillekin oli runsaat yllätyspussit herkkuineen ja mukavaa tekemistä varten.

Tapahtuman juonsi Anita Lindgren ja musiikista vastasi Teresa Koivisto. Helsingin kaupungintalon Palmia valmisti osallistujille kahvin kera kauniit kakut ja suolaisen palan illan päätteeksi. Pöytien ihastuttavat lahjoituksena saadut kukkakoristelut pöytäliinoineen ja karamelleineen tekivät tilasta kauniin. Hankkeet esittäytyivät myös esitteineen.

Mitä kansainvälinen naistenpäivä merkitsee romaninaisille?

Romaninaisilta kysyttiin tilaisuuden lopussa mitä kansainvälinen naistenpäivä heille merkitsee ja he vastasivat muun muassa näin:

”Saamme näkyvyyttä ja oman äänemme kuuluviin.”

”Se merkitsee minulle tasa-arvon tärkeyttä.”

”On hyvä, että huomioidaan yhteiskunnan kantava voima: naiset.”

”Tänä päivänä naisena oleminen on yhdessä kasvamista ja kehittymistä sekä toisten naisten kannustamista ja voimaannuttamista. Naistenpäivänä saa mahdollisuuden tuoda tätä esiin yhteisöllisesti.”

”Kansainvälinen naistenpäivä merkitsee minulle sitä, että naisia kuullaan ja että naiset pystyvät kokoontumaan ja puhumaan ilman että heitä tuomitaan.”

Tilaisuus suunniteltiin yhdessä romaninaisten työryhmässä, jotka edustivat seuraavia tahoja: sosiaali- ja terveysministeriö, Helsingin kaupunki/Romaninuorisotyö, Suomen Romanifoorumi ry, Romano Missio ry, Suomen Romaniyhdistys ry, Diakonia ammattikorkeakoulu (DIAK), Mahdollisuus osallisuuteen, Naisten aika, Romako hankkeet.

Tapahtuma oli osa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnoimaa Euroopan unionin CERV ohjelman osarahoittamaa ’Rakkavaha dielibosta – Puhutaan osallisuudesta’ – hanketta (2025–2026). Hankkeen kumppanijärjestö on Suomen Romaniyhdistys ry.

]]>

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

oikeusministeriö — Fri, 06 Mar 2026 14:51:00 GMT

Pöytäkirjan allekirjoittivat tänään Brysselissä Suomen osalta oikeusministeri Leena Meri ja Viron puolesta oikeus- ja digitalisaatioministeri Liisa-Ly Pakosta. Pöytäkirja täydentää ministereiden 13. tammikuuta 2026 antamaa yhteistä julistusta vankien siirron tehostamisesta Suomen ja Viron välillä. Julistuksella ja pöytäkirjalla toteutetaan osaltaan hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan ulkomaalaisten vankien siirtämistä kotimaidensa vankiloihin edistetään.

Tavoitteena sujuvammat ja nopeammat siirrot

Yhteisymmärryspöytäkirja vahvistaa Suomen ja Viron käytännön yhteistyötä vankien siirtojen nopeuttamiseksi. Maiden viranomaiset sitoutuvat muun muassa käsittelemään siirtoa koskevat asiat viivytyksettä ja priorisoimaan siirrot Suomen ja Viron välillä aina kun se on mahdollista. Viro on myös parhaillaan muuttamassa kansallista lainsäädäntöään poistaakseen säännöksen, joka on estänyt alle kuuden kuukauden vankeusrangaistusta suorittavien virolaisten vastaanottamisen.

Yhteistyö hyödyttää viranomaisia ja auttaa varmistamaan sujuvat prosessit vankiensiirroissa. Maiden viranomaiset vaihtavat tietoa parhaista käytännöistä ja selvittävät keinoja aloittaa siirtomenettelyn valmistelu aiempaa varhaisemmassa vaiheessa.

Pöytäkirjan toimeenpanosta vastaavat Rikosseuraamuslaitos ja Viron oikeus- ja digitalisaatioministeriö. Ministeriöt seuraavat työn etenemistä säännöllisissä tapaamisissa.

Yhteisymmärryspöytäkirja tuli voimaan allekirjoituspäivänä ja on voimassa toistaiseksi.

Virolaiset ovat suurin ulkomaalaisten vankien ryhmä Suomen täynnä olevissa vankiloissa.

Lisätietoja:
hallitusneuvos Paulina Tallroth, p. 0295 150 146, etunimi.sukunimi@gov.fi

Ministeri Meri Virossa: Sujuvuutta Suomen vankiloissa olevien virolaisten siirtoihin (Tiedote 13.1.2026)

]]>

Rasvattoman homogenoidun piimän D-vitaminointi tulee pakolliseksi ja rasvattoman luomupiimän D-vitaminointi mahdollistuu

maa- ja metsätalousministeriö — Fri, 06 Mar 2026 14:35:00 GMT

Muutoksen myötä mahdollistetaan myös rasvattoman luomupiimän D-vitaminointi. Tämä laajentaa luomumaitotuotteiden käyttömahdollisuuksia esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa. Käyttö on aiemmin jäänyt vähäiseksi, sillä D-vitaminoimattomia maitoja ei suositella, eikä niistä myöskään voida maksaa koulumaitotukea.

Uudistuksella varmistetaan, että rasvattomasta piimästä saadaan rasvattoman maidon tapaan yhdenmukainen määrä D-vitamiinia riippumatta siitä, käytetäänkö tavanomaista vai luomutuotetta.

D-vitaminoidut maitotuotteet ovat keskeinen D-vitamiinin lähde lapsille, nuorille ja aikuisille. Vanhukset hyötyvät erityisesti D-vitaminoidusta piimästä, sillä heille suositellaan muita korkeampaa D-vitamiinin saantia.

Muutos tukee kansallisen luomuohjelman (Luomu 2.0) tavoitteita ja yhdenmukaistaa käytäntöjä rasvattoman maidon D-vitaminoinnin kanssa. Asetusluonnoksesta saatiin kesän 2025 lausuntokierroksella 13 lausuntoa, jotka kaikki puolsivat muutosta. Asetus on käsitelty EU:n edellyttämässä ilmoitusmenettelyssä.

Asetus

Lisätietoja:

Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2145,
sähköpostiosoitteet maa- ja metsätalousministeriössä ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Ministerityöryhmä vieraili Kyberturvallisuuskeskuksessa

liikenne- ja viestintäministeriö — Fri, 06 Mar 2026 13:59:00 GMT

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus tukee viranomaisia, yrityksiä, yhteisöjä ja kansalaisia huolehtimaan tietoturvastaan ja vahvistaa näin koko yhteiskunnan kykyä ennakoida ja sietää kyberhäiriöitä sekä palautua niistä.

“Vierailu oli tärkeä ja ajankohtainen – digiturvallisuus on nyt yksi keskeisimmistä edellytyksistä arjen palveluiden toimivuudelle ja yritysten toimintakyvylle. Siksi on tärkeää, että edistämme kyberturvallisuutta yhteiskunnassa laajalla rintamalla: viranomaisten, kuntien ja hyvinvointialueiden, yritysten sekä tutkimus- ja koulutuskentän yhteistyönä”, julkisen hallinnon digitalisaatiosta vastaava kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen sanoo.

”Kyberturvallisuus on yksi Suomen kokonaisturvallisuuden kivijaloista ja Kyberturvallisuuskeskus on sen keskeinen tekijä. Keskuksessa tehdään välttämätöntä, huipputason turvallisuustyötä, joka jää näkyvämmän turvallisuustyön jalkoihin, sillä siellä ei käytetä univormuja tai ohjata panssariajoneuvoja. Tämä vierailu avaa varmasti monia silmiä. Muuttunut turvallisuustilanne, kohonnut uhkataso ja uudet lakisääteiset tehtävät edellyttävät Kyberturvallisuuskeskuksen riittävän rahoituksen varmistamista ja toiminnan turvaamista myös tulevaisuudessa”, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.

Traficomin Kyberturvallisuuskeskus tukee asiantuntemuksellaan toimivaltaisia viranomaisia ja tuottaa kyberturvallisuuden tilannekuvaa. Se kerää ja analysoi tietoa Suomessa tapahtuvista tietoturvauhkista ja -loukkauksista sekä selvittää osaltaan Suomeen kohdistuvia teknisiä tietoturvapoikkeamia. Kyberturvallisuuskeskuksen ylläpitämät vapaaehtoisuuteen perustuvat tiedonvaihtoryhmät muodostavat laajan kansallisen verkoston, millä on merkittävä rooli elinkeinoelämän kyberturvallisuuden tilannekuvan tuottamisessa.

Digitaalinen suvereniteetti esillä

Ministerityöryhmä käsitteli kokouksessaan digitaalista suvereniteettia Suomessa ja EU:ssa. Keskustelussa käytiin läpi ajankohtaista tilannekuvaa sekä mahdollisia jatkotoimia, joilla vahvistetaan kriittisten digitaalisten palvelujen toimintavarmuutta ja kykyä toimia häiriötilanteissa.

Suomi painottaa EU-vaikuttamisessa avointa strategista autonomiaa: haitallisia riippuvuuksia vähennetään riskiperusteisesti ja samalla vahvistetaan kilpailukykyä, avoimia standardeja, yhteentoimivuutta ja ratkaisujen siirrettävyyttä.

”Digitaalinen suvereniteetti on toimintakykyä ja jatkuvuutta. Haluamme varmistaa, että tärkeät digitaaliset palvelut toimivat myös häiriötilanteissa ja että ratkaisuja voidaan tarvittaessa vaihtaa ja kehittää”, Ikonen sanoo.
Aiheen jatkovalmistelu etenee tiiviissä EU-yhteistyössä.

Lisätietoja:

Ministeri Lulu Ranteen erityisavustaja Kasperi Lähteenmäki, p. 0295 342 039, kasperi.lahteenmaki(at)gov.fi

Ministeri Anna-Kaisa Ikosen erityisavustaja Minna Kurki, p. 050 437 2718, minna.kurki(at)gov.fi

Yhteiskunnan uudistamisen ministerityöryhmä ohjaa hallitusohjelman toteuttamista digitalisaation, robotisaation ja tekoälyn hyödyntämisessä laajasti koko yhteiskunnassa sekä julkisessa hallinnossa. Ministerityöryhmä käsittelee julkisen hallinnon kehittämiseen liittyvät kysymykset, poislukien sosiaali- ja terveydenhallinnon uudistaminen.

]]>

Valtiovarainministerit keskustelevat rahoitusmarkkinoiden yhtenäistämisestä ja energian hinnoista

valtiovarainministeriö — Fri, 06 Mar 2026 11:32:00 GMT

Suomea edustavat kokouksissa alivaltiosihteeri Leena Mörttinen ja pysyvä edustaja, suurlähettiläs Jori Arvonen.

Neuvosto käsittelee rahoitusmarkkinoiden sääntelyä

Euroopan komissio antoi 4. joulukuuta ehdotuksen rahoitusmarkkinoiden yhtenäistämisestä. Komission mukaan paketti

poistaisi esteet markkinoiden yhdentymiseltä ja auttaisi hyödyntämään mittakaavaetuja
helpottaisi innovointia
yksinkertaistaisi ja tehostaisi valvontaa
keventäisi ja yksinkertaistaisi sääntelyä.

Neuvosto käy ehdotuksesta politiikkakeskustelun. Suomi tarkastelee pakettia valtaosin avoimesti.

Lisäksi neuvosto käsittelee muun muassa finanssipoliittisten sääntöjen toimeenpanoa, Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia ja valmistautumista kansainvälisiin kokouksiin.

Euroryhmä keskustelee talouskehityksestä

Euroryhmän aiheita ovat muun muassa

euroalueen talouskehitys
digitaalinen rahoitus: uusien teknologioiden hyödyntäminen rahoitusmarkkinoilla
euroalueen kilpailukyky: energian hinnat ja vaikutus talouteen
eurohuippukokouksen valmistelut.

Lisätietoja:
Finanssineuvos Antti Kekäläinen, puh. 02955 30386, antti.kekalainen(at)gov.fi

Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin) on yksi EU:n neuvoston kokoonpanoista. Ecofin päättää vastuualueensa EU-lainsäädännöstä useimmiten yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa. Tehtäviin sisältyy myös jäsenmaiden talouspolitiikan koordinointi. Ecofin-neuvostoon kuuluvat EU-maiden valtiovarainministerit.

Euroryhmä on epävirallinen elin, jonka tehtävänä on koordinoida euromaiden talouspolitiikkaa ja edistää talouskasvua. Ryhmään kuuluvat euromaiden valtiovarainministerit. Euroryhmä tekee poliittisia linjauksia mutta ei päätä esimerkiksi lainsäädännöstä.

]]>

EU-ministerivaliokunnassa aiheena kyberturvallisuuden vahvistaminen

valtioneuvoston viestintäosasto — Fri, 06 Mar 2026 10:49:00 GMT

EU:n kyberturvallisuusasetusehdotuksella (CSA2 -asetus) täydennettäisiin EU:n kyberturvallisuusvirasto ENISA:n tehtäviä, kehitettäisiin EU:n kybersertifiointikehystä sekä vahvistettaisiin ICT-toimitusketjujen turvallisuuden riskienhallintakehikkoa. Kyberturvallisuusasetuksen uudistamisen tavoitteena on kyberturvallisuuden kyvykkyyksien ja resilienssin lisääminen sekä sisämarkkinoiden pirstaloitumisen ehkäiseminen.

Kyberturvallisuusasetusehdotuksen yhteydessä annettiin myös muutosehdotus, jolla yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan kyberturvallisuusdirektiiviä (ns. NIS 2 -direktiivi).

Suomi kannattaa tavoitetta vahvistaa kyberturvallisuuden hallinnointia sekä sitä, että asiaankuuluvilla toimielimillä, viranomaisilla ja sidosryhmillä on paremmat edellytykset estää, havaita ja torjua kyberturvallisuusuhkia koordinoidulla ja tehokkaalla tavalla. Tavoitteita tukevien toimenpiteiden tulee olla oikeasuhteisia, riskiperusteisia, ennakoitavia ja hallitusti toteutettuja.

Kyberturvallisuusasetusta koskeva U-kirjelmä tulee julkiseksi, kun se on käsitelty valtioneuvoston istunnossa.

Lisäksi EU-ministerivaliokunta keskusteli säästämis- ja sijoitusunionin (Savings and Investments Union, SIU) edistämisestä.

EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja tulevalla viikolla järjestettäviin kokouksiin:

Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto 9.3.
Euroryhmä 9.3.
Talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) 10.3.

Työllisyys- ja sosiaaliministerikokoonpanossa kokoontuva neuvosto hyväksyy lapsiin investointia koskevat päätelmät ja käy keskustelun köyhyyden kierteen katkaisemisesta sekä teköälyn käytöstä ja sen vaikutuksista työmarkkinoilla. Neuvosto käsittelee Eurooppalaista ohjausjaksoa 2026 ja sitä koskevia suosituksia ja päätelmiä, ja hyväksyy suositukset henkisestä pääomasta Euroopan unionissa ja päätelmät yhteisestä työllisyysraportista.

Euroryhmän asialistalla on makrotaloudellinen kehitys euroalueella sekä Belgian alustava talousarviosuunnitelma vuodelle 2026. Euroryhmän laajennetussa kokoonpanossa asialistalla on digitaalisen rahoituksen työvirran esittely, näkemystenvaihto energiahintojen viimeaikaisesta kehityksestä ja niiden vaikutuksista kilpailukykyyn sekä maaliskuun eurohuippukokouksen valmistelut.

Talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) pääaiheena on säästämis- ja sijoitusunioniin liittyvän rahoitusmarkkinoiden ja valvonnan integraation edistämispaketin käsittely. Lisäksi kokouksen asialistalla on muun muassa finanssipoliittisten sääntöjen toimeenpano sekä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen talous- ja rahoitusvaikutukset.

Lisätietoja: EU-asioiden erityisavustaja Elisa Tarkiainen p. 050 595 7751, EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki p. 0295 160 431 ja viestinnän erityisasiantuntija Lauri Heikkinen p. 045 923 5090, valtioneuvoston kanslia

]]>

Suomi tukee naisia konflikteissa ja vahvistaa tasa-arvoa YK:n naisten asemaa käsittelevässä istunnossa

ulkoministeriö — Fri, 06 Mar 2026 10:16:00 GMT

Istunnon pääteema on kaikkien naisten ja tyttöjen oikeussuojan saatavuuden varmistaminen ja vahvistaminen. Oikeussuojan saatavuus tarkoittaa, että ihmisillä on todellinen mahdollisuus hakea oikeutta, saada tietoa siitä, mistä oikeutta haetaan sekä asialleen oikeudenmukainen käsittely. Istunnon muita teemoja ovat myös naisten osallistuminen päätöksentekoon ja julkiseen elämään sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistaminen.

Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien vastainen maailmanlaajuinen liikehdintä horjuttaa kovalla työllä saavutettua edistystä vaikka tasa-arvolla ja ihmisoikeuksilla on yhä vahvoja tukijoita maailmalla. On entistä tärkeämpää, ettei sukupuolten tasa-arvoa heikennetä enempää ja että olemassa oleviin puutteisiin tartutaan nopeasti.

- Tasa-arvon kasvava vastustus uhkaa jo saavutettuja oikeuksia. Tasa-arvon vastustusta käytetään ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian heikentämiseen ja horjuttamiseen. Suomi puolustaa tasa-arvoa ja naisten ja tyttöjen oikeuksia ja tekee aktiivista, arvoihimme pohjautuvaa kansainvälistä yhteistyötä. Me emme anna periksi, vaan toimimme edistyksen ja oikeuksien puolesta. Kannamme huolta naisten asemasta sota-alueilla ja konflikteissa ja toimimme tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan, sanoo ministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Suomi edistää laajasti tasa-arvoa eikä hyväksy standardeja heikentävää kieltä

Istunnossa Suomi edistää ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä HLBTI-ihmisten oikeuksia. Oikeussuojan saatavuus on keskeinen osa tavoitetta.

Suomi ei voi hyväksyä tekstimuutoksia, joilla pyritään heikentämään valtioiden kansainvälisoikeudellisia velvoitteita tai ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta.
Tähän sisältyvät myös yritykset heikentää oikeusvaltioperiaatetta ja demokraattisia järjestelmiä.

Suomi tukee naisia konflikteissa sekä vastustaa tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa

Konfliktit ja kriisit vaikuttavat erityisesti naisten ja tyttöjen terveyteen, etenkin mielenterveyteen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin. Erityisesti mielenterveysvaikutuksiin ei puututa riittävästi, vaikka naisten ja tyttöjen kokemat traumat ja muut pitkäaikaiset haitat ovat lisääntyneet merkittävästi.

Suomen järjestämä sivutapahtuma kokoaa hallitusten, kansalaisyhteiskunnan ja monenkeskisen järjestelmän edustajia keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia sukupuolten tasa-arvon, mielenterveyden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa sekä konfliktien yhteydessä tarjottavista psykososiaalisista tukipalveluista.

Ukrainan tilanteeseen kiinnittyy tapahtumassa erityinen huomio. Sivutapahtumaan osallistuu ukrainalainen Masha Foundation -järjestö, jolle Suomi myönsi vuonna 2025 kansainvälisen tasa-arvopalkinnon sen merkittävästä työstä sodan ja väkivallan psykologisista seurauksista kärsivien naisten tukemiseksi.

Mikä on CSW?

Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisen ja sosiaalisen neuvoston alainen naisten asemaa käsittelevä toimikunta (The Commission on the Status of Women, CSW) perustettiin vuonna 1946. Toimikunta on merkittävin kansainvälinen naisten asemaa politiikan, talouden, kansalaisoikeuksien sekä sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien alalla edistävä foorumi ja YK:n yleiskokouksen jälkeen suurin YK-kokous.

Lisätietoja 

Laura Rissanen, valtiosihteeri (Riikka Mononen, valtiosihteerin sihteeri, p. 0295 163531)
Satu Leino, neuvotteleva virkamies, kansainvälisten asioiden yksikkö, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 498
Katja Karppinen, lähetystöneuvos, ulkoministeriö, p. 0295 350 564
Hanna Onwen-Huma, neuvotteleva virkamies, tasa-arvoyksikkö, sosiaali- ja terveysministeriö p. 0295 163 233

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Lähes viisi miljoonaa euroa kaupungeille ja hyvinvointialueille asunnottomuuden poistamiseen

ympäristöministeriö — Fri, 06 Mar 2026 10:03:00 GMT

“Asunnottomuuden poistaminen edellyttää määrätietoista työtä kaupungeilta ja hyvinvointialueilta. Olennaista on saada kaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteistyö toimimaan sote-uudistuksen jälkeisessä tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointialueiden ja asuntoasiat kaupunkien vastuulla. Nyt myönnetyllä rahoituksella hyvin käynnistyneet kaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteishankkeet saavat jatkoa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelmaan on kutsuttu mukaan yhdeksän suurinta kaupunkia ja hyvinvointialuetta. Kaupungit ja hyvinvointialueet käynnistivät alkuvuodesta 2025 yhteishankkeet, joilla kehitetään yhteisiä ja pysyviä rakenteita ja malleja asunnottomuuden poistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Käynnistymisvaiheessa hankkeille jaettiin yhteensä 5,33 miljoonaa euroa valtionavustusta.

Hankkeissa etsitään käytännön ratkaisuja asunnottomien avuksi

Monet pitkäaikaisasunnottomat tarvitsevat asumisratkaisun lisäksi erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Yhtenä kehityskohteena on jalkautuva asunnottomuustyö, jossa asunnottomia kohdataan siellä, missä he liikkuvat. Hankkeissa onkin onnistuttu tavoittamaan aiempaa paremmin pitkäaikaisasunnottomia henkilöitä.

Hankkeissa on vahvistettu myös monialaista yhteistyötä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen, asumisneuvonnan, talous- ja velkaneuvonnan, rikosseuraamusalan, vuokranantajien ja kolmannen sektorin toimijoiden välille. Myös nuorten asunnottomuuden poistamiseen ja ehkäisemiseen on panostettu. Jalkautuva työ on ohjannut tavoittamiaan asunnottomia sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin ja tukenut asunnon saannissa.

Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelmalla ja sitä tukevilla hankkeilla varmistetaan, että jokainen pitkäaikaisasunnoton saa tarvitsemaansa apua ja tukea. Asunnottomuus keskittyy erityisesti suuriin kaupunkeihin.

Avustusta saavat:

Helsingin kaupunki
Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan hyvinvointialue
Espoo ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Vantaa ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Turku ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Lahti ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Jyväskylä ja Keski-Suomen hyvinvointialue
Oulu ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kuopio ja Pohjois-Savon hyvinvointialue

Lisätietoja

(9.3.2026 asti)
Hanna Kettunen
Erityisasiantuntija
puh. 0295 250 010
etunimi.sukunimi@gov.fi

(10.3.2026 alkaen)
Mikko Hytönen
Erityisasiantuntija
puh. 0295 250 132
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

METSO-ohjelman pysyvän suojelun tavoitteet ylitettiin, ympäristötuissa ja luonnonhoidossa kirittiin vuonna 2025

ympäristöministeriö — Fri, 06 Mar 2026 08:01:00 GMT

Ensimmäinen METSO-ohjelmakausi päättyi vuoden 2025 lopussa. Vuonna 2008 käynnistynyt suojeluohjelma on saavuttanut suuren suosion metsänomistajien keskuudessa. Metsien pysyvän suojelun ja 20-vuotisten rauhoitussopimusten osalta METSO ylitti useammalla tuhannella hehtaarilla vuoden 2025 loppuun asetetun 96 000 hehtaarin tavoitteensa. Ensimmäisellä METSO-ohjelmakaudella suojeltiin ELY-keskusten kautta pysyvästi lopulta lähes 100 000 hehtaaria suomalaista metsäluontoa.

Suomen metsäkeskus kiri tietojärjestelmähaasteista ja toiminnan uudelleenorganisoinnista aiheutuneen notkahduksen jälkeen vuonna 2025 ympäristötukisopimusten ja luonnonhoidon hankkeiden toteutuksen entiselle tasolleen. Kaikkiaan kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia sekä kulotus- ja luonnonhoidonhankkeita toteutettiin ensimmäisellä METSO-ohjelmakaudella yhteensä noin 69 000 hehtaaria, mikä on 84 % niiden 82 000 hehtaarin yhteistavoitteesta.

”METSO-ohjelma on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa luonnonsuojelussa ja tarvitsemme edelleen pitkäjänteistä työtä luontokadon pysäyttämiseksi. Ohjelma nojaa vapaaehtoisuuteen sekä toimijoiden väliseen luottamukseen ja vuorovaikutukseen, ja juuri siksi sen tulokset ovat olleet näin vahvoja. Kiitän metsänomistajia ja muita toimijoita sitoutumisesta – tämä yhteistyö antaa vahvan pohjan myös tulevien vuosien ennallistamis- ja luonnonhoitotyölle”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

“Vuosien 2024 ja 2025 aikana metsäalan toimijat ovat ottaneet ympäristötukisopimusten valmistelusta hienosti koppia, mikä on mahdollistanut viime vuoden hyvän tuloksen. Haluankin kiittää kaikkia yhteiseen työhön osallistuneita metsäalan toimijoita sekä tietysti metsänomistajia aktiivisuudestaan.” toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Vuonna 2025 METSO-ohjelmassa pysyvästi suojeltujen kohteiden yhteisarvo oli yhteensä vajaa 23 miljoonaa euroa. Ympäristötukisopimusten korvauksiin käytettiin noin 12,3 miljoonaa euroa, luonnonhoito- ja kulotushankkeisiin yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa.

Hakemusten käsittelyä tehostettiin ja jonoja purettiin lisäämällä hakemuskäsittelijöiden määrää Suomen metsäkeskuksessa.

METSO-ohjelma jatkuu uusin tavoittein

METSO-ohjelman jatkokauden on tarkoitus käynnistyä tämän vuoden alkupuolella, kun valtioneuvosto on tehnyt sitä koskevan päätöksen. Uusi ohjelmakausi kattaisi vuodet 2026–2040.

METSO tulee jatkumaan keskeisiltä osiltaan samanlaisena millaisena metsänomistajat ovat sen oppineet tuntemaan. Vapaaehtoinen kohteiden suojelu ja talousmetsien luonnonhoito jatkuvat uudistetuin tavoittein. Uudella ohjelmakaudella vahvistetaan entisestään yhteistyötä METSOn ja elinympäristöjen ennallistamista ja kunnostusta toteuttavan Helmi-elinympäristöohjelman välillä ohjelmien vaikuttavuuden parantamiseksi.

Ympäristötukisopimusten tekemiseen ja luonnonhoidon toteutukseen on tänä vuonna käytettävissä Suomen metsäkeskuksessa noin 21,7 miljoonaa euroa.

Metsäkeskus on laatinut vuosille 2025–2030 luonnonhoidon edistämisen suunnitelman, joka konkretisoi toimia uuden METSO-ohjelmakauden tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2026 aloitetaan uusien tulosperusteisten tukien kokeilu lehtojen hoidossa ja soiden ennallistamisessa. Metsäalan toimijoille ja metsänomistajille tarjotaan tietoa ja koulutusta tukikokeilusta sekä luonnonhoitohankkeiden ja ympäristötukien valmistelusta. Metsäkeskus kannustaa ympäristötuen hakemiseen Metsään.fin sähköisellä hakemuksella. Metsään.fi -palvelun käytössä aktivoidaan erityisesti uuden sähköisen ympäristötukihakemuksen hyödyntämiseen.

Rahoitusta pysyvään metsien suojeluun on tänä vuonna käytettävissä noin 18 miljoonaa euroa. METSO-ohjelman pysyvän suojelun tavoitteiden toteutukseen liittyvät tehtävät siirtyivät aluehallinnon uudistuksessa 1.1.2026 alkaen alueellisiin elinvoimakeskuksiin.

Vapaaehtoiset ohjelmat keskeisiä ennallistamisasetuksen toimeenpanossa

Suomi valmistelee parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaansa. Suunnitelman toteutuksessa keskeisessä roolissa ovat maanomistajille vapaaehtoiset luonnon monimuotoisuutta tukevat ohjelmat: metsien monimuotoisuutta vahvistava METSO-ohjelma, Helmi-elinympäristöohjelma, vesien ja merenhoidon tavoitteita edistävä Ahti-ohjelma sekä vaelluskalakantojen elvyttämiseen keskittyvä NOUSU-ohjelma.

METSO-ohjelman verkkosivut | metsonpolku.fi

*METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa -graafi: Luvuissa ei ole mukana Metsähallituksen vuonna 2014 toteuttamaa 13 000 hehtaarin METSO-suojelua, mikä lasketaan mukaan METSO-ohjelman toteutukseen.

Lisätietoja

Esa Pynnönen
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 386
etunimi.sukunimi@gov.fi

Ville Schildt
metsäneuvos
maa- ja metsätalousministeriö
p. 0295 162 190
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Itämeren alueen maat ja Pohjoismaat vahvistavat siviilivalmiutta ja varautumista yhdessä

sisäministeriö — Fri, 06 Mar 2026 07:11:00 GMT

– Turvallisuusympäristön muutos edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä maidemme välillä myös väestönsuojelun saralla. On tärkeää yhdessä varautua väestön omaehtoiseen liikkumiseen konfliktitilanteessa myös valtioiden rajojen yli, sanoo ministeri Rantanen.

Varautumisyhteistyön tavoitteena on tunnistaa väestön suojaamiseen liittyviä yhteisiä haasteita ja kehittämistarpeita sekä mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita. Suunnitteluyhteistyön lähtökohtana on väestön omaehtoinen liikkuminen hallitusti, ei siviiliviranomaisten määräyksellä tapahtuva evakuointi.

Yhteistyöllä vahvistetaan varautumista myös hyvin poikkeuksellisiin tilanteisiin muun muassa Ukrainasta ja muilta kriisialueilta saatujen kokemusten pohjalta.

Yhteistyön pohjana toimivat Naton perusvaatimukset koskien kansallista resilienssiä. Pöytäkirjan mukaan osallistujamaat laativat yhteiset suunnitteluperiaatteet ja koordinoidut menettelyt väestöliikkeiden hallintaan ja rajat ylittäviin evakuointeihin, mukaan lukien tarvittava tiedonvaihto. Pöytäkirja ei ole oikeudellisesti sitova.

Työ yhteisymmärryspöytäkirjan toimeenpanemiseksi aloitettiin 3.-4. maaliskuuta Tukholmassa. Työ käynnistyi korkean tason kokouksella allekirjoittaneiden maiden, EU:n ja Naton edustajien kesken. Tämän jälkeen käytiin asiantuntijatasolla keskustelu suunnitteluyhteistyön periaatteista ja sovittiin työryhmän perustamisesta.

Lisätietoja:
varautumisjohtaja Jussi Korhonen, p. 0295 488 289 etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Tutkimus: Merituulivoimaloiden purkamiseen on varauduttava ennakkoon

työ- ja elinkeinoministeriö — Fri, 06 Mar 2026 07:01:00 GMT

Suomen ympäristökeskuksen ja Sitowise Oy:n toteuttama tutkimus tarkastelee merituulivoimaloiden purkuvelvoitteita ja niihin liittyviä purkamiseen tarvittavat varat turvaavia järjestelyjä Suomen talousvyöhykkeellä. Tutkimus tukee merituulivoiman purkamista koskevan lainsäädännön valmistelua ja vastaa tarpeeseen varmistaa, että voimaloiden purkukustannukset voidaan kattaa myös tilanteissa, joissa toiminnanharjoittaja ajautuu maksukyvyttömäksi. Asiassa on otettava huomioon kansainvälisten sopimusten velvoitteet rakenteiden ja rakennelmien poistamisesta sekä dumppaamisen kieltämisestä.

Tutkimuksen tulosten mukaan merituulivoimaloiden purkamisen laajuus tulisi määrittää tapauskohtaisesti. Pohjanlahden olosuhteissa osittainen purku voi usein olla ympäristön ja kustannusten kannalta kokonaispurkua perustellumpi vaihtoehto. Perustusten alaosien, eroosiosuojausten ja kaapeleiden jättäminen merenpohjaan voi vähentää merkittävästi purkamisesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Toisaalta esimerkiksi kalastuksen tai liikenteen näkökulmasta täydellinen purku on usein paremmin perusteltu ratkaisu.

Purkukustannukset ovat merkittäviä: täydellisen purkamisen kustannusten arvioidaan olevan Suomen oloissa noin 4–7 miljoonaa euroa turbiinia kohden. Osittainen purku voi alentaa kustannuksia arviolta 30–50 prosenttia. Kustannuksiin vaikuttavat erityisesti erikoisalusten saatavuus, sää- ja jääolosuhteet sekä hankkeiden etäisyys rannikosta.

Tutkimuksessa vertailtiin myös keinoja turvata purkuvelvoitteiden rahoitus Suomen talousvyöhykkeen merituulivoimahankkeissa. Tutkimuksen johtopäätöksenä toteuttamiskelpoisimmaksi ratkaisuksi todettiin malli, jossa merituulivoimatoiminnan harjoittaja velvoitetaan asettamaan valtion hyväksi vakuus, joka kattaa ennakoidut purkukustannukset koko hankkeen elinkaaren ajalta. Vakuuden määrää tulisi voida tarvittaessa tarkistaa.

Toteutettaviin rakenteisiin perustuva purkamissuunnitelma tulisi voida vaatia jo hankkeiden varhaisessa vaiheessa, sitä tulisi voida päivittää purkamisen kustannusarvion muuttuessa hankkeen elinkaaren aikana ja käyttää purkamisvakuuden määrittämisessä. Tutkimuksessa tarkastelluissa maissa on sääntelyä purkamisvelvollisuudesta ja – vakuudesta. Niiden täsmällisempi sisältö määrittyy useimmiten hankkeen lupapäätöksissä.

Merituulivoiman vastuullinen kehittäminen vaatii ennakoitavaa ja oikeudellisesti kestävää sääntelyä ympäristön, muiden merellisten toimintojen sekä julkisen talouden näkökulmat huomioiden. Tutkimus keräsi yhteen toimintatapoja, epävarmuuksia ja jatkotutkimustarpeita tavoitteen saavuttamiseksi.

Lisätietoja: johtava asiantuntija Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 530, outi.pyy@syke.fi ja johtava konsultti Arto Itkonen, Sitowise Oy, p. 050 551 3497, arto.itkonen@sitowise.com

Tutkimuksen tuloksia koskeva webinaari

Tervetuloa työ- ja elinkeinoministeriön järjestämään webinaariin maanantaina 23.3.2026 klo 14–16. Webinaarissa työ- ja elinkeinoministeriö taustoittaa merituulivoiman purkamista koskevaa lakihanketta ja siihen liittyvän tutkimuksen tarvetta, ja tutkimuksen toteuttajat (Suomen ympäristökeskus ja Sitowise Oy) esittelevät tarkemmin tutkimuksen tuloksia. Tämän jälkeen webinaarissa on varattu aikaa keskustelulle.

Voit ilmoittautua webinaariin 19.3. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/37616EABF72EC0A7. Tilaisuuteen ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki ennen tilaisuutta.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2025 tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.

]]>

Ministeri Meri osallistuu EU:n oikeusministerikokoukseen Brysselissä

oikeusministeriö — Fri, 06 Mar 2026 05:52:00 GMT

Oikeusministerikokouksessa on tarkoitus hyväksyä neuvoston kanta asetusehdotuksesta, joka koskee niiden aikuisten oikeusturvaa, jotka eivät ikääntymisen, terveystilanteen tai muun syyn takia voi suojella itse etujaan. Tavoitteena on vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja helpottaa suojelutoimien, esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksen, tunnustamista yli rajojen. Suomi tukee asetuksen etenemistä. Ehdotus lujittaa haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten oikeuksia ja on linjassa Suomen edunvalvontalainsäädännön kehittämisen kanssa. Neuvottelut asetuksesta jatkuvat seuraavaksi Euroopan parlamentin kanssa.

Rankaisemattomuuden vastaiset toimet ja tuki Ukrainalle

Kokouksessa kuullaan myös tilannekatsaus toimista, joilla torjutaan rankaisemattomuutta Venäjän hyökkäyssodan yhteydessä tehdyistä rikoksista. Suomi korostaa, että Venäjän tekemät vakavat kansainväliset rikokset eivät saa jäädä ilman seuraamuksia. Suomi tukee aktiivisesti Eurojustin, ICC:n ja muiden toimijoiden työtä näiden rikosten tutkimiseksi ja syyttämiseksi.

- Neljän vuoden ajan Ukraina on taistellut urheasti koko Euroopan – meidän kaikkien, puolesta. On tärkeää, että Venäjä joutuu maksamaan aiheuttamistaan vahingoista. Olen todella tyytyväinen, että Euroopan neuvoston puitteisiin perustetaan nyt erityistuomioistuin hyökkäysrikoksen käsittelyä varten ja vaadekomissio korvauspäätösten tekemiseksi, sanoo oikeusministeri Leena Meri.

Järjestäytyneen rikollisuuden operoima vankilarikollisuus

Ministerit käyvät kokouksen yhteydessä lounaskeskustelun järjestäytyneen rikollisuuden toiminnasta, erityisesti vankiloista käsin organisoidusta rikollisuudesta. Suomessa ilmiö on kasvanut viime vuosina, ja vankiloissa on yhä enemmän vakavan järjestäytyneen rikollisuuden toimijoita. Keskustelussa ministerit vaihtavat kokemuksia ja arvioivat toimia vankiloista käsin organisoidun rikollisuuden tehokkaammaksi torjumiseksi.

Kokouksen muita aiheita

Kokouksessa käsitellään lisäksi oikeudenkäyntiavustajien riippumattomuutta ja hyväksytään neuvoston päätelmät EU:n perusoikeuskirjan soveltamisesta. Suomi kannattaa näiden aiheiden edistämistä osana EU:n pitkäjänteistä oikeusvaltiotyötä.

Ministeri Meri keskustelee kokouksen yhteydessä myös demokratia-, oikeus- ja kuluttajansuoja-asioista vastaavan komissaari Michael McGrathin kanssa muun muassa vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin täytäntöönpanosta.

Ministeri Meri ja Viron oikeus- ja digitalisaatioministeri Liisa-Ly Pakosta allekirjoittavat Brysselissä yhteisymmärryspöytäkirjan toimista vankien siirron tehostamiseksi Suomen ja Viron välillä. Pöytäkirja täydentää ministereiden tammikuussa allekirjoittamaa yhteistä julistusta.

Lisätietoja:
yksikönpäällikkö Eeva Aittoniemi, EU- ja kansainväliset asiat, p. 0295 150 170, etunimi.sukunimi@gov.fi

Lisätietoa EU:n oikeusministereiden kokouksesta
Tietoa oikeusministeriössä valmisteltavista EU-hankkeista

]]>

Ydinenergia- ja rikoslakiin esitetään muutoksia Naton puolustuksen ja pelotteen vahvistamiseksi

puolustusministeriö — Thu, 05 Mar 2026 16:13:00 GMT

Esityksen tarkoituksena on poistaa lainsäädännölliset esteet Suomen sotilaallisen puolustuksen mahdollistamiseksi osana liittokuntaa sekä Naton pelotteen ja yhteisen puolustuksen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.

Voimassa olevassa lainsäädännössä ydinräjähteen tuominen Suomeen tai sen kuljettaminen, toimittaminen tai hallussapito Suomessa on täysin kiellettyä. Lakiesityksessä esitetään, että ydinräjähteen tuominen Suomeen tai sen kuljettaminen, toimittaminen tai hallussapito Suomessa olisi jatkossa mahdollista, jos se liittyisi Suomen sotilaalliseen puolustukseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön.

Valtaosalla Nato-maista ei ole asetettu lainsäädännössä rajoitteita Naton puolustuksen ja pelotteen täysimääräiselle toimeenpanolle. Lakiesityksellä Suomen lainsäädäntö saatetaan Naton toimintojen kanssa yhteensopivaksi. Lakiesitys on osa hallitusohjelmassa mainittua Nato-integraation edellyttämää lainsäädännön uudistamisen kokonaisuutta.

Esitys perustuu tarpeeseen maksimoida Suomen turvallisuus vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Esityksen tarkoituksena on varmistaa, että Naton pelote, sisältäen kaikki sen osa-alueet, on uskottava ja muodostaa mahdollisimman korkean kynnyksen sotilaallisille toimille Suomea ja koko liittokuntaa vastaan. Muutos parantaa ennaltaehkäisevää pelotetta ja sen tarkoituksena on estää sotilaallisen voiman käyttö Suomea ja koko liittokuntaa vastaan.

Suomen tulee osaltaan mahdollistaa liittokunnan puolustuksen ylläpito, kehittäminen ja tarvittaessa täysimääräinen toimeenpano. Lakimuutos turvaisi toimintaedellytykset Naton ohella myös kahden- ja monenvälisessä yhteistyössä. Lainsäädäntömuutoksella Suomen osallistuminen Naton ydinpelotteeseen saatettaisiin vastaavalle tasolle Suomen läheisimpien kumppaneiden kanssa.

Naton strategisen konseptin mukaisesti Naton ydinpelotteen tarkoitus on rauhan säilyttäminen, painostuksen estäminen sekä pelotteen luominen aggressiota vastaan. Niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, Nato pysyy ydinaseliittona. Nato kuitenkin tavoittelee ydinaseetonta maailmaa turvallisuusympäristöä vakauttamalla. Nato on luonteeltaan puolustuksellinen organisaatio ja sen toiminnassa noudatetaan kansainvälistä oikeutta. Kaikki Naton jäsenvaltiot, mukaan lukien Suomi, ovat ydinsulkusopimuksen (NPT) osapuolia ja sitoutuneet sopimuksen toimeenpanoon.

Lainsäädäntömuutoksessa ei ole kyse siitä, että Suomi tavoittelisi alueelleen ydinaseita. Suomi ei tavoittele ydinaseiden sijoittamista alueelleen, eikä sellaista ole Natossa suunnitteilla. Lakimuutos ei myöskään vaikuta Naton ydinpeloteharjoituksiin, joissa ei tulla jatkossakaan liikuttamaan ydinaseita.

Esitetty ydinenergialain muutos ei ole ristiriidassa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa ja Suomea velvoittavia kansainvälisiä sopimuksia, kuten ydinsulkusopimusta sekä ydinkoekieltosopimusta sovelletaan kuten aiemminkin. Suomi toimii jatkossakin aktiivisesti joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi ja niistä koituvien uhkien torjumiseksi.

Ydinräjähteiden hankkiminen, valmistaminen, kehittäminen ja räjäyttäminen sekä tutkimustoiminnan harjoittaminen ydinräjähteen valmistamista varten säilyisivät kaikissa tilanteissa Suomessa kriminalisoituna ydinräjähderikoksena. Lisäksi terroristisessa tarkoituksessa tehty ydinräjähderikos pysyisi edelleen nykyiseen tapaan kriminalisoituna.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Lausuntokierros päättyy torstaina 2.4.2026.

Lausuntopalvelu.fi: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi ydinenergialain 4 §:n ja 69 §:n sekä rikoslain 34 luvun 6 §:n muuttamisesta.

Haastattelupyynnöt puolustusministeri Antti Häkkäselle erityisavustaja Dani Niskasen kautta p. 0295 140 109.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa kansliapäällikkö Janne Kuusela. Yhteydenotto viestintäjohtaja Niina Hyrskyn kautta p. 0295 140 120 tai tiedotus.plm@gov.fi.

]]>

Tuotantokanien hyvinvoinnista asetus

maa- ja metsätalousministeriö — Thu, 05 Mar 2026 14:51:00 GMT

Suomessa ei ole ollut aikaisemmin nimenomaan tuotantokaneja koskevaa asetustasoista sääntelyä, vaan kanien kasvatukseen on sovellettu hyvinvointilain (693/2023) säännöksiä.

Mahdollisuus tuotantokanien sosiaaliseen kanssakäymiseen turvataan säätämällä nuorten kanien ryhmäkasvatuksesta kuuden kuukauden ikään saakka. Eri sukupuolta olevat kanit tulee ryhmitellä erillisiin ryhmiin viimeistään 16 viikon iässä ennen sukukypsyyttä. Kanin yksin kasvatus sallitaan vain, jos ryhmässä on vahingoittumisen riski. Kuulo- ja näköyhteys toisiin kaneihin on kuitenkin turvattava aina.

Asetuksessa säädetään myös minimitilavaatimukset. Verkkopohjien aiheuttamia jalkapohjavaurioita ehkäistään vaatimuksella koko pohjan peittävästä kuivituksesta. Nuorilla kaneilla ja siitoskaneilla pohjan tulee olla kauttaaltaan kuivitettu käytettäessä verkkoa tai muuta rei’itettyä materiaalia, teuraskaneilla sallitaan osittainen kuivittamaton alue puhtaanapidon vuoksi.

Tuotantokaneilla tulee olla käytettävissään piilo tai pesäkoppi sekä hylly. Lisäksi niillä pitää olla käytettävissä virikkeitä: kuivikkeen ja karkearehun lisäksi tulee tarjolla olla myös järsimismateriaalia sekä muuta lisävirikettä.

Tuotantokanilla on oltava pitopaikassa mahdollisuus päästä alueelle, jossa lämpötila on vähintään +5 °C ja jossa koko ryhmän yhtäaikainen makaaminen on mahdollista. Tavoitteena on turvata kanien hyvinvointi ja sulan veden saanti kylmissä oloissa. Tuotantokaneilla tulee olla hyvälaatuista karkearehua sekä vettä jatkuvasti saatavilla.

Asetus tulee voimaan 1.7.2026. Useille rakenteellisille vaatimuksille on kuitenkin siirtymäaika. Niitä sovellettaisiin vasta 1.1.2031 alkaen. (mm. tilavaatimukset, pohjarakenteet, lämpötilavaatimus, piilon/pesäkopin yksityiskohdat, hylly, ulkokasvatuksen lisävaatimukset).

Tiloilla on vaihtelevia rakenteita, joten muutostarve riippuu lähtötilanteesta. Siirtymäajat helpottavat tuotannon sopeutumista ja mahdollistavat investointien jaksottamisen.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Terhi Simonen-Jokinen p. +358 29 5162039, sähköposti: etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Maaseutupolitiikan neuvosto on asetettu

maa- ja metsätalousministeriö — Thu, 05 Mar 2026 13:18:00 GMT

MANE:n tavoitteena on tukea valtioneuvostoa ja keskushallintoa maaseutupoliittisesti merkittävien kokonaisuuksien valmistelussa ja toimeenpanon yhteensovittamisessa, ennakoinnissa ja seurannassa. Lisäksi tavoitteena on toteuttaa merkittävien maaseutupoliittisten kokonaisuuksien valmistelua, toimeenpanoa, ennakointia ja seurantaa.
MANE vastaa kansallisen maaseutupoliittisen suunnittelujärjestelmän strategisesta ohjauksesta, seuraa toiminnan edistymistä ja tekee tarvittavat linjaukset suunnan tarkentamiseksi.

Neuvoston kokoonpano heijastaa maaseutupolitiikan poikkihallinnollista luonnetta. Edustettuina ovat kansallisen maaseutupolitiikan kannalta keskeisiä toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta edustaen eri aluetasoilla tehtävää maaseudun kehittämistyötä. Neuvostossa on 38 jäsentä. Lisäksi neuvoston kokoonpanoon kuuluu neljä asiantuntijajäsentä.

Neuvosto jatkaa vuosina 1995–2015 toimineen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja vuodesta 2016 lähtien toimineen MANE:n työtä.

Neuvoston asettamispäätös

Lisätietoja:

Maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja Marjo Anttoora, p. 050 5700334
Neuvotteleva virkamies Antonia Husberg, MMM, p. 050 3095870
Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Nuorisoalan järjestöjen toimintaan lähes 18 miljoonaa euroa

opetus- ja kulttuuriministeriö — Thu, 05 Mar 2026 13:03:00 GMT

Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt tarjoavat puitteita nuorten kansalaistoiminnalle ja harrastamiselle sekä väyliä nuorten osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Järjestöt ovat keskeisiä toimijoita nuorisotyön palvelutarjonnan kentässä kuntien ja seurakuntien ohella.

- Erityisesti näinä aikoina on suuri ilo voida jakaa lähes 18 miljoonaa euroa nuorisoalan järjestöille. Järjestötoiminta tuottaa viikoittain sadoille tuhansille nuorille iloa, oppia ja onnistumisia. Järjestötoiminta lisää myös nuorten osallisuutta, sanoo ministeri Poutala.

Järjestöjen saamat avustukset ovat harkinnanvaraisia ja niiden myöntäminen perustuu nuorisolakiin ja valtioneuvoston asetukseen nuorisotyöstä ja -politiikasta. Nuorisolain mukaan valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan laatu ja vaikuttavuus, ajankohtaisuus, laajuus ja saavutettavuus, miten järjestö edistää nuorten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja nuorten osallisuutta sekä miten järjestön hallintoa ja taloutta hoidetaan. Määrärahasta tuettavan toiminnan on oltava yleishyödyllistä.

Suurimpia avustusten saajia olivat tänä vuonna Suomen Partiolaiset ry (1 508 700 euroa), Nuorisoala ry (1 299 300 euroa), Suomen Nuorisoseurat ry (1 053 200 euroa) ja Nuorisotutkimusseura ry (956 100 euroa).

Määräraha on tarkoitettu käytettäväksi yleisavustuksina järjestöjen nuorisotyöhön ja -toimintaan, mutta järjestöt voivat osoittaa osan määrärahasta käytettäväksi myös alueellisten ja paikallisten jäsenjärjestöjensä toimintaan.

Myönnetyt avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 2026

Lisätietoja:
- erikoissuunnittelija Mikko Cortés Téllez, puh. 0295 330 080, etunimi.sukunimi(at)gov.fi
- neuvotteleva virkamies Emma Taipale, puh. 0295 330 196, etunimi.sukunimi(at)gov.fi
- pääsihteeri Ella Kumpulainen (arviointi- ja avustustoimikunta), p. 0295 330 294, etunimi.sukunimi(at)gov.fi

]]>

Hallitus esittää lakimuutoksia kuljetusalan toimintaedellytysten parantamiseksi

liikenne- ja viestintäministeriö — Thu, 05 Mar 2026 11:57:00 GMT

Lakiesityksen tavoitteena on parantaa kuljetusalan toimintaedellytyksiä tarkentamalla tieliikenteen kabotaasia koskevaa EU-sääntelyä, jotta sääntöjen noudattaminen ja niiden valvonta helpottuisi. Lakimuutoksilla edistettäisiin myös vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien, kokonaismassaltaan enintään 4 250 kg ajoneuvojen käyttöä.

– Kumipyörät ovat Suomen kriittistä infraa, joiden on pyörittävä sujuvasti vuorokauden ympäri. Suunnitelluilla muutoksilla saamme parannettua kuljetusalan toimintaedellytyksiä ja vähennettyä byrokratiaa, kuitenkin pitämällä huolta turvallisuudesta. Nämä ovat täsmätoimia kuljetusalan hyväksi, kertoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Muutoksia kabotaasiliikennettä ja ajokorttiluokkia koskevaan sääntelyyn

Hallituksen esityksessä muutettaisiin liikenteen palveluista annetun lain maanteiden kabotaasiliikennettä koskevaa sääntelyä ja sen rikkomisesta koituvia seuraamuksia. Kabotaasi tarkoittaa oikeutta ETA-valtion sisäisten kuljetusten suorittamiseen toiseen ETA-valtioon sijoittautuneen kuljetusyrityksen ajoneuvolla. Tavoitteena on tarkentaa kansallista sääntelyä niin, että sääntöjen noudattaminen ja valvonta on selkeää niin tavara- kuin linja-autoliikenteessä.

Esityksellä muutettaisiin ajokorttilain ajokorttiluokkia koskevaa sääntelyä painavampien, vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen kuljettamiseksi. Muutoksen myötä henkilöauton ajokortti (B-luokan ajokortti) oikeuttaisi kuljettamaan enintään 4 250 kg painavaa ajoneuvoa, edellyttäen että ajoneuvo toimii vaihtoehtoisella polttoaineella ja henkilöautoluokan ajokortti on myönnetty vähintään kaksi vuotta aiemmin. Ensivaiheessa käyttöön otettava väliaikainen poikkeus koskisi maan sisäisiä, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin myöntämällä tavaraliikenneluvalla tehtäviä tavarankuljetuksia Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Väliaikainen säännös olisi voimassa 25.11.2027 asti.

Toisessa vaiheessa täytäntöön pantaisiin uuteen ajokorttidirektiiviin sisältyvät vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen kuljettamista koskevat poikkeukset B- ja BE-ajokorttiluokissa. BE-ajokortilla saa ajaa henkilöauton ja raskaan perävaunun yhdistelmää. Poikkeusten soveltaminen koskisi koko Euroopan unionin aluetta ja alkaisi 26.11.2027. Ajokortin tulisi olla vähintään kaksi vuotta aiemmin myönnetty, mutta ajoneuvon käyttötarkoitusta ei enää rajattaisi, vaan kuljettaminen sallittaisiin niin yksityishenkilöille kuin ammattimaisesti kuljetuksia hoitaville.

Sähkö- ja kaasukäyttöisiä tavaraliikenteen ajoneuvoja koskevan ajo- ja lepoaikapoikkeuksen käyttöönottamiseksi muutettaisiin myös valtioneuvoston asetusta ajopiirturikorttien myöntämisestä ja poikkeuksista ajopiirturin käytössä.

Lisäksi esityksellä muutettaisiin sakon täytäntöönpanoa koskevia lakeja ja mahdollistettaisiin uusien seuraamusmaksujen määrääminen kabotaasiliikennettä koskevan sääntelyn rikkomisesta ja kuljettajatodistuksen hankkimisen laiminlyönnistä. Myös ajokokeen vastaanottajan vaatimuksia muutettaisiin ja näin edistettäisiin työvoiman ja kuljettajantutkintojen saatavuutta lähivuosina.

Mitä seuraavaksi?

Lakiesityksen käsittely eduskunnassa alkaa lähetekeskustelulla, joka käydään täysistunnossa. Tämän jälkeen alkaa lakiesityksen valiokuntakäsittely. Valiokunnan mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2026. Ehdotetut ajokorttilain muutokset tulisivat kuitenkin pääsääntöisesti voimaan vasta 26.11.2027.

Lisätietoja:

liikenneneuvos Veli-Matti Syrjänen, p. 0295 342 124, veli-matti.syrjanen@gov.fi

neuvotteleva virkamies Saara Louko, p. 029 5342048, saara.louko@gov.fi (ajokortti- ja ammattipätevyyssääntely)

]]>

Lakiesitys toisi suomalaisille eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon

valtiovarainministeriö — Thu, 05 Mar 2026 11:55:00 GMT

Lakiesityksen taustalla on EU:n muutettu eIDAS-asetus, jossa säädetään henkilöiden tunnistamisesta EU-valtioiden rajat ylittävässä asioinnissa, sähköisen asioinnin luottamuspalveluista sekä eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä.

Asetus velvoittaa kaikki jäsenmaat tarjoamaan asetuksen vaatimukset täyttävän eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon vuoden 2026 aikana. Lisäksi jäsenvaltioiden tulee toteuttaa lompakkoihin liittyviä tiettyjä muita palveluja.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kaksi uutta lakia. Ensimmäinen koskee eIDAS-asetuksen piiriin kuuluvia rajat ylittäviä sähköisen asioinnin mahdollistavia palveluita ja toinen lompakon kanssa yhteensopivaa digitaalista henkilöllisyystodistusta. Lisäksi lakia vahvasta sähköisestä tunnistamisesta muutetaan, jotta sähköinen tunnistaminen olisi jatkossa entistä turvallisempaa.

“Digitaalisen identiteetin lompakko helpottaa tulevaisuudessa sähköistä asiointia sekä kotimaassa että EU-alueella. Sovellus muistuttaa siinä mielessä perinteistä lompakkoa, että käyttäjä voi jatkossa itse päättää, mitä tietoja siellä säilyttää, esimerkiksi digitaalista henkilöllisyystodistusta tai tulevaisuudessa mahdollisesti erilaisia osaamiseen liittyviä todistuksia. Käyttö on kansalaisille maksutonta ja vapaaehtoista”, sanoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Eurooppalaisessa digitaalisen identiteetin lompakossa kansalainen voi hallita paremmin omia tietojaan

Lompakon kehitystyössä turvallisuus ja tietosuoja ovat olleet etusijalla. Keskeistä on, että käyttäjä voi itse päättää, mitä tietoja hän haluaa lompakossa säilyttää ja mitä tietoja hän haluaa eri asiointitilanteissa itsestään antaa. Lisäksi lompakko mahdollistaa uudenlaisten henkilötietojen suojaa parantavien teknologien käyttämisen.

Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että jos asiointitilanteessa henkilöä pyydettäisiin osoittamaan ikänsä, digitaalisella henkilöllisyystodistuksella henkilö voisi kertoa itsestään vain sen, että on yli 18-vuotias. Asiointipalvelulle ei kuitenkaan välitettäisi tietoa henkilön syntymäajasta tai siitä, minkä ikäinen henkilö on.

Itsehallittavuus tarkoittaa myös sitä, että lompakon käyttöä ei voi seurata muu kuin sen käyttäjä. Näin ollen kansalaiset voivat tulevaisuudessa itsenäisesti hallita ja käyttää omia tietojaan arjen eri tilanteissa, niin sähköisessä- kuin käyntiasioinnissa. Jatkossa lompakolla voisi myös tunnistautua ja allekirjoittaa sähköisesti.

Yrityksille, organisaatioille ja julkiselle hallinnolle on lisäksi valmistelussa oma yrityslompakko, jonka tarkoitus on yksinkertaistaa yritysten välistä sekä yritysten ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa.

eIDAS-asetuksen mukaan jokaisen jäsenmaan on tarjottava lompakko kansalaisilleen. Suomessa lompakon tuottaa markkinakartoituksen perusteella Digi- ja väestötietovirasto.

Myös yksityiset toimijat voivat tarjota digitaalisia lompakoita, mikäli täyttävät ehdot.

Eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko toisi viranomaisille uusia tehtäviä

Lompakon teknisestä toteutuksesta vastaa Digi- ja väestötietovirasto. Tämän lisäksi myös yksityisen sektorin toimijat voisivat tarjota lompakkoa.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom valvoo lompakon tarjoajia ja ylläpitää luottavien osapuolten rekisteriä ja voi määrätä seuraamusmaksuja.
Patentti- ja rekisterihallitus myöntää oikeushenkilöiden tunnistetiedot.
Poliisi tai muu passi- ja henkilökorttilupaviranomainen myöntää oikeuden digitaaliseen henkilöllisyystodistukseen.

Aikataulu

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian syksyllä 2026.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Laura Kolinen, puh. 0295 530 403, laura.kolinen(at)gov.fi
Hankepäällikkö Riikka Noponen, puh. 0295 530 508, riikka.noponen(at)gov.fi
ICT-johtaja Jarkko Levasma, puh. 0295 530 117, jarkko.levasma(at)gov.fi
Tietohallintoneuvos, yksikön päällikkö Katja Väänänen, puh. 0295 530 245, katja.vaananen(at)gov.fi

]]>

Valtioneuvosto nimitti Suomi 110 -juhlavuoden toimikunnan

valtioneuvoston viestintäosasto — Thu, 05 Mar 2026 11:54:00 GMT

Suomen valtiollisen itsenäisyyden tasavuosia on ollut tapana viettää tavanomaista juhlallisemmin. Myös aiempien itsenäisyyden tasavuosien juhlinnan valmistelua varten on asetettu toimikunnat.

Itsenäisyyden juhlistamisen lisäksi juhlavuodet ovat tilaisuus päivittää ymmärrystä Suomesta ja suomalaisuudesta.

Suomi 110 -juhlavuoden toimikunta

Valtioneuvoston asettama Suomen itsenäisyyden 110-vuotisjuhlavuoden toimikunta ohjaa juhlavuoden suunnittelua ja toteutusta. Toimikunta huolehtii siitä, että juhlavuosi toteutetaan laajassa yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Juhlintaan kutsutaan mukaan kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät. Toimikunnan 26 jäsentä edustavat laajasti suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueita. Toimikunnan puheenjohtajana toimii pääministerin valtiosihteeri Risto Artjoki.

Myöhemmin valtioneuvoston kansliaan nimitettävä juhlavuoden pääsihteeri toimii toimikunnan sihteerinä. Toimikunnalle nimitetään lisäksi työvaliokunta, joka tukee juhlavuoden suunnittelua ja toteutusta.

Toimikunnan toimikausi asetetaan päättyväksi 29.2.2028.

Lisätietoja: Johtava asiantuntija Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 220

valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Hallitus esittää Suomeen poliisin reserviä

sisäministeriö — Thu, 05 Mar 2026 11:50:00 GMT

Poliisin reserviä voitaisiin käyttää normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa, poikkeusoloissa ja puolustustilassa. Reservi olisi osa poliisiorganisaatiota. Reservi otettaisiin käyttöön vain, jos se olisi välttämätöntä poliisin voimavarojen turvaamiseksi. Päätöksen käyttöönotosta ja käytön päättämisestä tekisi sisäministeri poliisiylijohtajan esityksestä.

Poliisin reservi koostuisi tietyssä opintojen vaiheessa olevista poliisiopiskelijoista sekä poliisikoulutuksen saaneista henkilöistä, jotka eivät työskentele poliiseina vaan ovat muissa tehtävissä tai eläkkeellä. Reserviin ilmoittautuminen olisi vapaaehtoista. Siihen kuuluisi noin 400–500 henkilöä.

Reservipoliisi toimisi määräaikaisessa poliisin virkasuhteessa ja virkavastuulla. Reservipoliisin tehtävät olisivat poliisin tehtäviä, ja reservipoliisi voisi käyttää poliisin toimivaltuuksia. Poliisiopiskelijat toimisivat kuitenkin vakinaisessa virassa olevan poliisin valvonnassa ja reaaliaikaisessa johdossa. Reservipoliisin koulutus ja osaamisen ajantasaisuus ovat tärkeä osa toimivaa reserviä.

Ylempien poliisiopintojen pohjakoulutusvaatimus muuttuisi

Esitys sisältää reservistä erillisenä asiana myös muutoksen, joka koskee poliisin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksia.

Nykyisin kelpoisuusvaatimuksena ylempään ammattikorkeakoulututkintoon on soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto. Jatkossa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot voisi aloittaa myös henkilö, jolla Poliisiammattikorkeakoulu katsoisi olevan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten ja jolla olisi vähintään kolmen vuoden kokemus poliisina Suomessa.

Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Katariina Simonen, p. 0295 488 212, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Valtioneuvoston yleisistunnon 5.3.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto — Thu, 05 Mar 2026 11:49:00 GMT

Valtioneuvoston yleisistunnon 5.3.2026 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

]]>

Hallitus esittää liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan sopimuksen muutosten hyväksymistä

liikenne- ja viestintäministeriö — Thu, 05 Mar 2026 11:44:00 GMT

Hallituksen esityksellä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi liikennemerkkejä ja -opasteita koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen sekä sitä täydentävään eurooppalaiseen sopimukseen ja siihen liittyvään tiemerkintöjä käsittelevään pöytäkirjaan hyväksytyt muutokset. Esitys sisältää myös ehdotukset laeiksi, joilla saatetaan voimaan sopimusmuutosten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

Suomessa käytössä olevat liikenteenohjauslaitteet vastaavat jo suurelta osin sopimuksessa esitettyjä muutoksia. Sopimuksen voimaansaattamisesta johtuvat muutostarpeet tieliikennelakiin ovat vähäisiä. Muutoksia esitetään liikennemerkin A27 ulkonäköön sekä merkkien B6 ja F3 määritelmiin. Lisäksi esitetään tieliikennelain siirtymäsäännökseen muutosta, joka mahdollistaa opastusmerkkien vaihdon porrastamisen vuoteen 2039 asti. Porrastamisella huolehditaan siitä, ettei tienpitäjille aiheudu merkkien vaihdosta merkittäviä lisäkustannuksia.

Hallitus esittää myös, että Suomi tekee varaumia yksittäisiin sopimusmääräyksiin. Lisäksi osa voimassa olevista Suomen varaumista peruutettaisiin, koska ne eivät ole enää tarpeellisia muun muassa vuonna 2020 tehdyn tieliikennelain kokonaisuudistuksen myötä.

Sopimuksen tavoitteena lisätä liikenneturvallisuutta

Liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan yleissopimuksen tarkoitus on helpottaa tieliikennettä ja lisätä liikenneturvallisuutta yhtenäistämällä liikennemerkit ja niissä olevat tunnukset sekä liikenneopasteet ja tiemerkinnät kansainvälisesti. Sopimuksen on allekirjoittanut 35 valtiota ja ratifioinut 75 valtiota. Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) alainen liikenneturvallisuustyöryhmä (WP.1) pitää sopimusta ajan tasalla.

Yhtenäisillä kansainvälisillä säännöillä pyritään vähentämään sopimusvaltioiden teillä tapahtuvien onnettomuuksien määrää. Myös tieliikenteen automaatio edellyttää, että liikenteenohjauslaitteet ovat kansainvälisesti yhdenmukaisia.

Liikennemerkkejä ja -opasteita koskevaan yleissopimukseen tehdyt muutokset ovat pääosin teknisiä, liittyvät liikennemerkkien ulkonäköön tai sopimuksen luettavuuden parantamiseen. Sopimusmuutosten tarkoituksena on vähentää tulkinnanvaraisuutta ja yhdenmukaistaa liikennemerkkejä ja -opasteita entisestään. Lisäksi muutoksilla pyritään päivittämään liikenteenohjauslaitteiden ulkoasua siten, että ne ovat mahdollisimman selkeitä, yhtenäisiä ja helposti ymmärrettäviä kansainvälisessä liikenteessä.

Mitä seuraavaksi?

YK:n pääsihteeri on jakanut sopimusten muutosehdotukset sopimuspuolille keväällä 2025. Suomen on ilmoitettava sopimusmuutosten hyväksymisestä ja mahdollisista varaumista YK:n pääsihteerille viimeistään 12.5.2026.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Juuso Suomento, p. 0295 342 071, juuso.suomento@gov.fi

erityisasiantuntija Sofia Johansson, p. 0295 342 090, sofia.johansson@gov.fi

]]>

Otto Saxén puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston osastopäälliköksi

puolustusministeriö — Thu, 05 Mar 2026 11:40:00 GMT

Otto Saxén toimii tällä hetkellä puolustuspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkönä. Aikaisemmin hän on toiminut ministeriön puolustusyhteistyöyksikön johtajana ja samassa yksikössä neuvottelevana virkamiehenä ja erikoistutkijana sekä kansallisen puolustuksen yksikössä erikoistutkijana. Vuosina 2009-2013 Saxén toimi puolustuspolitiikan erityisasiantuntijana Suomen Nato-edustustossa Brysselissä.

Puolustuspoliittisen osaston vastuualueelle kuuluu muun muassa kansainvälinen puolustusyhteistyö, hallinnonalan Nato- ja EU-koordinaatio, tutkimus- ja analyysitoiminta sekä puolustuskyvyn kehittämistä ja käyttöä, asevelvollisuutta, vapaaehtoista maanpuolustusta ja kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat. Osastopäällikkö johtaa osaston toimintaa ja vastaa osastolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä oman osastonsa ja muiden osastojen välisestä yhteistoiminnasta.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa henkilöstöjohtaja Kati Virtanen, p. 0295 140 435.

]]>

Anna-Mari Ahonen liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäälliköksi

liikenne- ja viestintäministeriö — Thu, 05 Mar 2026 11:37:00 GMT

Ahonen siirtyy liikenne- ja viestintäministeriöön Pirkanmaan liitosta, jossa hän on työskennellyt maakuntajohtajana huhtikuusta 2022 alkaen. Ahonen on työskennellyt maakuntajohtajana myös Hämeen liitossa vuosina 2016-2022. Aiemmin Ahonen on työskennellyt mm. Helsinki–Hämeenlinna–Tampere-kasvukäytävä-hankkeen johtajana ja Janakkalan kunnan kunnanjohtajana.

Kansliapäällikön tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön toimintaa. Kansliapäällikkö vastaa siitä, että sen tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti.

Ahonen nimitettiin kansliapäällikön virkaan 16.3.2026-15.3.2031 määräajaksi.

Lisätietoja:

yksikön johtaja Sanna Ruuskanen, p. 0295 342 122, sanna.ruuskanen@gov.fi

]]>

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 5.3.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto — Thu, 05 Mar 2026 11:34:00 GMT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 5.3.2026 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

]]>

Suomi kirittää EU:ta yksinkertaistamaan sääntelyä

valtioneuvoston viestintäosasto — Thu, 05 Mar 2026 09:51:00 GMT

Pääministeri Petteri Orpo toteaa saatekirjeessään Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille, että Suomi tukee komission jo aloittamaa työtä yksinkertaistaa EU-sääntelyä ja vähentää hallinnollista taakkaa.

”Hallinnollista taakkaa on kevennettävä, jotta Euroopan unioni ja eurooppalaiset yritykset pärjäävät globaalissa kilpailussa. Me haluamme omalta osaltamme edistää asiaa. Siksi Suomi tuo esiin uusia säädöksiä, joita olisi tarpeen muuttaa”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.

EU-lainsäädännön yksinkertaistaminen ja toimeenpanon tehostaminen on yksi Suomen hallituksen EU-ennakkovaikuttamisen painopisteitä. Tänään Euroopan komissiolle lähetetty ehdotus on osa tätä työtä. Ehdotukset on koottu pääministeri Orpon toimeksiannosta ministeriöiltä saaduista ehdotuksista. Ministeriöt tarkastelivat oman alansa EU-sääntelyä erityisesti elinkeino- ja yritystoiminnan näkökulmasta. Esitykseen koottiin EU-sääntelyä, joka aiheuttaa esimerkiksi tarpeetonta hallinnollista taakkaa, päällekkäisiä tai keskenään ristiriitaisia vaatimuksia tai kohtuuttomia kustannuksia.

Euroopan komission tavoitteena on yksinkertaistaa EU-sääntelyä ja keventää yritysten hallinnollista taakkaa. Komissio on jo antanut useita aloja koskevia yksinkertaistamisehdotuksia, joita kutsutaan Omnibus-paketeiksi. Suomi on oma-aloitteisesti koonnut ehdotukset, jotta Euroopan komissio voisi ottaa ne huomioon valmistellessaan seuraavia yksinkertaistamispaketteja.

Lisätietoja: EU-asioiden erityisavustaja Elisa Tarkiainen, p. 050 595 7751 ja yksikönpäällikkö Tuuli-Maaria Aalto, p. 0295 160 670, valtioneuvoston kanslia

]]>

Suomen ja Intian kumppanuutta ympäristöasioissa vahvistetaan

ympäristöministeriö — Thu, 05 Mar 2026 09:10:00 GMT

Pöytäkirjan allekirjoittivat Suomen puolelta ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja Intian puolelta ympäristö-, metsä-, ja ilmastonmuutosministeri Bhupender Yadav. Kyseessä on päivitys vuoden 2020 pöytäkirjaan, joka on viitoittanut Intian ja Suomen välistä yhteistyötä ympäristöasioissa ja kestävässä kehityksessä.

Uusittavan pöytäkirjan myötä maiden välistä yhteistyötä syvennetään erityisesti kiertotalouden ja kestävän kehityksen ratkaisuissa sekä ilmastotyössä. Konkreettinen esimerkki yhteistyön tiivistymisestä on Sitran aloitteesta alun perin perustetun Maailman kiertotalousfoorumin (WCEF) järjestäminen Intiassa syksyllä 2026.

Ministeri Multala on Intiassa osana tasavallan presidentti Alexander Stubbin johtamaa valtuuskuntaa. Ministeri Multala osallistuu vierailun aikana myös suomalaisen yritysvaltuuskunnan ohjelmaan sekä Intian keskuskauppakamarin tilaisuuteen.

Lisätietoja

Emma-Stina Vehmanen (ympäristö- ja ilmastoministerin haastattelupyynnöt)
Ministerin erityisavustaja
p. 029 525 0078
etunimi.sukunimi@gov.fi

Ismo Tiainen
ylijohtaja
p. 0295 250 294
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

EU:n ulkoministerit keskustelevat Lähi-idän tilanteesta

ulkoministeriö — Thu, 05 Mar 2026 09:00:00 GMT

EU:n ulkoministerit keskustelevat epävirallisessa videokokouksessa Lähi-idän eskaloituneesta tilanteesta Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvostoon (GCC) kuuluvien maiden ulkoministerien kanssa.

”Lähi-idän tilanteen eskaloituminen on saatava nopeasti päättymään. Iranin mielivaltaisilla iskuilla Persianlahden maihin voi olla arvaamattomia seurauksia pitkälle tulevaisuuteen. Iranin tulee lopettaa iskut välittömästi”, sanoo ulkoministeri Elina Valtonen.

Lisätietoa

Matilda af Hällström, ulkoministeri Valtosen erityisavustaja, puh. 050 476 9575
Soile Kauranen, eurooppakirjeenvaihtaja, EU-yksikkö, puh. 0295 350 547
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Suomi toimitti öljyntorjuntamateriaalia Ukrainaan

sisäministeriö — Thu, 05 Mar 2026 07:46:00 GMT

Öljyntorjunta on tehokas keino vähentää ympäristöön päässeen haitallisen aineen lyhyt- ja pitkäaikaisia vaikutuksia. Öljyn sisältämät yhdisteet ovat erittäin haitallisia ekosysteemille, ja se pilaa pieninäkin pitoisuuksina muun muassa pohja- ja muita vesiä, joita hyödynnetään esimerkiksi talouskäytössä. Loppuvuodesta 2025 Ukraina pyysi kiireellisesti öljyntorjunta-apua EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Sisäministeriö koordinoi avunpyynnön Rajavartiolaitokselle ja kaikille pelastuslaitoksille.

- Viranomaisten välinen yhteistyö toimi erittäin hyvin ja öljyntorjunnassa tehtävä yhteistyö oli tässäkin tilanteessa tehokasta ja tuloksellista. Kalustoa kertyi huomattava määrä lahjoitettavaksi oman torjuntakykymme kuitenkaan heikentymättä, toteaa pelastusylitarkastaja Ville Estlander sisäministeriöstä.

Kalustoa lahjoittivat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Helsingin, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Länsi-Uudenmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokset. Pelastuslaitosten luovuttamat materiaalit sisälsivät puomikalustoa, öljynkeräimiä, suojavarusteita ja muuta öljyntorjunnassa tarvittavaa kalustoa.

Rajavartiolaitos lahjoitti Ukrainaan öljynkeräimiä ja niiden voimakoneita, puomikalustoa, suojavarusteita ja muuta öljyntorjunnassa tarvittavaa välineistöä.

Lahjoitus lähtee liikkeelle sisäministeriön kautta

Sisäministeriön pelastusosasto koordinoi yhteiskunnan eri sektoreilta tulevia siviilipuolen lahjoituksia Ukrainaan. Näin esimerkiksi yritykset, virastot, järjestöt, kunnat tai hyvinvointialueet voivat osallistua Ukrainan tukemiseen. Pelastuspalvelumekanismin kautta on jo nyt lähetetty mittavat määrät apua Ukrainaan.

Sisäministeriö välittää erilaiset avuntarjoukset Ukrainalle EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta ja vastaa niistä syntyvistä kuljetuskustannuksista.

Lisätietoja: civprot.sm@gov.fi

]]>

EU:n sisäministerit keskustelevat paluista ja muuttoliikkeeseen liittyvistä kumppanuuksista

sisäministeriö — Thu, 05 Mar 2026 06:45:00 GMT

Suomelle on tärkeää, että EU-jäsenvaltiot huolehtivat normaalioloissa omista muuttoliikkeeseen liittyvistä velvoitteistaan ja ulkorajojensa turvallisuudesta. Suomi itse on paitsi ulkorajavaltio myös maa, joka on sekä muuttoliikkeen kulkuväylä että kohde.

– On kestämätöntä, että jossain jäsenvaltiossa kansainvälistä suojelua jo saava henkilö voi liikkua toiseen jäsenvaltioon ja hakea turvapaikkaa uudelleen. Kesäkuusta alkaen sovellettava muuttoliike- ja turvapaikkasopimus tarjoaa tähän työkaluja. Paluuasetus täydentää sopimusta esimerkiksi mahdollistamalla EU:n ulkopuolisten paluukeskusten perustamisen, ja siksi sen nopea voimaantulo on tärkeää, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.

Paluukeskukset ovat tärkeä tulevaisuuden väline

Schengen-asioiden yhteydessä ministerit tarkastelevat myös paluiden tehostamista.

– Laittomasti oleskelevien paluita ja palautuksia on edelleen välttämätöntä tehostaa: kyseessä on järjestelmän uskottavuus ja Schengen-alueen turvallisuus. Paluuasetuksella tulee mahdollistaa paluukeskuksen perustaminen EU:n ulkopuolelle. Lisäksi tarvitaan muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen mukanaan tuoma laillinen kehys koko turvapaikkaprosessin toteuttamiselle kolmansissa maissa, ministeri Rantanen toteaa.

Olennaista on, että palautuksiin liittyvä yhteistyö sisällytetään entistä tiiviimmin EU:n kumppanuuksiin kolmansien maiden kanssa. Näillä on oltava valmius ottaa vastaan omia kansalaisiaan. Lisäksi turvapaikanhakijoiden edelleen liikkuminen Schengen-maissa on pysäytettävä ja laiton maahantulo alueelle estettävä. Tähän tarvitaan EU:n taholta tehokkaita toimia laittoman siirtolaisuuden lähtömaissa. Yhteistyötä tehostetaan EU:ssa esimerkiksi viisumi-, kauppa- ja kehityspolitiikan keinoin.

Kokouksen aiheena myös Lähi-idän tilanteen vaikutukset

Kokouksessaan sisäministerit keskustelevat myös esimerkiksi nykyisen geopoliittisen ympäristön vaikutuksesta EU:n sisäiseen turvallisuuteen. Tarkastelussa on erityisesti Lähi-idän tilanne.

Lisätietoja:
ylijohtaja Minna Hulkkonen, p. 0295 488 600, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Parlamentaarinen työryhmä pohtimaan hyvinvointialueiden tulevaisuutta

valtiovarainministeriö — Wed, 04 Mar 2026 14:36:00 GMT

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen mukaan seuraavaksi alkaa uusi vaihe hyvinvointialuemallin kehittämisessä.

“Hallitus antoi sote-uudistukselle ja hyvinvointialueille työrauhaa 2023–2025 toiminnan vakauttamiseen ja palvelujen uudistamiseen. Ensimmäisten toimintavuosien aikana hoitojonojen kasvu on saatu pysäytettyä, henkilöstöpula on taittunut ja alueiden talous on saatu oikenemaan ylijäämäiseksi koko maan tasolla. Asiantuntija-arvioiden perusteella palvelut toimivat aiempaa yhdenvertaisemmin”, ministeri Ikonen toteaa.

“Samalla voimme kolmen vuoden kokemuksella sekä Erholan raportin pohjalta jo arvioida, mikä uudessa sote-mallissa toimii ja mikä ei. Ensimmäisten toimintavuosien aikana hyvinvointialueet ovat eriytyneet toiminnallisesti ja taloudellisesti toisistaan. Tämä johtuu erityisesti väestön ikääntymisestä, palvelutarpeen kasvusta sekä muuttoliikkeestä kaupunkeihin. Sote-uudistus ei siten ole täysin lunastanut lupauksiaan, vaan uudistamista tulee jatkaa”, ministeri Ikonen sanoo.

“Tällä kaudella on tehty välttämättömiä korjauksia sote-malliin sekä lisätty sote-palveluiden rahoitusta yli 4 miljardilla eurolla. Hallitus on purkanut normeja, kehittänyt sote-palveluita, vakauttanut rahoitusmallia sekä lisännyt joustoja alijäämien kattamiseen. Tämä ei kuitenkaan riitä. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus edellyttää, että suhtaudumme ennakkoluulottomasti hyvinvointialuemallin kehittämiseen. Se myös edellyttää laajaa yhteistyötä puoluerajojen yli”, ministeri Ikonen toteaa.

Pääministerin ilmoituksessa 4.3.2026 kerrottiin, että Valtioneuvosto tulee asettamaan parlamentaarisen työryhmän pohtimaan hyvinvointialueiden tulevaisuutta. Työryhmän puheenjohtajaksi tulee kunta- ja alueministeri. Työryhmän on tarkoitus aloittaa työnsä kevään aikana.

“Kansallisessa kehittämisessä työtä raamittavat parlamentaarinen finanssipoliittinen yhteistyö eli niin sanottu velkajarru sekä Erholan raportissa mainitut kehittämiskohteet. On selvää, että julkisen talouden tilanne on huomioitava työryhmän työskentelyssä”, toteaa ministeri Ikonen parlamentaarisen työn lähtökohdista.

“Meidän ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan tehdä hyvinvointialue- ja rahoitusmallin kehittämisessä täyskäännöstä, vaan puolueiden pitää yhteistyössä edetä määrätietoisesti kohti johtopäätöksiä nykymallin kehittämiseksi. Toivon parlamentaariselta työryhmältä rohkeaa ja tulevaisuusorientoitunutta työotetta”, ministeri Ikonen sanoo.

Lisätietoja:
erityisavustaja Alexis Vartiainen, puh. 02955 30176

]]>

Kotiutuslento Omanista

ulkoministeriö — Wed, 04 Mar 2026 14:00:00 GMT

Ulkoministeriö avustaa mahdollisuuksien mukaan suomalaisia, jotka haluavat pois Lähi-idän maista. Lentoyhtiöillä ja matkanjärjestäjillä on ensisijainen vastuu omista asiakkaistaan.

Täydentävänä toimena ulkoministeriö järjestää Arabiemiraateissa oleville charter-lennon Muscatista, Omanista, Helsinkiin tulevana viikonloppuna.

Halukkaat suomalaiset voivat ostaa paikan tältä omakustanteiselta lennolta. Asiasta on lähetetty alustava kartoitus Arabiemiraatteihin matkustusilmoituksen tehneille.

Kotiutusmatkan hinta on yhteensä 1230 euroa per matkustaja. Aiemmin alustavasti kerrottua hintaa kohtuullistettiin siten, että matkustajilta peritään ainoastaan tilatun lennon paluuosuus.

Lisätietoja kotiutumatkasta löytyy ulkoministeriön verkkosivuilta.

Alueella olevia matkailijoita kehotetaan tekemään matkustusilmoitus. Jos paluupäivä muuttuu, on hyvä tehdä uusi matkustusilmoitus tai muokata vanhaa ilmoitusta.

Ulkoministeriö on lähettänyt Persianlahdelle konsulikomennuskunnan tukemaan suomalaisten neuvontaa ja avustamista paikan päällä, ensi vaiheessa Arabiemiraateissa.

Tavoitteena on vahvistaa läsnäoloa alueella ja varmistaa, että suomalaiset saavat tarvitsemansa ohjeistuksen ja tuen mahdollisimman nopeasti.

Tiedotetta muokattu torstaina 5.3.: Päivitetty tietoja kotiutusmatkan hinnasta.

]]>

Lausuntopyyntö yleistukeen liittyvistä asetusmuutoksista

sosiaali- ja terveysministeriö — Wed, 04 Mar 2026 13:28:00 GMT

Valtioneuvoston asetusluonnos yleistuesta koskee yleistuen maksamista asiakkaalle, yritysomaisuuden myyntivoiton jaksotuslaskelmaa, tarveharkinnassa huomioon otettavia tuloja ja tuloista tehtäviä vähennyksiä sekä yleistuen rahoitusta.

Ehdotettu sääntely vastaa pääosin nykyistä työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa koskevaa asetustasoista sääntelyä.

Muutokset muihin työttömyysturvaa koskeviin asetuksiin

Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetusta valtioneuvoston asetuksesta poistettaisiin peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea koskeva sääntely.

Työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annettua valtioneuvoston asetusta muutettaisiin siten, että ansiopäivärahan vuositulossa otettaisiin huomioon yleistuki. Muutokset olisivat luonteeltaan teknisiä.

Asetukset tulisivat voimaan 1.5.2026.

Lausuntopyyntö: Valtioneuvoston asetukset yleistuesta, työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta sekä työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (Lausuntopalvelu.fi)

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Kristiina Pitkäranta, 0295 163 343, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Muutoksia pääministeri Petteri Orpon esikunnassa

valtioneuvoston viestintäosasto — Wed, 04 Mar 2026 13:10:00 GMT

Matias Pajula on aikaisemmin työskennellyt poliittisena asiantuntijana ja kampanjapäällikkönä Helsingin Kokoomuksella, vaikuttajaviestinnän asiantuntijana viestintätoimisto Milttonilla sekä Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajana. Pajula toimii myös mm. kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna ja kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana Helsingissä.

Pääministerin Eurooppa-asioiden neuvonantaja Tuomas Tikkanen on vanhempainvapaalla 31.7.2026 saakka. Pääministerin EU-asioiden erityisavustajana jatkaa Elisa Tarkiainen.

Pajulan tehtäviin pääministerin esikunnassa kuuluu niin EU-politiikkaan kuin kotimaan politiikkaan liittyviä tehtäviä. Pajula on aloittanut tehtävässään 4.3.2026.

Lisätiedot: Erityisavustaja Matias Pajula, p. +358 50 441 8731, sähköposti: etunimi@sukunimi@gov.fi, valtioneuvoston kanslia

]]>

Valtioneuvoston yleisistunnon 5.3.2026 asialista julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto — Wed, 04 Mar 2026 13:05:00 GMT

Valtioneuvoston yleisistunnon 5.3.2026 asialista löytyy täältä.

]]>

Suomeen sijoittuville uusille aurinkosähköhankkeille avattu rahoitushaku EU:n uusiutuvan energian rahoitusmekanismin kautta

työ- ja elinkeinoministeriö — Wed, 04 Mar 2026 12:57:00 GMT

Tuettavat hankkeet valitaan kilpailutuksella. Hankehaku avautui EU:n Funding & Tenders -portaalissa 3.3. ja se päättyy 1.9.2026. Kilpailutuksen hoitaa Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto CINEA. Hakemukset arvioidaan lokakuun 2026 loppuun mennessä. Osallistujille arviointituloksista ilmoitetaan marras–joulukuussa 2026. CINEA viimeistelee kaikki avustussopimukset valittujen hakijoiden kanssa viimeistään kesäkuussa 2027.

Suomi osallistuu rahoitusmekanismiin tarjoamalla haettavaksi rahoitusta enintään 400 megawatille (MWp) aurinkosähköä. Suomalaisten aurinkosähköhankkeiden lisäksi rahoituksesta kilpailevat Bulgariaan rakennettavat aurinkovoimaa ja akkuvarastoja yhdistävät hankkeet. Suomessa haku koskee manner-Suomeen sijoittuvia hankkeita.

Hankehaussa noudatetaan Suomen osalta mm. seuraavia ehtoja:

Hankkeiden tulee aloittaa tuotantonsa 1.3.2029 mennessä.
Voimaloiden täytyy olla käytössä vähintään 15 vuotta.
Kattohinta tuelle on 130 000 euroa/MWp ja hankkeen koon tulee olla 10–100 MWp.
Hankkeen tulee olla riittävän pitkällä osallistuakseen hakuun. Rakennuslupa ja sopimus sähköverkkoon liittymisestä on hankittava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista, eli viimeistään 9 kuukauden kuluessa haun päättymisestä.
Hankkeen vaatimasta pinta-alasta enintään 20 prosenttia voi olla nykyisellään tuotannossa olevaa metsää tai maatalousmaata. Rajoite ei koske hankkeita, joissa maataloustuotanto yhdistetään osaksi hanketta (ns. agri-PV).
Voimalan huipunkäyttöajan odotetaan olevan vähintään 900 tuntia vuodessa.
Hakijan tulee osoittaa riittävä osaaminen ja kokemus vastaavista hankkeista sekä taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseen.

Tarkemmat hakuohjeet ja tiedot rahoitusmekanismista löytyvät CINEA:n verkkosivuilta ja Euroopan komission EU Funding & Tenders -portaalista. Avatusta rahoitushausta on tarkoitus järjestää infotilaisuus 24.3.2026. Lisätietoja tilaisuudesta löytyy CINEA:n verkkosivuilta.

Suomi osallistunut rahoitusmekanismin tarjouskilpailuihin myös vuosina 2023 ja 2024

Suomi on osallistunut aiemmin kaksi kertaa RENEWFM-rahoitusmekanismin kilpailutuksiin. Suomen ja Luxemburgin vuonna 2023 allekirjoittama sopimus mekanismiin osallistumisesta oli ensimmäinen laatuaan EU:ssa. Sen myötä Euroopan komissio myönsi kesäkuussa 2024 kilpailutuksen jälkeen yhteensä 27,5 miljoonaa euroa seitsemälle Suomessa toteutettavalle aurinkosähköhankkeelle. Myös seuraavassa haussa komissio myönsi seitsemälle suomalaiselle hankkeelle 34 miljoonaa euroa tukea toukokuussa 2025.

Mekanismissa ”maksava valtio” (tässä Luxemburg) saa tilastollisina siirtoina nimiinsä 80 prosenttia hankkeiden uusiutuvan energian tuotannosta 15 vuoden ajan. Suomi ”isäntävaltiona” sallii mekanismista rahoitettavien hankkeiden rakentamisen alueelleen ja saa tuotetun energian ja investoinnit.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Salla Palander, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 047 049

]]>

MMM:n tilaama kuivike- ja kasvualustatuotannon tiekartta valmistui – tavoitteena turvata materiaalien saatavuus

maa- ja metsätalousministeriö — Wed, 04 Mar 2026 12:37:00 GMT

Kuivike- ja kasvualustatuotannon tiekartta on osa hallituksen keväällä 2024 päättämää kasvupakettia. Tavoitteena on, että vuoteen 2040 mennessä kuivikkeiden ja kasvualustojen tuotanto perustuu monipuolisiin ja kestävästi tuotettuihin kotimaisiin raaka-aineisiin.

Tiekartta vastaa huoliin kuivike- ja kasvuturpeen saatavuuden heikentymisestä ja hintojen noususta. Tiekarttatyö on toteutettu tiiviissä yhteistyössä alan sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa hyödyntäen olemassa olevaa tietoa.

”Toimivien, kotimaisten, kilpailukykyisten kasvualusta- ja kuivikemateriaalien saatavuus on huoltovarmuuden kannalta keskeistä. On hyvä, että uusien materiaalien tutkimus ja kehitys etenee. Samalla tiekarttatyö osoittaa, että turvetta tarvitaan edelleen niin kasvualustana puutarhatuotannossa ja metsäsektorilla kuin kuivikkeena maataloudessa. Jotta saatavuus voidaan turvata, on turvetuotantoon liittyvät haasteet ja luvituksen pullonkaulat ratkottava yhtenä kokonaisuutena”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Toimivan ja kannattavan kotimaisen materiaalituotannon varmistaminen edellyttää tuotekehityksen ja investointien pitkäjänteistä tukemista sekä sääntelyn ennakoitavuutta.

Hallitus suuntaa rahoitusta alan toimijoille tuotekehitykseen ja investointeihin. Lisäksi varoja kohdennetaan kuivike- ja kasvualustamateriaaleihin liittyviin viestinnällisiin toimenpiteisiin.

Tiekartan keskeisiä tuloksia ja jatkotoimia käsitellään kaikille avoimessa webinaarissa keskiviikkona 25.3.2026 klo 11–12:30. Webinaarissa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja, esitellään tiekartan suositukset käytännön toimenpiteiksi ja kuullaan osallistujien näkemyksiä niistä.

Luken tiedote

Webinaarin 25.3.2026 ilmoittautumisohjeet ja ohjelma

Julkaisu: Kuivike- ja kasvualustatuotannon tiekartta

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola, Maa- ja metsätalousministeriö, puh. 029 516 2193, veli-pekka.reskola@gov.fi

Hankkeen toteutus ja tiekarttatyön tulokset:
Erikoistutkija Niko Silvan, Luke puh. 029 532 4018, niko.silvan@luke.fi
Erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelä, Luke, puh. 029 532 4044, riina.muilu-makela@luke.fi

]]>

Suomen maaraportti luonnon monimuotoisuudesta: Suunta on oikea, mutta tahtia kiristettävä luontotavoitteiden saavuttamiseksi

ympäristöministeriö — Wed, 04 Mar 2026 12:04:00 GMT

Suomen 7. raportti luonnon monimuotoisuudesta sisältää tietoa siitä, miten Suomi on toteuttanut Kunming–Montrealin biodiversiteettikehyksen 23 tavoitetta. Raportti kuvaa Suomen toimia luonnonsuojelun, luonnon kestävän käytön ja geenivarojen saatavuuden ja luonnon monimuotoisuudesta saatavien hyötyjen jaon edistämiseksi.

Raportin mukaan Suomessa on esimerkiksi jatkettu suojelualueverkoston laajentamista ja ennallistamistoimia sekä kohdennettua lajien suojelua. Raportin mukaan suojelualueiden osuus Suomen pinta-alasta on yli 13 prosenttia. Kansainvälisesti tavoite on, että vuonna 2030 suojelualueet ja muut luonnon monimuotoisuutta tukevat alueet kattavat vähintään 30 prosenttia maapallon pinta-alasta.

Raportin mukaan toimien mittakaavaa on kasvatettava erityisesti suojelualueiden ulkopuolella luontokadon pysäyttämiseksi ja kehityssuunnan kääntämiseksi elpymisuralle. Luontotoimiin suunnatut resurssit ovat edelleen riittämättömiä tavoitteisiin nähden. Erityistä huomiota tarvitaan taloudellisiin ohjauskeinoihin ja positiivisiin kannustimiin. Suomessa kehitetään vauhdilla esimerkiksi luonnonarvorahoitusta. Sen taustalla on ajatus siitä, että luonnon tuottamilla ekosysteemipalveluilla – kuten puhtaalla ilmalla, vesivaroilla ja luonnon monimuotoisuudella – on taloudellinen arvo.

”Luontokadon pysäyttäminen vaatii koko yhteiskunnan sitoutumista. Tarvitsemme uusia rahoitusratkaisuja ja yhteiskunnan eri toimijoiden konkreettisia tekoja. Olenkin iloinen, että Suomi on ensimmäisten joukossa sisällyttänyt maaraporttiinsa yritysten, rahoituslaitoksen ja järjestöjen omia luontositoumuksia. Sitoumukset osoittavat, että luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on entistä vahvemmin sisällytetty toimijoiden strategioihin ja käytännön työhön, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Raportin mukaan tietoisuus luonnon monimuotoisuuden merkityksestä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Esimerkiksi tutkimuslaitokset, oppilaitokset, kansalaisjärjestöt sekä kunnat ja kaupungit ovat tehneet pitkäjänteistä työtä luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi ja ymmärryksen kasvattamiseksi.

Maaraportin indikaattorit on koostettu laajassa yhteistyössä tutkimuslaitosten ja asiantuntijatahojen kanssa.

”Luontoon kohdistuvia paineita on saatu osittain vähennettyä, kun joistakin luonnolle haitallisimmista toimista kuten soiden ojittamisesta ja ojien kunnostamisesta on valtaosin luovuttu. Kuitenkin luonnonvarojen käyttö jatkuu korkealla tasolla eikä luontotavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämätöntä kokonaispositiivista kehitystä ole saavutettu. Luonnon ennallistamistoimien tulisi kasvaa moninkertaisiksi nykyisestä, jotta luonnon elpyminen pääsee alkuun. Vääjäämättä etenevä ilmastonmuutos tekee luonnon tilan parantamisesta aiempaakin välttämätöntä”, sanoo tutkija Ari-Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Maaraportissa ensimmäistä kertaa uutta tietoa lajien perimästä sekä vieraslajien pitkän aikavälin vakiintumisnopeudesta Suomessa

Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elämän moninaisuutta: lajien, niiden perimän ja elinympäristöjen kirjoa. Vuoden 2026 maaraportti sisältää ensimmäistä kertaa arvion lajien perimää koskevasta geneettisestä monimuotoisuudesta. Arvio kattaa 65 lajia ja muodostaa tärkeän perustan tuleville seurannoille. Geneettinen monimuotoisuus on luonnon sopeutumiskyvyn perusta, ja sen systemaattinen arviointi on merkittävä edistysaskel niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Myös vieraslajien vakiintumisnopeutta Suomessa on laskettu jopa 1850-luvulta lähtien.

“Seurantatiedot ovat Suomessa huippuluokkaa. Meillä on vahvaa osaamista erityisesti indikaattorien ja pitkäaikaisseurantojen kehittämisessä, mikä tekee raportistamme poikkeuksellisen kattavan. Laadukas tieto on edellytys sille, että pystymme tekemään oikea-aikaisia ja vaikuttavia päätöksiä luonnon hyväksi. Suomen pitkäjänteinen työ seurannan ja raportoinnin kehittämisessä näkyy selvästi myös kansainvälisissä vertailuissa”, sanoo maaraporttityötä koordinoinut ympäristöneuvos Marina von Weissenberg.

Maaraportissa käsitellään myös muita luontoon vaikuttavia tekijöitä, kuten luonnonvarojen käytön, kulutuksen, koulutuksen, ekologisen jalanjäljen, positiivisten kannustimien sekä haitallisten tukien vaikutusta luonnon monimuotoisuudelle. Raportissa on mukana aiempaa vahvempi ekosysteemipalvelujen tarkastelu, jossa yhdistyvät luonnon tila sekä ihmisten hyvinvointi, terveys ja taloudelliset vaikutukset. Myös tasa-arvon ja sukupuolivaikutusten seurantaa on hyödynnetty osana kokonaisuutta. Lisäksi raportti sisältää tietoa saamelaisten perinnetiedosta ja ammateista.

Suomen 7. maaraportti luonnon monimuotoisuudesta

Lisätietoja:

Ympäristöneuvos
Marina von Weissenberg
ympäristöministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
p. 0295 250 321

Erikoistutkija, kehittämispäällikkö
Minna Pekkonen
Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@syke.fi
p. 0295 251 779

]]>

Opintosetelikokeilu avaa nuorille näkymiä korkeakouluopintoihin – lausuntokierros nyt käynnissä

opetus- ja kulttuuriministeriö — Wed, 04 Mar 2026 10:05:00 GMT

Kokeilun vuoksi yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan väliaikaisia muutoksia, joista opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää nyt lausuntoja. Lausuntoaika päättyy 10.4.2026.

– Tavoitteenamme on avata ovet korkeakouluun mahdollisimman monelle nuorelle. Opiskelu, osallisuus ja kuuluminen itselle tärkeään yhteisöön tuovat nuorille uskoa tulevaisuuteen, tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie kommentoi.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan 30 opintopisteen opintoseteliin olisivat oikeutettuja 1.12.2025‒30.6.2028 ensimmäisen toisen asteen tutkintonsa Suomessa alle 29-vuotiaana suorittaneet, jotka eivät ole saaneet tai vastaanottaneet opiskelupaikkaa.

Ensimmäiset opintosetelit myönnettäisiin niille nuorille, jotka ovat osallistuneet kevään 2026 toiseen yhteishakuun, mutta ovat jääneet ilman korkeakoulupaikkaa. Opintoseteli toimisi maksuvälineen tavoin Opin.fi-palvelussa. Opintosetelin käyttöaika on kaksi vuotta. Opintoseteli oikeuttaa myös ohjaukseen, joka tukee opintoihin hakeutumista ja niiden suorittamista sekä tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumista.

– Kevään yhteishaussa on tarjolla yli 1 000 aloituspaikkaa lisää. Jos nuori ei saa korkeakoulupaikka, saa nuori syksyllä käyttöönsä opintosetelin. Nyt jos koskaan kannattaa hakea korkeakouluun, tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie toteaa.

Opintosetelikokeilu on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan perustuvaa koulutustason noston toimenpidekokonaisuutta.

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta (opintosetelikokeilu)

Lisätietoja:

johtaja Jonna Korhonen, p. 0295 330 008
tiede- ja kulttuuriministerin erityisavustaja Emma Hannonen, p. 0295 330 077

]]>

Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto Siri Nordborg Møllerille Tanskaan

opetus- ja kulttuuriministeriö — Wed, 04 Mar 2026 08:06:00 GMT

Siri Nordborg Møller on ehtinyt kääntää upean uransa aikana jo yli 130 suomalaista kirjaa. Hän aloitti kääntäjän työn vuonna 2006 opiskellessaan suomen kielen maisteriksi Kööpenhaminan yliopistossa. Hän on kääntänyt runsaasti palkittua kaunokirjallisuutta, kuten Leena Krohnin seitsemän kirjaa, Matias Riikosen, Johanna Sinisalon ja Pajtim Statovcin tuotantoa, Satu Rämön, Max Seeckin ja Arttu Tuomisen dekkareita, Sirkka Turkan runoja, JP Ahosen ja Tommi Musturin sarjakuvia, Mia Kankimäen tietokirjallisuutta sekä lukemattomia kansainvälisesti kiinnostavia lasten- ja nuortenkirjallisuuden teoksia – esimerkiksi Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -sarjaa sekä Siiri Enorannan, Vilja-Tuulia Huotarisen, Siri Kolun ja Timo Parvelan kirjoja. Parhaillaan työn alla on Arttu Tuomisen Delta-dekkarisarja ja Elina Pitkäkankaan fantasiaromaani Naraka.

Tärkeintä kääntäjälle itselleen on aina ollut juuri monipuolisuus. Hänen periaatteenaan on ottaa vastaan kaikki tarjotut käännöstehtävät, jotta hän voi olla tarjoamassa tanskalaisille lukijoille niin laajan kirjon suomalaista kirjallisuutta kuin mahdollista.

”Siri Nordborg Møllerin työskentely kääntäjänä on poikkeuksellisen monipuolista ja tuotteliasta. Aktiivisella työllään hän on tehnyt moniäänistä suomalaista kirjallisuutta tunnetuksi Tanskassa ja vahvistanut suomalaisen kirjallisuuden kansainvälistä näkyvyyttä. Kääntäjien työ on ratkaisevaa suomalaisen kirjallisuuden viennille ja uusien lukijakuntien tavoittamiselle”, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.

Suomalaista kirjallisuutta julkaistaan nyt ilahduttavan runsaasti tanskaksi. ”FILIn tilastojen mukaan tanskaksi ilmestyi viime vuonna kolmanneksi eniten suomalaista kirjallisuutta saksan- ja vironkielisten käännösten jälkeen. Kaikkiaan tanskaksi julkaistiin vuoden aikana 28 suomalaisen kirjallisuuden käännöstä, joista seitsemän on Siri Nordborg Møllerin tekemiä, toteaa FILIn johtaja Tiia Strandén.

Siri Nordborg Møllerille kaikki käännettävät kirjat ovat omalla tavallaan inspiroivia ja haastavia. Ja aina välillä tulee eteen romaaneja, joiden kieli vetoaa niin paljon, että käännösprosessi on silkkaa iloa.

”Sellaisia ovat olleet esimerkiksi Anu Kaajan Katie-Kate, Katri Lipsonin Jäätelökauppias, Matias Riikosen Matara, Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi, Siiri Enorannan Kesämyrsky, Vilja-Tuulia Huotarisen Valoa valoa valoa ja kaikki Leena Krohnin teokset.”

Hän on ehtinyt kääntää myös runsaasti lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Kuvakirjat, joissa ei ole paljon tekstiä, voivat vaikuttaa yksinkertaisilta käännöstehtäviltä, mutta niissä on usein nimiä ja sanaleikkejä, jotka vaativat paljon kekseliäisyyttä.

”Ihan omaa laatuaan ovat Tatu ja Patu -kirjat, joiden hauskuus ja hulluus pitää välittää tanskalaisille lukijoille innolla ja huumorilla. Erityisen haastava oli Tatu ja Patu, kauhea Hirviö-hirviö ja muita outoja juttuja, jonka tarinat on kirjoitettu riimimuotoon. Kirjan kääntäminen oli tosi hauskaa, mutta samalla se tuntui mahdottomalta tehtävältä.”

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Kirjallisuuden vientikeskus FILI, viestintäpäällikkö Hannele Jyrkkä, hannele.jyrkka@finlit.fi, p. 050 3222 387

• Siri Nordborg Møllerin käännökset
• Suomen kirjallisuuden käännökset muille kielille

]]>

Esitys uudeksi saaristolaiksi lausunnoille

maa- ja metsätalousministeriö — Tue, 03 Mar 2026 15:22:00 GMT

”Saariston olosuhteet, väestörakenne ja yhteiskunnan palvelurakenteet ovat muuttuneet merkittävästi yli neljän vuosikymmenen aikana, minkä vuoksi laki on tarpeen uudistaa kokonaisuudessaan. Lain tavoite pysyy edelleen samana, eli keskeisenä tavoitteena on vahvistaa saariston elinvoimaa sekä mahdollistaa asuminen saaristoalueilla. Laki huomioisi ensimmäistä kertaa myös kausiasukkaat, joita saaristoalueilla arvioidaan olevan noin 600 000”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Saaristolaki velvoittaisi kuntia ja hyvinvointialueita huolehtimaan siitä, että saariston vakituisilla asukkailla on käytettävissään palvelut saariston erityisolosuhteet huomioon ottaen. Lailla ei lisättäisi eikä laajennettaisi kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäviä nykyisestä, mutta olemassa olevien velvoitteiden toteuttamiseen saaristo-olosuhteissa kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

Palveluiden saavutettavuutta vahvistettaisiin myös sillä, että valtiolla säilyy velvollisuus järjestää yhteysalusliikenne ulko- ja välisaaristoon.

Yhteysalusliikennepalveluiden tulisi olla joustavia sekä maksuttomia tai hinnaltaan kohtuullisia. Lisäksi yhteysalusliikenteen palveluntuottajille säädettäisiin uusi varautumisvelvollisuus, jonka avulla liikenteen toimivuus häiriö- ja poikkeusoloissa turvataan aiempaa paremmin.

Saariston erityispiirteet näkyväksi saaristoa koskevassa päätöksenteossa

Saariston huomioon ottaminen vahvistuisi myös päätöksenteossa ja viranomaistoiminnassa. Lakiin sisältyisi uusi velvoite arvioida saariston elinvoiman kehitystä ja erityispiirteitä saaristoa koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Valtioneuvoston olisi jatkossa raportoitava eduskunnalle säännöllisesti saariston tilanne- ja kehityskuvasta, jotta päätöksenteko perustuu ajantasaiseen tietoon saariston olosuhteista, palveluiden saavutettavuudesta ja väestökehityksestä.

Lisäksi parlamentaarinen saaristoasiain neuvottelukunta jatkaisi toimintaansa ja tukisi saaristoasioiden näkyvyyttä eri hallinnonaloilla.

Uudistuksessa otetaan huomioon myös saariston luonto, maisemat ja kulttuuriympäristö. Laki mahdollistaisi valtion avustusten myöntämisen saariston luonnon, maiseman ja rakennusperinnön hoitoon, mikä tukee saaristokulttuurin säilymistä ja alueiden vetovoimaa. Tavoitteena on sekä ympäristöarvojen että saariston identiteetin vaaliminen tuleville sukupolville.

Lakiin sisältyisi myös täsmällisempi saariston määritelmä, joka perustuisi Suomen ympäristökeskuksen saaristoluokitukseen. Saaristo jakautuisi siten ulkosaaristoon, välisaaristoon, sisäsaaristoon ja saaristomaisiin manneralueisiin. Määrittely selkeyttäisi lain soveltamista ja vahvistaisi paikkaperustaista aluekehittämistä. Uuden määrittelyn mukaan saaristoalueet kattaisivat noin 15 prosenttia Suomen pinta-alasta.

Saaristoisille hyvinvointialueille esitetään uusia kriteerejä
Uudistuksessa keskeinen osa on saaristoisten hyvinvointialueiden määrittely. Tarkoituksena on tunnistaa ne hyvinvointialueet, joiden palvelujen järjestämistä saaristo-olot olennaisesti vaikeuttavat. Tämä auttaisi kohdentamaan valtion rahoitusta sinne, missä palvelujen tuottaminen on erityisen haasteellista pitkien etäisyyksien ja muiden saaristo-olosuhteiden vuoksi.

Saaristoista hyvinvointialuetta koskevat säännökset ovat maaliskuun 11. päivään saakka lausunnoilla Lausuntopalvelussa osana hallituksen esitystä eduskunnalle hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta.

Lakiuudistuksen tavoitteena oli uudistaa myös saaristokuntaa koskevat säännökset niin, että säännöksessä annettaisiin tarkemmat kriteerit saaristoisen kunnan määrittämiselle. Saaristoisuuden perusteella saaristokunnille ja -osakunnille maksetaan korotettua valtionosuutta kuntien valtion-osuusjärjestelmän kautta. Säännöksiä ei kuitenkaan ollut perusteltua uudistaa ilman valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta, jota ei viedä eteenpäin kuluvan hallituskauden aikana.

Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä poikkihallinnollisen työryhmän tuella. "Vaikka saaristolailla ei voida säätää muihin lakeihin kuuluvista asioista, kokonaisuus silti vahvistaa saariston elinvoimaa. Yksi keskeinen muutos on saaristoasioiden ymmärryksen lisääminen ja esille nostaminen saaristoa koskevassa päätöksenteossa, mikä vahvistaisi saariston elinvoimaa ja saaristolaisten asemaa”, toteaa työryhmän sihteeri Elina Auri.

Valmistelun aikana on käyty keskustelua saaristokuntien ja -osakuntien kanssa, järjestetty yhteysalusliikenteeseen liittyviä kuulemistilaisuuksia sekä arvioitu osallistavasti saaristolain maaseutuvaikutuksia. Lisäksi saaristoasiain neuvottelukunnan kokouksissa on esitelty saaristolain uudistamisen etenemistä.

Lausuntopyyntö Lausuntopalvelussa

Lisätietoja:

Elina Auri, johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 02951 62041, etunimi.sukunimi@gov.fi
Noora Herranen, hallitussihteeri, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 02951 62336, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Ihmisen mitta ei ole painossa – lihavuusstigmaa puretaan kansallisin toimin

sosiaali- ja terveysministeriö — Tue, 03 Mar 2026 14:55:00 GMT

Maailman lihavuuspäivä muistuttaa, että lihavuuden syistä ja vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa, mutta samalla painoon tai lihavuuteen liittyvä syrjintä ja epäasiallinen kohtelu on tehtävä näkyväksi. Lihavuuden yleistymisestä kertovien tilastojen taustalla on aina ihmisiä kokemuksineen, tunteineen, arjen haasteineen ja yhteisöineen.

Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa lihavuuden syistä ja mekanismeista. Kyse on monimutkaisista biologisista ja geneettisistä tekijöistä, jotka yhdessä sosiaalisten ja rakenteellisten tekijöiden kanssa vaikeuttavat painonhallintaa.

”Silti julkisessa keskustelussa ja arkisissa tilanteissa ihmisiä syyllistetään ja moititaan lihavuudesta ja itsekurin puutteesta. Lihavuuteen liitetään edelleen herkästi kielteisiä luonteenpiirteitä. Yksilöä syyllistävä asenneilmapiiri ei kuitenkaan vähennä lihavuutta yksilöiden eikä yhteiskuntien tasolla”, toteaa Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski.

Sillä on väliä, miten lihavuudesta puhutaan

Lihavuuden häpeäleimaa eli stigmaa ja syrjintää esiintyy esimerkiksi työelämässä, terveydenhuollossa, mediassa ja arjen kohtaamisissa. Stigma voi heikentää hyvinvointia ja vaikeuttaa avun hakemista ja hoitoon osallistumista.

”Kesäkuussa 2025 tekemämme kyselyn mukaan lihavuuden stigmaa ja syrjiviä asenteita raportoivat ihmiset sitä useammin, mitä korkeampi painoindeksi heillä on”, kertoo professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta.

Lihavuuden stigma vaikuttaa yhteiskunnassamme laajasti siihen, miten kaikenlaisia kehoja arvioidaan ja millaisia normeja kehon kokoon liitetään. Lihavuuden stigma voi lisätä ulkonäköpaineita ja häpeää myös lapsilla ja heillä, joilla ei ole ylipainoa.

”Lihavuudesta käytävä keskustelu mediassa, terveydenhuollossa ja arjen kanssakäymisessä vaikuttaa suoraan siihen, miten ihmiset kokevat painonsa ja millaista tukea he haluavat hakea. Keskustelua lihavuudesta tuleekin käydä kunnioittavasti, sensitiivisesti ja leimaamatta”, korostaa johtava asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Terveydenhuollon kohtaamisissa avoin ja empaattinen vuorovaikutus sekä asiakkaiden elämäntilanteeseen sovitetut ratkaisut tukevat lihavuuden ehkäisyä ja hoitoa. Vaikutus ulottuu ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Terveydeksi‑ohjelman yhtenä tavoitteena on lihavuuteen liittyvän stigman vähentäminen

Kansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman, Terveydeksi-ohjelman, yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on lihavuuteen liittyvän stigman vähentäminen Suomessa. Toimenpiteen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on perustanut työryhmän, jonka tavoitteena on vaikuttaa lihavuutta koskevaan asenneilmapiiriin.

Konkreettisina toimina työryhmä on alkanut kehittää laadukasta lihavuuden ehkäisyn ja hoidon opetusta, johon on integroitu ymmärrys lihavuusstigmasta. Keväällä käynnistyy Ihmisen mitta -podcast, jossa puretaan lihavuuden stigman syitä ja seurauksia.

Lisätietoja

Työryhmän puheenjohtaja, Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski, p. 050 359 1211
Terveyssosiologian professori Piia Jallinoja, Tampereen yliopisto, p. 050 437 7047
Johtava asiantuntija Päivi Mäki, THL, p. 029 524 8612
Pääsihteeri Tuulia Rotko, STM, Terveydeksi-ohjelma, p. 0295 163 285

]]>

Suomi tiivistää kansainvälistä yhteistyötä televiestinnässä

liikenne- ja viestintäministeriö — Tue, 03 Mar 2026 12:57:00 GMT

– Suomessa huipputeknologia ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Voi myös hyvin sanoa, että 6G on syntynyt Suomessa ja Suomi on turvallisen ja luotettavan viestintäverkkoteknologian edelläkävijä. Yhteistyötä luottokumppaneiden ja samanmielisten maiden kanssa on syytä tiivistää, jotta pystymme yhdessä luomaan entistä paremmat edellytykset turvalliselle yhteiskunnalle ja kasvulle, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.

GCOT:n julkaisemien 6G:n turvallisuuden ja resilienssin periaatteiden mukaan 6G-verkot tulee suojata kyberhyökkäyksiltä ja fyysisiltä uhilta. Viestintäverkkojen toimitusketjujen tulee kestää erilaisia häiriötilanteita. Lisäksi 6G-verkkojen tulee pystyä tarjoamaan jatkuvaa, luotettavaa palvelua.

GCOT on usean maan välinen yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on kehittää kumppanimaiden hallintojen välistä yhteistyötä kansallisten televiestintäpolitiikkojen koordinoimiseksi sekä dialogin vahvistamiseksi teollisuuden ja akatemian kanssa. Koalition perustivat vuonna 2023 Australia, Japani, Kanada, Yhdistyneet kuningaskunnat ja Yhdysvallat. Maaliskuun 2026 Mobile World Congress -tapahtuman yhteydessä koalitioon liittyivät Suomi ja Ruotsi.

Suomen tavoitteena pysyä matkaviestinverkkojen ja verkkoteknologioiden edelläkävijänä

Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut 17.6.2025 kansallisen 6G-tiekartan. Tiekartassa esitetään askelmerkit 2030-luvulle seuraavan sukupolven matkaviestinteknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Suomen tavoitteena on pysyä matkaviestinverkkojen ja verkkoteknologioiden edelläkävijänä 2030-luvulla.

Tiekartan toimeenpanoa seurataan osana turvallisuutta ja uutta talouskasvua tietoverkoista -hanketta (TUUTTI) ja verkkoturvallisuuden neuvottelukunnan työtä. TUUTTI-hankkeessa muodostetaan Suomen viestintäverkkopolitiikan linjauksia vuoteen 2037 saakka. Hankkeessa huomioidaan myös teknologian kehitys ja maailmanlaajuisen toimintaympäristön muutokset.

Lisätietoja:

suunnittelija Helena Korvenoja, p. 0295 342 079, helena.korvenoja@gov.fi

erityisasiantuntija Sofia Lindbäck, p. 0295 342 165, sofia.lindback@gov.fi (poissa 2.–6.3.2026)

]]>

Eläinten rokottaminen sinikielitautia vastaan sallitaan koko Suomessa

maa- ja metsätalousministeriö — Tue, 03 Mar 2026 11:56:00 GMT

Rokottaminen päätettiin sallia, vaikka tautia ei vielä esiinny Suomessa. Tavoitteena on varmistaa, että eläimillä on rokotuksista saatu vastustuskyky siinä vaiheessa, kun tauti mahdollisesti saapuu Suomeen. Rokote annetaan yleensä kahtena annoksena, joista toinen annos aikaisintaan kolme viikkoa ensimmäisestä. Ensimmäisestä rokotuksesta kuluu yhteensä kuusi viikkoa immuniteetin saavuttamiseksi.

Päätöksen tarkoituksena on antaa nautojen ja lampaiden pitäjille mahdollisuus suojata eläimensä sinikielitautia vastaan ennen laidunkauden alkua.

Rokottaminen on vapaaehtoista. Eläimen omistaja tilaa rokotteet eläinlääkäriltä, joka huolehtii niiden antamisesta. Eläimen omistaja maksaa rokotteet ja rokotustyön.
Suomessa on myyntilupa kolmelle sinikielitautirokotteelle. Kaikkien kolmen rokotteen kohde-eläinlajina ovat nauta ja lammas.

Ajankohtainen tilanne ja riskiarvio

Sinikielitaudin pelätään leviävän Suomen lähialueilla tänä kesänä ja mahdollisesti saapuvan Suomeen loppukesällä tai syksyllä. Tauti leviää polttiaisten välityksellä, ja polttiaiset voivat kulkeutua tuulen mukana satoja kilometrejä.

Sinikielitaudin eri serotyyppejä esiintyy yleisesti Välimeren alueen maissa. Uusi serotyyppi 3 on levinnyt Pohjois-Euroopassa vuodesta 2023 alkaen ja saavutti Ruotsin syksyllä 2024. Taudin pelättiin leviävän Ruotsista Ahvenanmaalle syksyllä 2025 ja varotoimenpiteenä rokotukset sallittiin Ahvenanmaan maakunnan alueella kesällä 2025.

Kesällä ja syksyllä 2025 polttiaisia esiintyi Länsi-Euroopassa tavallista vähemmän. Tämän seurauksena Ruotsissa ei todettu tapauksia eikä tauti levinnyt Ahvenanmaalle.

Joulukuusta alkaen Ruotsissa on todettu sinikielitaudin aiheuttamia luomisia useissa nautakarjoissa. Tämä osoittaa, että tautia on esiintynyt kesän aikana Ruotsissa, mutta se ei ole näkynyt kliinisenä tautina. Taudinaiheuttaja voi siirtyä tiineyden aikana sikiöön ja aiheuttaa luomisia tai heikkoja vasikoita. Tauti levisi myös Itä-Eurooppaan kesän 2025 aikana ja saavutti Liettuan syksyllä.

Suomessa ei ole esiintynyt sinikielitautia

Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen sinikielitaudista vapaaksi jäsenvaltioksi. Tämän aseman ansiosta märehtijöiden ja kamelieläinten tuontia rajoitetaan alueilta, joilla sinikielitautia esiintyy. Suomi säilyttää toistaiseksi vapaan asemansa rokotusten sallimisesta huolimatta, koska tautiseurantaa jatketaan mahdollisten tautitapausten havaitsemiseksi. Euroopan komissio on muuttanut sinikielitaudin luokitusta siten, että tautivapaita alueita ei enää tunnusteta virallisesti 15.7.2026 jälkeen.

Sinikielitauti

Sinikielitauti on märehtijöiden ja kamelieläinten virustauti, jota esiintyy useimmissa Euroopan maissa Suomea, Viroa ja Latviaa lukuun ottamatta. Tauti aiheuttaa eläimissä mm. sierainvuotoa, turvotusta ja kuumetta. Lampailla oireet ovat voimakkaampia ja voivat johtaa eläimen kuolemaan.

Tauti voi siirtyä emästä sikiöön ja aiheuttaa luomista tai epämuodostuneita vasikoita tai karitsoita, jos eläin saa tartunnan tiineyden alkuvaiheessa. Lypsylehmillä tauti voi aiheuttaa maidontuotannon laskua. Koska tartunta leviää polttiaisten välityksellä, eläimiä on vaikeaa suojata tartunnalta muilla keinoin kuin rokottamalla.

Eläimiä rokotetaan yleisesti sinikielitautia vastaan muissa Euroopan maissa, myös Ruotsissa. Tauti tai rokotus ei aiheuta riskiä kuluttajalle, ja elintarvikkeita voi myydä ja käyttää ilman rajoituksia. Sinikielitauti ei tartu ihmiseen.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin p. +358 29 5162361, sähköposti: etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Hallitus täydentää esitystään hyvinvointialueiden alijäämien kattamisen joustoista

valtiovarainministeriö — Tue, 03 Mar 2026 11:07:00 GMT

Helmikuussa 2026 päivitetyissä rahoituksen painelaskelmissa ennakoidaan tästä syystä vuodelle 2027 alkuperäiseen hallituksen esitykseen nähden huomattavasti pienempää valtion rahoituksen tasoa. Tämä tiukentaa osalla hyvinvointialueista sopeutustarvetta entisestään, mikä haastaa alkuperäisessä hallituksen esityksessä asetettua vuoden 2028 takarajaa kattaa kertyneet alijäämät.

“Alueilla on tehty hyvää työtä viime vuodet. Vaikka alueiden talous koko maan tasolla vuonna 2025 on tilinpäätösarvioiden mukaan merkittävästi ylijäämäinen, ovat alueet talouden osalta eriytyneet. Rahoitusmallin epäsymmetrisyys ja voimistuva eriytymiskehitys edellyttää hallitukselta aktiivisia toimia ja reagointia, jotta perusoikeuksien mukaiset palvelut voidaan turvata koko Suomessa”, toteaa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

"Siksi hallitus on päättänyt tuovansa eduskuntaan täydentävän esityksen kattamisvelvoitteen määräaikojen joustoista. Sääntelyä täydennettäisiin siten, että valtiovarainministeriö voisi tietyin edellytyksin myöntää mahdollisuuden kattaa kertyneet alijäämät myös vuoden 2029 loppuun mennessä niille hyvinvointialueille, joille se on välttämätöntä lainsäädännön noudattamiseksi”, ministeri Ikonen kertoo.

Alueiden tulee noudattaa voimassa olevaa taloussäännöstöä

Jos hyvinvointialue ei ole kattanut taloutensa alijäämää lain mukaisessa aikataulussa, alue voi joutua arviointimenettelyyn. Enimmäismääräajan jatkaminen vuoteen 2029 kohdistuisi rajattuun määrään alueita, jotka eivät suurella todennäköisyydellä pystyisi kattamaan alijäämiään vuoteen 2026, 2027 tai 2028 mennessä.

Hallitus haluaa luoda kaikille hyvinvointialueille säädösperustaisesti selkeän näkymän, kun alueet arvioivat keinoja taloutensa ja toimintansa tasapainottamiseen. Täydentävän esityksen myötä jokainen hyvinvointialue olisi nykyistä asianmukaisemmin lainsäädäntökokonaisuuden piirissä siten, että suurimmalle osalle alueista alijäämän kattaminen laissa säädettävässä määräajassa olisi mahdollista. Muiden erityisen vaikeassa tilanteessa olevien alueiden asukkaiden perusoikeuksien toteuttamisen edellytykset turvattaisiin puolestaan viime kädessä lainsäädännön mukaisten erillismenettelyjen, kuten arviointimenettelyn, kautta.

Valtiovarainministeriö arvioi ja harkitsee jokaisen alueen tilanteen erikseen

Valtiovarainministeriö päättäisi määräajan jatkamisesta hyvinvointialueen hakemuksesta. Hyvinvointialue ei saa automaattisesti kattamismääräajan pidennystä sitä hakiessaan, vaan arvion uudesta määräajasta tekee valtiovarainministeriö. Kyse on aina hyvinvointialuekohtaisesta alueen talouden tilanteen ja näkymien kokonaistarkastelusta.

Hallituksen esityksen mukaisen kohdentumisen onnistuessa enimmäismääräajan jatkaminen vuoteen 2029 ei lisäisi valtion hyvinvointialueiden rahoitusta.

“Tulevina vuosina on välttämätöntä jatkaa tiukkaa taloudenpitoa kaikilla hyvinvointialueilla, jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voidaan turvata väestön ikääntymisestä ja palvelutarpeen kasvusta huolimatta. Täydentävällä lakiesityksellä parannetaan oikeusvarmuutta, minkä myötä alueilla on nykyistä selkeämpi näkymä keskittyä viime vuosien myönteisen kehityksen ja alueellisen muutostyön jatkamiseen”, ministeri Ikonen sanoo.

Niiden alueiden, jotka eivät kykene kattamaan kertyneitä alijäämiään edes pidennetyssä määräajassa, sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön harkittavaksi jää hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistäminen. Arviointimenettelyssä talouden tasapainottaminen tapahtuu lähtökohtaisesti vielä pidemmän ajanjakson puitteissa, kuin nyt esitetty sääntely mahdollistaa.

Lisätietoja:
Erityisavustaja Alexis Vartiainen, puh. 02955 30176
Hallitusneuvos Kirsi Ruuhonen, puh. 02955 30416

Tiedote: Hallitus antoi esityksen hyvinvointialueiden alijäämien kattamisen joustoista (11.12.2025)

Kysymyksiä ja vastauksia hallituksen esityksestä (HE189/2025 vp)

]]>

Lasten tehohoidon alueellista osaamista lisättiin yliopistosairaaloiden koulutushankkeessa

sosiaali- ja terveysministeriö — Tue, 03 Mar 2026 10:35:00 GMT

Hankkeen taustalla olivat osaavan tehohoitohenkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet ja siten muun muassa HUS Uuden lastensairaalan lasten sydänkirurgian jonojen pidentyminen.

Koulutettavat olivat eri yliopistosairaaloiden alueelta

Koulutus toteutettiin HUS Uudessa lastensairaalassa osana potilastyöhön osallistumista ja kunkin kouluttautujan yksilöllisten osaamistarpeiden mukaisesti.

Koulutukseen osallistui vuosina 2023-2025 kokeneita erikoislääkäreitä ja tehohoitajia muista yliopistollisista sairaaloista. Koulutuksessa oli mukana 9 anestesia- tai lastentautien erikoislääkäriä ja 31 lasten tehohoitoon perehtynyttä sairaanhoitajaa.

Vahvat verkostot, yhtenäiset hoitokäytännöt

Kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa on valmius antaa lasten tehohoitoa, mutta vaativin tehohoito Suomessa on keskitetty HUS Uuteen lastensairaalaan.

Hankkeen myötä lasten tehohoidon alueellinen osaaminen parani. Hoitokäytännöt yhtenäistyivät eri yliopistosairaaloissa. Samalla lisääntyivät valmiudet tarvittaessa jakaa lasten tehohoidon kuormaa sairaaloiden välillä, jos poikkeavia kysyntähuippuja tai muita poikkeustilanteita tulisi.

Koulutuksen myötä syntyneet kansalliset yhteistyöverkostot osaajien ja sairaaloiden välillä luovat tukirakenteet lasten tehohoidon koulutukselle jatkossa sekä kannattelevat myös lasten tehohoidon toiminta- ja huoltovarmuutta Suomessa.

Yliopistosairaalat suunnittelevat jatkavansa koulutusmallia myös tulevaisuudessa.

Sydänkirurgian jonot nyt hallinnassa

Lasten avosydänkirurgia on keskitetty Suomessa HUS Uuteen lastensairaalaan keskittämisasetuksella. Tällä hetkellä sydänkirurgian jonot ovat hallinnassa.

Sydänleikkauksen jälkeen tarvitaan aina seurantaa lasten teho-osastolla. Jatkossa pystytään hyödyntämään muiden yliopistosairaaloiden lasten tehohoito-osaamista, jos esimerkiksi lasten sydänkirurgiapotilaat tarvitsevat Uuden lastensairaalan kapasiteettia.

Lisätietoja

Hankkeen vastuuhenkilö, toimialajohtaja Jari Petäjä, p. 050 428 6630, etunimi.sukunimi@hus.fi
Lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä, p. 0295 163 014, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Lausuntopyyntö: Muutoksia alkoholijuomien vähittäismyyntilupahakemukseen ja omavalvontasuunnitelmaan

sosiaali- ja terveysministeriö — Tue, 03 Mar 2026 10:27:00 GMT

Hallituksen esitys on ollut lausuntokierroksella ja esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle viikolla 14. Esityksen myötä nykyistä useampi kotimainen alkoholintuottaja voisi myydä valmistamiaan alkoholijuomia valmistuspaikalta suoraan kuluttajille. Vähittäismyynti edellyttäisi jatkossakin alkoholijuomien valmistajalle myönnettävää vähittäismyyntilupaa, ja luvanhaltijan pitäisi jatkossakin laatia omavalvontasuunnitelma.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan säännökset vähittäismyyntilupahakemuksen sisällöstä, ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan säännökset omavalvontasuunnitelman sisällöstä ja toteuttamisesta sekä tietojen raportoinnista valvontaviranomaiselle. Jos hallituksen esitys alkoholilain muuttamisesta toteutuu, se edellyttää muutoksia näihin kahteen asetukseen.

Lausuntopyyntö

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Saara Karttunen, saara.karttunen@gov.fi

suunnittelija Tuomas Pulkkinen, tuomas.pulkkinen@gov.fi

]]>

Ministeri Ikonen: Uusi kymmenen miljoonan euron investointiohjelma vauhdittaa tekoälyä valtionhallinnossa

valtiovarainministeriö — Tue, 03 Mar 2026 08:52:00 GMT

Uudella investointiohjelmalla vauhditetaan tekoälyn laajamittaista ja vastuullista hyödyntämistä valtionhallinnossa. Ohjelma tukee hankkeita, jotka parantavat tuottavuutta ja edistävät laajasti hyödynnettävien tekoälyagentti‑ ja automaatioratkaisujen käyttöönottoa. Erityistä painoa annetaan ratkaisuille, joita voidaan hyödyntää useissa virastoissa ja ottaa koko valtionhallinnon käyttöön. Näin yksittäisistä hankkeista syntyy aitoa hyötyä koko julkiselle hallinnolle.

“Uusi investointiohjelma on keskeinen osa valtionhallinnon pitkän aikavälin tekoälymuutosta, ja se vahvistaa Suomen asemaa tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijänä Euroopassa. Tekoäly vaikuttaa jokaisen hallinnonalan ja valtion viraston toimintaan. Samalla se on täynnä mahdollisuuksia, jotka meidän pitää hyödyntää vastuullisesti ja täysmääräisesti. Muutos ei kuitenkaan saa jäädä tekniseksi, vaan se vaatii myös vahvaa koordinaatiota, johtamista ja myös toimintatapojen ajattelua uudelleen”, sanoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Tekoälymuutosta tuetaan investointiohjelman lisäksi myös ministeri Ikosen järjestämillä pyöreän pöydän keskusteluilla. Kevään aikana järjestetään kolme pyöreän pöydän keskustelua valtionhallinnon, kuntien, hyvinvointialueiden, yritysten sekä kehittäjäorganisaatioiden kanssa.

Jokaisesta tilaisuudesta kootaan olennaiset havainnot ja ehdotukset. Niiden pohjalta muodostetaan yhteinen julkilausuma julkisen hallinnon tekoälymuutoksen vauhdittamiseksi. Julkilausuma julkistetaan syksyllä 2026 järjestettävässä konferenssissa.

Rahoituksen tavoitteet

Vuosille 2026–2027 on varattu yhteensä 10 miljoonaa euroa hankkeisiin, jotka:

luovat pysyviä toiminnan muutoksia valtionhallinnon prosesseihin,
mahdollistavat yhteisiä, monistettavia ja kansallisesti skaalautuvia ratkaisuja
tuottavat mitattavaa tuottavuuden kasvua ja pysyviä kustannussäästöjä valtionhallintoon.
helpottavat asiakkaiden eli kansalaisten ja yritysten asiointia.

Rahoitusta voidaan myöntää sekä tuotantoon vietäville ratkaisuille että selkeästi rajatuille, hyötyjä tuottaville kokeiluille. Rahoitus voi olla myös osarahoitusta, jos muu rahoitus hankkeelle on varmistettu toisaalta.

Hakijakelpoisuus ja toteutusaika

Rahoitusta voivat hakea valtionhallinnon organisaatiot, kuten ministeriöt, virastot ja tuomioistuimet. Hakijan on aina oltava valtionhallinnon toimija, mutta yhteistyökumppanien mukaan ottaminen on sekä sallittua että toivottavaa.

Rahoitettavien hankkeiden tulee olla toteutettavissa ohjelmakauden aikana siten, että ne valmistuvat viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä.

Hakemuksia voi lähettää 3. maaliskuuta 2026 alkaen. Hakemusten arviointi käynnistyy huhtikuun alkupuolella, ja arviointityötä tehdään säännöllisesti rahoitushaun aikana. Rahoitushaku on avoinna vuoden 2027 loppuun saakka tai niin kauan kuin rahoitusta on käytettävissä.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Anita Juho, puh. 0295 530 747, anita.juho@gov.fi

]]>

Merialueiden suurten alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen jälkitorjunnan tehostamisesta lausuntopyyntö

ympäristöministeriö — Tue, 03 Mar 2026 08:49:00 GMT

Ympäristövahinkojen riski merialueella on kohonnut merellisen toimintaympäristön muutosten, erityisesti ns. varjolaivaston vuoksi. Varautumisen tasoa on nostettava myös jälkitorjunnassa. Jälkitorjunnalla tarkoitetaan kiireellisten ensitorjuntatoimien jälkeisiä puhdistustoimia, joista kunta nykyisin vastaa. Esitysluonnoksella pyritään vastaamaan Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksiin muun muassa riittävän öljyntorjuntavalmiuden, kansallisen turvallisuuden sekä yhteiskunnan kriisinkestävyyden varmistamisesta.

Ehdotuksen mukaan säädettäisiin uusi laki rannikkokuntien yhteistyöstä ja varautumisesta jälkitorjunnan järjestämisessä, kun kyseessä on merialueella tapahtuva suuri alusöljy- tai aluskemikaalivahinko. Lisäksi pelastuslain 111 a §:ää muutettaisiin niin, että velvoite jälkitorjuntaan koskisi öljyvahinkojen lisäksi myös vakavaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle aiheuttavia aluskemikaalivahinkoja. Taustalla on muun muassa uudentyyppisten, kemikaaleiksi luokiteltavien polttoaineiden kehitys.

Kolme yhteistyöaluetta, 61 kuntaa

Jälkitorjuntaa varten muodostettaisiin eteläinen yhteistyöalue (Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkokunnat), läntinen yhteistyöalue (Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan maakuntien rannikkokunnat) ja pohjoinen yhteistyöalue (Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien rannikkokunnat). Yhteistyöalueilla on 61 kuntaa. Lainsäädäntö antaisi kunnille mahdollisuuden päättää, miten yhteistoiminta alueella järjestetään.

Laki velvoittaisi yhteistyöalueet ylläpitämään varautumissuunnitelmaa, joka tulisi päivittää vähintään neljän vuoden välein. Nykyisin kunnat voivat päättää itse varautumisesta. Ympäristöministeriö myöntäisi valtionavustusta suunnitelmien laatimiseksi valtion talousarviossa osoitetun määrärahan mukaisesti.

Hallituksen esityksen soveltamisalaan kuuluvat vahinkotilanteet ovat poikkeuksellisia ja vaikeasti ennakoitavia yksittäistapauksia. Lähtökohtana on, että kunnat vastaisivat jälkitorjunnan kustannuksista. Käytännössä kuntien voimavarat vastata kustannuksista voivat olla hyvin rajalliset, minkä vuoksi jälkitorjuntakustannusten rahoittamistarve valtion budjetista ratkaistaisiin tapauskohtaisesti erillisessä lisätalousarviomenettelyssä. Kustannukset peritään myöhemmin vahingon aiheuttajalta, sen vakuutuksesta tai kansainvälisistä vahinkorahastoista. Öljyvahinkojen osalta kustannuksia voidaan tapauskohtaisesti maksaa myös kansallisesta ympäristövahinkorahastosta.

Lisätietoja

Laura Siili-Hakkarainen
hallitussihteeri
p. 0295 250 411
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Norminpurku etenee aikataulussa: jo 243 normia purettu

työ- ja elinkeinoministeriö — Tue, 03 Mar 2026 08:00:00 GMT

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 3.3.2026 toisen koko valtioneuvoston kattavan raportin yritysten sääntelytaakan kehityksestä ja norminpurusta. Raportissa tarkastellaan eduskunnan kevät- ja syysistuntokausien 2025 aikana esitettyjä muutoksia sääntelyyn.

”Etenemme määrätietoisesti kohti sääntelyn aiheuttamien kustannusten vähentämistä ja velvoitteiden joustavoittamista. Yritysten toimintaympäristöä on tarpeen edelleen helpottaa ja selkeyttää, jotta ne pärjäävät koventuneessa kansainvälisessä kilpailussa”, valtiosihteeri Mika Nykänen sanoo.

Yritysten hallinnollista taakkaa kevennettävä sekä Suomessa että EU-tasolla

Hallitus on sitoutunut Yksi sisään, yksi ulos -periaatteeseen. Tavoitteena on, että yrityksiin kohdistuva hallinnollinen taakka ei kasva kansallisten lakimuutosten vuoksi.

Raportin mukaan yritysten hallinnollinen taakka keveni eduskunnan istuntovuoden 2025 aikana maltillisesti. Yritysten hallinnollisen taakan arvioidaan vähentyneen euromääräisesti istuntovuosina 2024–2025 yhteensä noin 120 miljoonalla.

Ministeriöiden arvioissa hallitusten esitysten euromääräisistä vaikutuksista ei oteta huomioon käytäntöjä mahdollistavia tai sujuvoittavia muutoksia. Monet yritysten toimintaan myönteisesti vaikuttavat uudistukset, esimerkiksi apteekkitalouden uudistaminen, jäävät siksi taakkalaskennan ulkopuolelle.

Hallituksen tavoitteena on pyrkiä vähentämään myös EU-sääntelyä, joka lisää yritysten hallinnollista taakkaa. Sääntelyn yksinkertaistaminen oli vuonna 2025 yksi Suomen EU-ennakkovaikuttamisen painopisteistä.

Euroopan komissio on vuonna 2025 esittänyt yhteensä kymmenen EU-sääntelyn yksinkertaistamiseen tähtäävää Omnibus-aloitetta. Samaan aikaan valmistelussa on kuitenkin myös yritysten sääntelytaakkaa lisäävää EU-sääntelyä.

”Paine yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseen on kasvanut koko Euroopassa. Suomi on tuonut ja tuo jatkossakin johdonmukaisesti esiin sekä tarpeen että keinoja keventää EU-sääntelyä”, valtiosihteeri Nykänen kertoo.

Normilla tarkoitetaan sääntelyn keventämisen yhteydessä monenlaista säännöstöä: lakeja, asetuksia sekä viranomaisen määräyksiä ja ohjeita. Norminpurussa olennaista on tehdä muutoksia olemassa oleviin käytäntöihin toiminnan sujuvoittamiseksi. Hallinnollisella taakalla tarkoitetaan kustannuksia, joita aiheutuu yrityksille lain edellyttämistä tiedonantovelvoitteista, kuten ilmoituksista ja rekisteröinneistä.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Erno Mähönen, TEM, p. 0295 047 083 (hallinnollinen taakka)
erityisasiantuntija Tiina Haanpää, TEM, p. 0295 047 063 (norminpurku)

]]>

Lakiesitys alusturvallisuuden valvonnasta lausuntokierrokselle

liikenne- ja viestintäministeriö — Mon, 02 Mar 2026 15:02:00 GMT

Alusturvallisuuden valvontalain säätämisestä on kulunut 30 vuotta. Lakia on tarve uudistaa siten, että lain rakenne, sääntelykokonaisuudet sekä alemman asteisten säädösten ja määräysten valtuussäännökset olisivat nykyistä selkeämmät ja johdonmukaisemmat. Hallituksen esityksellä annettaisiin uudelleen laki alusturvallisuuden valvonnasta ja muutettaisiin sakon täytäntöönpanosta annettua lakia.

Ehdotetulla lailla täsmennettäisiin nykyisessä laissa olevia säännöksiä ro-ro-matkustaja-alusten ja suurnopeusmatkustaja-alusten tarkastuksista sekä ulkomaisten alusten satamavaltiotarkastuksista. Ehdotetussa laissa säädettäisiin uutena asiana lippuvaltiotarkastuksista ja pantaisiin täytäntöön päivitetty EU:n meriliikennepaketin alusturvallisuussääntely. Lisäksi ehdotus sisältää uutena kokonaisuutena muut alusturvallisuustarkastukset, jotka koskisivat muun muassa kotimaanliikenteessä olevia aluksia ja merenkulun ympäristönsuojeluun liittyviä tarkastuksia.

Lakiesityksellä EU:n päivitetty alusturvallisuussääntely voimaan

Lakiesityksellä saatettaisiin voimaan EU:n meriliikennepakettiin kuuluvat lippuvaltiodirektiivin ja satamavaltiotarkastusdirektiivin muutokset. Lippuvaltiodirektiivin tarkoituksena on varmistaa, että lippuvaltiot täyttävät velvollisuutensa lippuvaltioina entistä paremmin. Lippuvaltiodirektiivin muutokset toisivat Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille uusia tehtäviä.

Satamavaltiotarkastusdirektiivin tarkoituksena on parantaa EU:n satamavaltiovalvontajärjestelmää yhdenmukaistamalla se muun kansainvälisen sääntelyn kanssa. Valvonnalla pyritään vähentämään alikuntoisten alusten määrää jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä.

Mitä seuraavaksi?

Lausunnon hallituksen lakiesityksestä voi antaa osoitteessa Lausuntopalvelu.fi. Lausuntoaika päättyy 24.4.2026. Lausuntokierrokselta saatu palaute otetaan huomioon, kun lain valmistelu liikenne- ja viestintäministeriössä jatkuu.

Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026. Direktiivien muutokset tulee toimeenpanna kansallisesti 6.7.2027 mennessä.

Lisätietoja:

hallitusneuvos Katja Viertävä, p. 0295 342 612, katja.viertava@gov.fi

]]>

Suomi ei hyväksy Venäjän myöntämiä ei biometrisiä passeja 1.6.2026 alkaen

ulkoministeriö — Mon, 02 Mar 2026 12:55:00 GMT

Suomi ei 1. kesäkuuta 2026 lähtien hyväksy Venäjän federaation myöntämiä ei-biometrisiä passeja seuraavia poikkeuksia lukuun ottamatta:

1) Suomi hyväksyy alle 18-vuotiaiden henkilöiden ei-biometriset passit;

2) Suomi hyväksyy sellaiset ei-biometriset passit, joiden haltijoille Suomi on ennen 1. kesäkuuta 2026 myöntänyt oleskeluluvan Suomeen. Jatkolupaa Suomen myöntämälle oleskeluluvalle on vastaisuudessakin mahdollista hakea ei-biometrisellä passilla; ja

3) erityisestä syystä maahantulolupaa hakevan tai maassa oleskelevan henkilön ei-biometrinen passi voidaan hyväksyä yksilöllisen harkinnan perusteella.

Päätökseen liittyy siirtymäaika 1.6.–31.12.2026

Siirtymäaikana Suomi hyväksyy Venäjän myöntämät ei-biometriset passit, jotka sisältävät Suomen ennen 1. kesäkuuta 2026 myöntämän voimassa olevan viisumin. Lisäksi Suomi hyväksyy siirtymäaikana ei-biometriset passit, jotka sisältävät muun EU:n jäsenmaan tai Schengen-maan ennen 1. kesäkuuta 2026 myöntämän voimassa olevan viisumin tai oleskeluluvan.

Ei-biometrisillä passeilla viitataan passeihin, joissa ei ole biometrisiä tunnistetietoja sisältävää teknistä sirua. Ulkoministeriö suosittelee huomioimaan muutoksen hyvissä ajoin viisumeja ja oleskelulupia haettaessa.

Päätöksen tavoitteena on varmistaa, että Suomen hyväksymät matkustusasiakirjat ovat mahdollisimman luotettavia. Siirtymäaika ja edellä mainitut poikkeukset helpottavat päätöksestä aiheutuviin muutoksiin varautumista ja tukevat muun muassa perhe-elämän ylläpitämisen mahdollisuuksia.

Suomi siirtyi vain biometristen passien myöntöön vuonna 2006. Venäjä on myöntänyt biometrisiä passeja ei-biometristen rinnalla vuodesta 2006 alkaen.

Suomi on rajoittanut Venäjän kansalaisten maahantuloa valtioneuvoston periaatepäätöksillä vuosina 2022 ja 2023: ei-välttämätön matkustus Suomeen ja Suomen kautta muualle Schengen-alueelle on toistaiseksi kielletty.

Korjaus 3.3.2026: Anna Eskon puhelinnumero

Lisätietoja

Anna Esko, passi- ja notaaripalvelujen yksikön päällikkö, puh +358 295 350 723
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Marjanpoimijoiden viisumiharkinnassa pyritään ehkäisemään hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa

ulkoministeriö — Mon, 02 Mar 2026 11:57:00 GMT

Kaudella 2026 ulkoministeriö on mahdollisuus hyödyntää kausityöviisumikäsittelyssä ensimmäistä kertaa Lupa- ja valvontaviraston valvontakertomuksia luonnonmarjanpoiminnasta vuodelta 2025. Kaikki kausityöviisumihakemukset käsitellään Suomen edustustoissa huolellisesti käytettävissä oleva viranomaistieto huomioiden. Mikäli viisumikäsittelyssä saadaan viitteitä työntekijöiden hyväksikäytöstä tai siitä, työnantajien lakisääteisten velvoitteiden hoitamisessa on puutteita, viisumihakemukseen voidaan tehdä kielteinen päätös. Kerääjiä työllistävien yritysten on noudatettava Suomen lainsäädäntöä ja työsopimusehtoja sekä tarjottava hyvät työskentely- ja majoitusolosuhteet. Vastuu ulkomailta rekrytoitavista kerääjistä ja heidän oikeuksien toteutumisesta on yrityksillä.

Ulkoministeriö valmistautuu tulevaan luonnonmarjapoimintakauteen yhteistyössä ulkomaan edustustojen ja yhteistyöviranomaisten kanssa. Alustavien tietojen perusteella luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemusmäärä on kasvussa edelliseen kauteen verrattuna. Suomen Bangkokin-suurlähetystössä tehdään muutoksia kausityöviisumihakemusten vastaanottojärjestelyihin, jotta vastaanotettavien hakemusten määrää voidaan säädellä.

Lisätietoja VFS Global kotisivuilta.

Kausityöviisumeista yleisemmin lisätietoja ulkoministeriön kotisivuilta.

Lisätietoja

Katja Luopajärvi, yksikönpäällikkö, Maahantuloasioiden yksikkö, puh. +358 295 350 687
Ministeriöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah vierailulle Irlantiin

maa- ja metsätalousministeriö — Mon, 02 Mar 2026 11:46:00 GMT

Ministeri tapaa matkan aikana Irlannin maatalous-, ruoka- ja kalastusministerin Martin Heydonin ja Irlannin kalastusministerin Timmy Dooleyn. Keskusteluissa käsitellään ajankohtaisia asioita Irlannin tulevalla EU-puheenjohtajakaudella vuoden 2026 loppupuolella, kuten yhteisten maatalous- ja kalastuspolitiikkojen uudistamista.

Ministeri Sari Essayah tutustuu matkan aikana Irlannin maatalouteen ja maaseutuun mm. vierailemalla maitotilalla sekä Irlannin maatalous- ja ruokavirastossa.

Essayah vierailee myös Irlannin elintarvikevientiviranomaisessa Bord Biassa. ”Suomessa hallitus edistää kunnianhimoisesti ruokaviennin kasvua ja olemme uudistaneet viennin rakenteita. Yritykset ovat lähteneet erittäin hyvin mukaan työhön. Irlanti on ruokaviennissä eräänlainen mallimaa, ja siksi on mielenkiintoista päästä tutustumaan heidän järjestelmäänsä", Essayah toteaa.

Vierailulle osallistuu myös ministeri Essayah’n valtiosihteeri Päivi Nerg.

Lisätietoja:
Ministerin erityisavustaja Iina Mattila, p. 358 50 473 6221

]]>

Ulkoministeri Valtonen Itämeren valtioiden kokoukseen Varsovaan

ulkoministeriö — Mon, 02 Mar 2026 10:57:00 GMT

Ulkoministeri Elina Valtonen osallistuu Itämeren valtioiden neuvoston Varsovassa 4. maaliskuuta järjestettävään epäviralliseen ministerikokoukseen. Kokoukseen osallistuvat Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Viro ja EU. Kokouksessa keskitytään erityisesti ajankohtaisiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin.

”Itämeren alueen maiden tiivis yhteistyö ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä on tärkeää ja Suomi antaa siihen vahvan panoksensa”, toteaa ulkoministeri Valtonen.

Varsovan vierailunsa aikana ministeri Valtonen tapaa myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin ihmisoikeustoimisto ODIHR:n johtajan Maria Telalianin.

Lisätietoja

Matilda af Hällström, ulkoministerin erityisavustaja, puh. 050 476 9675
Petri Hakkarainen, osastopäällikkö, poliittinen osasto, puh. 0295 351 130
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Työ- ja elinkeinoministeriö muistuttaa yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan − sivutoiminen yritystoiminta ei ole este työttömyysetuudelle

työ- ja elinkeinoministeriö — Mon, 02 Mar 2026 10:00:00 GMT

Hallitus päätti budjettiriihessä syksyllä 2025 luoda työnhakijoille paremmat kannusteet kokoaikaiseen tai osa-aikaiseen yritystoimintaan.

”Selvityksen tekeminen ja tulkintojen selkeyttäminen on työn ensimmäinen vaihe. Ministeriössä tehdyn selvityksen perusteella on ilmeistä, että tulkinnoissa on aivan liikaa vaihtelua. Tämä on omiaan lisäämään epävarmuutta ja epäselvyyttä tilanteessa, jossa haluamme kannustaa ihmisiä uskaltamaan lähteä yrittäjiksi”, työministeri Matias Marttinen sanoo.

Yritystoiminnan vaatima työmäärä ratkaisee kokonaisharkinnassa

Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt yrittäjäksi katsottavien työnhakijoiden työttömyysturvaa. Ministeriö on antanut suosituksia Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle (KEHA-keskus) sen toiminnan kehittämiseksi. KEHA-keskus vastaa työttömyysturvan työvoimapoliittisten edellytysten arvioinnista tapauksissa, jotka vaativat harkintaa.

Ministeriö korostaa, että yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuuden arvioinnissa lähtökohtana ja ratkaisevana seikkana on yritystoiminnan vaatima työmäärä. Keskeistä on, estääkö yritystoiminta kokoaikaisen työn hakemisen ja vastaanottamisen. Jos ei, yritystoimintaa harjoittava työtön työnhakija on lähtökohtaisesti oikeutettu työttömyysetuuteen. Työttömänä aloitetun yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuus arvioidaan neljän kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta.

Työttömyysturvajärjestelmän tarkoituksena on turvata työttömän työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Teresa Salminen, p. 029 504 7318 (kysymykset ministerille)
hallitusneuvos Timo Meling, TEM, p. 0295 049 084

]]>

Ympäristöministeriö käynnistää Itäisen Suomenlahden kansallispuiston laajentamisen merialueille

ympäristöministeriö — Mon, 02 Mar 2026 09:22:00 GMT

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on perustettu vuonna 1982. Nykyinen kansallispuisto sisältää Itäisen Suomenlahden ulkosaariston saaria ja luotoja, mutta ei lainkaan vesialuetta. Puiston pinta-ala on noin 936 hehtaaria, mikä on alle luonnonsuojelulain kansallispuistojen perustamisen 1000 hehtaarin vähimmäispinta-alan.

Lakihankkeessa Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon liitettäisiin noin 63 000 hehtaaria puiston saaria ja luotoja ympäröiviä merialueita. Puistoon liitettävät merialueet ovat valtion hallinnassa ja sijaitsevat Virolahden ja Pyhtään kunnissa sekä Haminan, Kotkan ja Loviisan kaupungeissa. Merialueet kuuluvat myös Natura 2000 -verkostoon. Laajentamisen lisäksi hankkeessa tarkasteltaisiin kansallispuiston rauhoitussäännökset erityisesti kalastuksen ja metsästyksen osalta.

”Laajennuksen myötä Itäisestä Suomenlahdesta tulisi aito meripuisto – yksi koko verkostomme merkittävimmistä merikansallispuistoista. Itäisen Suomenlahden matala suolapitoisuus luo alueelle poikkeuksellisen yhdistelmän sekä makean että suolaisen veden lajeja. Kansallispuistona alueen ainutlaatuinen vedenalainen luonto saa viimein tarvitsemansa suojan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Laajennuksella Itäisen Suomenlahden kansallispuistosta luotaisiin nykyistä edustavampi sekä rajaukseltaan eheämpi. Kansallispuiston laajentaminen merialueille vahvistaisi erityisesti alueen vedenalaisten luontotyyppien ja lajiston, valtakunnallisesti arvokkaan linnuston pesimä-, levähdys- ja muuttoalueen sekä itämerennorpan pesimäalueiden suojelua.

Hankkeella toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa, jonka mukaan Suomi vastaa luontopolitiikallaan kansainvälisiin sitoumuksiin ja tavoittelee luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä. Hankkeella pyritään lisäämään tiukasti suojeltujen alueiden pinta-alaosuutta Suomen merialueilla EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden mukaisesti. Hanke toteuttaa myös Metsähallituksen vuosien 2024–2027 omistajapoliittisten linjausten tavoitetta merialueiden suojelualueverkoston kehittämisestä. Linjausten mukaisesti merialueilla suojelua kohdennetaan erityisesti nykyisiin kansallispuistoihin rajautuviin vedenalaisiin alueisiin.

Lainvalmistelun aikataulu ja yleisötilaisuudet

Lakia valmistellaan ympäristöministeriössä virkatyönä. Maaliskuussa 2026 ministeriö järjestää kaikille avoimet yleisötilaisuudet puiston sijaintikunnissa. Lisäksi ministeriö järjestää kevään aikana muita keskustelutilaisuuksia keskeisten sidosryhmien kanssa. Kuulemisten pohjalta ministeriössä laaditaan esitysluonnos, joka on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle loppukeväästä. Tavoitteena on, että lakiesitys annettaisiin eduskunnalle loppuvuodesta 2026 ja kansallispuiston laajennus tulisi voimaan vuonna 2027.

Lainvalmistelun etenemistä voi seurata hankkeen sivuilla.

Avoimiin yleisötilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet. Tilaisuuksien ajankohdat ja paikat on listattu alla. Ilmoittauduthan tilaisuuteen alla olevien linkkien kautta. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu.

Avoimet yleisötilaisuudet

Virolahti
Maanantai 16.3. klo 17–19
Navettaravintola Juuri, Säkäjärventie 204, 49900 Virolahti
Ilmoittautuminen

Hamina
Tiistai 17.3. klo 17–19
Meyer Hamina, Pikkuympyräkatu 5, 49400 Hamina
Ilmoittautuminen

Loviisa
Maanantai 23.3. klo 17–19
Loviisan kappeli, Kuningattarenkatu 19, 07900 Loviisa
Ilmoittautuminen

Pyhtää
Keskiviikko 25.3. klo 17–19
Aeronautica Arena, Kotitie 10, 49270 Pyhtää
Ilmoittautuminen

Kotka
Torstai 26.3. klo 17–19
Kotkan pääkirjaston auditorio, Kirkkokatu 24, 48100 Kotka
Ilmoittautuminen

Lisätietoja

Ilona Latsa
erityisasiantuntija
p. 0295 250 388
etunimi.sukunimi@gov.fi

Nunu Pesu
ympäristöneuvos
p. 0295 250 215
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Pääministeri Orpon keskustelutilaisuudet kirjastoissa jatkuvat – kevään tapahtumat Vantaalla ja Turussa

valtioneuvoston viestintäosasto — Mon, 02 Mar 2026 08:19:00 GMT

Kaikille avoimet Pääministeri paikalla -kirjastotilaisuudet koostuvat haastattelusta ja yleisökysymyksistä. Kirjastoissa keskustellaan sivistyksestä, osaamisesta, lukutaidon merkityksestä sekä laveammin suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen tulevaisuuden haasteista ja menestystekijöistä. Tilaisuuksissa käsitellään myös talouden ja työllisyyden ajankohtaisia kysymyksiä.

”Suomen menestys on aina perustunut koulutukseen ja korkeaan osaamiseen. Niin on myös jatkossa. Modernissa yhteiskunnassa lukutaito on välttämätön perustaito, jonka päälle muu osaaminen rakennetaan. Lukeminen voi parhaimmillaan olla lukijalle elämys, mutta se on myös mitä suurimmassa määrin iso yhteiskunnallinen kysymys. Elämme maailmassa, jossa informaation määrä on valtava. Maailman ja toisten ihmisten ymmärtäminen vaatii kykyä hahmottaa tiedosta olennainen. Lukumyönteistä ilmapiiriä on vahvistettava koko yhteiskunnassa”, totesi pääministeri Petteri Orpo syksyllä 2025 käynnistäessään kirjastokiertueen.

Kirjastot ja tapahtumapäivät keväällä 2026

Vantaa: Maanantai 9.3. klo 17-18 Mosaiikin kirjasto, Vantaankoskentie 69 
Turku: Maanantai 23.3. klo 17-18, Studio, pääkirjasto. Huom! Kirjaston ovet ovat auki klo 16.30 alkaen keskustelutilaisuuden osallistujia varten. Muutoin kirjasto on kyseisen päivän kiinni järjestelmäpäivityksen vuoksi.

Syksyllä 2025 kirjastotapahtumat järjestettiin Jyväskylässä, Porissa ja Lappeenrannassa. Tapahtumasarjan on tarkoitus jatkua syksyllä 2026.

Lisätiedot: pääministerin erityisavustaja Kirsi Hölttä, p. 0295 160 554, viestinnän erityisasiantuntija Tuulia Nieminen, p. 050 575 1956, valtioneuvoston kanslia

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi  

]]>

Lausuntopyyntö: Lääkärin ilmoitusvelvollisuutta koskevaa sääntelyä esitetään muutettavaksi

sosiaali- ja terveysministeriö — Mon, 02 Mar 2026 07:31:00 GMT

Sääntelyä päivitettäisiin vastaamaan terveydenhuollon tietojärjestelmien kehitystä. Tavoitteena on myös ilmoitusten määrän lisääminen ja siten työolosuhteiden parantaminen.

Nykyisen lainsäädännön mukaisesti lääkärin on tehtävä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle, joka toimittaa ilmoituksen Työterveyslaitokselle työperäisten sairauksien rekisteriä varten. Esityksessä lakia muutettaisiin siten, että lääkärin tulisi ilmoittaa ammattitaudista tai muusta työperäisestä sairaudesta sekä työsuojeluviranomaiselle että Työterveyslaitokselle.

Esityksessä ehdotetaan myös, että lääkärin ilmoitusvelvollisuus työsuojeluviranomaiselle ja Työterveyslaitokselle koskisi vain ammattitauteja. Työolosuhteiden parantamisen vuoksi lääkärillä olisi silti edelleen oikeus ilmoittaa muistakin työperäisistä sairauksista. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että sääntelyä päivitettäisiin muilta osin.

Ilmoitus on lääkärille raportointikeino, jolla lääkäri saa työolosuhteiden aiheuttamat haitalliset seuraukset ihmisten terveydelle suoraan työsuojeluviranomaisen ja Työterveyslaitoksen tietoon.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 4.1.2027 tai mahdollisimman pian sen jälkeen.

Lausuntopalvelu.fi

Lisätietoja

Hallitussihteeri Anne Vänskä, p. 0295 163 507, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Lausuntokierros alkaa: yhteistoimintalain ja henkilöstörahastojen valvontaan ehdotetaan muutoksia

työ- ja elinkeinoministeriö — Mon, 02 Mar 2026 07:28:00 GMT

Yhteistoiminta-asiamies vastaa nykyisin muun muassa yhteistoimintalainsäädännön noudattamisen sekä henkilöstörahastojen valvonnasta. Yhteistoiminta-asiamies toimii itsenäisesti työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä ja on riippumaton valvontatehtävää suorittaessaan. Yhteistoiminta-asiamiehen virka perustettiin vuonna 2010.

Lausuntokierroksella olevassa lakiluonnoksessa ehdotetaan, että yhteistoiminta-asiamiehestä annettu laki kumottaisiin ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto lakkautettaisiin. Yhteistoimintalainsäädännön valvontatehtävät ehdotetaan siirrettäväksi työsuojeluviranomaiselle. Henkilöstörahastojen valvonta ja henkilö-rahastorekisterin ylläpito siirtyisivät Patentti- ja rekisterihallitukselle. Henkilöstörahasto on keino henkilöstön palkitsemiseen työnantajan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Henkilöstörahastojen valvonnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi otettaisiin käyttöön henkilöstörahaston valvontamaksu. Maksun tulisi olla tasoltaan sellainen, että sillä pystyttäisiin kattamaan valvonnasta aiheutuvia henkilöstökustannuksia eikä se toisaalta muodostuisi esteeksi henkilöstörahastojen perustamiselle.

Taustalla valtionhallintoon kohdistuvat säästötoimet

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on tehnyt useita päätöksiä valtionhallintoon kohdistuvista säästötoimista. Sopeutus- ja tehostamistarpeista johtuen työ- ja elinkeinoministeriö asetti 12.6.2025 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan työnantajan koulutuskorvauksen, työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen toimiston mahdollista lakkauttamisesta ja niihin liittyviä lainsäädäntömuutoksia.

Kolmikantaisessa työryhmässä olivat edustettuna Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät SY, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, valtiovarainministeriö / Valtion työmarkkinalaitos, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, STTK, Akava sekä PSKJ:n yhteinen edustaja. Kustakin toimenpiteestä laadittiin kolmikantaisessa työryhmässä erillinen mietintö. Työryhmä ei ole ollut työssään yksimielinen. Yhteistoiminta-asiamiehen toimistoa koskevasta mietinnöstä eriävän mielipiteen mietintöön jättivät palkansaajakeskusjärjestöt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Akava ry ja STTK ry.

Mahdollisten muutosten valmistelu jatkuu työ- ja elinkeinoministeriössä lausuntokierroksen jälkeen. Lakiesitys annettaisiin eduskunnalle toukokuussa. Lakimuutokset, joilla olisi vaikutuksia yhteistoiminta-asiamiehen ja sen toimiston henkilöstön asemaan, on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Jaakko Aromaa, p. 0295 047 110 (kysymykset työministerille)
erityisasiantuntija Katariina Jämsén, TEM, p. 0295 047 143

]]>

EU:n sisäasioiden rahastojen kevään 2026 haut käynnistyivät

sisäministeriö — Mon, 02 Mar 2026 06:05:00 GMT

Kevään haussa on haettavana vain osa rahastojen erityistavoitteista ja niiden mukaisista täytäntöönpanotoimista. Tarkat tiedot haettavissa olevista toimista ja summista löytyvät kunkin rahaston toimeenpanosuunnitelmasta 2025–2026. Hakujen tarkat ehdot löytyvät hakuilmoituksista.

BMVI-rahoitustukivälineestä haettavissa noin 49 miljoonaa euroa

Haussa ovat avoinna kaikki BMVI-rahoitustukivälineen erityistavoitteet ja niiden alaiset täytäntöönpanotoimet.

Erityistavoitteesta 1 Yhdennetty rajaturvallisuus on haettavissa hankkeisiin noin 2,9 miljoonaa euroa ja operatiivista tukea noin 6,5 miljoonaa euroa.

Lisäksi haettavissa on erityistoimirahoitusta seuraaviin erityistoimiin:

EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen (pakti) täytäntöönpano 8 495 782 euroa
Älykkäät rajat 178 104 euroa
Valvontakyvyn vahvistaminen itärajalla 23 606 747 euroa
Yhteentoimivuuteen liittyvän lainsäädäntökehyksen toimeenpano 733 118 euroa.

Erityistavoitteesta 2 Yhteinen viisumipolitiikka on haettavissa hankkeisiin noin 5,4 miljoonaa euroa ja operatiivista tukea 1,2 miljoonaa euroa.

Tarkemmat tiedot erityistavoitteiden mukaisista täytäntöönpanotoimista, toimista ja mahdollisista avustuksen saajista löytyvät rahaston ohjelmasta ja toimeenpanosuunnitelmasta.

ISF-rahastosta haettavissa 1,8 miljoonaa euroa

ISF-rahaston haussa on avoinna rahaston erityistavoite 2 Rajat ylittävä yhteistyö. Erityistavoitteesta on haettavissa hankkeisiin 1,8 miljoonaa euroa.

Tarkemmat tiedot erityistavoitteen mukaisista täytäntöönpanotoimista, toimista ja mahdollisista avustuksen saajista löytyvät rahaston ohjelmasta ja toimeenpanosuunnitelmasta.

AMIF-rahastosta haettavissa noin 37 miljoonaa euroa

AMIF-rahaston haussa on avoinna vain rajatut toimet.

Erityistavoitteesta 1 Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä on haettavissa hankkeisiin ja toimintaan noin 25,3 miljoonaa euroa, josta erityistoimirahoitusta EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen (pakti) täytäntöönpanoon on 21 897 059 euroa ja operatiivista tukea 3 476 864 euroa.

Erityistavoitteesta 2 Laillinen muuttoliike ja kotoutuminen on haettavissa oleskelulupaprosessien tehostamisen ja kehittämisen hankkeisiin 5 miljoonaa euroa.

Erityistavoitteesta 3 Laittoman muuttoliikkeen torjuminen ja paluutoimien kehittäminen on haettavissa noin 6,8 miljoonaa euroa, josta erityistoimirahoitusta EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen (pakti) täytäntöönpanoon on 1 035 000 euroa ja operatiivista tukea 3 131 344 euroa.

Tarkemmat tiedot erityistavoitteiden mukaisista täytäntöönpanotoimista, toimista ja mahdollisista avustuksen saajista löytyvät rahaston ohjelmasta ja toimeenpanosuunnitelmasta.

Lisätietoja:
asiantuntija Elina Koivisto, p. 0295 488 676, etunimi.sukunimi@gov.fi (ISF ja BMVI)
asiantuntija Tuire Pylvänäinen, p. 0295 488 578, etunimi.sukunimi@gov.fi (AMIF)

]]>

Ulkoministeri Valtonen vierailee Roomassa

ulkoministeriö — Sat, 28 Feb 2026 08:00:00 GMT

Ministerit keskustelevat kahdenvälisten aiheiden lisäksi ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä kuten Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa, Euroopan turvallisuudesta sekä Lähi-idän tilanteesta.

Ulkoministerin ohjelmaan sisältyy myös Italian ulkoministeriön isännöimä Italia–Suomi yritysfoorumi, joka kokoaa yhteen maiden johtavia yrityksiä. Yritysfoorumin tavoitteena on syventää maiden välistä taloudellista yhteistyötä muun muassa arktisilla aloilla.

”Italian merkitys Suomen kauppakumppanina on huomattava ja investoinnit ovat kasvussa molempiin suuntiin. Kaupallisen yhteistyön kasvupotentiaali on merkittävä myös arktisella alueella”, toteaa ministeri Elina Valtonen.

Ministeri Valtonen osallistuu lisäksi Arctic Circle Rome Forum -seminaariin, jossa hän pitää puheenvuoron Suomen arktisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Lisätietoja

Matilda af Hällström, ulkoministerin erityisavustaja, puh 050 476 9575
Kalle Kankaanpää, arktinen suurlähettiläs, puh. 050 442 7108
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Työryhmä valmistelemaan keinoja, joilla lapsia ja nuoria voidaan suojella nykyistä paremmin sosiaalisen median haitoilta

sosiaali- ja terveysministeriö — Fri, 27 Feb 2026 14:22:00 GMT

Työryhmä kartoittaa, miten lapsia ja nuoria nykyisellään suojellaan sosiaalisen median haitoilta. Tämän jälkeen ryhmä laatii ehdotuksia mahdollisista uusista säädöksistä, toimintatavoista ja keinoista. Hankkeessa tarkastellaan myös Suomea koskevan EU-sääntelyn asettamia reunaehtoja.

Ehdotusten vaikutuksia lapsiin, nuoriin ja perusoikeuksiin arvioidaan laajasti. Hankkeen aikana kuullaan lapsia ja nuoria, ja tehdään yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa.

”Meidän on yhteiskuntana pystyttävä suojelemaan lapsia ja nuoria paremmin sosiaalisen median vaaroilta ja haitoilta, jotka ovat tutkimusnäytön valossa kiistattomat. Kyse on sekä digitaalisen maailman turvallisuudesta, myös oppimisesta, keskittymiskyvystä, leikistä ja sosiaalisista suhteista - siitä, mitä haluamme lastemme lapsuuden olevan ”, sanoo sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Valmistelua tehdään viiden ministeriön voimin

Työryhmän puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Taneli Puumalainen ja varapuheenjohtajana sosiaalineuvos Marjo Malja sosiaali- ja terveysministeriöstä. Sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi työryhmässä ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtiovarainministeriö.

Työryhmässä on edustajat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Opetushallituksesta, Digi- ja väestötietovirastosta ja Taide- ja kulttuurivirastosta. Työryhmä laatii toiminnastaan väliraportin jo vuoden 2026 toukokuun loppuun mennessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Opetushallitus ovat valmistelleet lasten ja nuorten digisuosituksia, joista alle 13-vuotiaiden suositukset julkaistiin tämän vuoden tammikuussa. Alle 13-vuotiaille ei suositella älypuhelimia eikä sosiaalisen median käyttöä. Suositukset 13–18-vuotiaille valmistellaan vuonna 2026.

Asettamispäätös

Lisätietoja:

osastopäällikkö Taneli Puumalainen, p. 0295 163 280

sosiaalineuvos Marjo Malja, p. 0295 163 581

sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Eemil Nuuttila, p. 0295 163 366

etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Manner-Suomen antenni-tv:n verkkotoimiluvat haettavissa

liikenne- ja viestintäministeriö — Fri, 27 Feb 2026 14:12:00 GMT

Haettavana on kolme valtakunnallista ja yksi alueellinen verkkotoimilupa taajuusalueelle 470–614 MHz. Verkkotoimiluvat tulisivat voimaan 11.1.2027 ja olisivat voimassa kymmenen vuotta.

Mitä seuraavaksi?

Verkkotoimilupien hakuaika päättyy 27.3.2026 kello 16.

Lisätietoja:

ylitarkastaja Jaakko Laamanen, p. 0295 342 206, jaakko.laamanen@gov.fi

viestintäneuvos Mirka Meres-Wuori, p. 0295 342 061, mirka.meres-wuori@gov.fi

*Korjaus 10.3.2026 klo 16.03: Korjattu ingressiin lausuntokierroksen päättymispäivä.

]]>

Ahvenanmaata koskeva taajuusasetus lausunnoille

liikenne- ja viestintäministeriö — Fri, 27 Feb 2026 14:07:00 GMT

Asetusta muutettaisiin siten, että televisiotoimintaan käytettävää taajuusaluetta supistettaisiin ja kanavanippujen määrää vähennettäisiin kolmesta kahteen 6.9.2026 alkaen. Nykyisin Ahvenanmaalla antennitelevisiojakelu toimii jo kavennetulla taajuusalueella ja lähetyskäytössä on vain kaksi kanavanippua. Samalla asetusta päivitettäisiin muutoinkin vastaamaan taajuuksien käytön nykytilaa sekä teknologista kehitystä.

Asetuksen viranomaisverkkoa koskevaa pykälää muutettaisiin siten, että viranomaisverkkoa koskeva taajuusalue päivitettäisiin lisäämällä uusi taajuusalue viranomaisverkon käyttöön sekä poistettaisiin maininta vain yhdestä viranomaisverkosta. Uusi taajuusalue edistäisi viranomaisverkon toimivuutta varmistamalla sen kapasiteettia esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa ja takaisi viranomaisverkon toimivuuden vaikean saavutettavuuden kohteissa. Ehdotettu muutos parantaisi siten kokonaisturvallisuutta.

Manner-Suomen taajuusasetusta päivitettiin 30.1.2026 voimaan tulleella asetusmuutoksella. Ahvenanmaata koskevaa taajuusasetusta muutettaisiin vastaamaan soveltuvin osin Manner-Suomen asetukseen tehtyjä muutoksia.

Mitä seuraavaksi?

Lausunnot taajuusasetusluonnoksesta voi antaa osoitteessa Lausuntopalvelu.fi. Taajuusasetusluonnoksen lausuntoaika päättyy 27.3.2026 kello 16.00. Lausuntokierrokselta saatu palaute otetaan huomioon, kun Ahvenanmaata koskevan taajuusasetuksen valmistelu liikenne- ja viestintäministeriössä jatkuu.

Taajuusasetus on tarkoitus saattaa voimaan keväällä 2026.

Lisätietoja:

viestintäneuvos Ulla Kaleva, p. 0295 342 288, ulla.kaleva@gov.fi

ylitarkastaja Jaakko Laamanen, p. 0295 342 206, jaakko.laamanen@gov.fi

]]>

Kaivos- ja rikastamotoiminnan lupamääräysten tarkistamismenettelyä koskeva hallituksen esitysluonnos lausunnoille

ympäristöministeriö — Fri, 27 Feb 2026 13:34:00 GMT

Ehdotus liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen tarkastella mahdollisuutta palauttaa lupamääräyksiin lupien tarkastamisen edellytyksiä ja tehdä tarkastelun pohjalta tarpeelliset lainsäädäntömuutokset. Aiempaa rajatummalla lupamääräysten tarkistamismenettelyllä halutaan parantaa investointiluvituksen ennakoitavuutta ja sujuvuutta.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 71 §, jossa säädettäisiin mahdollisuudesta määrätä lupamääräysten tarkistamisesta uutta toimintaa tai toiminnan olennaista muutosta koskevassa ympäristöluvassa. Laista on aiemmin poistettu samaa aihepiiriä koskenut pykälä.

Ehdotus parantaa lupaviranomaisen mahdollisuuksia huomioida ympäristölupamenettelyssä kaivos- sekä malmien ja mineraalien rikastamotoiminnan erityispiirteitä verrattuna muuhun teolliseen toimintaan ja varmistaa näiden lupien ajantasaisuus. Sääntelyllä tehtäisiin mahdolliseksi eräissä tilanteissa ympäristöluvan ympäristölupamääräysten tarkistaminen uuden toiminnan tai toiminnan muutoksen yhteydessä ympäristövaikutuksiin liittyvien epävarmuuksien tai tekniikan uutuuden vuoksi. Sääntelyn avulla voitaisiin myös vähentää tarvetta määrätä ympäristölupa olemaan voimassa määräajan, kun lupamääräyksiä voitaisiin täsmentää vielä toiminnan alkamisen jälkeen. Ehdotuksella ei kuitenkaan muutettaisi ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä.

Hallituksen esitysluonnos oli lausuntokierroksella jo 29.10.-10.12.2024 soveltamisalaltaan laajempana. Esityksen valmistelua on jatkettu lausuntokierrokselta saadun palautteen perusteella kaivostoimintaa sekä malmien ja mineraalien rikastamotoimintaa koskevalla ratkaisulla.

Hallituksen esitysluonnoksessa on otettu huomioon myös EU:n teollisuuspäästödirektiivin muutoksen kansallisen toimeenpanosta ehdotetut muutokset ympäristönsuojelulakiin. Niiden myötä metallimineraalikaivokset sekä malmien ja mineraalien rikastamot olisivat 1.7.2026 alkaen ns. direktiivilaitoksia ja BAT-tarkistamismenettelyn piirissä.

Esitysluonnoksesta voi antaa lausuntoja 24.4.2026 asti.

Lisätietoja:

Matti Kattainen
erityisasiantuntija
p. 0295 250 079
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

TP-UTVA:ssa esillä Ukrainan ajankohtainen tilanne

valtioneuvoston viestintäosasto — Fri, 27 Feb 2026 10:46:00 GMT

Lisäksi TP-UTVA keskusteli valmistautumisesta Naton huippukokoukseen, joka järjestetään Ankarassa 7.-8.7.2026.

Lisätietoja: Osastopäällikkö Petri Hakkarainen, p. 0295 351 130, ulkoministeriö; apulaisosastopäällikkö Otto Saxén, p. 0295 140 314, puolustusministeriö

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Valtioneuvoston tiedotteet

Pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia julkaistu – tiiviimpää yhteistyötä kriittisten yhteyksien vahvistamisessa

Varautumisstrategia vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä

Ministerit tutustuvat pohjoiseen infraan Cold Response 26 -harjoituksessa

Lisätietoja:

Ministeri Ikonen kokosi hyvinvointialuejohtajat pyöreän pöydän keskusteluun alueiden tulevaisuudesta

IEA suosittaa jäsenmaita vapauttamaan varmuusvarastoista markkinoille 400 miljoona barrelia öljytuotteita Persianlahden tilanteen vuoksi

Öljyn huoltovarmuusvarastot Suomessa yli kansainvälisten velvoitteiden

Lausuntopyyntö: Hyvää työterveyshuoltokäytäntöä koskevaa asetusta päivitetään

Lisätietoja

Valtioneuvoston yleisistunnon 12.3.2026 asialista julkaistu

Viranomaisposti muuttuu pääosin sähköiseksi digitaalisia palveluita käyttäville huhtikuun aikana

Paperiposti säilyy vaihtoehtona

Käyttöön on saatavilla tukea

Infotilaisuus medialle

Sosiaaliturvakomitea etsii ratkaisuja nuorten sosiaaliturvan kehittämiseksi

Selvitys yhden perusturvaetuuden rahoituksesta

Sosiaaliturvakomitean työ on osa sosiaaliturvauudistusta

Kokousmateriaalit

Lisätietoja

Suomi korosti Pariisin ydinvoimakokouksessa edelläkävijän rooliaan uuden ydinvoiman investointien mahdollistajana

OECD:n pääsihteeri Mathias Cormann vierailee Suomessa

Lisätietoja

Huoneenvuokralakien vaikutuksia arvioitava tarkemmin

Ahvenanmaan verkkotoimilupa lausunnoille

Mitä seuraavaksi?

Lisätietoja:

Suomen ja Islannin ministeritapaamisessa keskusteltiin pohjoisen alueen maatalouden erityispiirteistä

Opetusministeri Adlercreutz opetusministereiden ja opettajajärjestöjen huippukokouksessa

Emma Virkkunen ulkoministeri Valtosen erityisavustajaksi

Lisätietoja

Asunto-osakeyhtiölain vaikutuksia arvioitava paremmin

STM pyytää lausuntoja tartuntatautilaista

Laissa säädetään lähtökohtaisesti tavanomaisesta tartuntatautien torjuntatyöstä

Varmistetaan riittävät toimivaltuudet vakaviin häiriötilanteisiin

Pääministeri Orpo tapaa Kanadan ja Pohjoismaiden pääministerit Norjassa

Valtion ydinjätehuoltorahaston tilinpäätös 2025 vahvistettu

Ydinenergian käytön asiantuntemusta varmistava tutkimusrahasto

Tytöt ja nuoret naiset esittivät pääministerin pyöreässä pöydässä ratkaisuja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen

Harjoittelupaikkojen lisääminen ja anonyymi rekrytointi voisivat helpottaa töiden saamista

Suomi näkyvästi esillä ydinvoimahuippukokouksessa Pariisissa – Suomea edustaa ministeri Multalan valtiosihteeri Mika Nykänen

Ministeri Rantanen ja Liettuan sisäministeri Vladislav Kondratovič tapasivat Suomessa

Lausunnolla: Arviomuistio valvontalain kehittämistarpeista

Lisätietoja

Vankeuslain muutokset lausuntokierroksella

ICT-johtajaksi haki 35 henkilöä

Puolustusministeri Häkkänen päätti sijoittaa Kemiin 3. Logistiikkarykmentin toimintoja

Pääministeri Orpo kannustaa suomalaisia paralympialaisissa

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksiin yhdyskuntakehittämislaiksi ja yhdyskuntarakentamislaiksi

Yhdyskuntakehittämislaki luo edellytykset kaavojen sujuvalle toteuttamiselle

Yhdyskuntarakentamislaki säätää kuntien yleisten alueiden tehtävistä

Infotilaisuus lakiesityksistä 20. maaliskuuta

Lait viimeistelevät maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen

Raportti: halpatuonnin ongelmia ratkotaan – pitkäjänteiset ratkaisut vaativat myös EU-vaikuttamista

Halpatuonti haastaa reilua kilpailua ja jätehuoltoa

Puolustusministeri Häkkänen: Naton johtamisjärjestelmäyksikkö perustetaan Riihimäelle

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio Meksikoon vienninedistämisvierailulle

Lisätietoa

Työolobarometri: Palkansaajat varovaisen myönteisiä tekoälyn käytöstä työpaikoilla

Kokemukset tekoälystä vaihtelevat eri sektoreilla

Työpaikoilla hyvä ilmapiiri, mutta epävarmuus työmarkkinoista lisääntynyt

Uzbekistanin ulkoministeri Bakhtiyor Saidov vierailee Suomessa

Lisätietoja

Köyhyyden ja syrjäytymisen teemat esillä EU-ministereiden 9.3. kokouksessa

Suomi korostaa tekoälyn käytön kehityksen seurantaa

Lapsiköyhyyden vähentämiseksi tarvitaan varhaisia toimia

Lisätietoja:

'Rankano Juuli - Kaunis nainen' -tapahtuma Helsingissä 5.3.2026

Mitä kansainvälinen naistenpäivä merkitsee romaninaisille?

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Tavoitteena sujuvammat ja nopeammat siirrot

Rasvattoman homogenoidun piimän D-vitaminointi tulee pakolliseksi ja rasvattoman luomupiimän D-vitaminointi mahdollistuu

Lisätietoja:

Ministerityöryhmä vieraili Kyberturvallisuuskeskuksessa

Digitaalinen suvereniteetti esillä

Lisätietoja:

Valtiovarainministerit keskustelevat rahoitusmarkkinoiden yhtenäistämisestä ja energian hinnoista

Neuvosto käsittelee rahoitusmarkkinoiden sääntelyä

Euroryhmä keskustelee talouskehityksestä

EU-ministerivaliokunnassa aiheena kyberturvallisuuden vahvistaminen

Tytöt ja nuoret naiset esittivät pääministerin pyöreässä pöydässä ratkaisuja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen

Harjoittelupaikkojen lisääminen ja anonyymi rekrytointi voisivat helpottaa töiden saamista 