Valtioneuvoston tiedotteet

EU myönsi tukea Etelä-Karjalan ja Lohjan seudun paperiteollisuuden rakennemuutokseen

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 22 Oct 2026 12:31:00 GMT

Yhteensä myönnettyä tukea on 1 102 560 euroa, josta Etelä-Karjalan osuus on 904 560 euroa ja Lohjan seudun 198 000 euroa. Tuen toteuttavat Etelä-Karjalan ja Lohja-Karkkilan työllisyysalueet, jotka ovat tarjonneet irtisanotuille palveluja jo vuoden 2026 alusta.

”Paperikoneilla kertynyttä kunnossapito-, sähkö- ja automaatio-osaamista tarvitaan nyt esimerkiksi Etelä-Karjalan energia- ja datakeskusinvestoinneissa. Lohjan seudun konepajat taas hakevat hitsaajia ja koneistajia, ja EGR-tuella voidaan kouluttaa irtisanottuja juuri tällaisiin tehtäviin”, elinkeinoministeri Sakari Puisto sanoo.

”Irtisanomiset ovat vaikea tilanne työntekijöille ja heidän perheilleen. EGR-tuen avulla voidaan tarjota koulutusta ja työllistymistä tukevia palveluja, jotka auttavat löytämään uuden suunnan työelämässä ja ehkäisevät työttömyyden pitkittymistä”, työministeri Matias Marttinen sanoo.

Tuki koskee 351 työntekijää

Hakemus koski UPM:n, Stora Enson, Metsä Groupin ja Sappin henkilöstövähennyksiä. Etelä-Karjalassa irtisanottiin 258 työntekijää ja Sappin Kirkniemen tehtaalla Lohjalla 93 työntekijää. Lähes puolet tuensaajista on yli 54-vuotiaita.

Taustalla on paino- ja aikakauslehtipaperin kysynnän pitkäaikainen lasku. Etelä-Karjalassa kustannuksia ovat lisäksi nostaneet Venäjän puuntuonnin loppuminen ja kallistunut energia.

EGR-tuen kynnys on 200 saman toimialan irtisanottua puolen vuoden aikana. Sen voi täyttää myös kahden vierekkäisen suuralueen irtisanomisilla yhteensä, kuten tässä hakemuksessa.

Tuella rahoitetaan muun muassa uravalmennusta, ammatillista koulutusta, palkkatukea ja yritystoiminnan aloittamisen tukea. Etelä-Karjalassa kokeillaan lisäksi tekoälyä alueen rekrytointi- ja osaamistarpeiden kartoittamisessa.

EU rahoittaa toimenpiteistä 60 prosenttia ja työllisyysalueet 40 prosenttia, joten kokonaisbudjetti on 1 837 600 euroa.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Teresa Salminen, p. 0295 047 318
elinkeinoministerin erityisavustaja Lotta Laitinen, p. 0295 049 058
erityisasiantuntija Johanna Slaney, TEM, p. 0295 047 017

]]>

Hallitus esittää tekoälyn sääntelyn testiympäristöä

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 22 Oct 2026 11:28:00 GMT

”Tekoäly tuo tehokkuutta, nopeuttaa tiedettä ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tekoälyn kehitys on erittäin nopeaa ja on tärkeää, että sen riskeihin kiinnitetään huomiota ja että sen käyttö jatkossa luo arvoa turvallisesti. Testiympäristöt, ”sandboxit”, mahdollistavat yrityksille tavan varmistaa, että heidän tekoälyjärjestelmänsä noudattavat sääntelyä ennen markkinoille menoa.”, toteaa elinkeinoministeri Sakari Puisto.

Testiympäristössä yritykset ja muut toimijat voivat kehittää ja testata tekoälyjärjestelmiä viranomaisten ohjauksessa jo ennen niiden markkinoille saattamista. Näin sääntelyn vaatimukset ja mahdolliset ongelmat voidaan tunnistaa ajoissa. Testaus kestää rajatun ajan ja ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti.

Suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä voidaan tietyin edellytyksin testata myös todellisissa olosuhteissa joko sääntelyn testiympäristössä tai sen ulkopuolella. Todellisissa olosuhteissa testaamiseen sääntelyn testiympäristön ulkopuolella tarvitaan toimivaltaisen markkinavalvontaviranomaisen lupa, ja testauksessa on otettava huomioon sen kohteena olevien henkilöiden oikeudet. Esityksessä säädetään myös ilmoitusvelvollisuus tietyille kriittisen infrastruktuurin suuririskisille tekoälyjärjestelmille.

EU:n tekoälyasetus tuli voimaan 1.8.2024, ja sen soveltaminen etenee vaiheittain. Sen tavoitteena on varmistaa, etteivät tekoälyjärjestelmät vaaranna ihmisten turvallisuutta, terveyttä tai perusoikeuksia. Nyt ehdotetut muutokset tulisivat pääosin voimaan 1.2.2027. Sääntelyn testiympäristön olisi tarkoitus olla toiminnassa 3.5.2027 alkaen.

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Maria Hauptmann, TEM, p. 029 504 7132
elinkeinoministerin erityisavustaja Lars Aikala, p. 029 504 7132

]]>

Hallitus torjuu nuorisotyöttömyyttä suurimpien kaupunkien naapurustoissa

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 22 Oct 2026 11:23:00 GMT

Valtioneuvosto on 22. lokakuuta 2026 hyväksynyt asetuksen, jonka perusteella voidaan hakemuksesta myöntää työvoimaviranomaiselle, jonka toimialueeseen kuuluu Espoon, Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Oulun, Porin, Tampereen, Turun tai Vantaan kaupunki, valtionavustusta nuorten työllisyyttä edistävien hankkeiden järjestämiseen mainituissa kaupungeissa.

Hankkeiden kohderyhmänä ovat 18–29-vuotiaat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotka ovat työttömiä tai työvoiman ulkopuolella (niin sanotut NEET-nuoret).

Hankkeet kohdennetaan työvoimaviranomaisten toimesta niihin edellä mainittujen kaupunkien osiin, joissa nuorten työttömyys ja tuen tarve on suurin. Hankkeiden tarkoituksena on parantaa kohderyhmän työllistyvyyttä sekä edistää heidän kiinnittymistänsä työhön, koulutukseen ja hyvinvointia tukeviin palveluihin monialaisen yhteistyön avulla.

”Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen on löydettävä uusia keinoja. Kaupunginosapilottien tavoitteena on vahvistaa nuorten työllistymisvalmiuksia ja avata uusia väyliä työelämään erityisesti niille nuorille, jotka ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella”, työministeri Matias Marttinen sanoo.

Pilottihankkeiden tuloksia ja hyviä käytäntöjä on tarkoitus levittää valtakunnallisesti hankkeista kerätyn seuranta- ja arviointitiedon avulla muille työvoimaviranomaisille ja kaupungeille nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi sekä nuorten työllisyyden parantamiseksi.

Asetus toteuttaa pääministeri Petteri Orpon hallituksen keväällä 2026 kehysriihessä tekemää linjausta naapurustoihin ja kaupungin eri osiin kohdistuvasta pilotista nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi kuudessa suurimmassa kaupungissa sekä korkean nuorisotyöttömyyden kaupungeissa.

Valtioneuvoston asetus tulee voimaan 23. lokakuuta 2026. Valtionavustushaku työvoimaviranomaisille aukeaa 1. marraskuuta 2026 ja asetuksen mukaiset hankkeet käynnistettäneen vuoden 2026 aikana.

Lisätiedot:
erityisavustaja Teresa Salminen, p. 0295 047 318 (kysymykset työministerille)
johtava asiantuntija Janne Savolainen, TEM, p. 0295 047 344
erityisasiantuntija Riku Hurme, TEM, p. 0295 047 401

]]>

Osaamisseteli vahvistamaan pitkäaikaistyöttömien osaamista ja työelämävalmiuksia

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 22 Oct 2026 11:17:00 GMT

Osaamissetelin tavoitteena on parantaa pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille vahvistamalla ja kehittämälle heidän osaamistaan ja työelämävalmiuksiaan palvelujen ja opintojen avulla.

”Haluamme osaamissetelin avulla tarjota pitkäaikaistyöttömille paremmat mahdollisuudet hankkia juuri heidän tilanteeseensa sopivaa koulutusta ja osaamisen kehittämistä työllistymisen edistämiseksi. Työllistyminen edellyttää yhä useammin osaamisen päivittämistä tai kokonaan uudenlaisen osaamisen hankkimista. Tämä on yksi konkreettinen työkalu ja apu siihen, että pääsyä takaisin työelämään tuetaan”, työministeri Matias Marttinen sanoo.

”Pyrimme osaamisetelillä myös tukemaan täysin uudenlaisten koulutus- ja valmennuskokonaisuuksien ja palvelupolkujen kehittämistä pitkäaikaistyöttömien erityistarpeisiin”, Marttinen jatkaa.

Osaamisseteli on tarkoitettu vähintään 25-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille, jotka ovat olleet työttömänä vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen palvelun tai opintojen alkua edeltäneiden 14 kuukauden aikana.

Osaamissetelillä voidaan tarjota uraohjaus- ja valmennuspalveluita sekä koulutusta
pitkäaikaistyöttömille

Työvoimaviranomainen voi osaamissetelin avulla tarjota pitkäaikaistyöttömille maksullisia uraohjaus- ja valmennuspalveluita, jotka auttavat esimerkiksi selkeyttämään koulutus- ja urasuunnitelmia tai vahvistamaan työnhakijan työelämävalmiuksia. Lisäksi työvoimaviranomainen voi tarjota enintään kuusi kuukautta kestäviä maksullisia ammatillisia valmiuksia antavia tai yritystoimintaa tukevia opintoja, jotka esimerkiksi voivat täydentää osaamista.

Palveluiden ja opintojen tarjoaminen osaamissetelin avulla perustuu työvoimaviranomaisen harkintaan palvelutarpeesta ja osallistumisesta sovitaan työllistymissuunnitelmassa. Pitkäaikaistyöttömälle palvelujen tai opintojen tarjoamisesta ei saa kuitenkaan aiheutua kustannuksia.

Asetus tulee voimaan 23. lokakuuta 2026. Valtionavustushaku työvoimaviranomaisille avataan 1.
joulukuuta 2026. Osaamisseteli otettaneen työvoimaviranomaisissa käyttöön loppuvuoden 2026
aikana.

Asetus perustuu pääministeri Orpon hallituksen kevään 2026 kehysriihen kirjaukseen työllisyyden
vahvistamisesta, jonka mukaan otetaan käyttöön osaamisseteli täydennyskoulutukseen
pitkäaikaistyöttömille.

Lisätiedot:
erityisavustaja Teresa Salminen, p. 0295 047 318 (kysymykset työministerille)
erityisasiantuntija Minna Nieminen, TEM, p. 0295 047 366 (poissa 23.10.–1.11.)
erityisasiantuntija Riku Hurme, TEM, p. 0295 047 401

]]>

TEM:n alivaltiosihteerin virkaan 21 hakemusta

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 22 Oct 2026 11:16:00 GMT

Virkaa hakivat määräajassa:

Aalto Mika
Ahonen Suvi
Aikala Lars
Alander Anni
Anttila Anssi
Collan Mikael
Helenius Jaakko
Huttunen Riku
Juhola Katariina
Kantola Jukka
Keskinen Satu
Kokko Yrjö
Korteniemi Juho
Kähäri Lasse-Veikka
Laine Janne
Lommi Timo
Marks Peter
Ristola Juhapekka
Vanhanen Tami
Vatka Olga
Yasmin Kazi Fahima

Alivaltiosihteerin tehtävänä on kansliapäällikön apuna johtaa ja sovittaa yhteen työ- ja elinkeinoministeriön ja hallinnonalan strategisia kokonaisuuksia, ohjausta ja toimintamalleja. Alivaltiosihteeri johtaa kansliapäällikön apuna erityisesti elinkeinopolitiikkaan liittyvien laajakantoisten erillishankkeiden valmistelua ja toimii kansliapäällikön apuna kansainvälisten yhteistyöverkostojen luomisessa sekä investointihankkeiden edistämisessä. Alivaltiosihteeri toimii kansliapäällikön ensimmäisenä sijaisena.

Hakuaika päättyi torstaina 22.10.2026 kello 14.00. Päivitämme tarvittaessa hakijalistaa sellaisten määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.

Lisätiedot:
kansliapäällikkö Timo Jaatinen, TEM, p. 029 504 7082
henkilöstö- ja hallintojohtaja Heidi Nummela, TEM, p. 029 504 7988

]]>

Hallitus esittää kansallista turvallisuutta vahvistavia muutoksia siviilitiedustelulainsäädäntöön

sisäministeriö — Thu, 22 Oct 2026 11:06:00 GMT

Hallitusohjelman mukaisesti tiedustelulainsäädäntöä kehitetään turvallisuusympäristön muutosten, tiedustelutoiminnasta saatujen kokemusten ja teknologisen kehityksen takia.

Siviilitiedustelulainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2019. Lainsäädännön ajantasaistaminen vastaa erityisesti turvallisuusympäristön muutokseen ja teknologiseen kehitykseen. Kansallisen turvallisuuden uhat ja tiedonhankinnan kohteet erityisesti valtiollisessa vakoilussa ovat siirtyneet yhä enemmän tietoverkkoihin.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Uusia toimivaltuuksia siviilitiedusteluun, tietoliikennetiedustelun sääntelyä kehitetään

Hallitus esittää suojelupoliisille uutta toimivaltuutta kohdistaa tiedustelua valtiollisen toimijan tietojärjestelmään. Toimivaltuuden avulla voitaisiin hankkia tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan käytettävien tietojärjestelmien toiminnasta. Lisäksi suojelupoliisille esitetään toimivaltuutta tehdä ulkomailla sijaitsevassa tietojärjestelmässä tietoteknisiä toimenpiteitä tilanteissa, joissa tietojärjestelmää käytetään kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantavaan toimintaan.

Esityksessä ehdotetaan myös muutoksia tietoliikennetiedustelua koskevaan sääntelyyn. Tavoitteena on parantaa tiedustelun kohdentamista mahdollistamalla hakuehtojen aiempaa tarkempi määrittely sekä tehostaa tiedonhankintaa muuttuneessa toimintaympäristössä. Samalla sääntelyä päivitetään vastaamaan tiedusteluviranomaisten käytännön tarpeita.

Lisäksi esityksessä mahdollistetaan nykyistä joustavampi ulkopuolinen avustaminen eräissä tiedustelutoimissa ja tehdään muita käytännön toiminnassa havaittuihin tarpeisiin perustuvia tarkistuksia.

Rajavartiolaitokselle uusi rooli siviilitiedustelun tukena

Esitys vahvistaisi suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoimintaa kansallisen turvallisuuden suojaamisessa. Rajavartiolaitos voisi tukea suojelupoliisia rajatuissa tilanteissa suojelupoliisiin pyynnöstä.

Julkisuuslain salassapitoaikoihin pidennyksiä

Julkisuuslakia muutettaisiin siten, että valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi salassa pidettäväksi säädetyn tiedon salassapitoaika olisi 60 vuotta. Perinteisen ulkopolitiikan keskeiseen toimialueeseen kuuluvien asiakirjojen salassapitoaikaa pidennettäisiin 25 vuodesta 40 vuoteen. Tarkoitus on turvata sellaisia tietoja, joiden ennenaikainen julkaiseminen voisi vaarantaa Suomen kansainvälisiä suhteita tai kansallista turvallisuutta.

Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Juha Vehmaskoski, p. 0295 488 204, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Valtioneuvoston yleisistunnon 15.10.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston kanslia — Thu, 22 Oct 2026 11:06:00 GMT

Valtioneuvoston yleisistunnon 15.10.2026 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

]]>

Valtioneuvosto myönsi käyttöluvan Posivan käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 22 Oct 2026 11:01:00 GMT

Käyttöluvalla Posiva saa kapseloida ja loppusijoittaa Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten käytettyä ydinpolttoainetta. Posiva vastaa hankkeen turvallisesta toteuttamisesta. Toiminnan riittävistä taloudellisista edellytyksistä vastaavat sen omistajat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) ja Fortum Power and Heat Oy (Fortum).

Valtioneuvoston käyttölupapäätöksen mahdollisti Säteilyturvakeskuksen (STUK) työ- ja elinkeinoministeriölle 4.8.2026 toimittama lausunto. Lausunnossa todetaan, että Posivan Eurajoen Olkiluotoon rakentaman käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitos täyttää sille ydinenergialaissa ja -asetuksessa asetetut turvallisuusvaatimukset. Työntekijöiden ja väestön turvallisuus sekä ympäristönsuojelu on otettu asianmukaisesti huomioon.

”Suomessa tinkimätön turvallisuuskulttuuri tukee puhtaan energian tuotantoa. On ylisukupolvinen velvoite huolehtia siitä, että ydinvoiman käyttö on vastuullista aina rakentamisesta käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen saakka. Yli 40 vuoden määrätietoisen työn tuloksena Suomessa otetaan käyttöön maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.

Lupaehdot varmistavat turvallisuutta

Käyttölupa koskee Olkiluodon voimalaitosalueelle sijoittuvaa ydinlaitoskokonaisuutta, joka koostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta ja yli 400 metrin syvyyteen rakennetusta loppusijoituslaitoksesta eli Onkalosta.

Posivalle myönnetty lupa kattaa tällä hetkellä Suomessa käytössä olevien ydinvoimalaitosten toiminnassa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen. Posiva saa pitää hallussaan, käsitellä, varastoida ja loppusijoittaa Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten käytön yhteydessä syntynyttä käytettyä ydinpolttoainetta enintään 6 500 uraanitonnia (tU).

Valtioneuvosto myönsi käyttöluvan STUK:n lausunnossaan esittämät lupaehdot huomioiden. STUK:n esittämät lupaehdot koskivat matala- ja keskiaktiivista jätettä koskevaa loppusijoitustilaa sekä määräaikaisen turvallisuusarvion ja ajantasaisen pitkäaikaisturvallisuutta koskevan turvallisuusperustelun toimittamista.

Käyttöluvan lupaehtojen mukaan Posiva saa myös pitää hallussaan, tuottaa, käsitellä, varastoida ja loppusijoittaa kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen sekä Posivan osakkeenomistajien ydinlaitosten käytöstä ja käytöstäpoistosta syntyviä matala- ja keskiaktiivisia ydinjätteitä niin, että jätteen kokonaistilavuus ei ylitä missään tilanteessa 3 000 m³ loppusijoituksen osuuden ollessa enintään 1 500 m³.

Lupa mahdollistaa rajatusti myös Suomessa syntyvien eräiden muiden radioaktiivisten jätteiden ja ydinmateriaalien loppusijoittamisen. Näitä ovat esimerkiksi eräät terveydenhuollon ja tutkimuslaitosten toiminnassa syntyvät radioaktiiviset jätteet.

Loppusijoitettavan käytetyn ydinpolttoaineen määrä vastaa noin 3300 loppusijoituskapselia. Toiminnan vakiintuessa laitoksella loppusijoitetaan suunnitelman mukaan enintään 60 kapselia vuodessa. Loppusijoitustoiminnan kestoksi on arvioitu noin 100 vuotta, eli toiminta päättyisi 2120-luvulla. Loppusijoituslaitoksen sulkemisen jälkeen vastuu käytetystä ydinpolttoaineesta siirtyy ydinenergialain mukaan valtiolle.

Posivan tulee huolehtia siitä, että loppusijoitustoiminnan kannalta keskeiset tietoaineistot määritellään, tallennetaan ja säilytetään siten, että ne ovat valtion käytettävissä loppusijoituslaitoksen sulkemisen jälkeen.

STUK valvoo toimintaa koko kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen elinkaaren ajan

STUK valvoo ydinenergialain nojalla Posivan toimintaa laitoksen käyttöönoton viimeistelyn ja käytön aikana ja voi tarvittaessa edellyttää tehtäväksi korjaavia ja turvallisuutta parantavia toimia.

Ennen käytön aloittamista STUK tekee ydinenergialain 20 §:n mukaisen tarkastuksen, jotta turvallisen käytön kaikki edellytykset täyttyvät. Valtioneuvoston käyttölupapäätöksestä huolimatta Posiva ei saa aloittaa laitoksen käyttöä ennen edellä mainittua STUK:n tarkastusta.

Lisäksi lupaehtojen mukaan Posivan on toimitettava ajantasainen määräaikainen turvallisuusarvio ja ajantasainen pitkäaikaisturvallisuutta koskeva turvallisuusperustelu STUKille kymmenen vuoden kuluessa käyttöluvan myöntämisestä. Määräaikaisia turvallisuusarvioita tehdään myös myöhemmin käytön aikana säännöllisin väliajoin ydinenergialainsäädännön mukaisesti.

Lisätiedot:
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, p. 0295 047 277
teollisuusneuvos Juho Korteniemi, TEM, p. 0295 047 054
erityisasiantuntija Jaakko Louvanto, TEM, p. 0295 048 274
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Ville Laakso p. 040 067 3965 (kysymykset ministerille)

]]>

Pohjoismaiset liikenneministerit kokoontuvat Tanskassa - kriittiset liikennehankkeet työlistalla

liikenne- ja viestintäministeriö — Thu, 22 Oct 2026 11:00:00 GMT

Ministerit keskustelevat mm. siitä, millaista yhteistyötä Pohjoismaat voisivat tehdä kriittisen liikenneinfrastruktuurin suojaamiseksi ja resilienssin vahvistamiseksi.

- Pohjoismaat tekevät jo nyt erinomaista yhteistyötä liikennesektorin rajat ylittävässä varautumisessa. Alkuvuonna julkaistiin pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia, jossa sitouduimme yhdessä edistämään varautumisen kannalta kriittisimpiä infrahankkeita. Strategia ei sisällä Pohjoismaiden välille joidenkin tahojen haaveilemia megasiltoja tai -tunneleita, vaan siinä sitoudutaan nimenomaan kriittisten hankkeiden yhteiseen edistämiseen. Rail Nordica on yksi näistä, toteaa ministeri Ranne.

- Yhteiset näkemykset ovat tärkeitä myös, kun EU:ssa neuvotellaan sotilaallisen liikkuvuuden prioriteeteista, jatkaa ministeri Ranne.

Liikenneinfran pitkäjänteinen kunnossapito on osa varautumista. Riittävä perusväylänpidon rahoitus on välttämätöntä myös varautumisen kannalta. Toimivan infran lisäksi tulee varmistaa kuljetusten jatkuvuus.

Ministerit keskustelevat lisäksi joukkoliikenteen haasteista harvaan asutuilla maaseutualueilla.

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Jani Haapsaari, p. 0295 342 067, jani.haapsaari@gov.fi

]]>

Hallitus esittää uutta lakia järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan

sisäministeriö — Thu, 22 Oct 2026 10:58:00 GMT

Esityksen tavoite on suojata yhteiskuntaa ja yksilöitä vakavalta ja järjestäytyneeltä rikollisuudelta tehostamalla tietojenvaihtoa, analyysia ja järjestäytyneen rikollisuuden hallinnollista torjuntaa. Uuden lainsäädännön avulla ehkäistään laillisten yhteiskuntarakenteiden, kuten liike-elämän ja julkisen talouden, hyväksikäyttöä rikollisessa toiminnassa. Tehokkaalla yhteistyöllä järjestäytynyt rikollisuus voidaan tunnistaa entistä paremmin esimerkiksi lupakäsittelyssä, kilpailutuksissa ja muissa hallinnollisissa prosesseissa.

Tavoitteena on tehdä Suomesta vähemmän houkutteleva markkina kansainvälisille rikollistoimijoille. Esitys perustuu hallitusohjelmaan.

- Järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kovenee ja kansainvälistyy myös Suomessa. Uusi laki varmistaa, että eri viranomaisilla oleva järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva tieto hyödynnetään tehokkaasti järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.

Uusi analyysikeskus torjuisi järjestäytynyttä rikollisuutta

Esityksessä ehdotetaan uuden järjestäytyneen rikollisuuden analyysikeskuksen perustamista. Keskuksen johtavana viranomaisena toimisi keskusrikospoliisi, joka vastaisi keskuksen toiminnasta sekä ohjaisi, koordinoisi ja kehittäisi keskuksen toimintaa. Keskuksessa toimisivat poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos, Rikosseuraamuslaitos, Maahanmuuttovirasto, Ulosottolaitos, Verohallinto, Liikenne- ja viestintävirasto, Lupa- ja valvontavirasto ja Kansaneläkelaitos.

Analyysikeskus muodostaisi ja ylläpitäisi valtakunnallista tilanneymmärrystä järjestäytyneestä rikollisuudesta. Keskus voisi luokitella järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä ryhmiä ja henkilöitä, eli esimerkiksi henkilöitä, jotka ovat rikollisryhmän jäseniä tai toistuvasti edistävät rikollisryhmän toimintaa. Se antaisi lausuntoja, joita viranomaiset voisivat käyttää esimerkiksi lupien myöntämiseen ja peruuttamiseen liittyvässä harkinnassa.

Lisäksi keskus luovuttaisi järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä tietoja sekä edistäisi valmiuksia torjua järjestäytynyttä rikollisuutta muun muassa jakamalla parhaita toimintamalleja ja käytäntöjä. Keskuksella olisi laaja oikeus saada tietoja tehtäviensä hoitamiseksi viranomaisilta ja yksityisiltä tahoilta. Keskuksen oikeudesta saada, käsitellä, tallentaa ja luovuttaa tietoja säädettäisiin laissa.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Lisätietoja:
johtava asiantuntija Suvi Pato-Oja, p. 0295 488 379, etunimi.sukunimi@gov.fi
poliisiylitarkastaja Markus Terenius, p. 0295 486 840, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Ulkomaisten sijoitusten seuranta uudistuu

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 22 Oct 2026 10:55:00 GMT

Lain soveltamisalassa säilyvät jatkossakin yrityskaupat, jotka liittyvät puolustusteollisuuteen tai koskevat viranomaisille kriittisiä tuotteita tai palveluja tuottaviin yrityksiä tai muihin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta kriittisiin yhteisöihin.

Seuranta laajenee nyt yrityskaupoista myös uutta liiketoimintaa luoviin ulkomaisiin sijoituksiin tai ns. greenfield-hankkeisiin. Näissä hankkeissa yrityskauppa ei ole lain soveltuvuuden kynnyksenä.

Seurattaviin, uutta liiketoimintaa luoviin ulkomaisiin sijoituksiin kuuluvat muun muassa satama- ja lentopaikkainfrastruktuuri, strategiset raaka-aineet, suuret energiahankkeet sekä vähintään 100 megawatin datakeskukset. Lisäksi seurannan piiriin kuuluvat tietyt turvallisuuskriittiset datakeskukset sekä tekoäly- tai kvanttiteknologiaa hyödyntävät datakeskukset niiden tehosta riippumatta.

”Maailma on muuttunut merkittävästi siitä, kun tätä lainsäädäntöä tarkasteltiin viimeksi vuonna 2020. Lain päivitys antaa entistä paremmat työkalut puuttua yrityskauppoihin ja hankkeisiin, jotka ovat Suomen turvallisuuden kannalta tärkeitä. Lain laajempi soveltamisala turvaa Suomen intressejä ja auttaa pitämään Suomen jatkossakin luotettavana investointikohteena”, toteaa elinkeinoministeri Sakari Puisto.

Lupamenettelystä tulee jatkossa kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa Huoltovarmuuskeskus toimii lupaviranomaisena ja vastaa sijoitusten alustavasta tarkastelusta. Syvällisemmästä käsittelystä ja mahdollisten ehtojen asettamisesta vastaa toisessa vaiheessa työ- ja elinkeinoministeriö, joka voi myös ottaa asian käsiteltäväkseen jo ensimmäisessä vaiheessa, jos asian merkittävyys sitä edellyttää.

Lain piiriin kuuluva sijoitus edellyttää ennakkolupaa

Lain piiriin kuuluva sijoitus edellyttää jatkossa aina ennakkolupaa. Sijoitukselle voidaan tarvittaessa asettaa myös ehtoja turvallisuusriskien torjumiseksi tai se voidaan evätä. Jos sijoitus toteutetaan luvattomasti eikä tilannetta korjata kehotuksesta huolimatta, TEM voi todeta sijoituksen mitättömäksi, määrätä sen purettavaksi ja rajoittaa sijoittajan toimivaltaa.

Luvattomasta sijoituksesta voidaan lisäksi määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu, joka on yhteisölle enintään 10 miljoonaa euroa tai 10 prosenttia kokonaisliikevaihdosta ja yksityishenkilölle enintään 500 000 euroa. Seuraamusmaksua ei määrätä, jos rikkomus on vähäinen tai se korjataan välittömästi.

Muutokset kumoavat lain ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta ja ne on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2027.

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Lars Aikala, p. 050 401 6410
erityisasiantuntija Linda Rönnqvist, TEM, p. 029 504 7174

]]>

Tasavallan presidentin esittelyn 16.10.2026 asialista julkaistu

valtioneuvoston kanslia — Thu, 22 Oct 2026 10:54:00 GMT

Tasavallan presidentin esittelyn 16.10.2026 asialista löytyy täältä.

]]>

Ulosottovelallisia autetaan uuteen alkuun

oikeusministeriö — Thu, 22 Oct 2026 10:52:00 GMT

Esityksessä ehdotetaan neljän vuoden määräaikaista muutosta ulosottokaareen. Tarkoituksena on helpottaa erityisesti sellaisten velallisten asemaa, jotka lyhentävät velkojaan säännöllisesti ulosoton kautta, mutta joiden maksut ovat tähän asti kuluneet vain korkojen kattamiseen. Muutoksen vaikutuksia sekä velallisiin että velkojiin on tarkoitus seurata sen voimassaolon aikana.

– Tällä historiallisella määräaikaisella lailla kokeillaan ulosottovelan lyhennysten kohdistumista pääomaan ennen korkoja. Tavoitteena on helpottaa ylivelkaantuneiden velallisten asemaa ja auttaa heitä uuteen alkuun. Uudistus on toivottu, sillä nykytilaa on pidetty epäoikeudenmukaisena, oikeusministeri Leena Meri sanoo.

Muutos kohdistuisi tiettyihin kuluttajaluottoihin

Määräaikainen muutos koskisi kuluttajaluottoja, joita koskeva maksutuomio on annettu 1.1.2022 tai sen jälkeen. Rajaus perustuu esityksen valmistelun yhteydessä tehtyihin vaikutusarviointeihin sekä teknisiin mahdollisuuksiin.

Muutoksen soveltaminen edellyttäisi lisäksi, että velallinen on maksanut kyseistä kuluttajaluottovelkaa ulosoton kautta vuoden ajan ja että nämä maksut ovat lyhentäneet vain velan korkoa. Näin helpotus kohdistuisi velallisiin, joiden maksukyky ei nykyjärjestelmässä riitä velan pääoman lyhentämiseen.

Esityksen mukaan ulosmittauksesta kertyvät varat kohdennettaisiin ensin velan pääomalle ja sopimuskorolle sekä vasta niiden jälkeen viivästyskoroille, jolloin koron lisäksi myös velan pääoma lyhenisi. Tarkoituksena on näin kannustaa velallisia maksamaan velkojaan ja siten parantaa heidän mahdollisuuksiaan päästä eroon velasta.

Lisäksi esitys sisältää muutoksia, jotka helpottavat asiointia ulosottoviranomaisen kanssa etäyhteyksin. Esityksessä ehdotetaan myös, että ulosottoviranomainen voisi tarvittaessa videoida viranomaisen toimitiloissa järjestetyn täytäntöönpanotoimituksen. Tallenteen tarkoituksena olisi todentaa toimituksen kulku tilanteissa, joissa voidaan olettaa, että siitä esitetään jälkikäteen erilaisia väitteitä.

Uudistus perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan, jossa linjattiin ulosoton varojen kohdentamisen ja siihen liittyvien muutostarpeiden selvittäminen.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2027.

Lisätietoja:
hallitusneuvos Anu Vahtola, p. 0295 150 226, etunimi.sukunimi@gov.fi
erityisasiantuntija Jaakko Roudasmaa, p. 0295 150 089, etunimi.sukunimi@gov.fi
oikeusministerin erityisavustaja Timo Karhunen, p. 0295 150 259, etunimi.sukunimi@gov.fi

Valtioneuvoston päätökset

]]>

Hallituksen esitys nopeuttaisi muuntohuumeiden torjuntaa

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 22 Oct 2026 10:51:00 GMT

Tällä hetkellä lainsäädäntö edellyttää, että jokainen uusi muuntohuume kielletään erikseen. Muutoksen myötä voitaisiin kieltää kokonaisia muuntohuumeryhmiä kerralla. Tämä nopeuttaisi sääntelyä tilanteissa, joissa markkinoille saatetaan uusia muuntohuumeita, jotka eivät juuri eroa jo kielletyistä aineista.

”Yhtenä hallitusohjelman tavoitteena on ehkäistä nuorten huumeidenkäyttöä ja vähentää nuorten huumekuolemia. Jotta tavoite toteutuisi, on tärkeää, että viranomaiset pystyvät torjumaan uusia muuntohuumeita nopeasti”, sanoo sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen.

Toisella muutoksella helpotettaisiin kansainvälistä apua poikkeuksellisissa kriisitilanteissa

Toisella muutoksella helpotettaisiin kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista silloin, kun toimitetaan huumausaineiksi luokiteltavia lääkkeitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei tarvitsisi huumausainelain mukaisia tuonti- ja vientilupia tietyissä poikkeuksellisissa ja kiireellisissä kriisitilanteissa, joissa ihmisten henki ja terveys on akuutissa vaarassa.

Lisäksi huumaavien aineiden laillisen käytön valvontaa selkeytettäisiin ja tehostettaisiin. Muutoksia tehtäisiin tiettyihin kirjanpitovelvollisuuksiin, viranomaisten väliseen yhteistyöhön ja huumausainelääkkeiden määritelmään.

Ehdotetut muutokset koskevat huumausainelakia ja sähköisestä lääkemääräyksestä annettua lakia.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi huumausainelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Lisätietoja:

lakimies Rosa Nokio, p. 0295 163 087

sosiaalineuvos Elina Kotovirta, p. 0295 163 713

etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölakeihin ehdotetaan muutoksia

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 22 Oct 2026 10:49:00 GMT

Tavoitteena on edistää asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua. Esitys on osa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön vaiheittaista kokonaisuudistusta.

Ammattihenkilöiden kielitaitovaatimuksiin tarkennuksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaeissa säädettäisiin nykyistä yhdenmukaisemmin ammattioikeutta hakevilta ja ammattihenkilöiltä edellytettävästä kielitaidosta.

Lupa- ja valvontaviraston oikeutta tarkistaa ammattioikeutta hakevien kielitaito selkeytettäisiin ja laajennettaisiin. Virasto voisi jatkossa tarkistaa myös sellaisten hakijoiden kielitaidon, jotka ovat suorittaneet ammattiin johtavan koulutuksensa Suomessa muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Virasto myös antaa tarkemmat määräykset hakijoilta edellytettävästä kielitaidon tasosta, sen osoittamiseksi hyväksyttävistä selvityksistä sekä siitä, missä hakemusmenettelyn vaiheessa kielitaito olisi osoitettava.

Lisäksi täsmennettäisiin työnantajan velvollisuutta varmistaa, että ammattihenkilöllä on työtehtäviensä edellyttämä kielitaito koko palvelussuhteen ajan.

Valvontaviranomaisen toimivaltuuksiin laajennuksia

Lupa- ja valvontavirasto voisi jatkossa puuttua ammattihenkilön ammattioikeuteen myös ammattitoiminnan ulkopuolella tehdyn rikoksen perusteella. Muutos koskisi tiettyjä rikoslain vakavia seksuaalirikoksia, henkeen tai terveyteen kohdistuvia rikoksia sekä huumausainerikoksia.

Ammattioikeuteen voitaisiin puuttua, jos ammattihenkilö olisi tuomittu tällaisesta rikoksesta vankeusrangaistukseen ja rikokseen liittyvien seikkojen perusteella ammattitoiminnan jatkamisen arvioitaisiin vaarantavan asiakas- tai potilasturvallisuutta tai ammattihenkilön ei katsottaisi olevan ammatissaan edellytettävän luottamuksen arvoinen.

Myös Lupa- ja valvontaviraston tiedonsaantioikeuksia laajennettaisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä välittävät henkilöstöpalveluyritykset voisivat ilmoittaa virastolle salassapitosäännösten estämättä seikoista, jotka voisivat vaarantaa asiakas- tai potilasturvallisuutta.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työnjakoon lisää joustavuutta

Sosiaalihuollon ammattihenkilöt voisivat toimia nykyistä joustavammin toistensa tehtävissä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti, ellei laissa toisin säädetä. Tämä olisi mahdollista, jos se olisi perusteltua asiakkaiden palvelutarpeiden, työjärjestelyjen ja sosiaalipalvelujen tuottamisen kannalta.

Muutos yhdenmukaistaisi sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaa sääntelyä ja edistäisi hallitusohjelman tavoitetta lisätä joustavaa työnjakoa.

Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2027.

Lisätietoja

Hallitusneuvos Henna Vidén, p. 029 5163431

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Tasavallan presidentin esittelyn 16.10.2026 päätösaineisto julkaistu

Thu, 22 Oct 2026 10:46:00 GMT

Tasavallan presidentin esittelyn 16.10.2026 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

]]>

Viranomaisviestinnän käyttöön lisää taajuuksia

liikenne- ja viestintäministeriö — Thu, 22 Oct 2026 10:46:00 GMT

Taajuuskaistapari 698–703 MHz / 753–758 MHz on tällä hetkellä Suomessa käyttämättä, ja se on varattu taajuusasetuksessa viranomaisverkkoviestintään. Jatkossa taajuusaluetta käytettäisiin osana Virve 2 -palvelua, joka palvelee yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden kannalta keskeisimpiä viranomaisia ja muita toimijoita. Uutta taajuuskaistaparia tarvitaan erityisesti silloin, kun nykyinen radioverkko ei ole riittävä (kuuluvuuden parantaminen) tai halutaan varmistaa riittävä kapasiteetti erityistilanteissa (esim. valtiovierailut, suuronnettomuudet ja massatapahtumat).

Aiemmin voimassa ollut verkkotoimilupa on myönnetty Suomen Turvallisuusverkko Oy:lle ja se sisältää taajuusalueet 380–386 MHz ja 390–396 MHz. Yhtiö on sulautunut emoyhtiöönsä Suomen Erillisverkot Oy:öön, ja tämän vuoksi toimiluvan haltijaksi muutetaan Suomen Erillisverkot Oy.

Lisätietoja:

viestintäneuvos Ulla Kaleva, p. 0295 342 288, ulla.kaleva@gov.fi

erityisasiantuntija Lauri Mustonen, p. 0295 342 252, lauri.mustonen@gov.fi

]]>

Lausuntopyyntö: Muistiossa listataan keinoja suojella lapsia sosiaalisen median haitoilta

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 22 Oct 2026 10:45:00 GMT

"Sosiaalisen median haittavaikutukset lapsille ovat kiistattomat. Siksi halusimme selvittää keinoja suojella lapsia sen haitoilta nykyistä paremmin. Arviomuistio on laadittu tulevan päätöksenteon tueksi. Laitamme muistion lausunnoille, jotta eri tahot voivat kertoa näkemyksensä keinovalikoimasta jo tässä vaiheessa", sanoo sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen.

Erillislailla voitaisiin säätää kansallinen ikäraja sosiaalisen median käytölle

Sosiaalisen median alustoille ei voida EU:n digisääntelyn mukaan säätää kansallisia velvoitteita. Jäsenmaat voivat kuitenkin säätää sosiaalisen median käytölle kansallisen ikärajan. Suomessa ikäraja voitaisiin säätää erillislailla. Koska lainsäädännöllä ei voida velvoittaa verkkoalustoja, ikärajan noudattamisen valvominen olisi käytännössä lasten huoltajien vastuulla.

Muun EU- ja kansainvälisen sääntelyn lisäksi valmistelussa pitäisi huomioida valmisteilla oleva EU Kids Act -asetusluonnos, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa sosiaalisen median palveluiden ikärajat EU:n jäsenmaissa.

"Meidän on suojeltava kansallisesti lapsia ja nuoria sosiaalisen median haitoilta jo nyt eli emme voi jäädä odottamaan EU-asetuksen toteutumista. Nyt on kartoitettu keinoja ja seuraavaksi on toiminnan aika", ministeri Partanen sanoo.

Sosiaalisen median käyttöikään voitaisiin vaikuttaa myös tietosuojalain muutoksella

Tämän lisäksi voitaisiin muuttaa tietosuojalain pykälää, jossa säädetään ikäraja lapsen suostumuksesta henkilötietojen käsittelylle. Ikäraja on tällä hetkellä Suomessa 13 vuotta. Henkilötietojen käsittelyn ikärajan nostaminen velvoittaisi myös verkkoalustoja. Suurimmassa osassa EU- ja ETA-maita ikäraja on tällä hetkellä 15 tai 16 vuotta.

Arviointimuistio laadittiin STM:ssä virkatyönä. Valmistelussa hyödynnettiin kesäkuussa julkaistua väliraporttia, jonka valmisteli työryhmä, joka kartoittaa keinoja suojella lapsia ja nuoria sosiaalisen median haitoilta.

Lausuntopyyntö
STM:n tiedote 10.6.2026: Työryhmä julkaisi väliraportin lasten ja nuorten suojelusta sosiaalisen median haitoilta

Lisätietoja

sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Emmi Venäläinen, p. 0295 163 058

osastopäällikkö Taneli Puumalainen, p. 0295 163 280

sosiaalineuvos Marjo Malja, p. 0295 163 581

etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Naton ydinasepolitiikan korkean tason työryhmä kokoontui Helsingissä

puolustusministeriö — Thu, 22 Oct 2026 10:43:00 GMT

”Nato kehittää ydinpelotettaan vastatakseen turvallisuusympäristön haasteisiin. Näin vahvistamme liittokunnan ja Suomen turvallisuutta. Suomi tuottaa aktiivisella osallistumisellaan aitoa lisäarvoa liittokunnalle, ja tämä huomataan myös liittolaisten keskuudessa”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Vaikka liittokunnan strategiset ydinaseet säilyvät liittokunnan turvallisuuden äärimmäisenä takeena, liittolaiset painottivat, että Naton ydinpelote perustuu liittolaisten välillä jaettuun vastuuseen. Tätä tukee liittolaisten jatkuva sitoutuminen Naton kollektiiviseen pelotteeseen ja puolustukseen, jolla osoitetaan liittokunnanyhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä. Nato ylläpitää ydinpelotteensa säilyttääkseen rauhan, estääkseen painostuksen sekä luodakseen pelotteen aggressiota vastaan.

Liittolaiset kiittivät Suomea vahvasta sitoutumisesta liittokuntaan ja totesivat, että Suomi on Natoon liittymisestään asti vahvistanut liittokunnan yhteistä pelotetta ja puolustusta.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa neuvotteleva virkamies Tiina Raijas, tiina.raijas@gov.fi.

]]>

Vesilakia uudistetaan sähköjärjestelmän käyttövarmuuden turvaamiseksi

oikeusministeriö — Thu, 22 Oct 2026 10:43:00 GMT

Lupa- ja valvontavirasto voisi elinvoimakeskuksen hakemuksesta määrätä vesivoimalaitoksen poikkeamaan väliaikaisesti juoksutusta ja vedenkorkeutta koskevista lupaehdoistaan. Vesivoimalaitokset eivät voisi itse päättää poikkeamisen käyttöönotosta, eikä esityksellä tavoitella taloudellista hyötyä toiminnanharjoittajille.

Tavoitteena on mahdollistaa vesivoiman hyödyntäminen nykyistä joustavammin tilanteissa, joissa sähköjärjestelmän käyttövarmuus on uhattuna ja muut käytettävissä olevat keinot eivät riitä järjestelmän vakauttamiseen.

Lupamääräyksistä poikkeamista voitaisiin käyttää vain kantaverkkoyhtiö Fingridin ilmoituksen perusteella tilanteessa, jossa markkinoilta saatavat sähkö ja kulutuksen vähentäminen sekä tietyt muut kantaverkkoyhtiön käytettävissä olevat tasapainottamiskeinot eivät riitä turvaamaan sähköjärjestelmän toimintaa. Käytännössä määräysten kohteena olisivat isot, tuotantoaan säätämään kykenevät vesivoimalaitokset.

Esityksen mukaan lupamääräyksistä poikkeaminen olisi viimesijainen keino ehkäistä sähköpulaa ja mahdollisia kiertäviä sähkökatkoja. Sähkön korkea hinta tai suuret hinnanvaihtelut eivät olisi peruste poikkeamiselle. Poikkeamista edellyttävät tilanteet on arvioitu hyvin harvinaisiksi. Vastuu poikkeamisesta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista olisi valtiolla.

Vesivoima soveltuu hyvin säädettäväksi sähköntuotannoksi, koska sen tuotantoa voidaan kasvattaa nopeasti ja luotettavasti. Vakavassa häiriötilanteessa sähköjärjestelmään voidaan saada lyhyessä ajassa lisää tehoa kasvattamalla vesivoimalaitoksen tuotantoa ja veden juoksutusta. Normaalisti vesivoimalaitosten lupaehdot säätelevät vesistön säännöstelyä ja rajoittavat tällaisia muutoksia. Tätä käytäntöä esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa.

Lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2027. Esitys on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Jari Salila, p. 0295 150 584, etunimi.sukunimi@gov.fi
erityisasiantuntija Mari Pihalehto, p. 0295 150 066, etunimi.sukunimi@gov.fi
oikeusministerin erityisavustaja Timo Karhunen, p. 0295 150 259, etunimi.sukunimi@gov.fi

Valtioneuvoston päätökset

]]>

Valtioneuvoston yleisistunnon 22.10.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston kanslia — Thu, 22 Oct 2026 10:42:00 GMT

Valtioneuvoston yleisistunnon 22.10.2026 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

]]>

Muutoksia opiskelijoiden soveltuvuutta ja turvallisuutta koskevaan sääntelyyn

opetus- ja kulttuuriministeriö — Thu, 22 Oct 2026 10:30:00 GMT

Esityksen tavoitteena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuja (SORA) koskevaa sääntelyä eri koulutusasteilla sekä vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien turvallisuutta. Samalla vahvistettaisiin opiskelijan oikeusturvaa opiskeluoikeuden peruuttamista koskevissa menettelyissä.

Esityksessä täsmennettäisiin opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa sääntelyä sekä opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyviä tiedonsaantioikeuksia ja tiedonantovelvollisuuksia. Koulutuksen järjestäjille ja korkeakouluille säädettäisiin myös mahdollisuus evätä opiskelijan osallistuminen koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun tietyissä tilanteissa.

Rikosrekisteriotteen käyttö koskemaan myös iäkkäitä ja vammaisia henkilöitä

Esityksen mukaan koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voisi pyytää opiskelijalta rikosrekisteriotteen myös, kun koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun sisältyy olennaisesti työskentelyä iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden parissa.

Nykyisin rikosrekisteriote voidaan tietyissä koulutuksissa pyytää silloin, kun opintoihin sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä.

Rikosperusteista opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa sääntelyä esitetään täsmennettäväksi. Opiskeluoikeus voitaisiin jatkossa peruuttaa myös ihmiskauppaan, törkeään ihmiskauppaan tai naisen sukuelinten silpomiseen liittyvän rikoksen perusteella. Lisäksi opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa tilanteessa, jossa opiskeluoikeuden pidättämisen peruste ei ole poistunut 12 kuukauden kuluessa lainvoimaisesta opiskeluoikeuden pidättämispäätöksestä.

Tiedonkulkua ja opiskelijan oikeusturvaa vahvistetaan

Koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen olisi ilmoitettava valvontaviranomaiselle sekä opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan asian vireilletulosta että asian vireilläolon päättymisestä.

Muutoksilla pyritään varmistamaan viranomaisten ajantasainen tiedonsaanti, yhdenmukaistamaan menettelyjä eri koulutusasteilla sekä vahvistamaan opiskelijan oikeusturvaa opiskeluoikeuden peruuttamista koskevissa asioissa.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2028.

Lisätietoja: hallitussihteeri Helmi Pulkkinen, puh. 02953 30055

]]>

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 22.10.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston kanslia — Thu, 22 Oct 2026 10:30:00 GMT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 22.10.2026 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

]]>

Valtioneuvosto päätti teemat strategiselle tutkimukselle vuonna 2027

valtioneuvoston kanslia — Thu, 22 Oct 2026 09:36:00 GMT

Valtioneuvosto on päättänyt strategisen tutkimuksen keskeisistä teema-alueista ja painopisteistä saatuaan strategisen tutkimuksen neuvoston aloitteen. Vuonna 2027 tällä tutkimusrahoituksen välineellä toteutettavan tutkimuksen myöntövaltuudeksi on esitetty 49,6 miljoonaa euroa. Strategisen tutkimuksen neuvosto tiedottaa erikseen haun käynnistymisestä.

Strategisella tutkimuksella tarkoitetaan pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.

Strategisen tutkimuksen neuvosto päättää muun muassa ohjelmakokonaisuuksista, hakujen organisoinnista ja tutkimushankkeiden valinnasta sekä vastaa seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Rahoitettavia hankkeita valittaessa käytetään arviointikriteereinä yhteiskunnallista merkittävyyttä, vaikuttavuutta ja tieteellistä laatua. 

Valtioneuvosto linjasi myös strategisen tutkimuksen ohjelmien vaikuttavuuden vahvistamisesta. Strategisen tutkimuksen neuvoston tulee jatkossa määritellä ennen aiehakua kullekin ohjelmalle yhteiset vaikuttavuustavoitteet, jotka vahvistavat tutkimuksen yhteiskunnallista relevanssia, hankkeiden keskinäistä täydentävyyttä sekä ohjelmatason vaikuttavuuden arviointia. Ohjelmien tulee tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa myös tilanteissa, joissa eri tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vaihtoehtoisten ratkaisulinjojen hyötyjen, kustannusten ja vaikutusten tietoista punnintaa.

Lisätietoja: alivaltiosihteeri Timo Lankinen, p. 0295 160 300, valtioneuvoston kanslia

Valtioneuvoston sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Suomelta 8 miljoonaa euroa humanitaarista apua ruokaturvattomuuteen ja Ukrainan talveen

ulkoministeriö — Thu, 22 Oct 2026 09:23:00 GMT

Suomi painottaa ihmishenkiä pelastavan humanitaarisen avun myönnöissä kaikkein haavoittuvimpien auttamista.

Humanitaarista apua kanavoidaan Ukrainaan tässä myöntöerässä kaksi miljoonaa euroa. Maailman ruokaohjelma WFP:n kautta Ukrainaan myönnetään miljoona euroa. WFP työskentelee paikallisten kumppaneiden kanssa ja toimittaa mm. ruokapakkauksia etulinjassa sijaitseville alueille. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta kanavoidaan miljoona euroa erityisesti maan sisällä siirtymään joutuneiden ja evakuoitujen ihmisten auttamiseksi. Molemmat järjestöt tarjoavat myös talveen varautumisen apua. Ukrainan siviilien tilanne on entisestään vaikeutunut Venäjän kiihtyvien iskujen seurauksena.

Lisäksi kanavoidaan humanitaarista apua tukemaan ruokaturvaa ja varautumista El Niño -sääilmiön vaikutuksiin erityisesti Afrikassa. Suomi myöntää kaksi miljoonaa euroa WFP:n kautta Etelä-Sudaniin, jossa jo nyt kuivuus lisää ruokaturvattomuutta. WFP antaa Etelä-Sudanissa ruoka-apua ja tukee haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ravitsemustilannetta. UNHCR:n kautta kanavoidaan tässä myöntöerässä kaksi miljoonaa euroa Afrikan sarven ja Suurten järvien alueelle, jonne El Niñon ennustetaan aiheuttavan lisää kuivuutta ja tulvia. UNHCR antaa alueella siirtymään joutuville ihmisille hätäapua ja suojelua.

Afganistanin humanitaariseen kriisiin vastaamiseksi ja ruokaturvan tukemiseksi myönnetään miljoona euroa WFP:n kautta. Apu kanavoidaan haavoittuvimmassa asemassa oleville, kuten naisille ja lapsille sekä vammaisille henkilöille.

Lisäksi Suomi myöntää miljoona euroa lisää humanitaarista katastrofiapua YK:n keskitettyyn hätäapurahastoon CERF:iin, jonka kautta tuetaan myös El Niñon aiheuttamiin humanitaarisiin vaikutuksiin varautumista maailmanlaajuisesti. Ruoan hinnan nousun ja konfliktien kiihtymisten ennakoivaan syventävän humanitaarisia tarpeita.

Lisätietoja:

Anna Vitie, yksikönpäällikkö, humanitäärisen avun yksikkö, puh. 0295 350 130
Tuomas Tähti, ulkomaankauppa- ja kehitysministerin erityisavustaja, puh. +358 295 350 199
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(a)gov.f

]]>

Kansalaispulssi: Yli puolet nostaa työllisyyden ja terveydenhuollon hallituksen kärkihaasteiksi

valtioneuvoston kanslia — Thu, 22 Oct 2026 09:00:00 GMT

Uusimman kyselyn mukaan yli puolet vastaajista mainitsee työllisyyden parantamisen tai terveydenhuollon haasteet yhtenä kolmesta tärkeimmästä teemasta, johon hallituksen tulisi panostaa.

Myös julkisen talouden kestävyys, koulutus ja köyhyyden vähentäminen koetaan yhteiskunnallisiksi teemoiksi, jotka vaativat huomiota. Samat teemat nousivat vastaajien tärkeimpien huolenaiheiden joukkoon myös kevään kyselyssä.

Kokemus yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta laskussa

Noin puolet suomalaisista pitää yhteiskuntaa melko tai erittäin oikeudenmukaisena. Samalla lähes kolme kymmenestä pitää yhteiskuntaa melko tai erittäin epäoikeudenmukaisena.

Yhteiskunnan koettu oikeudenmukaisuus on laskenut alimmalle tasolleen Kansalaispulssin mittaushistoriassa. Myös tyytyväisyys demokratian toimivuuteen on heikentynyt, ja luottamus useisiin instituutioihin on laskusuunnassa. Laskusta huolimatta suomalaisten luottamus moniin keskeisiin instituutioihin on yhä vahvaa, ja lähes kaksi kolmesta vastaajasta on edelleen tyytyväinen demokratian toimivuuteen.

Etenkin poliisiin, koulutusjärjestelmään sekä poliittisiin instituutioihin luotetaan vähemmän kevään kyselyyn verrattuna. Luottamuksen laskusta huolimatta poliisi on kuitenkin edelleen yksi niistä instituutioista, joihin suomalaiset luottavat eniten.

”Kun kokemusta yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta tarkastellaan taustamuuttujittain, havaitaan, että ikäryhmien väliset erot ovat pieniä. Sen sijaan naiset kokevat miehiä useammin yhteiskunnan epäoikeudenmukaisena. Pienituloiset vastaajat erottuvat selvästi muista, sillä heistä enää vain kolmannes pitää yhteiskuntaa oikeudenmukaisena. Vastaava ilmiö näkyy pienituloisten osalta myös muissa kysymyksissä, ja heidän luottamuksensa yhteiskunnallisiin toimijoihin on selvästi muita vastaajia heikompaa”, sanoo johtava asiantuntija Juho Jyrkiäinen valtioneuvoston kansliasta.

Yhä useampi pitää rasismia merkittävänä yhteiskunnallisena ilmiönä

Kyselyn mukaan yhä useampi suomalainen pitää rasismia merkittävänä yhteiskunnallisena ilmiönä. Lähes kuusi kymmenestä vastaajasta on väitteen kanssa samaa mieltä.

Rasismia tai etniseen taustaan liittyvää epäasiallista kohtelua havaitaan edelleen yleisimmin sosiaalisessa mediassa ja julkisilla paikoilla. Yhteensä 59 prosenttia vastaajista kertoo havainneensa rasismia tai etnisestä taustasta johtuvaa epäasiallista kohtelua viimeisen 12 kuukauden aikana. Osuus on kasvanut kevään kyselystä.

Kyselyn tuloksissa erottuvat etenkin romani- ja muslimitaustaisiin kohdistuvat ennakkoluulot. Kielteiset arviot näitä ryhmiä koskevissa kysymyksissä ovat selvästi yleisempiä kuin muita tarkasteltuja väestöryhmiä arvioitaessa.

Huoli turvallisuustilanteesta kasvanut

Kansalaisten huoli Ukrainan sodan vaikutuksista sekä sodan mahdollisesta laajenemisesta on hieman kasvanut kevään kyselystä. Myös huoli Venäjän pyrkimyksistä vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan toimintaan on lisääntynyt.

Turvallisuushuolien kasvusta huolimatta tuki Euroopan unionin Venäjälle asettamille talouspakotteille on säilynyt vahvana. 77 prosenttia vastaajista hyväksyy edelleen EU:n Venäjälle asettamat talouspakotteet, vaikka niistä voisi koitua tuntuvaa vahinkoa Suomelle.

Valtioneuvoston kanslian tilaaman Kansalaispulssi-kyselyn avulla selvitetään kansalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajien omasta mielialasta ja tulevaisuuden odotuksista. Lokakuussa toteutettu kierros on järjestyksessään Kansalaispulssi-kyselyn 65. Kyselyaineisto on kerätty 15–74-vuotiaiden mannersuomalaisten keskuudesta verkkokyselynä aikavälillä 7.-12.10.2026. Aineiston on kerännyt Tilastokeskus.

Kansalaispulssi-kysely toteutetaan vuonna 2026 kerran keväällä ja kerran syksyllä. Kansalaispulssi-kyselyä on tehty keväästä 2020 alkaen.

Lisätietoa: johtava asiantuntija Juho Jyrkiäinen, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 181

]]>

Liikenneturvallisuusstrategian luonnos vuosille 2027–2031 lausunnoille – painopiste tieliikenteessä

liikenne- ja viestintäministeriö — Thu, 22 Oct 2026 08:16:00 GMT

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan liikenneturvallisuuden parantamisen tavoitteena on, ettei Suomessa tapahdu liikennekuolemia vuonna 2050. Suomi on sitoutunut nollavisioon, jonka tavoitteena on, ettei kukaan kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi tavoitteena on puolittaa liikennekuolemien ja loukkaantumisten määrä vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Painotus tieliikenteessä

Liikenneturvallisuusstrategian tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja ehkäistä liikenneonnettomuuksia kaikissa liikennemuodoissa. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12 -suunnitelman mukaan liikenneturvallisuutta parannetaan kokonaisvaltaisesti Safe System -lähestymistavan mukaisesti. Sen mukaan liikennejärjestelmä tulee suunnitella niin, että inhimilliset virheet eivät johda vakaviin seurauksiin.

Liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös vahvaa alueellista ja paikallista liikenneturvallisuustyötä. Liikenneturvallisuuden haasteet ja kehittämistarpeet vaihtelevat eri puolella Suomea, minkä vuoksi valtakunnallisten strategisten linjausten rinnalla tarvitaan alueellista tietoa ja paikallisten olosuhteiden tuntemusta.

Liikenneturvallisuusstrategian päivityksen vuosille 2027–2031 on tarkoitus keskittyä erityisesti tieliikenteen turvallisuuden parantamiseen, sillä turvallisuustilanne tieliikenteessä on muita liikennemuotoja heikompi.

Strategialuonnos sisältää seitsemän strategista linjausta, jotka ohjaisivat nollavision saavuttamista ja liikenneturvallisuustyön suuntaa kaikissa liikennemuodoissa. Linjaukset säilyisivät edellisen liikenneturvallisuusstrategian mukaisina:

Liikenneturvallisuus on koko yhteiskunnan asia.
Päätöksenteon on perustuttava tietoon.
Eri toimijoiden liikenneosaamista on lisättävä.
Asenteiden on muututtava liikenteessä.
Liikennejärjestelmän ja sen kaikkien osien on oltava turvallisia.
Teknologinen kehitys tuo turvallisuutta.
Lainsäädännön on edistettävä turvallisuutta.

Strategisten linjausten toteuttamista ohjaisivat kolme painopistettä. Ne määrittäisivät osa-alueet, joihin strategiakaudella 2027–2031 erityisesti keskityttäisiin.

1. Liikenneturvallisuuden kansallista ohjausta ja tietopohjaa vahvistetaan

Strategialuonnoksen mukaan kansallista liikenneturvallisuuden tietopohjaa tulisi kehittää niin, että tieto on laadukasta, kattavaa, vertailukelpoista ja tehokkaasti hyödynnettävissä päätöksenteossa. Muun muassa tieliikenneonnettomuuksien tilastointia ja tietopohjan kehittämistä edistettäisiin viranomaisten ja sidosryhmien yhteistyönä. Myös pyöräilijöiden vakavien loukkaantumisten olosuhteita ja taustatekijöitä selvitettäisiin.

2. Liikenneympäristöä kehitetään yhä turvallisemmaksi

Luonnoksen mukaan liikenneympäristön tulisi tukea turvallista liikkumista kaikissa liikennemuodoissa. Turvallinen liikenneympäristö vähentää vakavien onnettomuuksien riskiä ja lieventää inhimillisten virheiden seurauksia. Turvallista liikenneympäristöä tulisi kehittää pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Niukkoja resursseja tulisi kohdentaa yhä järjestelmällisemmin niihin toimenpiteisiin, joilla saavutetaan suurimmat turvallisuushyödyt.

Muun muassa keskikaiteiden ja muiden liikenneturvallisuutta parantavien infratoimenpiteiden toteuttamista korkean kohtaamisonnettomuusriskin tiejaksoilla edistettäisiin. Myös tasoristeysten poisto- ja parantamisohjelmaa jatkettaisiin.

3. Liikenteeseen lähdetään vain ajokykyisenä

Ajoterveyteen liittyvillä riskeillä on merkittävä vaikutus liikenneturvallisuuteen. Liikenneturvallisuusstrategian luonnoksen mukaan muun muassa automaattisesti muodostuvien ajoterveyskantojen kehittämistä tulisi selvittää. Myös uusien kuljettajien alemman promillerajan käyttöönottoa selvitettäisiin ajokorttilain kokonaisuudistusta koskevassa hankkeessa.

Mitä seuraavaksi?

Lausunnon strategialuonnoksesta voi antaa osoitteessa Lausuntopalvelu.fi. Lausuntoaika päättyy 19.11.2026. Lausuntokierrokselta saatu palaute otetaan huomioon, kun liikenneturvallisuusstrategian valmistelu liikenne- ja viestintäministeriössä jatkuu.

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Maija Rekola, p. 0295 342 006, maija.rekola@gov.fi

erityisasiantuntija Juuso Suomento, p. 0295 342 071, juuso.suomento@gov.fi

]]>

Valtioneuvoston yleisistunnon 22.10.2026 asialista julkaistu

Thu, 22 Oct 2026 08:03:00 GMT

Valtioneuvoston yleisistunnon 22.10.2026 asialista löytyy täältä.

]]>

Pohjoismaiset maahanmuuttoministerit keskustelevat muun muassa palautusten tehostamisesta

sisäministeriö — Thu, 22 Oct 2026 08:02:00 GMT

Ministereiden asialistalla on muun muassa palautusten tehostaminen ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa. Koko järjestelmän uskottavuuden kannalta on tärkeää, että palautukset saadaan toteutettua tehokkaasti ja nopeasti.

Ministerit keskustelevat pohjoismaiseen palautuskeskukseen liittyvistä kysymyksistä. Kolmanteen maahan perustettava palautuskeskus voi tarjota ratkaisuja palautuksiin liittyviin haasteisiin. Juuri voimaan tullut EU:n uusi paluuasetus mahdollistaa palautuskeskuksen perustamisen.

Kokouksen asialistalla on myös ukrainalaisten tilapäisen suojelun tilanne Pohjoismaissa. EU:n neuvosto teki kesällä 2026 päätöksen jatkaa tilapäisen suojelun myöntämistä 4.3.2028 asti.

Ministerit keskustelevat myös Pohjoismaiden velvollisuudesta suojella kansalaisiaan ja yhteiskuntiaan. Asiakohta liittyy muun muassa välineellistetyn maahantulon torjumiseen.

Pohjoismaisella maahanmuuttoon liittyvällä yhteistyöllä on pitkät perinteet, ja se tukee EU-tason yhteistyötä. NSHF (Nordisk samrådsgrupp på hög nivå i flyktingfrågor) perustettiin vuonna 1986 pohjoismaisen ministerineuvoston suosituksesta. Vuosittaisten ministerikokousten lisäksi yhteistyöryhmä kokoontuu kerran vuodessa myös virkamieskokouksena. Kokousten tarkoituksena on edistää maiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä maahanmuuttokysymyksissä.

Lisätietoja:
osastopäällikkö Minna Hulkkonen, p. 0295 488 600, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

TP-UTVA:ssa esillä Ukrainan ajankohtainen tilanne, YK:n rauhanturvaoperaatio UNIFIL, kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) tilanne sekä tekoäly ulkopolitiikassa

valtioneuvoston kanslia — Thu, 22 Oct 2026 07:14:00 GMT

TP-UTVA keskusteli myös YK:n rauhanturvaoperaatiosta Libanonissa (UNIFIL), jonka mandaatti päättyy YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä kuluvan vuoden lopussa. Myös Suomen pitkäaikainen kansallinen osallistuminen UNIFIL-operaatioon päättyy alasajon myötä. Suomi on osallistunut UNIFIL-operaatioon vuodesta 1982.

Lisäksi TP-UTVA keskusteli Yhdysvaltojen Kansainvälistä rikostuomioistuinta kohtaan asettamista institutionaalisista pakotteista.

TP-UTVA sai myös katsauksen tekoälyyn liittyvistä ulkopoliittisista kysymyksistä.

Lisätietoja: Osastopäällikkö Petri Hakkarainen, p. 0295 351 130, ulkoministeriö

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Pääministeri Petteri Orpo on vierailuilla Ukrainassa

valtioneuvoston kanslia — Thu, 22 Oct 2026 05:30:00 GMT

Matkan päätarkoituksena on osoittaa Suomen voimakasta tukea Ukrainalle hyökkäyssodan jatkuessa ja maan valmistautuessa talveen. Lisäksi vierailulla osoitetaan tukea Ukrainan EU-jäsenyyden edellyttämille uudistuksille, jotka ovat tärkeitä Ukrainan EU-integraation lisäksi myös maan kansalaisille, yrityksille ja taloudelliselle elpymiselle. Pääministerin ohjelmassa on tapaamisia Ukrainan poliittisen johdon kanssa.

Suomen tuki Ukrainalle hyökkäyssodan alettua on lähes 5 miljardia euroa, josta 3,6 miljardia euroa on puolustusmateriaaliapua. Suomi on taloutensa kokoon suhteutettuna yksi suurimmista Ukrainan tukijoista.

Pääministerin vierailun yhteydessä järjestetään myös ukrainalais-suomalainen yritysfoorumi, jossa on mukana yli kymmenen suomalaisyritystä tai -toimijaa.

Lisätietoja: pääministerin diplomaattiavustaja Marja Koskela p. 050 571 1961, valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski p. 040 5364821, valtioneuvoston kanslia

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Arviomuistio ralliautojen hyväksynnästä ja rekisteröinnistä lausunnoille

liikenne- ja viestintäministeriö — Wed, 21 Oct 2026 12:00:00 GMT

– Suomi on rallimaa. Nyt etsimme tehokkaita ratkaisuja, joilla voimme purkaa byrokratiaa sekä mahdollistaa liiketoimintaa ja kasvua meille tärkeällä alalla, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.

Arviomuistiossa tarkastellaan ralliautojen kansallisen rekisteröinnin toteutusmahdollisuuksia. Suomessa valmistetaan kansainväliseen kilpailukäyttöön tarkoitettuja ralliautoja, mutta näille ajoneuvoille ei tällä hetkellä ole erillisiä kotimaisia hyväksyntä- ja rekisteröintimenettelyjä. Siksi ralliautojen yksilöinti, hyväksyntä ja rekisteröinti toteutetaan pääosin ulkomailla. Vaikka kotimainen sääntely jo nykyisellään mahdollistaa ralliautojen valmistuksen, viennin ja kilpailukäytön, Suomessa tehty rekisteröinti voisi vähentää valmistajien riippuvuutta ulkomaisista järjestelmistä ja helpottaa ajoneuvojen vientiä ulkomaille.

Arviomuistiossa tarkastellaan mahdollisuutta luoda kokonaan uusi kansallinen järjestelmä kilpailukäyttöön tarkoitetuille ralliautoille. Kilpailuajoneuvojen hyväksyntä- ja rekisteröintijärjestelmä voisi vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisesti merkittävänä kilpailuajoneuvojen valmistusmaana. Järjestelmän toteuttaminen edellyttäisi sääntelyä, tietojärjestelmämuutoksia sekä uusia viranomaismenettelyjä ja valvontatehtäviä.

Arviomuistiossa tarkastellaan myös mahdollisuutta kehittää nykyistä ajoneuvolain mukaista vientirekisteröintiä. Menettelyssä kilpailuajoneuvo voitaisiin vientirekisteröidä, jolloin sille myönnettäisiin suomalainen rekisteritunnus ja vientikilvet. Kilpailukäyttöön tarkoitettu vientirekisteröinti voitaisiin myöntää esimerkiksi yhden kilpailukauden ajaksi. Vaihtoehto perustuisi olemassa oleviin viranomaismenettelyihin ja mahdollistaisi ajoneuvojen yksilöinnin ja rekisterikilven kansainväliseen kilpailu- ja vientitoimintaan.

Mitä seuraavaksi?

Lausunnon arviomuistiosta voi antaa osoitteessa Lausuntopalvelu.fi. Lausuntoaika päättyy 25.11.2026. Lausuntokierrokselta saatu palaute otetaan huomioon, kun arviomuistion valmistelu liikenne- ja viestintäministeriössä jatkuu.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Anu Aavamäki-Tortosa, p. 0295 342 260, anu.aavamaki-tortosa@gov.fi

]]>

Kellot talviaikaan ensi sunnuntaina 25. lokakuuta

liikenne- ja viestintäministeriö — Wed, 21 Oct 2026 11:30:00 GMT

Kelloja siirretään kaikissa EU:n jäsenmaissa samoina päivinä ja samalla kellonlyömällä. Samanaikaisuus on tärkeää esimerkiksi kansainvälisen juna- ja lentoliikenteen vuoksi. Kelloja siirretään aina maaliskuun ja lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Sunnuntain aamuyö on valittu siirtymisen ajankohdaksi siksi, että liikenne on silloin vähäisintä ja kellojen siirtely aiheuttaa vähiten haittaa.

Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi vuodesta 1981 lähtien. Kesä- ja talviaikaan siirtyminen on yhtenäinen käytäntö Euroopan unionissa.

Euroopan komissio selvittää kellojen siirron vaikutuksia, Suomi kannattaa siirrosta luopumista

Kestävästä liikenteestä ja matkailusta vastaava komissaari Apóstolos Tzitzikostas käynnisti helmikuussa 2026 arviointityön, jossa selvitetään kellojen siirron EU-laajuisia vaikutuksia. Selvitys on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämän jälkeen komissio arvioi jatkotoimia.

Kellojen siirtämisestä säädetään EU-tasolla kesäaikadirektiivissä. Niin kauan kuin direktiivi on voimassa, mikään jäsenvaltio ei voi luopua kellojen siirrosta kansallisella päätöksellä. Luopuminen kellojen siirrosta edellyttää kesäaikadirektiivin kumoamista, josta päättävät EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti yhdessä.

Euroopan komissio ehdotti jo vuonna 2018, että EU:ssa luovuttaisiin kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellojen siirrosta ja kumottaisiin kesäaikadirektiivi. Komission ehdotuksen alkuperäinen tavoiteaikataulu ei kuitenkaan ole toteutunut.

Euroopan parlamentti äänesti keväällä 2019 kellojen siirron lopettamisen puolesta. Ehdotus kuitenkin odottaa edelleen EU:n neuvoston käsittelyä, sillä kaikki jäsenmaat eivät ole muodostaneet asiasta kantaansa. Suomi kannattaa kellojen siirrosta luopumista.

Lisätietoja

johdon strateginen neuvonantaja Mikael Nyberg, p. 0295 342 474, mikael.nyberg@gov.fi

]]>

Selvitys kilpailumanipulaation torjunnasta valmistunut

oikeusministeriö — Wed, 21 Oct 2026 11:06:00 GMT

Kilpailumanipulaatiossa urheilukilpailun luonnolliseen kulkuun puututaan hyötymistarkoituksessa. Kilpailumanipulaation torjunta on nyt erityisen ajankohtaista, sillä rahapeliuudistus tulee voimaan ensi heinäkuussa ja Suomen vedonlyöntimarkkinoille tulee uusia toimijoita.

Rikosoikeuden professorien Kimmo Nuotion ja Sakari Melanderin tekemässä selvityksessä arvioidaan voimassa olevien rangaistussäännösten soveltuvuutta kilpailumanipulaatiotekoihin sekä sitä, miten kilpailumanipulaation rikosoikeudellista sääntelyä ja muita torjuntatoimia tulisi kehittää. Erityisesti tarkastellaan, mitä lakimuutoksia Euroopan neuvoston niin sanotun Macolinin yleissopimuksen ratifiointi Suomessa edellyttäisi. Yleissopimuksella pyritään torjumaan urheilukilpailujen manipulointia viranomaisten, urheilujärjestöjen ja vedonlyöntisektorin yhteistyöllä. Selvitys toteuttaa osaltaan myös korruptionvastaisen strategian toimenpideohjelmaa.

Selvityksen mukaan kilpailumanipulaatiota koskevia erilliskriminalisointeja ei Suomessa ole, mutta näihin tilanteisiin voidaan soveltaa esimerkiksi petosta tai lahjontaa elinkeinotoiminnassa koskevaa rikossäännöstä. Erillisäännös voisi helpottaa kilpailumanipulaation tunnistamista rikoksena ja viime kädessä rikosvastuun toteuttamista. Rikoslain täsmentäminen voisi osaltaan ehkäistä myös urheilijoiden painostamista ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa on omaksuttu erilliskriminalisointeja.

Selvityksessä todetaan, että kilpailumanipulaation torjuminen edellyttää monien toimijoiden hyvää ja onnistu¬nutta yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Suomessa kansallisia torjuntatoimia koordinoi Suomen Urheilun eettisen Keskuksen (SUEK) alainen kilpailumanipulaation vastainen toimintaryhmä.

Selvitys antaa pohjaa torjunnan tehostamiseen

– On selvää, että kilpailumanipulaation kriminalisoinnin ensivalmistelut on aloitettava jo tällä hallituskaudella. Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vaikutusmahdollisuuksia ja sen kiinnostusta Suomen vedonlyöntimarkkinoihin on torjuttava kaikin keinoin, sanoo oikeusministeri Leena Meri.

– Kilpailumanipulaatiota on torjuttava ja kitkettävä päättäväisin toimin urheilusta yhteistyössä urheiluyhteisön kanssa. Urheilupetoksen kriminalisointi on tarpeen, ja tämä selvitys antaa hyvän pohjan jatkotoimille. Selvitys tukee Macolinin sopimuksen ratifiointia, jolla Suomena liitymme kilpailumanipulaation torjunnan eurooppalaiseen ytimeen. Urheiluun kuuluu reilu peli ja kaikki vilpillinen toiminta on väärin urheilijoita, kannattajia ja taustajoukkoja kohtaan, sanoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Sini Nieminen, oikeusministeriö, p. 0295 150 323, etunimi.sukunimi@gov.fi
kulttuuriasiainneuvos Satu Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 102, etunimi.sukunimi@gov.fi
ministeri Poutalan erityisavustaja Toni Ahva, puh. 0295 330 036, etunimi.sukunimi@gov.fi
rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio, p. 050 415 6569, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Selvitys kilpailumanipulaation rangaistavuudesta ja torjunnasta Suomessa

]]>

Kerro näkemyksesi julkisten hankintojen tuottavuuden ja vaikuttavuuden kansallisesta ohjaamisesta ja strategisesta kehittämisestä

valtiovarainministeriö — Wed, 21 Oct 2026 08:18:00 GMT

Selvityksessä on tarkasteltu julkisten hankintojen kansallisen kehittämistoiminnan nykytilaa Suomessa, toimintamalleja EU-jäsenvaltioissa sekä skenaarioita kehittämistoiminnan järjestämiseksi Suomessa. Selvityksen lähtökohtana on tarve vahvistaa julkisten varojen käytön tuottavuutta, vaikuttavuutta ja pitkäjänteisyyttä tilanteessa, jossa julkiseen talouteen kohdistuvat paineet ovat kasvaneet. Suomessa julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain noin 40 miljardia euroa.

Julkisten hankintojen kehittämisen tulisi olla valtion perustoimintaa

Suomessa julkisia hankintoja on kehitetty useissa erilaisissa hankkeissa, viimeisimpänä Hankinta-Suomi-ohjelmassa. Ohjelman toinen kausi päättyy vuoden 2027 lopussa.

Selvityksen perusteella jatkovalmistelussa tulisi tarkastella erityisesti

miten kehittämistehtävä vakiinnutetaan osaksi valtion perustoimintaa
miten rahoitus ja ohjaus voidaan järjestää pitkäjänteisesti ja vaikuttavasti
miten asiakaslähtöisyyttä ja palveluiden löydettävyyttä voidaan parantaa.

Keskeistä olisi turvata toiminnan jatkuvuus, selkeyttää vastuita ja ohjausta sekä varmistaa, että resurssit voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti.

Lausuntokierros käynnissä

Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja siitä, miten julkisten hankintojen tuottavuuden ja vaikuttavuuden kansallinen ohjaaminen ja strateginen kehittäminen tulisi Suomessa järjestää. Lausuntoaika päättyy perjantaina 20. marraskuuta.

Lisätietoja:
finanssineuvos Tarja Sinivuori-Boldt, puh. 02955 30433, tarja.sinivuori-boldt@gov.fi

]]>

Uusi raportti antaa ehdotuksia kriittistä infrastruktuuria koskevan tiedon suojaamiseksi muuttuneessa turvallisuustilanteessa

valtiovarainministeriö — Wed, 21 Oct 2026 08:00:00 GMT

Loppuraportti on osa kriittisen infrastruktuurin tietojen avoimuutta selvittäneen hallitusohjelmahankkeen työtä. Sen päätavoitteena on ollut tunnistaa kansallisen turvallisuuden kannalta merkitykselliseen kriittiseen infrastruktuuriin liittyvä avoin tieto ja muodostaa ajantasainen tilannekuva tämän tiedon käsittelystä.

Aiemmin tänä vuonna hanke valmisteli oppaan viranomaisille ja muille yhteiskunnan toimijoille turvallisuuslähtöiseen tiedonhallintaan ja kriittistä infrastruktuuria koskevan tiedon suojaamiseen. Opas tukee hallinnon ja yksityisen sektorin toimijoita käytännön työssä. Hanke on jatkoa paikkatiedon kansalliselle riskiarviolle, joka valmistui toukokuussa 2024.

“Euroopan turvallisuus on muuttunut merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan ja lisääntyneen hybridivaikuttamisen myötä. Tämä turvallisuusympäristön muutos on lisännyt tarvetta arvioida kriittistä infrastruktuuria koskevan avoimen ja julkisesti saatavilla olevan tiedon riskejä nykyistä systemaattisemmin. Nyt julkaistu loppuraportti sekä aiemmin julkaistu opas antavat hyviä työkaluja kriittistä infrastruktuuria koskevan tiedon suojaamiseen. Opas on jo esimerkiksi kuntien käytettävissä, ja valtiovarainministeriö käy vastuutahojen kanssa keskustelua raportin ehdotusten edistämistä julkisella sektorilla ”, sanoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Raportin mukaan hallinto on jo reagoinut toimintaympäristön muutokseen. Monissa organisaatioissa tietojen julkaisemista on arvioitu uudelleen, tietoja on poistettu avoimista palveluista, julkaistavia aineistoja on karsittu tai karkeutettu ja tietojen luovuttamiseen liittyviä menettelyjä on tarkasteltu aiempaa turvallisuuslähtöisemmin.

Loppuraportti antaa useita ehdotuksia yhteistyön kehittämiseksi ja tiedon paremmaksi suojaamiseksi

Alla on lueteltu loppuraportin keskeisiä päätelmiä nykytilasta ja poimintoja työryhmän toimenpide-ehdotuksista:

Julkisuuslain uudistuksessa tulisi arvioida salassapitosäännösten riittävyys kriittistä infrastruktuuria koskevan tiedon suojaamisessa sekä keinot huomioida tietojen kasautumisvaikutukset ja massaluonteiset tai automatisoidut tietopyynnöt.
Tiedonhallintalain jälkiarvioinnissa tulisi tarkastella avoimeen tietoon liittyvää riskienhallintaa nykyistä laajemmin kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.
Avoimen tiedon riskit tulisi arvioida systemaattisemmin lainsäädäntö- ja tietojärjestelmähankkeissa, erityisesti silloin kun tietoja kootaan laajoihin yhteiskäyttöisiin järjestelmiin.
Avoimen tiedon riskienhallintaa ja osaamista tulisi vahvistaa arvioimalla viranomaisten vaikutusmahdollisuuksia kolmansien osapuolten palveluihin sekä kehittämällä turvallisuuslähtöistä tiedonhallinnan osaamista julkisessa hallinnossa.

Työryhmä on luonut myös ehdotuksen turvallisuuslähtöisen tiedonhallinnan koordinaatiomalliksi. Siinä ehdotetaan, että kriittistä infrastruktuuria koskevista keskeisistä hankkeista ja aloitteista tulisi ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa. Lisäksi niitä tulisi yhteensovittaa nykyistä systemaattisemmin sekä virkavalmistelussa että poliittisessa ohjauksessa.

Työryhmä katsoo, että kansallisten suositusten lisäksi tarvittaisiin myös ministeriöiden välistä tiedonhallinnan ohjausyhteistyötä, jolla tuetaan suositusten ja voimassa olevaan sääntelyyn perustuvien velvoitteiden toimeenpanoa eri hallinnonaloilla.

Valtiovarainministeriön johdolla tullaan jakamaan tietoa hankkeen tuotoksista toimijoiden käyttöön ja viestimään tarpeesta kiinnittää huomiota turvallisuuslähtöiseen tiedonhallintaan. Toimenpide-ehdotusten osalta keskustelu jatkuu vastuullisten organisaatioiden kanssa syksyn aikana.

Lisätietoja:
Yksikön päällikkö, lainsäädäntöneuvos Maarit Huotari, puh. 0295 530 518, maarit.huotari(at)gov.fi

]]>

Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelua

valtioneuvoston kanslia — Wed, 21 Oct 2026 07:59:00 GMT

Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRPP, National and Regional Partnership Plan) rakenne ja rahoituksen kohdentaminen valmistellaan yhtenä koordinoituna kokonaisuutena. Tavoitteena on kohdentaa rahoitus aiempaa selkeämmin valittuihin painopisteisiin, yksinkertaistaa rahanjaon rakenteita sekä tehdä rahoituksesta joustavampaa muun muassa aiempaa suurempien rahoitettavien kokonaisuuksien kautta.

Suunnitelman valmistelussa otetaan huomioon NRP-asetukseen sisältyvät temaattiset painotukset (43 % ilmastotavoite, 14 % sosiaalinen tavoite, 10 % maaseututavoite) sekä jätetään mahdollisuus suunnitteilla olevien joustojen hyödyntämiseen.

Suunnitelma jakautuisi viiteen eri teemalukuun. Näissä teemaluvuissa esitetään kansalliset ja alueelliset uudistukset sekä investoinnit, investointikokonaisuudet ja muut toimet:

• puhdas siirtymä (energia ja ilmasto), ympäristö ja saavutettavuus
• maa- ja kalatalous
• TKI, osaaminen ja pk-yritykset
• turvallisuus, puolustus ja muuttoliike
• nuoret, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, työllisyys, hyvinvointi ja oikeus.

Jokaiseen teemalukuun sisällytetään tarvittaessa alalukuja ja alueellisia toimia. Horisontaaliset teemat (esim. kilpailukyky ja digitalisaatio) näkyvät alaluvuissa. Alueiden ja maaseudun (ml. saariston) sekä kaupunkien kehittämisen toimet kootaan teemaluvuista lisäksi liitteeseen.

NRP-rahoitus kohdistetaan rajattuun määrään kohteita, pääsääntöisesti muutamaan isoon, vaikuttavaan kulmakivitoimeen. Kulmakivitoimia voisivat olla esimerkiksi keskeiset ja laajat kansalliset ja/tai alueelliset investoinnit, uudistus- ja investointikokonaisuudet sekä muiden toimien kokonaisuudet. Suomelle kohdennettavan rahoituksen käyttö suunnitellaan yhdessä kansallisten julkisten varojen käytön kanssa. Valtioneuvoston tavoitteena on, että niin kestävä kaupunkikehittäminen kuin maaseudun ja alueiden kehittämistoimetkin turvattaisiin, synergiaetuja hyödyntäen.

Kumppanuussuunnitelmaa valmistellaan laajassa yhteystyössä

Suunnitelma valmistellaan laajassa yhteistyössä, jossa ovat tasapuolisesti ja laajasti edustettuina kaikki keskeiset toimijat, kuten alue- ja paikallistason viranomaiset ja järjestöt sekä keskeiset talouselämää ja kansalaisyhteiskuntaa edustavat toimijat ja järjestöt. Seuraavaksi asetetaan alatyöryhmiä eli teemaryhmiä, joissa valmistellaan suunnitelman teemalukujen sisältöä. Kumppanit osallistuvat myös teemaryhmien työhön.

Tavoitteena on laatia luonnos Suomen kansalliseksi ja alueelliseksi kumppanuussuunnitelmaksi sekä hallintorakenteeksi keväällä 2027. Valmiin suunnitelman hyväksyy valtioneuvosto. Euroopan unionissa käydään neuvotteluja EU:n tulevasta, pitkän aikavälin budjetista eli monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2028–2034. Ottaen huomioon, että MFF-neuvottelut ovat vielä kesken, kehyksen kokonaistasoon ja muihin Suomen saantojen kannalta olennaisiin asioihin kuten NRP-suunnitelman kokoon liittyy huomattavaa epävarmuutta.

Lisätietoja:

Marketta Henriksson, EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön päällikkö, valmisteluryhmän puheenjohtaja, puh. 0295 530 441

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Suomen turvallisuus ja kriisinkestävyys edellyttävät ennakoivaa varautumista

sisäministeriö — Wed, 21 Oct 2026 06:21:00 GMT

Turvallisuutta vaarantavat uhat ovat yhä vakavampia, monimuotoisempia ja kansainvälisempiä. Kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset vaikuttavat voimakkaasti Suomen sisäiseen ja kansalliseen turvallisuuteen.

– Turvallisuudesta ja yhteiskunnan varautumisesta huolehtiminen on valinta. Sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen on valtion tärkeimpiä tehtäviä ja kansalaisten luottamuksen edellytys. Yhteiskunnan turvallisuus mahdollistaa viime kädessä kasvun ja tekee Suomesta vakaan investointiympäristön, sanoo kansliapäällikkö Matti Sarasmaa.

Varautumista on vahvistettava kaikilla yhteiskunnan tasoilla

Virkapuheenvuorossa korostetaan ennakoivan varautumisen merkitystä yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Väestön varoittaminen ja suojaaminen, kriittisen infrastruktuurin turvaaminen sekä kyky ylläpitää elintärkeitä toimintoja ovat yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden perusedellytyksiä. Myös kansalaisten valmiuksia varautua häiriötilanteisiin on vahvistettava lisäämällä viestintää kansalaisvelvollisuuksista ja omatoimisen varautumisen keinoista.

Rajat ylittävää rikollisuutta ja välineellistettyä maahantuloa on torjuttava ylläpitämällä vahvaa rajaturvallisuutta kaikilla rajoilla ja varmistamalla häiriötön meriturvallisuus. Muuttuva turvallisuusympäristö edellyttää, että lainsäädäntö ja viranomaisten toimivaltuudet pysyvät uhkien tasolla. Tiedustelu-, tilannekuva- ja analyysitoiminnalla on keskeinen rooli päätöksenteon ja viranomaistoiminnan tukena.

Rikollisuuden muutokseen ja alueiden eriytymiseen on vastattava

Virkapuheenvuorossa ilmaistaan vahva huoli kaupunkien sisäisestä eriytymisestä. Rikollisuus, järjestyshäiriöt ja onnettomuudet keskittyvät yhä vahvemmin kaupunkeihin ja sosioekonomisesti haavoittuviin asuinalueisiin. Kehitys luo kasvualustaa syrjäytymiselle, nuoriso- ja jengirikollisuudelle sekä väkivaltaiselle radikalisoitumiselle.

Poliisin kykyä tunnistaa, estää ja torjua vakavaa rikollisuutta on vahvistettava sekä verkossa että fyysisessä ympäristössä. Rikollinen toiminta on siirtynyt yhä enemmän verkkoon, ja tekoäly sekä muut uudet teknologiat nopeuttavat kehitystä.
Alueiden väliset erot edellyttävät samalla ratkaisuja, joilla riittävät arjen turvallisuuden palvelut ja avunsaanti turvataan. Hyvinvointialueiden ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää on kehitettävä pelastustoimen näkökulmasta, jotta kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti kyetään vastaamaan äkillisiin uhkiin ja tarpeisiin nykyistä joustavammin. Järjestämisvastuullisten alueiden määrää on tarkasteltava, ja samassa yhteydessä on selvitettävä pelastustoimen valtiollistaminen.

Ennakoivaa johtamista ja kehittämistä yli vaalikausien

Vahva sisäinen turvallisuus ja varautuminen edellyttävät pitkäjänteistä kehittämistä yli vaalikausien. Investoinnit viranomaisten suorituskykyyn on turvattava yli vaalikausien ulottuvalla parlamentaarisella ohjelmalla, millä taataan toiminnan pitkäaikainen suunnittelu.

Tekoäly, data, automaatio ja digitalisaatio tarjoavat mahdollisuuksia vahvistaa viranomaisten tuottavuutta ja suorituskykyä. Samalla investoinnit esimerkiksi tietojärjestelmiin, rajainfrastruktuuriin ja kalustoon edellyttävät useiden vuosien suunnitelmallisuutta ja vakaata rahoituspohjaa. Sisäisen turvallisuuden palvelut ja viranomaisten suorituskyky turvataan hallitulla uudistumisella, rakenteiden kehittämisellä ja teknologian hyödyntämisellä.

Sujuvat ja toimintavarmat maahanmuuton prosessit ovat osa sekä turvallisuutta että kasvua. Virkapuheenvuorossa painotetaan maahanmuuton lupaprosessien, lainsäädännön ja tietojärjestelmien kehittämistä kokonaisuutena sekä johdonmukaisen ja pitkäjänteisen palautuspolitiikan vahvistamista.

Lisätietoja:
kansliapäällikkö Matti Sarasmaan haastattelupyynnöt: media.sm@gov.fi

]]>

Pääministeri Orpo: EU:n uusi arktinen strategia on vahva tulos Suomelle

valtioneuvoston kanslia — Wed, 21 Oct 2026 05:10:00 GMT

”Arktinen alue on osa Eurooppaa ja Euroopan unionia. EU on arktinen toimija, ja sen pitää myös toimia sen mukaisesti. Olen tehnyt paljon työtä sen eteen, että pohjoisen merkitys ymmärretään Euroopassa. Uusi strategia on erittäin hyvä tulos Suomelle”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.

Suomi on aktiivisesti edistänyt arktisen alueen nostamista EU:n strategisten painopisteiden joukkoon. Syyskuussa Rovaniemellä järjestetty Euroopan arktinen huippukokous vahvisti yhteistä näkemystä alueen merkityksestä. Uusi strategia rakentaa tämän työn varaan ja luo pohjaa tiiviimmälle yhteistyölle EU:n ja sen arktisten kumppanien kesken.

Suomelle keskeisiä painotuksia ovat eurooppalaisen jäänmurtajakapasiteetin vahvistaminen, kriittisten mineraalien kestävä hyödyntäminen sekä pohjoisten liikenneyhteyksien kehittäminen. Ne vahvistavat Euroopan turvallisuutta, huoltovarmuutta ja kilpailukykyä sekä avaavat suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia. Myös satelliittiteknologian hyödyntäminen arktisen tilannekuvan ja yhteyksien parantamisessa tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle.

Pohjoisten liikenneyhteyksien kehittäminen vahvistaa sekä taloudellista toimintaa ja huoltovarmuutta että sotilaallista liikkuvuutta. Suomelle tärkeitä ovat Oulun ja Luulajan välinen TEN-T-yhteys, pohjoiset itä–länsiyhteydet sekä Rail Nordica -hanke, jolla Suomen rataverkkoa kytketään eurooppalaiseen raideleveyteen. Strategia linjaa Rail Nordican toteutuksen vauhdittamisesta.

”Pohjoisen yhteydet ovat koko Euroopan turvallisuuden ja kilpailukyvyn asia. Tarvitsemme toimivia raideyhteyksiä, jäänmurtajia ja turvallisia tietoliikenneyhteyksiä. Suomella on paljon annettavaa. Nyt strategia on vietävä käytäntöön hankkeina ja investointeina, jotka tuovat myös kasvua ja työpaikkoja Suomeen”, Orpo toteaa.

Strategia vahvistaa myös EU:n roolia arktisen alueen turvallisuudessa. Keskeisiä toimia ovat arktisiin oloihin soveltuvien strategisten kykyjen kehittäminen, EU:n ja Naton yhteistyön tiivistäminen sekä kriittisen infrastruktuurin suojaaminen. Yhteinen tilannekuva ja tiedonvaihto kumppanimaiden kesken parantavat valmiutta tunnistaa uhkia ja vastata niihin. Strategia avaa Suomelle mahdollisuuksia myös avaruus- ja satelliittiteknologiassa.

Orpo korostaa, että arktista aluetta kehitetään yhdessä alueen asukkaiden kanssa, ympäristöä ja alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioittaen. Vahva ja elinvoimainen pohjoinen on koko Euroopan etu.

Lisätietoja: pääministerin Eurooppa-asioiden neuvonantaja Tuomas Tikkanen p. 040 523 5768, EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki p. 0295 160 431, valtioneuvoston kanslia

]]>

Ricardo Cavadas Kaipainen pääministeri Orpon erityisavustajaksi

valtioneuvoston kanslia — Tue, 20 Oct 2026 12:50:00 GMT

Cavadas Kaipainen aloitti tehtävässään 19.10.2026. Hän siirtyi pääministeri Orpon esikuntaan Metsä Groupin Pohjoismaiden yhteiskuntasuhdejohtajan tehtävästä. Aiemmin hän on toiminut muun muassa liiketoimintajohtajana viestintätoimisto Pohjoisranta Burson-Marstellerissa, Helsinki EU Officen päällikkönä Brysselissä sekä avustajana eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa. Lisäksi hän on työskennellyt Kokoomuksen toimihenkilönä Varsinais-Suomessa.

Cavadas Kaipainen on koulutukseltaan filosofian maisteri Turun yliopistosta.

Lisätietoja: erityisavustaja Ricardo Cavadas Kaipainen, p. 050 356 5336

]]>

Budjettipäälliköksi haki 8 henkilöä

valtiovarainministeriö — Tue, 20 Oct 2026 12:21:00 GMT

Virkaa hakivat seuraavat henkilöt:

Yrjö Kokko
Peter Marks
Mika Niemelä
Ilpo Nurminen
Heidi Ruohola
Madeleine Rönnqvist
Krista Suomalainen
Seppo Vartio.

Budjettiosaston toimialaan kuuluvat keskeisinä asiat, jotka koskevat finanssipolitiikkaa, kehysmenettelyä ja valtion talousarviota, valtion taloushallintoa sekä maksupolitiikkaa.

Osastopäällikkö johtaa budjettiosaston toimintaa siten, että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti, seuraa toimialansa kehitystä ja kehittää osaston toimintaa. Lisäksi osastopäällikkö huolehtii osaston henkilöstön kehittämisestä ja siitä, että osastolle kuuluvien tehtävien suorittamiselle on riittävät edellytykset.

Lisätietoja:
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen, puh. 02955 30247, juha.majanen(at)gov.fi

]]>

Työministeri Marttinen käynnistää selvityksen tekoälyn vaikutuksista työelämään – selvityshenkilöinä Mika Maliranta, Maija Hovila ja Teemu Roos

työ- ja elinkeinoministeriö — Tue, 20 Oct 2026 09:29:00 GMT

”Tekoäly ja sen nopea kehitys ovat jo muuttaneet työn tekemistä, organisointia ja työmarkkinoiden toimintaa. Tekoälyn yhä laajempi käyttö tulee vaikuttamaan eri tavalla eri ammatteihin ja työntekijöihin. Uhkakuvien luomisen sijaan meidän tulee toimia ja löytää yhdessä parhaat keinot hyödyntää tekoälyä, varautua työelämän muutoksiin ja hallita sen vaikutuksia”, työministeri Marttinen sanoo.

Työministeri on nimennyt selvityshenkilöiksi johtava tekoälystrategi Maija Hovilan Futuricesta, tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roosin Helsingin yliopistosta ja Työn ja talouden tutkimus Laboren johtaja, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Mika Malirannan.

Selvitys arvioi vaikutuksia työelämään ja osaamistarpeisiin eri aloilla

Selvitystyön tavoitteena on

arvioida tekoälyn keskeisiä vaikutuksia suomalaiseen työelämään, työmarkkinoihin ja osaamistarpeisiin
tunnistaa Suomen kansalliset vahvuudet, mahdollisuudet ja riskit
koostaa suositukset toimenpiteistä, joita muutokseen sopeutuminen ja sen hallinta edellyttävät.

Tekoäly voi lisätä työn tuottavuutta ja parantaa sen laatua. Tämä vahvistaisi Suomen kilpailukykyä ja talouskasvua. Samalla tekoäly voi kuitenkin muuttaa osaamistarpeita nopeasti. Epävarmuus voi kasvaa aloilla, joilla suuri osa työtehtävistä on mahdollista automatisoida.

Selvityksen toimenpiteiden tulee varmistaa työvoiman riittävä osaaminen ja sopeutumiskyky tekoälyn murroksessa. Tarkoituksena on löytää keinoja tukea työntekijöitä muuttuvissa työtehtävissä ja ammateissa.

”Odotan selvityshenkilöiltä kokonaisvaltaista näkemystä tekoälyn vaikutuksista, mahdollisuuksista ja haasteista työmarkkinoilla. Meidän täytyy pitää suomalaiset mukana tässä tekoälymurroksessa ja nyt haemme konkreettisia keinoja siihen, miten tämä varmistetaan”, työministeri Marttinen kertoo.

Selvitys julkaistaan maaliskuun 2027 alussa.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Teresa Salminen, p. 0295 047 318 (kysymykset ministerille)

]]>

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja rakennusten vesilaitteistojen rakennustuotteita koskevista asetusmuutoksista

ympäristöministeriö — Mon, 19 Oct 2026 12:06:00 GMT

Säädöshanke liittyy EU:n juomavesidirektiivin (EU 2020/2184) toimeenpanoon. Talousveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien ja tuotteiden hygieenisistä vaatimuksista säädetään jatkossa sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädännössä. Tällä hetkellä voimassa olevat ympäristöministeriön asetukset sisältävät myös hygieniaa koskevat vaatimukset kelpoisuudesta talousveden johtamiseen, jotka päällekkäisinä säännöksinä on kumottava.

Uusissa vesilaitteistoasennuksissa käytettävien tuotteiden on täytettävä viimeistään vuoden 2032 lopussa EU:n yhdenmukaiset vähimmäisvaatimukset, joiden tavoitteena on torjua tuotteista veteen siirtyviä epäpuhtauksia ja siten vahvistaa ihmisten terveyden suojelua koko Euroopassa.

Nykyisin käytössä olevia talousveden kanssa kosketuksissa olevia rakennustuotteita, joilla on kansallinen vaatimustenmukaisuustodistus voimassa 31.12.2026, voidaan käyttää vesilaitteistoasennuksissa koko siirtymäkauden ajan, eli vuoden 2032 loppuun asti. Tämän jälkeen markkinoille voi saattaa ja vesilaitteistoasennuksissa käyttää ainoastaan EU-sääntelyn mukaisia tuotteita. Tästä siirtymäajasta ja sen soveltamisesta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella talousveden ja lämpimän käyttöveden kanssa kosketuksissa olevien tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten ilmoittamisesta ja tuotteen hygieenisistä vähimmäisvaatimuksista käytettäväksi vesilaitteistoasennuksissa (1236/2025).

Asetukset annettaisiin loppuvuodesta 2026, ja ne tulisivat voimaan 1.1.2027. Tämän jälkeen myönnettävät uudet tyyppihyväksynnät eivät enää sisällä hygieniaa koskevien vaatimusten osoittamista.

Lausuntopyyntö: Ympäristöministeriön asetusmuutokset rakennusten vesilaitteistoissa käytettävien rakennustuotteiden olennaisia teknisiä vaatimuksia ja tyyppihyväksyntöjä koskien (lausuntopalvelu.fi)

Lisätietoja

Tomi Marjamäki
Erityisasiantuntija
puh. 0295 250 027
etunimi.sukunimi@gov.fi

Kirsi White
Hallitussihteeri
puh. 0295 250 264
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Puolustusministeri Häkkänen päätti Yhdysvaltojen merijalkaväen osallistumisesta meritilannekuvan täydentämiseen Lounais-Suomessa ja Saaristomerellä

puolustusministeriö — Mon, 19 Oct 2026 10:44:00 GMT

”Yhdysvaltojen merijalkaväen noin joukkueen vahvuisen osaston tulo Suomeen ja osaksi Naton Baltic Sentry –toimintoa vahvistaa Suomen ja Itämeren alueen turvallisuutta. Yhteistoiminta on jatkoa aktiiviselle kansainväliselle harjoitustoiminnalle liittolaistemme kanssa", puolustusministeri Häkkänen sanoo.

"Samankaltaista yhteistoimintaa on toteutettu hyvin tuloksin keväällä 2025. Yhdysvaltojen merijalkaväen osaaminen ja sen järjestelmät soveltuvat erinomaisesti Suomen meritilannekuvan täydentämiseen ja merivalvonnan tukemiseen."

Osastoa käytetään Naton eVA Baltic Sentryn rauhanajan toiminnassa vahventamaan meritilannekuvaa Itämerellä. Lisätyn sotilaallisen läsnäolon tarkoituksena on osoittaa liittokunnan kykyä ennaltaehkäistä ja estää kriittiseen merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvia uhkia sekä tehostaa tilannekuvan keräämistä.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Timo Ristimäki, puh. +358 295 14 0224.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen työvierailulle Uuteen-Seelantiin, Australiaan ja Japaniin

puolustusministeriö — Mon, 19 Oct 2026 10:26:00 GMT

Uudessa-Seelannissa puolustusministeri Häkkänen tapaa maan hallinnon johtoa sekä puolustusvoimien komentaja Tony Daviesin. Keskustelujen aiheina ovat mm. kokonaisturvallisuuteen sekä resilienssiin liittyvät asiakokonaisuudet.

Australiassa puolustusministeri Häkkänen tapaa maan puolustusministerin Richard Marlesin sekä puolustusvoimien komentajan amiraali Mark Hammondin. Tapaamisissa on määrä keskustella maiden välisestä puolustusyhteistyöstä, materiaaliyhteistyöstä, kokonaisturvallisuudesta sekä hybridiuhista.

Japanissa puolustusministeri Häkkänen tapaa puolustusministeri Shinjirō Koizumin sekä ulkoministeri Toshimitsu Motegin. Keskustelujen aiheita ovat puolustusyhteistyön kehittäminen, materiaaliyhteistyö sekä ajankohtainen turvallisuustilanne.

Puolustusministeri Häkkäsen työvierailujen tavoitteena on kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen sekä puolustus- ja teknologiayhteistyön kehittäminen.
”Vahvistamme suhteita indopasifisiin kumppaneihin. Näemme paljon mahdollisuuksia myös puolustusmateriaaliyhteistyön tiivistämisessä”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

”Jaamme tilannekuvan indopasifisen alueen ja Euroopan turvallisuusympäristöjen osalta. Tämä luo hyvän perustan yhteistyön syventämiselle”, puolustusministeri Häkkänen toteaa.

Lisätietoa puolustusministerin työvierailuista sekä ministerille osoitetut haastattelupyynnöt: Erityisavustaja Dani Niskanen, puh. +358 41 544 4967.

]]>

Kotiopetuksen nykytilaa selvitettiin

opetus- ja kulttuuriministeriö — Mon, 19 Oct 2026 10:00:00 GMT

Kotiopetukseen siirrytään esimerkiksi lapsen hyvinvointiin tai terveyteen liittyvistä tai uskonnollisista tai aatteellisista syistä. Nykyinen lainsäädäntö on melko väljä, mikä mahdollistaa joustavat ja yksilölliset ratkaisut sekä antaa huoltajille laajan vastuun opetuksen järjestämisestä. Samalla kotiopetus tukee perheiden valinnanvapautta ja mahdollisuutta järjestää opetus lapsen tarpeiden mukaisesti.

Toisaalta kotiopetukseen liittyy merkittäviä yhdenvertaisuuskysymyksiä. Opetuksen laatu riippuu huoltajan osaamisesta ja resursseista. Kotiopetuksessa oppivelvollisella ei ole järjestetyssä opetuksessa olevien oppivelvollisten tavoin pääasiassa oikeutta esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuollon palveluihin, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, maksuttomiin oppimateriaaleihin tai kouluruokailuun.

Kotiopetukseen voi siirtyä huoltajan ilmoituksella ilman erillistä suunnitelmaa tai viranomaisen ennakollista arviointia. Oppivelvollisuuden valvonta kunnissa on osin vähäistä ja vaihtelevaa. Kotiopetuksessa oppivelvollista tavataankin kunnan puolesta hyvin harvoin verrattuna peruskouluissa oppivelvollisuuttaan suorittaviin - pääsääntöisesti vain kaksi kertaa lukuvuoden aikana.

Selvityksestä ilmenee, että nykyinen sääntely saattaa johtaa tilanteisiin, joissa oppilaiden sivistykselliset oikeudet eivät toteudu yhdenvertaisesti, minkä vuoksi valvonnan ja käytäntöjen yhtenäistämistä pidetään tarpeellisena.

– Kotiopetus voi olla perusteltu ratkaisu esimerkiksi terveydellisistä syistä. Yhteiskunnan tehtävä on kuitenkin varmistaa, että jokainen lapsi saa yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia ja hakeutua jatko-opintoihin. Jos näin ei kaikissa tilanteissa ole, meidän on uskallettava tarkastella myös nykyisiä käytäntöjä kriittisesti, sanoo ministeri Adlercreutz.

Selvityksessä esitetään vaihtoehtoja kotiopetuksen kehittämiseksi oppivelvollisten sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen turvaamiseksi. Selvitystä voidaan käyttää jatkopohdinnoissa tai esimerkiksi hallitusneuvotteluissa, mikäli kotiopetukseen liittyviä käytäntöjä halutaan uudistaa.

Kotiopetukseen siirtyminen voitaisiin tehdä luvanvaraiseksi ja sen valvontaa tehostaa siten, että oppivelvollinen voitaisiin tarvittaessa siirtää järjestettyyn opetukseen. Kotiopetus voitaisiin kieltää kokonaan koulupakon myötä, jolloin kaikki oppivelvolliset osallistuisivat järjestettyyn opetukseen. Kolmas vaihtoehto on, että nykyinen kotiopetuksen mahdollisuus voitaisiin säilyttää, mutta sen valvontaa yhdenmukaistetaan ja kehitetään valtakunnallisesti.

Kotiopetukseen osallistui Manner-Suomessa vuonna 2026 noin 0,2 prosenttia kaikista perusopetusikäisistä oppivelvollisista, yhteensä 1026 lasta. Määrä on vuosien 2018 ja 2026 välillä yli kolminkertaistunut.

Selvitys kotiopetuksen nykytilasta Manner-Suomessa

Lisätietoja:
Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson, puh. 02953 30079
Erityisasiantuntija Nuutti Rahikainen, puh. 02953 30118
Ministerin erityisavustaja Andreas Elfving, puh. 0295 330 043

]]>

Ruokastrategian toimeenpanoa vahvistava ruokaneuvosto on asetettu

maa- ja metsätalousministeriö — Mon, 19 Oct 2026 07:40:00 GMT

Ruokajärjestelmä on huoltovarmuuden perusta, joten se tarvitsee ministeriöiden välistä, poikkihallinnollista, seurantaa. Ruokaneuvosto tekee linjauksia laajoissa ja periaatteellisesti tärkeissä ruokajärjestelmää koskevissa kysymyksissä. Sen ydintehtävä on seurata ja edistää kansallisen ruokastrategian 2040 toimeenpanoa valtioneuvostossa ja virastoissa, sekä arvioida toimenpiteiden vaikutuksia ruoka-alan arvonlisän kasvuun. Ruokaneuvoston toiminta käynnistyy loppuvuodesta 2026.

”Olemme laatineet erittäin laajalla yhteistyöllä ruokastrategian, joka ulottuu vuoteen 2040 saakka. Ruokaneuvosto luo tälle työlle pysyvyyttä ja varmistaa strategian toimeenpanoa. Olen erittäin tyytyväinen, että kaikki hallinnonalat ovat mukana työssä, sillä ruokajärjestelmä ja sen kehitys on koko yhteiskunnan asia. Tärkeää on, että työryhmissä on sidosryhmien vahva ja aktiivinen edustus", toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Toimeenpanosuunnitelmaa tullaan edistämään neljällä ohjelmakokonaisuudella:

1. Arvonluonnin ja uudistuvan liiketoiminnan ohjelma
2. Ruoka-alan vientiohjelma
3. Kestävän ja omavaraisen ruuantuotannon ohjelma
4. Ruokakulttuurin ja terveellisen ruokavalion ohjelma

Ohjelmakokonaisuuksista vastaavien työryhmien kokoonpanoa ja toimintaa valmistellaan parhaillaan yhteistyössä kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -ohjausryhmän kanssa. Työryhmissä tulee olemaan laaja edustus eri sidosryhmien jäseniä.

Ruokaneuvoston puheenjohtajana toimii maa- ja metsätalousministeri ja sen jäsenet koostuvat ministeriöiden kansliapäälliköistä tai muusta ylimmästä virkajohdosta. Varapuheenjohtajaksi valitaan vuoroittain työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön tai ulkoministeriön hallinnonalan ruoka-alan asioista vastaava ministeri. Neuvostossa on edustettuina maa- ja metsätalousministeriön lisäksi seuraavat ministeriöt: opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö ja puolustusministeriö. Ruokaneuvoston toimikausi on neljä vuotta.

Lisätietoja

Erityisavustaja, Iina Jalkanen, p. 029 516 2167

Erityisasiantuntija, Elina Ovaskainen, p. 029 516 2180

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)gov.fi

]]>

Valtioneuvoston tutkimustoiminnan vuoden 2027 ensimmäinen tarjouskilpailu avattu

Valtioneuvoston tutkimustoiminta — Mon, 19 Oct 2026 07:00:00 GMT

Tarjouskilpailu on tarkoitettu korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja muille tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekeville organisaatioille, tai näiden muodostamille konsortioille. Päätökset tutkimustoiminnan hankinnoista tehdään mahdollisimman pian haun päättymisen jälkeen.

Hankintailmoitus, -ohjeet ja -asiakirjamallit sekä tietotarvekuvaukset löytyvät valtioneuvoston tutkimustoiminnan verkkosivuilta. Tarjous liitteineen jätetään sähköiseen asiointijärjestelmään.

Lisätietoja: taloussuunnittelija Juho Jokinen, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 096, etunimi.sukunimi(at)gov.fi

]]>

EU-jäsenyys maksoi viime vuonna Suomelle 70 euroa asukasta kohden

valtiovarainministeriö — Mon, 19 Oct 2026 06:32:00 GMT

Euroopan komissio on julkaissut tietoja unionin ja jäsenvaltioiden välisistä rahavirroista viime vuodelta.

Tulot kasvoivat

Komission mukaan Suomen tulot EU:lta kasvoivat viime vuonna 71 miljoonalla eurolla 1 702 miljoonaan euroon. Tämän lisäksi Suomi sai tuloja EU:n elpymisvälineestä yhteensä 679 miljoonaa euroa. EU:n jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,27 prosenttia (1,33 prosenttia toissa vuonna).

Suomen saamat tulot EU:n budjetista muodostuivat pääosin

maatalouden suorista tuista ja kehittämisestä (842 miljoonaa euroa eli 49 prosenttia Suomen saamista tuloista)
EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horisontti Eurooppa) rahoituksesta (217 miljoonaa euroa eli 13 prosenttia)
Euroopan aluekehitysrahastosta jaettavista tuista (114 miljoonaa euroa eli 7 prosenttia)
Euroopan sosiaalirahastosta jaettavista tuista (89 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia).

Maksut kasvoivat

Suomen maksut kansallisesta budjetista EU:lle kasvoivat 197 miljoonalla eurolla 2 220 miljoonaan euroon. Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,68 prosenttia (2 023 miljoonaa euroa ja 1,67 prosenttia toissa vuonna).

Tästä arvonlisäperusteisen maksun osuus oli 390 miljoonaa euroa, bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 600 miljoonaa euroa ja kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuvan maksun osuus 87 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomi maksoi 142 miljoonaa euroa siksi, että joillekin jäsenvaltioille on myönnetty maksukorjauksia.

Viime vuonna Suomi keräsi 189 miljoonaa euroa tulleja, joista 142 miljoonaa euroa tilitettiin suoraan unionille ja 47 miljoonaa euroa jäi valtion budjettiin kantopalkkiotuloina.

Suomen nettomaksu nousi hieman

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Suomen nettomaksu unionille oli viime vuonna 394 miljoonaa euroa. Nettomaksu kasvoi hieman toissa vuodesta, jolloin se oli 309 miljoonaa euroa.

Nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta. Luvut eivät kuitenkaan kerro kaikista EU-jäsenyyden hyödyistä, kuten avoimista sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta.

Asukasta kohden laskettuna Suomen nettomaksu nousi 55 eurosta 70 euroon. Bruttokansantuloon suhteutettuna nettomaksu nousi toissa vuoden 0,11 prosentin tasolta 0,14 prosentin tasolle.

Nettomaksu vaihtelee vuosittain

Komissio ei enää julkaise lukuja jäsenvaltioiden nettomaksuasemasta, mutta valtiovarainministeriö on laskenut vuotuiset nettomaksut komission laskentatavalla.

Vuotuinen nettomaksulaskelma on niin sanottu tasapainolaskelma, jossa jäsenvaltioiden yhteen laskettu nettomaksujen summa on nolla: se ei siten ole suoraan jäsenvaltion saamien tulojen ja menojen erotus. Nettomaksulaskelma ei sisällä unionin hallintomenoja, ja tulopuolella laskelma huomioi ainoastaan kansallisista budjeteista tulevat maksuosuudet (ei esimerkiksi tullituloja, jotka tilitetään suoraan unionille).

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät edellisen rahoituskehyskauden ohjelmien viimeisten maksatusten ajoittuminen eri vuosille sekä nykykauden ohjelmien käynnistyminen eri tahtiin jäsenmaiden välillä. Viime vuosi oli unionin seitsenvuotisen rahoituskehyskauden (2021–2027) viides.

Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n budjetin tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Näiden tulojen määrä saattaa vaihdella vuosittain huomattavasti.

Luxemburg suurin nettosaaja asukasta kohden, Saksa suurin nettomaksaja

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat pitkällä aikavälillä jäsenvaltioiden varallisuuseroja, vaikka niissä voi olla vaihtelua vuositasolla. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon (liitteen kuvio 1) olivat viime vuonna Saksa (0,32 prosenttia), Alankomaat (0,28 prosenttia) ja Ruotsi (0,21 prosenttia). Asukasmäärään suhteutettuna järjestys oli: Alankomaat (179 euroa asukasta kohden), Saksa (178 euroa) ja Ruotsi (121 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Latvia (2,70 prosenttia), Liettua (1,74 prosenttia) ja Romania (1,61 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna järjestys oli seuraava: Luxemburg (801 euroa asukasta kohden), Latvia (619 euroa) ja Liettua (495 euroa).

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Miika Grönholm, puh. 02955 30599, miika.gronholm(at)gov.fi
Erityisasiantuntija Miikka Paajavuori, puh. 02955 30551, miikka.paajavuori(at)gov.fi

]]>

Pääministeri Orpo Eurooppa-neuvostossa: Meidän velvollisuutemme on tukea Ukrainaa selviämään tulevasta talvesta

valtioneuvoston kanslia — Fri, 16 Oct 2026 16:30:00 GMT

Tukea Ukrainalle on kiireellisesti vahvistettava

Eurooppa-neuvosto käsitteli Venäjän Ukrainaa vastaan käymää hyökkäyssotaa, rauhanponnisteluja ja EU:n tuen jatkamista Ukrainalle. EU-johtajat keskustelivat Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa ja vahvistivat täyden ja horjumattoman tukensa Ukrainalle, joka on joutunut Venäjän yhä raaempien hyökkäysten kohteeksi.

”Meidän velvollisuutemme EU:na on varmistaa, että Ukraina selviää tulevasta talvesta. Tähän kuuluu se, että varmistamme Ukrainalle riittävän rahoituksen ensi vuodeksi”, painotti pääministeri Petteri Orpo.

Eurooppa-neuvosto korosti, että tavoitteena on vahvistaa Ukrainan ilma- ja ohjuspuolustusta, kriittisen infrastruktuurin ja energiajärjestelmän kestävyyttä sekä alueellista energiayhteistyötä. Venäjää vaaditaan hyväksymään välitön ja ehdoton tulitauko.

Taloudellista ja sotilaallista tukea jatketaan muun muassa edistämällä 90 miljardin euron tukilainan maksamista vuosille 2026–2027 ja vapauttamalla 6,6 miljardia euroa Euroopan rauhanrahastosta.

Tärkeä aihe kokouksessa on myös Ukrainan ja Moldovan eteneminen laajentumispolulla. Aiemmin viikolla saatiin avattua kaksi ns. neuvotteluklusteria. Keskeistä on saada kaksi jäljellä olevaa klusteria avattua mahdollisimman pian.

Pääministeri Orpo toi esiin Suomen vahvan tuen Ukrainalle myös kahdenvälisessä tapaamisessa presidentti Zelenskyin kanssa, jossa keskustelunaiheena oli Ukrainan ajankohtainen tilanne sekä kahdenvälinen yhteistyö.

EU-johtajat korostivat, että Venäjän toimintaan on vastattava

Euroopan puolustusta ja turvallisuutta koskevassa keskustelussa korostuivat Venäjän muodostama haaste Euroopan unionille, lisääntyneet hybridihyökkäykset sekä tarve nopeuttaa toimia Euroopan puolustusvalmiuden vahvistamiseksi.

EU-johtajat tuomitsivat Venäjän toiminnan ja korostivat, että siihen on vastattava. EU ja jäsenvaltiot aikovat hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia välineitä ja mekanismeja hybridihyökkäysten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä niihin vastaamiseksi.

Pääministeri Orpo vaati kokouksessa keskustelun käynnistämistä turistiviisumien myöntämisen lopettamisesta Venäjän kansalaisille. Kokouksen jälkeen tullaan arvioimaan tarvetta uusille rajoittaville toimenpiteille kuten Venäjän kansalaisia koskevien viisumivaatimusten ja -politiikan tarkistaminen ja tiukentaminen.

”Minun on vaikea ymmärtää sitä, että viime vuonna venäläisille turisteille myönnettiin puoli miljoonaa viisumia Schengen-alueelle. Suomi ei ole myöntänyt turistiviisumeita sitten vuoden 2022. Esitin, että yhteinen tavoitteemme olisi lopettaa turistiviisumien myöntäminen Venäjän kansalaisille”, pääministeri painotti.

Eurooppa-neuvosto käsitteli myös Lähi-idän tilannetta. Lisäksi kokouksessa keskusteltiin muuttoliikkeestä. 

Lisätietoja: pääministerin EU-asioiden neuvonantaja Tuomas Tikkanen p. 040 523 5768, pääministerin erityisavustaja (EU-asiat) Elisa Tarkiainen p. 0295 160 363, EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki p. 0295 160 431, valtioneuvoston kanslia 

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muoto etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Ahvenanmaan itsehallintolain eräät kiireelliset muutokset lausunnoille – kokonaisuudistus ei toteudu tällä hallituskaudella

oikeusministeriö — Fri, 16 Oct 2026 13:10:00 GMT

Hallituksen esityksestä Ahvenanmaan itsehallintolain eräistä, kansallista turvallisuutta koskevista muutoksista voi jättää lausunnon 22.10.2026 asti. Valtakunnan ja Ahvenanmaan hallintouudistuksiin sekä vuoden 2023 hyvinvointialueuudistukseen liittyvien muutosesitysten kuulemisia on ollut aiemmin.

- Pidän erittäin tärkeänä, että saisimme kiireellisesti voimaan tietyt itsehallintolain välttämättömät muutokset, sanoo Ahvenanmaa-asioista vastaava kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Ministeri Anna-Kaisa Ikonen ja Ahvenanmaan maaneuvos Katrin Sjögren totesivat tällä viikolla, että Ahvenanmaan itsehallintolain kokonaisuudistuksesta ei ole tällä hetkellä mahdollista saavuttaa riittävää yhteisymmärrystä. Hallituksen esitystä Ahvenanmaan itsehallintolain kokonaisuudistusta ei näin ollen anneta tällä hallituskaudella.

- Vaikka valmistelussa päästiin pidemmälle kuin koskaan ja yhteistyötä on tehty erittäin hyvässä hengessä, mistä haluan maakuntaa kiittää, olemme valitettavasti tilanteessa, jossa osapuolten näkemykset ovat lopulta liian kaukana toisistaan. Jotta vuosien valmistelutyö ei mene hukkaan ja työn sujuva jatko varmistetaan, esitän, että kokonaisuudistuksen valmistelu siirtyy parlamentaariseen työryhmään, sanoo ministeri Ikonen. - Tämä on tärkeää myös sen vuoksi, että kaikki puolueet pääsevät perehtymään lainsäädännöllisesti erittäin vaativaan kokonaisuuteen ennen hallitusneuvotteluita, Ikonen jatkaa.

Oikeusministeriö asetti tammikuussa 2025 ministeriöiden ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen edustajista koostuvan yhteisen virkamies- ja asiantuntijatyöryhmän valmistelemaan ehdotuksen uudeksi Ahvenanmaan itsehallintolaiksi. Työryhmän mietintö, joka ei ollut yksimielinen, oli lausunnolla kesällä 2026. Varsinaiset neuvottelut käytiin suunnitellusti lausuntopalautteen pohjalta. Lausunnoilla olleessa versiossa oli merkittäviä juridisia haasteita itsehallintolain suhteesta perustuslakiin. Ehdotus uudeksi itsehallintolaiksi sai muun muassa oikeuskanslerilta ja korkeimmalta oikeudelta merkittävää kriittistä lausuntopalautetta, mikä muutti esitystä olennaisesti etenkin niissä asioissa, joita maakunta on pitänyt keskeisinä.

Lausuntopalautteen lisäksi erimielisyyksiä jäi useisiin sisällöllisiin kysymyksiin, eikä ratkaisua löydetty tavalla, joka olisi ollut sekä toteuttamiskelpoinen että kaikille osapuolille hyväksyttävä. Valmisteltavaksi jäänyt esitys olisi ollut huomattavasti rajatumpi kuin lausuntokierroksella ollut ehdotus. Uuden itsehallintolain säätäminen edellyttää sekä eduskunnan ja Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyntää. Eduskunnassa laki on hyväksyttävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä.

Ahvenanmaan itsehallintolain uudistusta on tehty jo 15 vuotta. Tarkoituksena on ollut korvata vuoden 1991 itsehallintolaki uudella, järjestyksessään neljännellä itsehallintolailla. Uudistuksen tavoitteena on kehittää itsehallintojärjestelmää ja selkeyttää itsehallintolain suhdetta perustuslakiin muuttamatta Ahvenanmaan valtio-oikeudellista asemaa.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Janina Groop-Bondestam, p. 0295 150 334, etunimi.sukunimi@gov.fi
neuvotteleva virkamies Kristel Englund, p. 0295 150 028, etunimi.sukunimi@gov.fi

Lausuntopyyntö: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ja kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi annetun lain 2 §:n muuttamisesta

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Uhkaavat kiinteistökaupat estettävä myös Ahvenanmaalla

puolustusministeriö — Fri, 16 Oct 2026 10:51:00 GMT

”Suomen turvallisuutta uhkaaviin kiinteistökauppoihin tulee voida puuttua jatkossa myös Ahvenanmaalla. Kyse on koko valtakunnan turvallisuudesta. Kiinteistöjä voidaan käyttää kotimaamme vihamieliseen horjuttamiseen ja nämä pyrkimykset tulee torjua jo ennalta”, toteaa puolustusministeri Antti Häkkänen.

Puolustusministeriö on osallistunut Ahvenanmaan itsehallintolain uudistamistyöhön laatimalla yhteistyössä Ahvenanmaan maakuntahallinnon kanssa pykäläehdotuksen, jonka mukaan laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta (468/2019, nk. turvalunastuslaki) koskisi myös Ahvenanmaan maakuntaa. Hallituksen esitys, joka sisältää myös turvalunastuslain ulottamisen Ahvenanmaalle, on lähetetty lausuntokierrokselle.

Esityksellä ei tule olemaan vaikutuksia Ahvenanmaan erityisasemaan.

Lisätietoja antaa yksikön johtaja Anu Sallinen, puh. 0295 140 335 tai anu.sallinen(at)gov.fi

]]>

Ympäristöministeriö pyytää Lapin liittoa täydentämään Viiankiaavan Natura-poikkeushakemusta

ympäristöministeriö — Fri, 16 Oct 2026 10:02:00 GMT

AA Sakatti Mining Oy suunnittelee kaivostoiminnan aloittamista Sodankylässä sijaitsevan Viiankiaavan Natura 2000 - alueella. Lapin liitto toimitti 19.5.2026 ympäristöministeriöön hakemuksen, joka koskee luonnonsuojelulain 39 §:n mukaista valtioneuvoston päätöstä Sakatin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan hyväksymiseksi Viiankiaavan Natura 2000 -alueen alla ja läheisyydessä. Hanke ei voi edetä ilman maakuntakaavan hyväksymistä.

Lupa- ja valvontavirasto ja Metsähallitus antoivat ympäristöministeriön pyynnöstä lausuntonsa Natura-arvoille aiheutuvien haittojen korvaamisesta 2.10.2026. Molemmat pitävät suunnitelmaa keskeneräisenä sekä riittämättömänä useiden luontotyyppien ja lajien osalta. Myös komission ympäristöosasto pyysi 9.10.2026 täydentäviä tietoja suojelluille luontotyypeille aiheutuvista heikennyksistä ja niiden korvaamisesta Natura 2000 -verkoston kannalta. Komission ympäristöosasto pyysi myös tarkennusta monimetalliesiintymän eri metallien suunniteltuun vuosittaiseen louhimismäärään arvioidakseen suunnitelman luonteen, laajuuden ja merkityksen erittäin tärkeän yleisen edun kannalta.

Ympäristöministeriö on toimittanut saadut lausunnot Lapin liitolle. Se pyytää täydentämään hakemusta siten, että Lupa- ja valvontaviraston ja Metsähallituksen lausunnoissa todetut puutteet aiheutuvien luontohaittojen korvaamissuunnitelmassa täydennetään huomioiden komission täydennyspyyntö. Lisäksi hakemusta on täydennettävä tiedoilla, jotka osoittavat kaivoksen merkittävyyden erittäin tärkeän yleisen edun kannalta.
Saatuaan täydennetyn korvaavien toimenpiteiden suunnitelman ympäristöministeriö pyytää asiasta uudet lausunnot Lupa- ja valvontavirastolta ja Metsähallitukselta enintään kahden kuukauden määräajassa. Kun Lupa- ja valvontavirasto ja Metsähallitus pitävät korvaavien toimien suunnitelmaa kaikilta osin riittävänä, ympäristöministeriö toimittaa täydentävän aineiston komissiolle sen lopullista lausuntoa varten. Lapin liitolle varataan jokaisessa vaiheessa mahdollisuuden lausua näkemyksensä saatuihin lausuntoihin.

Valtioneuvoston päätöksen aikataulua ei voida vielä tarkemmin arvioida. Hankkeen eteneminen edellyttää, että valtioneuvosto myöntää luonnonsuojelulain mukaisen luvan poiketa Natura-verkoston suojelusta. Suunnitelmalle ei saa olla vaihtoehtoista ratkaisua ja sen toteuttamiseen täytyy olla erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy. Valtioneuvosto joutuu punnitsemaan yhtäältä kriittisten raaka-aineiden hankkeiden tuomia hyötyjä ja toisaalta Viiankiaavan Natura-alueen luontoarvoja. Ympäristöministeriö valmistelee asian valtioneuvostolle.

Jos valtioneuvosto tekisi myönteisen päätöksen Natura-poikkeuksesta, se käynnistäisi hallituksen esityksen valmistelun soidensuojelulakiin tehtävästä muutoksesta. Muutoksella sallittaisiin kaivoksen rakentaminen Viiankiaavan soidensuojelualueen alle. Tämä on edellytys maakuntakaavan hyväksymiselle, josta päättää Lapin maakuntaliitto. Ilman lakimuutosta kaava olisi lainvastainen.

Kaivoshanke vaatii myös Sodankylän kunnan hyväksynnän yleis- ja asemakaavalle. Lisäksi hanke edellyttää TUKES:n kaivoslupaa sekä Lupa- ja valvontaviraston ympäristölupaa.

Ympäristöministeriön toimialan lainsäädäntöä on kehitetty kriittisten raaka-aineiden hankkeiden turvaamiseksi. Esimerkiksi kriittisten raaka-aineiden asetuksessa tarkoitetut strategiset hankkeet saavat etusijan ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisissa lupamenettelyissä. Tämä tarkoittaa, että nämä asiat tulee käsitellä kiireellisesti ja asetuksen määräaikojen puitteissa. Lupamenettelyiden yhteyspisteviranomaisena toimii Lupa- ja valvontavirasto.

Lisätietoja

Tarja Haaranen
ylijohtaja
p. 029 525 0282
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Suomen valtuuskunta asetettu Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen

valtioneuvoston kanslia — Fri, 16 Oct 2026 10:00:00 GMT

Suomen valtuuskunnan jäseniä ovat pääministeri Petteri Orpo, ulkoministeri Elina Valtonen, pohjoismainen yhteistyöministeri, opetusministeri Anders Adlercreutz, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne ja tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.

Pohjoismaiden neuvoston 78. istunto järjestetään Helsingissä 26 - 29.10.2026. Suomi toimii Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana tänä vuonna.

Yleiskokous on Pohjoismaiden neuvoston korkein päättävä elin. Neuvosto kutsuu hallituksen edustajia kuultaviksi istuntoon. Istunnossa kansanedustajat keskustelevat ajankohtaisista pohjoismaisista teemoista pääministerien ja hallitusten muiden ministerien kanssa.

Istunnossa on korkean tason osuus, johon osallistuu vieraspuhuja ja johon kuuluu myös kyselytunti pääministerien kanssa. Niin kutsutun huippukokouksen teemana on tänä vuonna pohjoismainen kokonaisturvallisuus. Muun muassa ulkoministerit, puolustusministerit ja pohjoismaisen yhteistyön ministerit antavat selonteot oman alansa pohjoismaisesta yhteistyöstä. Ministereitä voidaan myös kutsua osallistumaan Pohjoismaiden neuvoston eri valiokuntiin. Lisäksi hallitukset kutsutaan tapaamisiin Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston kanssa.

Istuntoviikon yhteydessä järjestetään myös Pohjoismaiden pääministerien kokous. Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajina toimivat vuonna 2026 Tanska ja Färsaaret.

Lisätietoja: ulkoasiainneuvos Ann-Sofie Stude, p. +358 29 5350531

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Jäänmurtajille kaksi uutta kotisatamaa

liikenne- ja viestintäministeriö — Fri, 16 Oct 2026 08:00:00 GMT

Murtajat ovat kotisatamissa pääasiassa jäänmurtokauden ulkopuolella toukokuusta joulukuuhun. Arctia Oy:llä on yhteensä kahdeksan raskasta jäänmurtajaa.

”Jäänmurto on osa kriittistä infraa, jonka avulla luodaan talvimerenkulun luotettavat ja ennakoitavat toimintaedellytykset. Jäänmurron toimintavarmuuden turvaamiseksi jäänmurtajien sijoittelua on arvioitu nyt uudelleen. Tällä varmistetaan, että meillä on jäänmurtajia ensisijaisesti siellä, missä niitä tarvitaan”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

”Jopa noin 95 prosenttia Suomen tavaratuonnista ja -viennistä kulkee meriteitse. Kansallisesta turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Tämä korostuu tilanteessa, jossa Itämeren toimintaympäristö on muuttunut”, ministeri Ranne muistuttaa.

Jäänmurto on kriittinen osa liikennejärjestelmää

Ympärivuotinen merenkulku ja jäänmurto ovat edellytyksiä elinkeinoelämän toimivuuden ja kilpailukyvyn lisäksi yhteiskunnalle välttämättömien merikuljetusten varmistamiselle. Jäänmurron on toimittava myös meriliikenteen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lisäksi jäänmurtajia voidaan hyödyntää viranomaisten tukena esimerkiksi öljyntorjuntatehtävissä.

Suomen jäänmurtajalaivaston on määrä täydentyä vuonna 2029 uudella B+ -luokan jäänmurtajalla Ainolla, jonka rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2027. Uusi jäänmurtaja korvaa vanhenevaa kalustoa.

Lisätietoa:

Ministerin erityisavustaja Kasperi Lähteenmäki, p. 0295 34 2039, kasperi.lahteenmaki@gov.fi

]]>

EU-johtajat keskustelivat kilpailukyvystä, energiasta ja monivuotisesta rahoituskehyksestä

valtioneuvoston kanslia — Fri, 16 Oct 2026 07:48:00 GMT

Eurooppa-neuvosto haki ratkaisuja EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseen ja energian hintapaineisiin. 

EU-johtajat keskustelivat unionin kilpailukyvyn vahvistamisesta haastavassa geopoliittisessa ja taloudellisessa toimintaympäristössä.  Eurooppa-neuvosto arvioi Yksi Eurooppa, yhdet sisämarkkinat -toimintaohjelman etenemistä, jota tulisi edistää kunnianhimoisesti. Keskustelussa korostuivat sisämarkkinoiden kehittäminen, sääntelyn yksinkertaistaminen ja teknologisen suvereniteetin vahvistaminen. 

EU-johtajat keskustelivat kohtuuhintaisen energian saatavuuden turvaamisesta ja Euroopan riippuvuuden vähentämisestä ulkoisista energianlähteistä. Keskeistä on vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja vahvistaa Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä. 

”Päästökauppajärjestelmä on keskeinen väline päästöjen vähentämisessä ja puhtaan siirtymän vauhdittamisessa. Meidän on pidettävä kiinni ilmastotavoitteistamme ja varmistettava, että yrityksillä on ennakoitava toimintaympäristö. Suomen esimerkki osoittaa, että investoinnit puhtaaseen energiaan vahvistavat energiaomavaraisuutta ja auttavat alentamaan energian hintaa”, pääministeri Petteri Orpo sanoi Brysselissä. 

Neuvottelut monivuotisesta rahoituskehyksestä jatkuvat 

EU-johtajat keskustelivat Irlannin puheenjohtajakauden ehdotuksesta EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 ja tasapainoisen kompromissin edellytyksistä. Jäsenmaiden näkemykset rahoituskehyksen kokonaistasosta ja painopisteistä eroavat edelleen merkittävästi. 

Pääministeri Orpon mukaan ehdotus on edennyt oikeaan suuntaan, mutta rahoituskehyksen kokonaistaso on yhä liian korkea. Irlannin ehdotus laskisi komission esittämää 1 893 miljardin euron rahoituskehystä 141 miljardilla eurolla 1 752 miljardiin euroon vuoden 2025 hinnoin. Rahoituskehys kasvaisi silti noin 30 prosenttia nykykaudesta. 

”Ehdotettu kokonaisuus on edelleen liian suuri. Esitys vaatii vielä merkittäviä muutoksia, jotta Suomi voisi sen hyväksyä. Ajamme suomalaisen veronmaksajan sekä Euroopan kokonaisetua. Olemme valmiita hakemaan ratkaisua, mutta sen on oltava kustannuksiltaan kohtuullinen ja painotukseltaan oikea”, pääministeri Orpo sanoo.  

Suomen tavoitteena on ehdotettua pienempi ja uudistettu EU-budjetti, joka vastaa Euroopan turvallisuuden ja kilpailukyvyn tarpeisiin. Ensisijaista on turvata Suomelle merkittäviä saantoja maatalouteen, sisäasioihin sekä sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyen. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää Suomen asemaan Venäjän rajanaapurina ja samalla EU-budjetin nettomaksajana, huomioiden myös pohjoisten alueiden erityistarpeet (NSPA).  

Eurooppa-neuvosto kehotti puheenjohtaja António Costaa jatkamaan neuvotteluja. 

Eurooppa-neuvosto keskusteli strategisesti EU:n laajentumisesta ja sisäisten uudistusten etenemisestä.  

Kaksipäiväinen Eurooppa-neuvosto jatkuu tänään. Keskustelunaiheita ovat Ukraina, puolustus ja turvallisuus, sekä Lähi-idän tilanne.  

Lisätietoja: pääministerin EU-asioiden neuvonantaja Tuomas Tikkanen p. 040 523 5768, pääministerin erityisavustaja (EU-asiat) Elisa Tarkiainen p. 0295 160 363, EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki p. 0295 160 431, valtioneuvoston kanslia 

Valtioneuvoston sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Asetus Kelan maksaman kuntoutusrahan maksukausista lausunnoille

sosiaali- ja terveysministeriö — Fri, 16 Oct 2026 07:23:00 GMT

Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (566/2005, kuntoutuslaki) säädetään kuntoutusetuuden ja kuntoutusrahaetuuden maksamisesta ja korvaamisesta. Kuntoutuslakiin on lisätty 1.4.2027 voimaan tuleva asetuksenantovaltuus, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset kuntoutusrahan maksukausista (HE 67/2026 vp, L 620/2026).

Hallituksen esitykseen sisältyvä kuntoutusrahan maksukausia koskeva sisällöllinen muutos valmistellaan erikseen myöhemmässä vaiheessa, kun muutoksen vaatimat järjestelmätyöt ovat edenneet ja Kelalla on valmius toimeenpanoon.

Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2027.

Lausuntoja voi antaa 30.11.2026 asti.

Valtioneuvoston asetus Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Lisätietoja:

Hallitussihteeri Kaisu Harju-Kolkka, p. 029 516 3245, etunimi.sukunimi@gov.fi
Erityisasiantuntija Kristiina Pitkäranta, p. 029 5 163 343, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

STM ja OKM muistuttavat neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen yhteistyöstä

opetus- ja kulttuuriministeriö — Fri, 16 Oct 2026 06:45:00 GMT

Ministeriöt ovat saaneet palautetta neuvolapalvelujen ja varhaiskasvatuksen yhteistyön vaihtelevuudesta ja yhteistyössä havaituista kehittämistarpeista. Myös selvitysten mukaan yhteistyökäytännöt ovat edelleen paikoin hajanaisia ja alueellisesti vaihtelevia, vaikka perhekeskustoiminta on monilla alueilla jo vakiintunut.

Ohjauskirjeessä muistutetaan yhteistyötä koskevista lakisääteisistä velvoitteista. Yhteistyörakenteita ja toimintatapoja on tarpeen vahvistaa sekä strategisella tasolla että lapsi- ja perhekohtaisessa työssä.

Ministeriöt korostavat alueellisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien yhteistä valmistelua, neuvolan ja varhaiskasvatuksen arjen yhteistyötä, laajoja terveystarkastuksia sekä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden palveluiden yhteensovittamista.

Ohjauskirjeessä kiinnitetään huomiota varhaiskasvatuksen palveluohjaukseen. Huoltajille tulee tarjota riittävästi tietoa varhaiskasvatuksen palveluista, ja neuvolalla on tärkeä rooli myös maahanmuuttajataustaisten perheiden tavoittamisessa ja varhaiskasvatukseen ohjaamisessa.

Lisäksi ministeriöt muistuttavat neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyön merkityksestä terveystarkastuksissa lapsen kasvun ja kehityksen seurannassa ja lapsen tuen tarpeen tunnistamisessa.

Lisätietoja

erityisasiantuntija Laura Olkkonen, STM, p. 0295 163 059
opetusneuvos Tarja Kahiluoto, OKM, p. 0295 330 386

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Hallitus esittää muutoksia sähköajoneuvojen latauspisteiden määriin

ympäristöministeriö — Thu, 15 Oct 2026 12:20:00 GMT

“Tätä esitystä on valmisteltu huolellisesti sidosryhmien kanssa. Olen iloinen, että esitetyllä toimeenpanoratkaisulla vältämme turhien latauspisteiden asentamisen ja jopa satojen miljoonien eurojen hukkainvestoinnit, joista esimerkiksi kunnat ja muut kiinteistönomistajat olivat aiemmin huolissaan. Sähköautoilun mahdollisuuksien edistäminen on tärkeää, mutta sääntelyn ei pidä aiheuttaa turhaa kustannustaakkaa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Esityksen mukaan muussa kuin asuinkäytössä olevissa rakennuksissa, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, tulisi olla vähintään yksi latauspiste jokaista kymmentä paikkaa kohti. Vaihtoehtoisesti vähintään 50 prosentille paikoista olisi asennettava kaapeliputkitus, jotta niihin voitaisiin asentaa latauspisteet.

Lakiin tehtäisiin täsmennys, jonka mukaan latauspisteiden määrää laskettaessa on yli 20 pysäköintipaikkaa sisältävien muiden kuin asuinkäytössä olevien rakennusten osalta huomioitava vain rakennuksen sisäpuolella sijaitsevat pysäköintipaikat. Nykyisen lain mukaan laskennassa on huomioitava rakennuksen lisäksi myös kiinteistön pysäköintipaikat, minkä seurauksena latauspisteitä tulisi asentaa määrällisesti huomattavasti enemmän.

Kun latauspisteitä täytyisi näin asentaa määrällisesti vähemmän, on todennäköistä, että toimijat panostaisivat halvempien hitaiden latauspisteiden sijaan tehokkaampiin latauspisteisiin, joille on nykyään suurempi tarve.

Uusia vaatimuksia rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä sekä polkupyöräpaikoista

Esitykseen sisältyy myös direktiivin mukaiset vaatimukset asentaa automaatio- ja ohjausjärjestelmiä aiempaa laajempaan joukkoon rakennuksia, jos se on taloudellisesti, teknisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa. Rakennuksille tulee myös vaatimuksia valaistuksen säätölaitteille. Muutoksilla pyritään energian säästöihin, hiilidioksidipäästöjen alentamiseen ja sisäilman parantamiseen. Järjestelmien myötä rakennukset ovat myös valmiimpia joustamaan energiankulutuksessaan.

Lisäksi säädettäisiin rakennuksissa vaadittavista polkupyörien pysäköintipaikkojen määrästä. Määräykset koskevat sekä asuin- että muita rakennuksia, ja niihin on mahdollista hakea poikkeusta, jos rakennukseen polkupyörällä suuntautuva asiointi tai työmatkaliikenne on vähäistä rakennuksen käyttötarkoitus, sijainti ja kulkuyhteydet huomioon ottaen.

Taustaa

Uudelleenlaaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on pienentää rakennusten energiantarvetta “energiatehokkuus etusijalle” -periaatteen mukaisesti, vähentää rakennusten käytöstä johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä sekä asettaa pitkän aikavälin visio energiatehokkaalle ja päästöttömälle rakennuskannalle kohti EU:n ilmastoneutraaliutta vuonna 2050.

Direktiivimuutos on osa EU:n 55-valmiuspakettia, jonka tavoitteena on vähentää EU:n päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Ympäristöministeriö on valmistellut direktiivin edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön useassa erässä. Hallitusohjelman mukaisesti direktiivin kansallinen toimeenpano tehdään mahdollisimman vähäisillä muutoksilla voimassa oleviin säädöksiin.

Valtioneuvoston päätökset

Lisätietoja

Mikko Koskela
Hallitussihteeri
puh. 029 5250051
etunimi.sukunimi@gov.fi

Ilkka Hippinen
Erityisasiantuntija
puh. 0295 250 044
etunimi.sukunimi@gov.fi

Ida Väisänen
Asiantuntija
puh. 0295 250 044
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Valtioneuvoston yleisistunnon 15.10.2026 asialista julkaistu

valtioneuvoston kanslia — Thu, 15 Oct 2026 12:00:00 GMT

Valtioneuvoston yleisistunnon 15.10.2026 asialista löytyy täältä.

]]>

Kierrätystä ja jätetoimialan kilpailua edistävä jätelain muutosesitys etenee eduskuntaan

ympäristöministeriö — Thu, 15 Oct 2026 11:39:00 GMT

”Hallituksen tavoitteena on vahvistaa reilua kilpailua ja markkinoiden toimivuutta. Jätealalla kuntayhtiöiden toiminnassa on pitkään ollut yksityisten yritysten kannalta epäreiluja piirteitä. On tärkeä muutos, että kunta voi jatkossa myydä jätehuoltopalveluita elinkeinoelämälle vain todellisessa markkinapuutteessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.

Esityksessä rajoitettaisiin kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Kuntien toissijainen vastuu tarkoittaa sitä, että kunnan jätelaitos voi tarjota jätehuoltopalvelun yrityksille ja muille toimijoille vain silloin, kun markkinoilta ei ole saatavilla vastaavaa yksityistä palvelua kohtuullisin ehdoin. Ehdotuksen mukaan kunta voisi myydä jätehuoltopalveluita elinkeinoelämälle vain todellisessa markkinapuutteessa.

Jätteen haltijan tulisi jatkossa perustella jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustalla saamiensa tarjousten hylkäämisen syyt ennen kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun vastaanottamista. Jätteen haltijoiden olisi julkaistava tarjouspyyntö tietoalustalla, kun palvelun arvo ylittää 2 400 euroa vuodessa.

Toissijaisen jätehuoltopalvelun läpinäkyvyyttä parannettaisiin tarkentuvalla raportointi- ja kirjanpidon eriyttämisvaatimuksella. Lisäksi tarkennettaisiin kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta perittävää maksua, maksutulojen käyttöä ja toissijaisen jätehuoltopalvelun valvontaa koskevaa sääntelyä.
Lisäksi säädettäisiin hankintalain valmistelun yhteydessä päätetyn mukaisesti jätetoimialaa koskevasta poikkeuksesta sidosyksiköiden 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksesta.

Lisää tiedottamista ja neuvontaa, velvollisuus lajitella ja kielto kerätä kierrätykseen kelpaava jäte energiajätteenä

Suomi on jäljessä EU:n kierrätystavoitteista. Esityksellä pyritään vastaamaan Euroopan komission käynnistämiin, yhdyskuntajätteen ja muovipakkausjätteen kierrätystä ja sähkö- ja elektroniikkalaitejätteen keräystä koskeviin rikkomusmenettelyihin ja varhaisvaroitukseen. Osa ehdotetuista muutoksista on välttämättömiä elintarvikejätteen vähentämistä koskevan EU:n jätedirektiivin muutoksen täytäntöönpanemiseksi. Tältä osin ehdotettuja säännöksiä on valmisteltu kierotalouslakityöryhmässä, jonka mietintö valmistui alkuvuodesta 2026.

Kierrätystä edistettäisiin ennen kaikkea lisäämällä eri toimijoiden, kuten jätehuoltoa tarjoavien yhtiöiden, taloyhtiöiden, kaupan ja kuntien, velvollisuuksia tiedottaa ja neuvoa jätteiden lajittelusta ja erilliskeräyksestä. Tavoitteena on näin hyödyntää nykyistä jätehuollon keräys- ja käsittelyinfraa mahdollisimman tehokkaasti kierrätysaseteen nostamiseksi. Lisäksi jätelakiehdotuksessa tarkennettaisiin käytännön jätehuoltoa koskevaa sääntelyä.

Jätehuollon palveluita tarjoavien yritysten olisi annettava neuvontaa säännösten ja määräysten mukaisesta jätteiden erilliskeräyksestä ja lajittelusta. Tuotteiden jakelijan, kuten kauppojen, velvollisuutta tiedottaa järjestämästään käytöstä poistettujen tuotteiden vastaanotosta täsmennettäisiin. Kauppojen olisi selvästi ja näkyvästi osoitettava myyntipisteessään paikka, johon käytöstä poistetut tuotteet voi laittaa. Lisäksi kaupan olisi
aktiivisesti tiedotettava kuluttajille tästä mahdollisuudesta.

Kiinteistön haltijan olisi jatkossa huolehdittava siitä, että jätteen keräyspaikan lajitteluohjeistus on ajantasainen ja että keräyspaikan käyttäjillä on ajantasainen tieto jätteen lajittelu- ja keräysjärjestelyistä kiinteistöllä sekä lajittelun vaikutuksesta jätehuollon kustannuksiin. Kunnan olisi jäteneuvonnassaan ja tiedotuksessaan kiinnitettävä erityistä huomiota elintarvikejätteen määrän vähentämiseen, biojätteen erilliskeräyksen lisäämiseen
ja tuotteiden uudelleenkäyttöön.

Jokaisella olisi jatkossa velvollisuus lajitella jätteet järjestetyn erilliskeräyksen mukaisesti. Lisäksi erilliskerätty yhdyskuntajäte sekä rakennus- ja purkujäte olisi toimitettava käsittelyyn, jossa mahdollisimman suuri osa siitä voidaan valmistella mahdollisimman korkealaatuiseen uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen. Samalla kiellettäisiin kierrätyskelpoisen jätteen lajittelu ja kerääminen energiajätteenä, mikä on aiemmin ollut melko yleinen käytäntö.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vaiheittain 1.1.2027 ja 1.1.2028 välisenä aikana.

Lisätietoja

Kierrätyksen edistäminen
Jussi Kauppila
lainsäädäntöneuvos
p. 029 5250 085
etunimi.sukunimi@gov.fi

Kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu
Johanna Routio
hallitussihteeri
p. 029 5250 137
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Suomi lähetti alustavan talousarviosuunnitelmansa EU:lle

valtiovarainministeriö — Thu, 15 Oct 2026 11:03:00 GMT

Euroalueen maat lähettävät joka syksy seuraavan vuoden alustavat talousarviosuunnitelmansa (Draft Budgetary Plan, DBP) EU:lle. Talousarviosuunnitelmien perusteella pitäisi pystyä toteamaan mahdolliset poikkeamat neuvoston hyväksymältä nettomenopolulta. EU:n neuvosto hyväksyi Suomen keskipitkän aikavälin suunnitelman ja siihen sisältyvän nettomenopolun tammikuussa 2025. Tammikuussa 2026 neuvosto päätti liiallisen alijäämän olemassaolosta Suomessa ja antoi samalla suosituksen sen korjaamiseksi.

Vuoden 2027 alustava talousarviosuunnitelma sisältää tiedot muun muassa

makrotalouden ennusteista ja oletuksista
julkisen talouden tavoitteista
tulo- ja menoennusteista politiikan pysyessä muuttumattomana
tulo- ja menotavoitteista
talousarvioesitykseen sisältyvistä päätösperäisistä toimenpiteistä.

Vuoden 2027 alustavassa talousarviosuunnitelmassa Suomi raportoi myös liiallisen
alijäämän korjaamiseksi tehdyistä ja suunnitelluista toimista.

Komissio arvioi suunnitelman

Valtioneuvosto hyväksyi Suomen alustavan talousarviosuunnitelman torstaina 15. lokakuuta, ja valtiovarainministeriö toimittaa sen EU:lle.

Seuraavaksi Euroopan komissio arvioi alustavan talousarviosuunnitelman. Komissio julkistaa arvionsa suunnitelmasta marraskuussa. Euroryhmä antaa julkilausuman euromaiden talousarviosuunnitelmista joulukuussa.

Lisätietoja:
EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson, puh.0295 5 30 441, marketta.henriksson(at)gov.fi

]]>

Vaaratiedotelakiin lisätään uusi kanava – vaaratiedotteet tulevat jatkossa suoraan puhelimiin

sisäministeriö — Thu, 15 Oct 2026 11:00:00 GMT

Muuttuneessa turvallisuustilanteessa on havaittu tarvetta parantaa entisestään väestön tavoitettavuutta sekä nopeuttaa varoittamista erityisesti poikkeusoloissa. Lakimuutos toteuttaa pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjausta vaaratiedotejärjestelmän uudistamisesta.

FI-Alert täydentää nykyisiä vaaratiedottamisen keinoja

Vaaratiedote välitetään jatkossa väestölle myös niin kutsutun solulähetysjärjestelmän (Cell Broadcast System) kautta. Uuden järjestelmän nimi on FI-Alert. Uusi kanava täydentää Suomen monikanavaiseen viestintään perustuvaa väestön varoittamisen järjestelmää.

Tällä hetkellä vaaratiedotteen voi saada älypuhelimeen, johon on asennettu 112 Suomi- tai Yle-sovellus. Muita vaaratiedotuskanavia ovat radio, televisio sekä Teksti-TV:n sivu 112. Vaaratiedote julkaistaan myös sivustoilla 112.fi ja yle.fi. Lisäksi vaaratiedottamista voidaan tehostaa väestöhälyttimien kautta annettavalla yleisellä vaaramerkillä.

Marraskuusta 2026 alkaen vaaratiedotteet välitetään nykyisten kanavien lisäksi suoraan matkapuhelimiin FI-Alert-ilmoituksena. FI-Alertin avulla viranomaiset voivat lähettää vaaratiedotteen puhelimiin tarkasti rajatulla alueella lähes viiveettä.

Lisätiedot:
Hallitusneuvos Sari Rapinoja, p. 0295 488 404, etunimi.sukunimi@gov.fi.

Lue lisää FI-Alert-vaaratiedotteesta:

]]>

Hallitus keventää autoilun kustannuksia – 60 miljoonan euron helpotukset työmatkalaisille ja yrittäjille

valtioneuvoston kanslia — Thu, 15 Oct 2026 10:59:00 GMT

Hallitus kohdentaa 30 miljoonaa euroa polttoainetukena kuljetusalan sekä maa- ja metsätalousalan yrittäjien tilanteen helpottamiseksi. Keinot polttoainetuen kohdentamiseen täsmentyvät jatkovalmistelussa. Toistaiseksi on epävarmaa, millaiset tukimuodot ovat EU-sääntelyn puitteissa käytettävissä ensi vuonna.

Hallitus kolminkertaistaa kevään 2026 kehysriihessä päätetyn ajoneuvoveron perusveron alennuksen. Ajoneuvoveroa kevennetään kehyspäätös huomioiden yhteensä 30 miljoonalla eurolla, josta 20 miljoonaa euroa on nyt päätettyä. Kevennys kohdistetaan samantapaisesti kuin hallituskaudella aiemmin toteutetussa kevennyksessä.

Työmatkakuluvähennyksen ylärajaa vuodelle 2027 korotetaan nykyisestä 7000 eurosta 7800 euroon. Tähän on varattu 10 miljoonaa euroa.

Hallitus myös tuo polttoaineiden jakeluvelvoitteeseen uusia joustoja. Niiden tarkoituksena on mahdollistaa velvoitteiden kustannustehokas täyttäminen ja siten helpottaa polttoaineiden hintaan kohdistuvaa painetta. Jakeluvelvoitteen ristiintäyttöä nostetaan nykyisestä 30 prosentista 100 prosenttiin ja ylitäyttöä kasvatetaan 30 prosentista 100 prosenttiin.

Hallituksen tiukassa julkisen talouden tilanteessa päättämä 60 miljoonan kokonaisuus rahoitetaan valtiontalouden menokehysten sisältä. Tältä vuodelta käyttämättä jäävästä bioperäisen hiilidioksidin talteenottokapasiteetin rakentamiseen (ns. piippujen tulppaus) varatusta rahoituksesta 40 miljoonaa kohdennetaan uudelleen autoileville työmatkalaisille ja kuljetus- sekä maa- ja metsätalosalan yrittäjille. 20 miljoonaa kerätään pienentämällä perusväylänpidon rahoitusta.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen tavoitteena on reilun ja avoimen kilpailun edistäminen. Valtioneuvosto osoittaa hallitusohjelman toimeenpanoon varatuista määrärahoista 100 000 euroa käytettäväksi polttoainemarkkinan tilanteen jatkoselvittämiseen Kilpailu- ja kuluttajaviraston aiemman selvityksen pohjalta sekä mahdollisiin toimenpiteisiin, joilla reilua ja avointa kilpailua polttoainemarkkinalla voidaan lisätä.

Hallitus on jo aiemmin tehnyt useita liikkumista helpottavia ja kustannustasoa alentavia toimia. Hallitus on alentanut liikenteen verotusta yhteensä lähes 300 miljoonalla eurolla, veronalennuksia on tehty sekä polttoaineen verotukseen että ajoneuvoveroon. Hallitus on myös hallitusohjelmaneuvotteluissa sovitun mukaisesti loiventanut polttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristyksiä, alentanut työmatkavähennyksen omavastuuta, nostanut maatalouden energiavähennyksen EU:n sallimaan maksimiin ja päättänyt romutuspalkkiosta. Hallitus valmistelee raskaan ammattiliikenteen dieselin veronpalautusta eli ammattidieseliä. Hallituksen esitys tulee eduskuntaan tänä syksynä.

Lisätietoja: Pääministeri Orpon erityisavustaja Matias Pajula p. 0295 161 731, valtiovarainministeri Purran erityisavustaja Niko Ohvo p. 0295 530 030, opetusministeri Adlercreutzin erityisavustaja Laura Ollila p. 050 501 4108 ja maa- ja metsätalousministeri Essayahin erityisavustaja Sonja Falk p. 050 911 4546

]]>

Hallitus esittää uutta puolustuskeksintölakia

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 15 Oct 2026 10:56:00 GMT

Uusi laki korvaisi nykyisen maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annetun lain. Lakia sovellettaisiin keksintöihin, jotka liittyvät pääasiassa kansallisen vientivalvonnan alaisiin tuotteisiin.

”Suomen puolustusteollisuus on voimakkaassa kasvussa ja alalla tapahtuu paljon kehitystä, innovointia ja myös patentointia. Puolustukseen liittyvissä keksinnöissä voi olla tarve suojata keksintö julkisuudelta. Eitys mahdollistaa maanpuolustuksen kannalta tärkeiden keksintöjen salassapidon turvaamisen nykyistä kevyemmällä menettelyllä. Vaikka salassapitopäätös rajoittaa keksijän oikeuksia hyödyntää keksintöään vapaasti, niin tämä laki myös parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua Naton hankkeisiin”, toteaa elinkeinoministeri Sakari Puisto.

Uuden lain mukaan puolustuskeksintö voitaisiin määrätä salassa pidettäväksi ilman pakkolunastusta valtiolle. Omistusoikeus säilyisi keksinnön haltijalla, joka voisi tietyin edellytyksin hakea sille patenttia myös muissa Naton jäsenmaissa

Salassapitopäätös rajoittaisi patentinhakijan oikeutta hyödyntää keksintöään vapaasti, mutta olisi omaisuudensuojan kannalta lievempi keino kuin nykyisen lain mukainen pakkolunastus. Salassapitopäätös olisi voimassa korkeintaan vuoden kerrallaan. Keksinnön haltijalle maksettaisiin täysi korvaus salassapitopäätöksestä todennäköisesti aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Lakia sovellettaisiin normaalioloissa, ja se turvaisi valtiolle vain rauhan aikana välttämättömät oikeudet.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2027.

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Tanja Müller, TEM, p. 029 504 7068
elinkeinoministerin erityisavustaja Lars Aikala, p. 029 504 7330

]]>

Hallitus esittää: henkilöstölle oikeus hallintoedustukseen vähintään 100 työntekijän yrityksissä

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 15 Oct 2026 10:45:00 GMT

Hallintoedustuksella tarkoitetaan henkilöstön edustusta yrityksen hallinnossa. Henkilöstöllä on nykylainsäädännön mukaan oikeus osallistua liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn, kun yrityksessä on vähintään 150 työntekijää. Hallitus esittää, että jatkossa henkilöstöllä olisi oikeus hallintoedustukseen vähintään 100 työntekijää työllistävissä yrityksissä.

”Haluamme vahvistaa työntekijöiden äänen kuulumista työpaikoilla. Uudistuksella tuomme hallintoedustuksen sääntelyn piiriin jopa 100 000 suomalaista palkansaajaa", työministeri Matias Marttinen sanoo.

Henkilöstön hallintoedustus ei olisi jatkossakaan pakollista. Se olisi toteutettava, jos henkilöstön enemmistö edustajan välityksellä tai muutoin sitä vaatii.

Muutokset, joilla laajennetaan henkilöstön hallintoedustuksen soveltamisalaa, koskisivat yritysten lisäksi muun muassa osuuskuntia ja taloudellisia yhdistyksiä.

Hallintoedustus toteutettaisiin lähtökohtaisesti hallituksessa tai johtoryhmissä

Hallitus esittää, että jatkossa hallintoedustus tulisi lähtökohtaisesti toteuttaa yrityksen hallituksessa tai johtoryhmissä tai niitä vastaavissa toimielimissä. Työnantaja ja henkilöstö voisivat kuitenkin henkilöstön esityksestä sopia toisin hallintoedustuksen toteutustavasta. Hallintoedustus voitaisiin jatkossakin sopia toteutettavaksi myös konsernikohtaisena.

Toteutustapaan liittyvien lakimuutosten tavoitteena on vahvistaa henkilöstön hallintoedustuksen toteuttamista niin, että laissa sille asetetut tavoitteet toteutuvat.

Uudistus tulisi voimaan vuoden 2027 alussa

Pääministeri Petteri Orpon hallitus linjasi puoliväliriihessä keväällä 2025 muutoksista hallintoedustukseen. Hallitus oli arvioinut muutostarpeita muun muassa varatuomari Jukka Ahtelan selvityksen pohjalta. Lakimuutoksia valmisteli kolmikantainen työryhmä, joka ei ollut työssään yksimielinen.

Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti lakimuutoksista 28.1.−12.3.2026 lausuntokierroksen ja täsmensi esitystä lausuntopalautteen perusteella. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 15.10.2026. Hallitus esittää, että muutokset tulevat voimaan 1.1.2027.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Jaakko Aromaa, p. 0295 047 110 (kysymykset työministerille)
hallintoneuvos Nico Steiner, TEM, p. 0295 049 001
johtava asiantuntija Elli Nieminen, TEM, p. 029 504 7310

]]>

Valtion virkamieslain ja turvallisuusselvityslain muutokset voimaan vuodenvaihteessa

valtiovarainministeriö — Thu, 15 Oct 2026 10:42:00 GMT

Valtion virkamieslakiin lisätään nykytilaa selkeyttävä säännös. Virkamieheltä voidaan koko palvelussuhteena ajan edellyttää nuhteettomuutta, riippumattomuutta ja luotettavuutta, eikä hänellä saa olla tehtävien asianmukaista hoitamista vaarantavia sidonnaisuuksia.

Virasto voi varmistaa virkamiehen nuhteettomuuden ja riippumattomuuden silloin, kun se on turvallisuusselvityslain mukaan mahdollista.

Aiemmin asiasta on säädetty vain ennen nimittämistä tehtävän arvioinnin osalta. Muutokset antavat valtion virastoille selkeän ja täsmällisen säädöstaustan tietojen selvittämiseksi ja varmistamiseksi myös palvelussuhteen aikana. Virkamiehiin kohdistuvat vaatimukset nuhteettomuudesta ja riippumattomuudesta eivät muutu eikä niitä lisätä, vaan ne säilyvät samanlaisena koko palvelussuhteen ajan. 

Jatkossa työnantaja voi pidättää virkamiehen virantoimituksesta, jos hän ei anna suostumustaan turvallisuusselvityksen tekemiselle tehtävässä, jossa toimiminen edellyttää voimassa olevaa turvallisuusselvitystä.

Lisäksi tietyiltä Huoltovarmuuskeskuksen virkamiehistä edellytetään jatkossa Suomen kansalaisuutta.

Turvallisuusselvitysrekisterin käyttö laajenee

Suojelupoliisi voi jatkossa antaa valtion virastoille, Senaatti-konsernille ja Kansaneläkelaitokselle vastaavanlaiset käyttöoikeudet turvallisuusselvitysrekisteriin kuin tällä hetkellä esimerkiksi ministeriöille. Organisaatiot pystyvät tällöin itse tarkastamaan, onko suostumuksen antaneella henkilöllä voimassa oleva turvallisuusselvitys. 

Turvallisuusselvityksiä tehdään Suomen turvallisuuden ja edun suojelemiseksi 

Turvallisuusselvityksiä laaditaan vain tehtäviin, jotka on määritelty turvallisuusselvityslaissa ja joissa edellytetään erityistä luotettavuutta. Selvityksessä tarkastellaan esimerkiksi sitä, onko ihminen syyllistynyt rikoksiin tai onko hänellä taloudellisia vaikeuksia, jotka voisivat altistaa hänet painostukselle tai muulle epäasialliselle vaikuttamiselle. Turvallisuusselvityksen tarkoitus on estää Suomen turvallisuuden kannalta tärkeiden tietojen päätyminen vääriin käsiin.  

Lisätietoja:
Hallitusneuvos Miska Lautiainen, puh. 02955 30212, miska.lautiainen(at)gov.fi

]]>

Puhtaan siirtymän investointien verotukea jatketaan

valtiovarainministeriö — Thu, 15 Oct 2026 10:41:00 GMT

Puhtaan siirtymän investointien verotuki otettiin käyttöön vuonna 2025 määräaikaisena tukimuotona. Hallitus esittää, että investointien tukemista jatketaan. Uutta puhtaan teollisuuden investointien verohyvitystä voisi hakea vuoden 2027 loppuun asti.

Verotuen jatko perustuu Euroopan komission kesällä 2025 hyväksymiin uusiin valtiontukipuitteisiin (CISAF), joilla tuetaan EU-maiden puhdasta taloutta ja puhdasta siirtymää.

Verotuella vauhditetaan fossiiliriippuvuuden vähentämistä

Tuettavat hankkeet voivat liittyä:

uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon
sähkön ja lämmön pitkäaikaiseen varastoitiin sekä teolliseen käyttöön suunniteltuihin lämpövarastoihin
teollisuuden kasvihuonepäästöjen ja energiankulutuksen vähentämiseen
puhtaan teknologian valmistuskapasiteettiin.

Investoinnin vähimmäismäärä on jatkossakin 50 miljoonaa euroa. Teollisuuden hiilestä irtautumista koskevissa investoinneissa vähimmäiskoko voidaan laskea investointiohjelman tasolla. Valtiontukisääntöjen takia euromääräistä vähimmäisrajaa ei sovelleta polttoaineiden tuotannon ja energian varastoinnin hankkeisiin.

Verotuen ehdot säilyvät pitkälti ennallaan

Tuen määrä on enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä investointikustannuksista, kuitenkin enintään 150 miljoonaa euroa yritystä tai konsernia kohti. Osassa puhtaan teknologian valmistuskapasiteettia koskevissa investoinneissa enimmäismäärä voisi valtiontukisääntöjen takia olla 15 prosenttia.

Hyvitys vähennetään yhtiölle maksettavaksi tulevasta yhteisöverosta. Tuen voi hyödyntää ensimmäisen kerran sinä vuonna, kun investointi valmistuu, kuitenkin aikaisintaan vuonna 2029.

Verotuen voimaantulo edellyttää, että Euroopan komissio hyväksyy verotuen yhteismarkkinoille sopivaksi valtiontueksi. Keskustelut komission kanssa jatkuvat edelleen ja on mahdollista, että verotuen yksityiskohdat muuttuvat ja täsmentyvät keskustelujen jälkeen.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Laura Puro, puh. 02955 30127, laura.puro(at)gov.fi

]]>

Luottolaitoslainsäädäntöä uudistetaan laajasti

valtiovarainministeriö — Thu, 15 Oct 2026 10:39:00 GMT

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

luottolaitostoiminnasta annettua lakia
kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annettua lakia
säästöpankkilakia
hypoteekkiyhdistyksistä annettua lakia
Finanssivalvonnasta annettua lakia
rahoitusvakausviranomaisesta annettua lakia
arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annettua lakia
eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä annettua lakia.

Lisäksi ehdotetaan säädettävän uusi laki luottolaitosten yhteenliittymistä, jolla kumottaisiin voimassa oleva talletuspankkien yhteenliittymistä annettu laki. Kumottavaksi ehdotetaan myös laki liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista sekä laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista.

Tavoitteena ajantasaistaminen ja yksinkertaistaminen

Esityksen tarkoituksena on kansallisen luottolaitostoimintaa koskevan yleisen sääntelyn sekä kiinnitysluottopankkitoimintaa, talletuspankkien yhteenliittymiä ja luottolaitosten yhteisömuotoja koskevan lainsäädännön ajantasaistaminen. Lainsäädännössä havaittuja puutteita myös korjattaisiin ja sääntely muuttuisi yleisesti sujuvammaksi.

Luottolaitosten yhteenliittymiä koskeva lainsäädäntö ehdotetaan uudistettavan kokonaisuudessaan. EU-lainsäädännön mahdollistamia jäsenpankkipoikkeuksia koskevaa kansallista liikkumavaraa hyödynnettäisiin nykyistä laajemmin.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi Finanssivalvonnasta annettuun lakiin uutta säännöstä, jonka mukaan Finanssivalvonnan toiminnan toissijaisena tavoitteena on edistää rahoitusmarkkinoiden kilpailua, rahoituksen välittymistä ja kestävää reaalitalouden kasvua.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2027. Laki luottolaitosten yhteenliittymistä on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan 1. heinäkuuta 2027.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Matti Sillanmäki, puh. 0295 530 444, matti.sillanmaki(at)gov.fi
Hallitussihteeri Bella Laiho, puh. 0295 530 448, bella.laiho(at)gov.fi (Finanssivalvonnan tavoitesäännökset, tavoitettavissa 19.10. alkaen)

]]>

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämistä täsmennetään laissa

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 15 Oct 2026 10:39:00 GMT

Terveydenhuoltolakiin on lisätty säännös, jolla täsmennetään hyvinvointialueiden velvollisuutta järjestää palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa. Lakiin on kirjattu myös palliatiivisen hoidon ja saattohoidon määritelmät. Hoitoa on järjestettävä potilaan tarpeen mukaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

Samalla on muutettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valintaa koskevaa sääntelyä. Jatkossa henkilö voi vaihtaa valitsemaansa terveyskeskusta tai terveysasemaa kolmen kuukauden välein. Nykyisin vaihtaminen on mahdollista kerran vuodessa.

Lisäksi hyvinvointialueiden ja Vankiterveydenhuollon yksikön on julkaistava kuukausittain edellistä kalenterikuukautta koskevat tunnusluvut siitä, miten hoitoon pääsyn enimmäisaikojen noudattaminen on toteutunut erikoissairaanhoidossa. Nykyisin tiedot on julkaistava neljän kuukauden välein.

Eduskunta edellyttää jatkotoimia palliatiivisen hoidon kehittämiseksi

Eduskunta hyväksyi lakimuutosten yhteydessä kolme lausumaa. Se edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin palliatiivisen lääketieteen erikoisalan perustamiseksi ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista ja koulutusta.

Lisäksi eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi mahdollisuuksia perustaa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laaturekisteri sekä selvittää saattohoitovapaata ja sen ajalta maksettavaa etuutta koskevat sääntelytarpeet.

Hallitus esitti lakien vahvistamista torstaina 15. lokakuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina 16. lokakuuta. 

Lisätietoja

Hallitusneuvos Merituuli Mähkä, p. 0295 163 575

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Yrityslähestymiskielto tukee häiriötilanteiden ehkäisyä kaupan alalla

oikeusministeriö — Thu, 15 Oct 2026 10:34:00 GMT

– Näillä pitkään toivotuilla muutoksilla vahvistetaan sekä myymälöissä työskentelevien että asiakkaiden mahdollisuutta asioida ja työskennellä turvallisesti ilman häiriöitä, sanoo oikeusministeri Leena Meri.

Tuomioistuimen määräämä pääsykielto täydentää keinovalikoimaa

Uuden pääsykiellon käyttöönoton tarkoituksena on täydentää kaupan alan keinovalikoimaa vahvistaa työ- ja asiointiturvallisuutta sekä ehkäistä myymälöissä esiintyvää häiriökäyttäytymistä ja siitä aiheutuvia haittoja.

Esityksen mukaan tuomioistuin voisi määrätä elinkeinonharjoittajan hakemuksesta pääsykiellon aikaisemman häiriökäyttäytymisen perusteella rikosten sekä muun vakavan ja toistuvan häirinnän torjumiseksi. Kielto voitaisiin määrätä myymälään, johon yleisöllä on pääsy. Apteekit rajattaisiin kuitenkin kiellon soveltamisalan ulkopuolelle.

Pääsykielto tarkoittaisi, että siihen määrätty henkilö ei saa kiellon voimassaoloaikana mennä myymälään tai oleskella myymälässä tai tilanteen mukaan sen välittömässä läheisyydessä.

Tuomioistuimen määräämän pääsykiellon valvonnasta vastaisi poliisi. Esityksen mukaan myös vartijoilla ja järjestyksenvalvojilla olisi toimivaltuus poistaa henkilö kiellon piirissä olevasta liikkeestä sekä estää tämän pääsy sinne. Kiellon rikkominen olisi rangaistavaa ja teosta voitaisiin tuomita sakkoa tai enintään vuosi vankeutta.

Liikkeenharjoittajan antaman pääsykiellon rangaistavuutta täsmennetään

Esityksen toinen osa koskee liikkeenharjoittajan omia toimintamahdollisuuksia.

Liikkeenharjoittajat voivat jo nykyisin antaa myös itse pääsykiellon häiriötä aiheuttavalle henkilölle. Esityksellä täsmennetään julkisrauhan rikkomista koskevaa rangaistussäännöstä siten, että tällaisen kiellon rikkominen voi yhä selkeämmin tulla rangaistavaksi julkisrauhan rikkomisena.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan kesällä 2027.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Kaisla Pohjolainen, p. 0295 150 246, etunimi.sukunimi@gov.fi
Lainsäädäntöneuvos Juho Martikainen, p. 0295 150 520, etunimi.sukunimi@gov.fi

Tietopaketti yrityslähestymiskiellosta

Valtioneuvoston päätökset

]]>

Sikaloiden bioturvallisuutta vahvistetaan päivittämällä investointien yksikkökustannuksia ja aitausvaatimuksia

maa- ja metsätalousministeriö — Thu, 15 Oct 2026 08:21:00 GMT

Sikala-alueen aidan hyväksyttävä yksikkökustannus korotetaan 40 eurosta 45 euroon juoksumetriä kohden. Lisäksi asetukseen lisätään sikala-alueen ajoporteille uusi hyväksyttävä yksikkökustannus, jonka tasoksi esitetään 6 500 euroa porttia kohden. Ajoneuvoportti voi olla automaattinen tai käsikäyttöinen.

Samalla päivitetään sikala-alueiden aitoihin liittyviä teknisiä vaatimuksia. Muutokset koskevat muun muassa aidan korkeutta, verkon silmäkokoa sekä aidan liittämistä maahan. Aidan korkeusvaatimus on jatkossa 1,5 m ja verkon silmäkoko korkeintaan 100x100 mm. Aidan alareuna voidaan entiseen tapaan ankkuroida tai upottaa maahan. Uutena mahdollisuutena hyväksytään myös toteutus vähintään 0,4 m pituisella verkkohelmalla. Muutokset perustuvat bioturvallisuutta koskevien käytäntöjen kehittämiseen ja alan ajantasaistettuihin ohjeisiin.

Muutosten arvioidaan parantavan tuottajien mahdollisuuksia kilpailuttaa aitahankintoja ja hyödyntää nykyistä laajempaa toimittajavalikoimaa säilyttäen samalla korkean bioturvallisuustason.

Lisäksi asetuksesta poistetaan salaojitus- ja säätösalaojitusinvestointien vakioyksikkökustannuksiin liittyvä maininta suunnittelun sisältymisestä kustannukseen. Suunnittelu kuuluu tuettavan neuvonnan piiriin. Muutoksella ei arvioida olevan vaikutusta vakioyksikkökustannusten tasoon eikä taloudellisia vaikutuksia.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 897/2026 tulee voimaan 15.10.2026 ja sitä sovelletaan tuen myöntämistä koskevaan hakemukseen, joka on tullut vireille 16. päivänä lokakuuta 2026 tai sen jälkeen.

Linkki maa- ja metsätalousministeriön asetukseen (897/2026) ja liitteeseen (608/2023).

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Elli Tervala, johtava asiantuntija
Puh. 029 5162004
Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Asetus väestönsuojien kunnostamisen avustuksista lausunnoille

sisäministeriö — Thu, 15 Oct 2026 07:58:00 GMT

Asetusluonnoksessa säädettäisiin uudesta määräaikaisesta valtionavustuksesta. Avustuksen tarkoituksena on edistää asuinrakennusten väestönsuojien kunnostamista ja kannustaa taloyhtiöitä parantamaan väestönsuojien käytettävyyttä muun muassa Ukrainasta saatujen kokemusten pohjalta.

Avustusta voitaisiin myöntää asuinrakennuksessa sijaitsevan väestönsuojan ilmanvaihtojärjestelmän peruskorjaukseen, viestiyhteyksien ajanmukaistamiseen ja varavoimavalmiuksien toteuttamiseen sekä väestönsuojan esteettömyyden parantamiseen. Lisäksi avustusta voisi saada väestönsuojan tiettyjen varusteiden ajantasaistamiseen.

Avustuksen määrä olisi enintään 50 prosenttia avustuspäätöksessä hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista, mutta kuitenkin enintään 30 000 euroa väestönsuojaa kohden.

Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Avustushaku pyritään saamaan auki jo vuoden 2026 puolella. Avustushaun käynnistymisen aikataulusta ja hakemusten jättämisestä viestitään myöhemmin.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Ira Pasi, p. 0295 488 603, etunimi.sukunimi@gov.fi
neuvotteleva virkamies Kirsi Rajaniemi, p. 0295 488432, etunimi.sukunimi@gov.fi
yli-insinööri Jaana Rajakko, p. 0295 488 435, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Lakimuutoksilla toteutetaan EU-asetus, joka koskee veren, solujen ja muiden ihmisperäisten aineiden käyttöä

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 15 Oct 2026 07:44:00 GMT

Lyhenne SoHO-asetus tulee sanoista Substances of Human Origin eli ihmisperäiset aineet. Asetus hyväksyttiin 7.8.2024 ja sen soveltaminen alkaa 7.8.2027.

SoHO-asetus laajensi sääntelyn koskemaan myös muun muassa rintamaitoa

Voimassa oleva sääntely perustuu kahteen erilliseen direktiiviin, jotka koskevat veren, kudosten ja solujen käsittelyn laatu- ja turvallisuusvaatimuksia. SoHO-asetus laajentaa sääntelyn koskemaan kaikkia ihmisessä käytettäväksi tarkoitettuja ihmisperäisiä aineita kuten rintamaitoa.

Asetus sisältää tarkat määritelmät ihmisperäiselle aineelle ja siihen liittyville toimenpiteille, luovuttaville ja vastaanottaville henkilöille sekä ihmisperäisille valmisteille ja tuotteille.

Suomeen säädetään uusi SoHO-laki

Hallitus esittää, että Suomeen säädettäisiin uusi laki ihmisessä käytettäväksi tarkoitettujen ihmisperäisten aineiden käytöstä eli niin sanottu SoHO-laki.

Laissa nimettäisiin SoHO-asetuksen edellyttämällä tavalla ihmisperäisistä aineista vastaava toimivaltainen viranomainen, joka olisi Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Lisäksi annettaisiin asetuksen edellyttämää kansallista sääntelyä muun muassa ihmisperäisiä aineita koskevien kliinisten tutkimusten arvioinnista, luovuttajien ja vastaanottajien suostumuksesta sekä luovutusten maksuttomuutta koskevista vaatimuksista.

Teknisiä muutoksia tehtäisiin kudoslakiin, hedelmöityshoitolakiin, Fimea-lakiin, tutkimuslakeihin ja CER-lakiin, ja veripalvelulaki kumottaisiin. Muutoksilla yhdenmukaistettaisiin sääntelyä vastaamaan SoHO-asetusta ja kansallista lakia.

Uuden lain ja lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 7.8.2027.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ihmisessä käytettäväksi tarkoitettujen ihmisperäisten aineiden käytöstä sekä siihen liittyviksi laeiksi

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Essi Suonvieri, p. 0295 163 137, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Kulttuuripolitiikan neuvottelukunta asetettu toimikaudelle 2026–2032

opetus- ja kulttuuriministeriö — Thu, 15 Oct 2026 07:12:00 GMT

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie ja varapuheenjohtajana opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Juha Rintamäki.

- Kulttuuri ja luovat alat vaikuttavat laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan hyvinvoinnista talouteen ja alueiden elinvoimaan. Erityisesti tässä ajassa on tärkeää tiivistää kulttuurin yhteyttä henkiseen kriisinkestävyyteen. Neuvottelukunta kokoaa eri politiikan toimijoita yhteen vahvistamaan kulttuurin asemaa pitkäjänteisesti yli vaalikausien, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.

Neuvottelukunnan perustaminen perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan ja valtioneuvoston kulttuuripoliittiseen selontekoon. Selonteko linjaa kulttuuripolitiikan suuntaa vuoteen 2040 asti ja korostaa kulttuurin sekä luovien alojen merkitystä hyvinvoinnille, talouskasvulle, aluekehitykselle, turvallisuudelle ja kestävälle kehitykselle. Näiden tavoitteiden edistäminen edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä yli hallinnonalojen.

Neuvottelukunta on valtioneuvoston neuvoa-antava toimielin, jonka kokoonpano kokoaa yhteen kulttuuripolitiikan, hallinnon, tutkimuksen ja kulttuurialan keskeisiä toimijoita. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi jäsenesityksiä lähes 40 kulttuuripolitiikan kannalta keskeiseltä taholta. Kokoonpanossa ovat edustettuina muun muassa ministeriöt, virastot, kansalliset taidelaitokset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, taide- ja kulttuuriala sekä alueellinen ja yhteiskunnallinen näkökulma. Kokoonpanossa on huomioitu myös kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus sekä tasa-arvon vaatimukset.

Neuvottelukunnan tehtävänä on lisätä yhteistyötä eri politiikka- ja hallinnonalojen välillä, seurata kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanoa ja tehdä aloitteita kulttuuri- ja luovien alojen edistämiseksi. Lisäksi se tunnistaa alan tietopohjaan ja tutkimukseen liittyviä kehittämistarpeita sekä voi kuulla asiantuntijoita ja käynnistää valmistelua tukevia jaostoja.

Lisätietoja:

erityisavustaja Santeri Lohi, p. 044 259 8451
ylijohtaja Juha Rintamäki, p. 0295 330 164
kulttuuriasiainneuvos Johanna Vuolasto, p. 0295 330 235

Ministeriön sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@gov.fi.

Päätös valtioneuvoston sivuilla

Kulttuuripolitiikan neuvottelukunta

]]>

EU tukee Rajavartiolaitoksen droonien havainnointi- ja torjuntajärjestelmien hankintaa 32 miljoonalla eurolla

sisäministeriö — Thu, 15 Oct 2026 06:00:00 GMT

EU:n rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen (BMVI) tuella hankitaan Rajavartiolaitokselle järjestelmiä, joiden avulla parannetaan merkittävästi Suomen kykyä valvoa drooneja itärajalla ja Suomenlahdella. Samalla luodaan edellytyksiä myös droonien torjuntaan. Hankinnat ajoittuvat pääosin vuosille 2027–2029.

EU-rahoitusta voidaan käyttää laitteiden ja järjestelmien hankintaan, järjestelmäintegraatioihin sekä koulutukseen.

Komission rahoitushaku oli suunnattu jäsenvaltioille, joiden rajaturvallisuuteen kohdistuu lisääntynyttä painetta, kuten vihamielistä tai häiritsevää toimintaa ulkorajoilla, maahanmuuttajien välineellistämistä tai muita hybridiuhkia.

Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen tavoitteena on vahva ja tehokas Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus ulkorajoilla. Tällä vahvistetaan sisäistä turvallisuutta samalla, kun suojataan henkilöiden vapaa liikkuvuus unionin sisällä. Rahoitustukivälineestä voidaan rahoittaa toimia, joilla tuetaan Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta ulkorajoilla ja yhteistä viisumipolitiikkaa.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Noora Vahervaara, p. 0295 488 385, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

EU-ministerivaliokunnassa lokakuun Eurooppa-neuvosto

valtioneuvoston kanslia — Wed, 14 Oct 2026 11:30:00 GMT

Eurooppa-neuvoston asialistalla ovat kilpailukyky, Ukraina, tuleva monivuotinen rahoituskehys, Lähi-itä, Euroopan puolustus ja turvallisuus, muuttoliike, laajentuminen ja sisäiset uudistukset sekä muut asiat.

EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen on edellytys EU:n globaalin toimijuuden kehittämiselle.  Suomi korostaa, että tavoitteisiin tulisi pyrkiä tasapainoisella lähestymistavalla, joka yhdistää toisaalta markkinaehtoisuuden ja markkinoiden avaamisen ja toisaalta riskienhallinnan ja suojautumisen tiiviimpään yhteistyöhön kolmasmaakumppaneiden kanssa. Suomelle on tärkeää teknologisen suvereniteetin vahvistaminen, pitkäjänteinen EU:n ilmastopolitiikka ja puhtaan energian investoinnit. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen tavoitteena on vähentää myös EU:n riippuvuutta kolmansista maista ja vahvistaa EU:n strategista autonomiaa.

Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa vahvaa, tehokasta ja yhtenäistä vastaamista Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen Ukrainaan. Venäjää kohtaan tulee lisätä painetta erityisesti pakotteiden, tullien ja viisumipolitiikan kautta. Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluissa kaikki neuvotteluklusterit tulee avata mahdollisimman pian ja neuvotteluita tulee viedä eteenpäin määrätietoisesti.

Suomi jatkaa ponnisteluja vakauden lisäämiseksi Lähi-itään osana kansainvälistä yhteisöä.

Tulevan monivuotisen rahoituskehyksen eli EU:n pitkän aikavälin budjetin osalta Suomi katsoo, että puheenjohtajamaa Irlannin ehdottama kokonaistaso on liian korkea ja että ehdotetut kokonaistason vähennykset kohdistuvat liiaksi EU-rahoituksen uusiin painopisteisiin. Suomi korostaa rahoituksen kohdentamista nykyistä vahvemmin keskeisimpiin poliittisin prioriteetteihin kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Suomelle on ensisijaista turvata merkittäviä saantojamme erityisesti maatalouden tulotukiin ja sisäasioiden rahoitukseen sekä sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyen. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää Suomen ainutlaatuiseen asemaan Venäjän rajanaapurina ja samalla EU-budjetin nettomaksajana.

Euroopan puolustuksen ja turvallisuuden osalta Suomi pitää välttämättömänä Euroopan puolustuskyvyn nopeaa vahvistamista erityisesti Venäjän muodostamaan pitkäaikaiseen uhkaan vastaamiseksi. Suomi korostaa tarvetta vahvistaa unionin kokonaisvaltaista varautumista mahdollisiin tuleviin kriiseihin ja hybridiuhkiin. Suomi toimii aktiivisesti vahvistaakseen Euroopan unionin ja Naton kykyä torjua ja vastata hybridioperaatioihin huomioiden myös viisumipolitiikka. EU:n työ arktisen alueen vakauden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen vahvistamiseksi on Suomelle tärkeää.

Suomi korostaa EU:n muuttoliikekysymyksissä kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa toimia edistetään niin EU:n sisällä kuin suhteissa kolmansiin maihin. Vuosien työn jälkeen on keskeistä saada ns. pakti eli muuttoliike- ja turvapaikkasopimus täysivaltaisesti toimimaan sekä palautusasetus toimeenpantua.
Laajentumispolitiikka on tärkeä väline vahvistaa unionia globaalien muutosten aikana. Suomi edistää jäsenyyskriteereihin perustuvan ja uskottavan laajentumispolitiikan toimeenpanoa.

EU-ministerivaliokunta keskusteli Euroopan kilpailukyvyn edistämisestä myös tilannekatsauksen pohjalta. Kilpailukykyä edistetään EU-instituutioiden huhtikuussa sopiman ”Yhden Euroopan yhdet markkinat” -etenemissuunnitelman pohjalta. Tavoitteena on edistää kunnianhimoisesti kilpailukyvylle keskeisiä lainsäädäntöaloitteita.  EU:n strategisen kilpailukyvyn parantaminen on yksi Suomen hallituksen EU-politiikan päätavoitteista. 

EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja Euroopan unionin ja Kanadan suhteista. EU:n ja Kanadan välinen huippukokous järjestetään Montrealissa 29.–30. lokakuuta. Suomi tukee pyrkimystä luoda EU:n ja Kanadan välille yhä vahvempi ja laaja-alainen kumppanuus.

Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja epäviralliseen opetusministerien kokoukseen (15.-16.10.) Kokouksessa keskustellaan perustaitojen varmistamisesta PISA2025 -tulosten valossa ja osaamista koskevan tietopohjan keräämisestä ja hyödyntämisestä.

Lisätietoja: EU-asioiden erityisavustaja Elisa Tarkiainen p. 050 595 7751, EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki p. 0295 160 431 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia

]]>

Työryhmä esittää Suomeen puolustusteollisuuden vientiä tukevaa G2G-toimintamallia

puolustusministeriö — Wed, 14 Oct 2026 11:08:00 GMT

Työryhmän mukaan Suomella on tarve vahvistaa puolustus- ja turvallisuusteollisuuden vientiä sekä kansainvälistä yhteistyötä tukevia valtiollisia toimintamalleja muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

”Hallitus on tunnistanut puolustusteollisuuden yhdeksi Suomen tulevaisuuden kasvun ja hyvinvoinnin potentiaalisimmista lähteistä. Näemme jo nyt, miten kansainvälinen puolustusmarkkina on vetänyt suomalaisia yrityksiä kovaan kasvuun. Tämä työryhmäraportti tarjoaa konkreettisia rakennuspalikoita puolustushallinnon vienninedistämistoiminnan nostamiseen seuraavalle tasolle. Kasvava puolustusteollisuus on myös Suomen puolustuksen ja turvallisuuden yhä vahvempi kulmakivi”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Puolustusmateriaalin G2G-kauppamalli tarkoittaa järjestelyä, jossa valtio toimii puolustusmateriaalin myyjänä toiselle valtiolle. Mallissa ostajavaltio tekee sopimuksen myyjävaltion kanssa, eikä suoraan valmistajan kanssa. Myyjävaltio voi joko luovuttaa käytössä olevaa kalustoa tai hankkia materiaalia teollisuudelta edelleen myytäväksi.
G2G-kauppamalli on kansainvälisesti melko yleisesti käytössä oleva toimintatapa, jonka merkitys ja käyttö on viime vuosina kasvanut erityisesti puolustussektorilla myös Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisessä puolustusmateriaalikaupassa.

Työryhmän arvion mukaan G2G-toiminto voisi vahvistaa suomalaisen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden kilpailukykyä, tukea huoltovarmuuden kannalta tärkeän osaamisen ja tuotantokapasiteetin säilymistä Suomessa sekä syventää Suomen puolustus- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä kumppanimaiden kanssa. Raportissa esitetään jatkotoimenpiteitä toimintamallin käyttöönoton valmistelemiseksi.

Puolustusteollisuuden vienninedistämistä ja kansainvälistä teknologiayhteistyötä tukevan G2G-toiminnon työryhmän loppuraportti

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa hallitussihteeri Sonja Aro, p. 0295 140 092.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Suomen TNT-tehdashankkeelle saatu 30 miljoonan euron EU-tuki

puolustusministeriö — Wed, 14 Oct 2026 11:05:00 GMT

Rahoituspäätös tukee Suomen tavoitteita vahvistaa kotimaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä sekä parantaa Euroopan kykyä tuottaa puolustukselle kriittistä raaka-ainetta.

– Olemme hankkineet Suomen TNT-tehtaalle kansainvälistä rahoitusta nyt jo lähes 50 miljoonan euron edestä. Aiemmin mukaan lähti Yhdysvallat, ja nyt on saatu vahvistus myös EU-rahoituksesta. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että suomalainen osaaminen menestyi kilpailussa ja TNT-tehdashanke sai tämän EU-rahoituksen, puolustusministeri Antti Häkkänen toteaa.

– Päätös vahvistaa samalla kotimaisen teollisuuden asemaa eurooppalaisen puolustusteollisuuden toimitusketjuissa. EU:n puolustusalan yhteistyötä vahvistavat investoinnit ovat keskeisiä Euroopan turvallisuuden, huoltovarmuuden ja puolustusteollisen pohjan kehittämisessä.

Rahoituksella tuetaan TNT-tehtaan perustamista, joka edistää kriittisen räjähdeainetuotannon kasvattamista. Uusi tuotantolaitos tulee tuottamaan TNT:tä Suomen ja Naton tarpeisiin sekä mahdollistaa Ukrainan pitkäjänteisen tukemisen. Tehdashankkeen toteuttaa suomalainen räjähdealan yritys Oy Forcit Ab.
EU:n EDIP-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Euroopan puolustusteknologista ja -teollista perustaa, lisätä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä parantaa puolustustarvikkeiden saatavuutta ja tuotantokapasiteettia.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Frans Peltonen, p. 0295 140 021.

]]>

Naton teknologian testaustapahtumia Suomeen

puolustusministeriö — Wed, 14 Oct 2026 10:59:00 GMT

Esiteltävät TEVV-kyvykkyydet ja -teknologiat käsittävät muun muassa droonien torjunnan ja sensorifuusion, tekoälypohjaisen johtamisen ja tilannekuvan, häiriönsietoisen 5G/6G-tietoliikenteen ja miehittämättömien järjestelmien integraation.

Tapahtuma tuo esiin myös laajemmin Suomen kansallisia testaus- ja kehittämiskyvykkyyksiä. Puolustusministeriö toimii tapahtuman kansallisena vastuuviranomaisena.
Riihimäellä 26.–27.10.2026 järjestettävä Technical Observer Days FUSE Data Experimentation -testaus liittyy Latviassa järjestettäviin DiBaX26- ja LCI-X Crucible 4-26- testaustapahtumiin. DiBaX26- ja LCI-X Crucible 4-26- tapahtumat keskittyvät miehittämättömien järjestelmien käyttöön sekä tekoälyn hyödyntämiseen havaitsemisessa ja päätöksenteossa. Naton transformaatiojohtoporras (ACT) hyödyntää siinä testaustapahtumiin rakennettua Riihimäen ja Latvian välistä yhteyttä.

”Testaustapahtumat keskittyvät Natolle tärkeisiin teknologioihin, joiden testaamiseen meillä Suomessa on huippuluokan edellytykset ja vahvaa osaamista. Nämä tapahtumat tarjoavat yrityksille mahdollisuuden rakentaa verkostoja sekä esitellä innovaatioitaan loppukäyttäjille”, toteaa puolustusministeri Antti Häkkänen.
Tapahtumat kokoavat yhteen puolustus- ja turvallisuusteknologian kehittäjiä, kansallisia toimijoita ja tutkimusorganisaatioita, Naton sekä kansainvälisiä alan edustajia. Tapahtumien käytännön järjestelyistä vastaavat puolustushallinto, BusinessOulu, Digital Defence Ecosystem (DDE) ja Defence Innovation Network (DEFINE) yhteistyössä Naton kanssa.

Suomi on mukana kehittämässä Naton innovaatiotestaustoimintaa

Nato Innovation Range (NIR) on Naton ohjaama yhteistyörakenne, jonka tavoitteena on nopeuttaa puolustuksen ja turvallisuuden kannalta keskeisten teknologioiden kehittämistä, testaamista ja käyttöönottoa. NIR-testaustapahtumissa uusia teknologioita ja ratkaisuja voidaan kokeilla käytännön toimintaympäristöissä sekä arvioida niiden toimivuutta ja yhteensopivuutta osana laajempia järjestelmiä ja toimintakokonaisuuksia.

Puolustusministeriö toimii Nato Innovation Range Future Connectivity (NIR FC) -rakenteen kansallisena vastuuviranomaisena ja on asettanut projektiryhmän valmistelemaan toiminnan kansallista toimeenpanoa. NIR FC edistää liittokunnan tavoitetta kaksoiskäyttöteknologioiden ja innovaatioiden nopeasta käyttöönotosta.
”Nyt järjestettävät testaustapahtumat ovat osa NIR FC -toiminnan kansallista toimeenpanoa. Rakennamme pysyvää ja toistettavaa yhteistyömallia, jossa uudet ja lupaavat teknologiat ja innovaatiot saadaan niin kansallisen kuin koko liittokunnankin puolustuksen käyttöön entistä nopeammin. Samalla vahvistamme suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla”, sanoo puolustusministeri Häkkänen.

NIR FC -toiminnan tavoitteena on muodostaa innovaatioiden testaukseen kansallinen toimintamalli, joka sisältää muun muassa eri toimijoiden roolit ja vastuut, yhteistyökäytännöt ja testialueet. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa innovaatioiden hyödyntämistä sotilaskäytössä niin kansallisesti kuin osana Natoa ja Euroopan unionia sekä tukea suomalaisten yritysten näkyvyyttä ja tunnettavuutta edistäen niiden pääsyä kansainvälisiin toimitussopimuksiin. Toiminnassa pyritään hyödyntämään jo käynnissä olevia kehityshankkeita ja muodostamaan niistä yhtenäinen valtakunnallinen ekosysteemi.

Future Connectivity yhdistää seuraavan sukupolven kommunikaatioteknologiat ja autonomiset järjestelmät

Suomen ja Ruotsin yhteisaloitteen pohjalta perustettu NIR Future Connectivity -rakenne tarjoaa mahdollisuuden tuoda yhteen kansallisia testaus- ja kehitysympäristöjä, teknologiaosaamista sekä muita toimijoita, joiden innovaatioista voidaan luoda uusia kyvykkyyksiä puolustus- ja turvallisuusviranomaisten käyttöön. Future Connectivity -teemassa tarkastellaan tulevaisuuden kommunikaatioteknologioiden sekä autonomisten järjestelmien yhteensopivuutta. Teema kattaa muun muassa 5G- ja 6G-teknologioita sekä muita kehittyneitä tiedonsiirron ja yhteyksien ratkaisuja.

Lisätietoa puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Matti Ikonen, puh. 0295 140 182.

]]>

STM myönsi 250 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden toivottua lastensaantia edistävään hankkeeseen

sosiaali- ja terveysministeriö — Wed, 14 Oct 2026 10:30:00 GMT

Hankkeessa kehitetään toimintamalli, joka tarjoaa korkeakouluopiskelijoille tietoa, neuvontaa ja tukea lastensaantiin liittyvien kysymysten pohdintaan. Lisäksi hankkeessa tuotetaan terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön kattava tietopaketti hedelmällisyydestä.

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Väestöliitto ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Väestöliitto tuo hankkeeseen tutkimus- ja asiantuntijaosaamista sekä kehittää strukturoitua neuvontamenetelmää. YTHS:n kautta hanke tavoittaa valtakunnallisesti yli 300 000 korkeakouluopiskelijaa opiskeluterveydenhuollon palveluiden piirissä.

Tutkimusten mukaan yleinen hedelmällisyyttä koskevan tiedon jakaminen ei ole vaikuttavin tapa tukea toivottua lastensaantia, vaan vaikuttavin tieto on yksilöllistä ja elämäntilanteeseen sidottua. Lähestymistapa on linjassa kansainvälisen näytön kanssa, ja sitä tukevat myös pohjoismaiset esimerkit, joissa hedelmällisyysneuvonta on kytketty osaksi terveydenhuollon palveluja ja henkilökohtaista ohjausta.

Lisätietoja

erityisasiantuntija Erika Juutinen, p. 029 5163321

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Eurooppa-neuvostossa esillä Ukraina, kilpailukyky ja EU:n pitkän aikavälin budjetti

valtioneuvoston kanslia — Wed, 14 Oct 2026 09:40:00 GMT

Kokouksessa jatketaan neuvotteluja EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2028–2034. Keskustelun pohjana on puheenjohtajamaa Irlannin lauantaina 10.10. julkaisema neuvotteluesitys. Suomen näkökulmasta siinä on parannuksia verrattuna Euroopan komission alkuperäiseen esitykseen. Pääministeri Petteri Orpon mukaan tarvitaan kuitenkin vielä merkittäviä muutoksia.

”Säästöjä on löytynyt, mutta liian vähän ja osin vääristä kohteista. Kokonaisuus on edelleen liian suuri. Esitys vaatii vielä merkittäviä muutoksia, jotta Suomi voisi sen hyväksyä. Ajamme suomalaisen veronmaksajan sekä Euroopan kokonaisetua. Olemme valmiita hakemaan ratkaisua, mutta sen on oltava kustannuksiltaan kohtuullinen ja painotuksiltaan oikea”, pääministeri Orpo sanoo.

Kilpailukykyä koskevassa keskustelussa käsitellään muun muassa korkeiden energian hintojen vaikutuksia kansalaisiin ja yrityksiin, globaalien talouden epätasapainojen vaikutuksia Euroopan teollisuuteen sekä EU:n kilpailukykytoimien etenemistä.

EU-johtajat käsittelevät myös Ukrainan tuen jatkamista ja maan tarpeita tulevan talven aikana.

Laajentumista koskevassa keskustelussa ovat esillä erityisesti Ukrainan ja Moldovan eteneminen kohti EU-jäsenyyttä. Lisäksi keskustellaan Montenegron jäsenyysprosessin etenemisestä sekä laajentumiseen liittyvistä EU:n sisäisistä uudistuksista.

Eurooppa-neuvosto keskustelee myös Venäjän hybriditoimista, Venäjään kohdistuvista toimista, kuten pakotteista ja viisumitoimista, sekä Euroopan puolustusvalmiuden vahvistamisesta. Muuttoliikettä koskevassa keskustelussa käsitellään muun muassa EU:n valmiuksia vastata kriisitilanteisiin ja välineellistettyyn maahantuloon.

Lähi-idän osalta Eurooppa-neuvosto arvioi alueen viimeaikaista kehitystä sekä sen vaikutuksia merenkulun vapauteen, merelliseen turvallisuuteen ja maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin, erityisesti energian, lannoitteiden ja elintarvikkeiden saatavuuteen.

Suomen kannat Eurooppa-neuvostoon on julkaistu EU-ministerivaliokunnan kokouksen tiedotteessa keskiviikkona 14. lokakuuta.

]]>

Pohjoismaiden pääministerit tapaavat Helsingissä

valtioneuvoston kanslia — Wed, 14 Oct 2026 08:41:00 GMT

Kokoukseen on kutsuttu Ruotsin, Tanskan, Norjan, Islannin, Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin hallitusten johtajat. Kokouksen pääaiheena on lasten ja nuorten suojelu verkossa. Aihe oli esillä myös päämiesten kesäkokouksessa Tanskassa elokuussa. Lisäksi keskustelussa esillä on pohjoismaisen yhteistyön ja turvallisuuden vahvistaminen.

 Pääministerit osallistuvat Helsingissä myös Pohjoismaiden neuvoston istuntoon.

Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana toimii vuonna 2026 Tanska yhdessä Färsaarten kanssa. Suomi toimii Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajana vuonna 2026.

Lisätietoja:  diplomaattiavustaja Marja Koskela p. 0295 160 978, diplomaattiavustaja Laura Quist, p. 050 439 1677, viestintäsuunnittelija Satu Finni p. 050 570 7715, valtioneuvoston kanslia

 Tiedotetta on päivitetty 20.10. “Itsehallintoalueiden johtajat” on korvattu “hallitusten johtajat”.

]]>

Selvitys käynnistyy: Työurahuoltamo-malli auttaa työpaikkoja tukemaan pidempiä työuria

työ- ja elinkeinoministeriö — Wed, 14 Oct 2026 07:54:00 GMT

Työurahuoltamo-mallissa työntekijä saa työpaikallaan tukea osaamisensa kehittämiseen työuran eri vaiheissa. Jatkuva oppiminen auttaa työntekijöitä vastaamaan työelämän ja työpaikan muutoksiin. Näin voidaan tukea sekä työuran keskivaiheilla että loppupuolella olevien työurien jatkumista.

Selvitys kartoittaa, millaiset käytännöt auttavat eri kokoisia työpaikkoja tukemaan pidempiä työuria. Selvitys myös tarkastelee, millaisia uraohjauspalveluja työnantajille on tarjolla. Tavoitteena on luoda erilaisten organisaatioiden tarpeisiin mukautuva työurahuoltamo-malli, joka hyödyntää olemassa olevia palveluita ja rakenteita.

”Yhä useampi haluaa jatkaa työelämässä pidempään, mikä hyödyttää myös kansantaloutta. Parhaimmillaan työurien kehittäminen on työntekijän ja työnantajan yhteinen vastuu, josta molemmat hyötyvät”, työministeri Matias Marttinen painottaa.

Selvitys jatkaa selvityshenkilö ja entinen työministeri Jari Lindströmin raportin pohjalta. Raportti nimesi työurahuoltamot yhdeksi keinoksi lisätä yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Työurahuoltamosta on jo tehty kokeiluja, joita selvitys myös hyödyntää.

Selvityksen toteuttaa Forefront Oy. Se valmistuu vuoden 2027 loppuun mennessä.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Riikka-Maria Turkia, TEM, p. 0295 047 135
erityisavustaja Teresa Salminen, p. 0295 047 318 (kysymykset työministerille)

]]>

Tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät mahdollistava lakimuutos lausunnoille

maa- ja metsätalousministeriö — Wed, 14 Oct 2026 07:17:00 GMT

Tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät ovat hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden muodostamia yhteistyörakenteita. Niiden avulla tuottajat voivat keskittää tarjontaa, vahvistaa neuvotteluvoimaansa sekä kehittää markkinointia ja tuotteiden markkinoille saattamista.

EU:n markkinajärjestelylainsäädäntö mahdollistaa tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät jo nykyisin, mutta niiden hyväksymismenettelystä ei ole säädetty Suomen lainsäädännössä. Esityksellä mahdollistettaisiin yhteenliittymien hyväksyminen Suomessa.

– Hallituksen esityksen tavoitteena on vahvistaa maataloustuottajien markkina- ja neuvotteluasemaa elintarvikeketjussa sekä hyödyntää EU-lainsäädännön mahdollistamia kilpailuoikeudellisia poikkeuksia. Haluamme antaa tuottajille nykyistä paremmat mahdollisuudet yhteistyöhön ja markkina-aseman vahvistamiseen, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sanoo.

Muutos täydentäisi nykyistä järjestelmää

Suomessa tuottajaorganisaatioiden määrä on edelleen verrattain vähäinen. Hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden määrä on viime vuosina kasvanut, mikä on lisännyt kiinnostusta myös tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymiä kohtaan.

Esitys on rajattu muutos, joka voidaan toteuttaa erillään tulevan EU:n rahoituskauden ja markkinajärjestelylainsäädännön laajemmasta uudistamisesta. Muutoksella ei arvioida olevan vaikutuksia valtion talousarvioon. Ruokavirastolle aiheutuisi uusia tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien hyväksymiseen, hakemusten ja ilmoitusten käsittelyyn sekä valvontaan liittyviä tehtäviä, mutta niiden määrän arvioidaan olevan vähäinen.

Lausunnot pyydetään toimittamaan Lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta viimeistään 26.10.2026 klo 12. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa.

Lisätietoja:

Ministerin erityisavustaja Marjo Anttoora, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 570 0334
Markkinayksikön päällikkö Anna-Leena Miettinen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2409
sähköpostit maa- ja metsätalousministeriössä ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

LVM:n virkakunnan viesti tulevalle hallitukselle: Nyt tarvitaan rohkeutta ja ratkaisuja

liikenne- ja viestintäministeriö — Wed, 14 Oct 2026 05:00:00 GMT

- Tulevaisuuden tekeminen on nykyisessä, vaikeasti hallittavassa todellisuudessa kenties vaativampi tehtävä kuin koskaan ennen. Haastavina aikoina tarvitaan rohkeita ratkaisuja. Samalla haluamme muistuttaa, että Suomena meillä on myös merkittäviä voimavaroja ja edelläkävijäosaamista, toteaa kansliapäällikkö Anna-Mari Ahonen.

Virkakunnan puheenvuoro syventää ministeriöiden kansliapäälliköiden yhteistä virkanäkemystä, joka julkaistiin toukokuussa 2026.

Liikenne- ja viestintäministeriön virkakunta painottaa tutkitun tiedon asemaa ja hyödyntämistä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Julkisen talouden kiristyessä ja liikkumatilan pienentyessä tulee taloudellisten päätösten perustua yhä tarkemmin tietoon.

Tekoälystä kasvua ja tuottavuutta määrätietoisilla toimilla

Tekoälyratkaisujen pohjaksi tarvitaan dataa. Julkisten tietovarantojen data on saatava turvallisesti ja tehokkaasti käyttöön. Tämä edellyttää investointeja dataan ja datainfrastruktuuriin. Suomi tarvitsee selkeän ja konkreettisen vision sekä toimeenpano- ja investointisuunnitelman tekoälymuutoksen läpiviemiseksi. Samalla Suomen on vaikutettava aktiivisesti EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden ja eurooppalaisen tekoälyinfrastruktuurin kehittymiseen. Kansallisilla toimilla vahvistetaan tekoälyn hyödyntämistä tukevia viestintäyhteyksiä.

Kyberturvallisuus vaatii lisäpanostuksia

Kyberuhkien määrä ja vakavuus kasvavat. Kyberturvallisuuden viranomaisresurssit on varmistettava tekoäly- ja kvanttiaikaan siirryttäessä. Suomen kyberturvallisuuden vahvuus on viranomaisten ja yritysten välinen poik¬keuksellisen tiivis ja luottamuksellinen yhteistyö. Kyberturvallisuuden ja -puolustuksen perustana on jatkossa¬kin oltava vahva ja kyvykäs siviiliviranomainen, joka edistää tiedon¬jakoa ja yhteistyötä.

Nykyisen liikenneverkon kunnossapito priorisoitava

Nykyisen liikenneverkon kunnossapitoon tulee osoittaa riittävä rahoitus. Uudet investoinnit tulee valita Väyläviraston investointiohjelman mukaisesti.

Pääosin puolustuksen tarpeisiin tehtävät sotilaallisen liikkuvuuden hankkeet tulisi tehdä erillisrahoituksella. Muiden miljardiluokan hankkeiden edistäminen edellyttäisi vahvaa valtion budjettitalouden ulkopuolista rahoitusta ja yhteiskuntataloudellista kannattavuutta.

Liikenteen verotus ja rahoitus on uudistettava nyt

Liikennejärjestelmän rahoituspohja heikkenee jatkuvasti vaikean julkisen talouden tilanteen vuoksi. Samanaikaisesti liikenteen verotulot vähenevät sähköistymisen edetessä. Tämän vuoksi liikenteen hinnoittelua tulee uudistaa pala kerrallaan.

Virkakunnan näkemyksen mukaan uudistuksen keskeisiä elementtejä ovat ajoneuvoverotuksen kytkeminen tienpidon kustannuksiin, uusien infrahankkeiden hyötyjäperusteiset maksut ja kustannusten jakaminen sekä alueelliset ruuhkamaksut suurille kaupunkiseuduille.

Kunnianhimoa ilmastopolitiikkaan

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tarvitaan nopeita ja tehokkaita keinoja. Fossiilisista polttoaineista irtautumista on vauhditettava ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, strategisen omavaraisuuden kasvattamiseksi ja vihreän siirtymän investointien edistämiseksi.

Toimia tarvitaan erityisesti tieliikenteessä. Tieliikennepolttoaineiden jakeluvelvoite tulee pitää vähintään nykylainsäädännön mukaisella, vuosittain kasvavalla uralla. Lisäksi tieliikenteen päästökauppa on keskeinen keino.

Suomen tulee vaikuttaa sääntelyyn EU:ssa, jotta tehokkaat päästövähennystoimet säilyvät Suomen kannalta riittävällä tasolla. Siirtymä fossiilittomiin käyttövoimiin tulee tehdä oikeudenmukaisesti. Lento- ja meriliikenteestä palautuvat EU:n huutokauppatulot tulisi kohdentaa näiden sektoreiden vihreään siirtymään.

Sosiaali- ja terveystoimen julkisesti tuettuja kuljetuksia tehostettava

Sosiaali- ja terveystoimen julkisesti tuettujen kuljetusten hankintaa tulee tehostaa. Tulevalla hallituskaudella tulisi käynnistää pilottihankkeita näiden kuljetusten kehittämiseksi. Kuljetuksia kehittämällä voidaan saada aikaan sekä säästöjä että parempia palveluja.

Mitä seuraavaksi?

Virkakunnan puheenvuoro tarjoaa virkatyönä valmisteltua tietoa eduskuntavaaleihin valmistautuville puolueille ja hallitusneuvottelujen tueksi. Virkakunta esittää ratkaisuvaihtoehtoja tunnistamiinsa haasteisiin, mutta poliittiset päättäjät tekevät valinnat.

Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut virkakunnan puheenvuoron lisäksi 22 taustamuistiota, jotka syventävät virkakunnan puheenvuoron teemoja.

Lisätietoja:

kansliapäällikkö Anna-Mari Ahonen, p. 0295 342 389, anna-mari.ahonen@gov.fi
strategiajohtaja Hanna Perälä, p. 0295 342 007, hanna.perala@gov.fi

haastattelupyynnöt: viestintäpäällikkö Aapo Riihimäki, p. 02951 60209, aapo.riihimaki@gov.fi

]]>

Selvityshenkilö kartoittaa vaihtoehtoja yrittäjien eläkemaksujen rahastointiin

sosiaali- ja terveysministeriö — Tue, 13 Oct 2026 08:06:00 GMT

Yrittäjien eläkemaksuja ei tällä hetkellä rahastoida toisin kuin palkansaajien työeläkemaksuja. Rahastoinnin puute yhdessä väestön ikääntymisen ja eläkemenojen kasvun kanssa nostavat valtion maksuosuutta yrittäjäeläkkeistä.

”Yrittäjien eläkejärjestelmässä rahastoinnin aloittaminen on välttämätön teko, mikäli haluamme saada yrittäjien eläkejärjestelmän tasapainoon, ja valtion maksuosuutta pienennettyä. Tämä selvitys on tärkeää tehdä, jotta rahastoinnin aloittamisessa voidaan edetä uskottavasti jo lähivuosina. Rahastoinnin aloittaminen olisi paitsi yrittäjäteko, myös taloudellisesti vastuullista”, sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen toteaa.

Pääministeri Orpon hallitus päätti keväällä 2026 YEL-uudistuksen yhteydessä, että yrittäjien eläkemaksujen rahastoinnista, järjestelmän toimeenpanon tehostamisesta ja hallinnollisten kustannusten vähentämisestä käynnistetään selvitys.

Selvityksen tavoitteena on esittää vaihtoehtoja YEL-järjestelmän rahastoinnin käynnistämiseksi. Esitetyt vaihtoehdot eivät saa nostaa yrittäjien eläkemaksuja merkittävästi. Lisäksi selvityksen tavoitteena on esittää keinoja, joilla YEL:n toimeenpanoa voidaan tehostaa ja hallinnollisia kustannuksia alentaa. Selvityshenkilö arvioi myös esittämiensä vaihtoehtojen kustannuksia ja toteuttamiskelpoisuutta.

Selvityshenkilön toimikausi käynnistyi 28.9.2026, ja selvityksen on määrä valmistua 26.2.2027 mennessä.

Selvitys yrittäjien eläkemaksujen rahastoinnista sekä YEL-järjestelmän toimeenpanon tehostamisesta ja hallinnollisten kustannusten alentamisesta tulevaisuudessa

YEL-uudistus eteni eduskuntaan 8.10. Uudistuksen tavoitteena on yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen mm. kohtuullistamalla eläkemaksuja sekä talouskasvun tukeminen.

Hallitus esittää muutoksia yrittäjän eläkelakiin (Tiedote 8.10.2026)

Lisätietoja:

Ylimatemaatikko Minna Lehmuskero, p. 0295 163 342
Sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Emmi Venäläinen, puh. 0295 163 058
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Agenttinen Suomi -julkaisu tarkastelee tekoälyagenttien roolia julkisen hallinnon uudistamisessa

valtiovarainministeriö — Tue, 13 Oct 2026 07:00:00 GMT

Tekoälyagenttien arvioidaan muuttavan merkittävästi tiedon käsittelyä, työn organisointia ja palvelujen tuottamista tulevina vuosina. Kyse ei ole vain uuden teknologian käyttöönotosta vaan laajemmasta toimintatapojen muutoksesta, joka voi uudistaa perusteellisesti tapoja, joilla julkinen hallinto käsittelee tietoa, valmistelee päätöksiä ja tuottaa palveluja.

”Julkisella hallinnolla on poikkeuksellisen hyvät edellytykset hyödyntää tekoälyä laajasti ja menestyksellisesti. Yhteiskuntamme korkea osaamisen ja luottamuksen taso ja pitkälle kehittynyt digitaalinen infrastruktuuri sekä julkisen sektorin yhteistyö tarjoavat hyvän perustan tekoälyagenttien vastuulliselle käyttöönotolle. Kansalaisen näkökulmasta tämä voi tulevaisuudessa parhaimmillaan tarkoittaa palveluja, jotka ovat nopeampia, sujuvampia ja vastaavat entistä paremmin yksilöllisiin tarpeisiin. Agenttinen Suomi -julkaisu on yksi askel kohti tätä tavoitetta”, sanoo ICT-johtaja Jarkko Levasma.

Keskustelunavaus tulevaisuuden hallinnon rakentamiseen

Julkaisu toimii keskustelunavauksena ja kutsuna koko julkiselle hallinnolle, yrityksille, tutkimusyhteisölle ja kansalaisyhteiskunnalle osallistua tulevaisuuden hallinnon rakentamiseen. Tavoitteena on edistää toimintamallia, jossa palvelut ovat nykyistä sujuvampia, ennakoivampia ja paremmin yhteen toimivia sekä kansalaisten että yritysten näkökulmasta.

Julkaisussa tarkastellaan tekoälymuutosta neljän toisiaan täydentävän kokonaisuuden kautta:

Agenttinen Suomi kuvaa virkatyön rakentumista ihmisten ja tekoälyagenttien yhteistyölle yli organisaatiorajojen.
Digisuvereeni Suomi korostaa digitaalisen infrastruktuurin, datan ja teknologisten riippuvuuksien hallinnan merkitystä.
Digitietoisen sääntelyn Suomi yhdistää oikeuksien, turvallisuuden ja luottamuksen turvaamisen teknologisen uudistumisen mahdollistamiseen.
Uudistuva Suomi painottaa osaamisen, johtamisen ja muutoskyvyn merkitystä tekoälyaikakaudella.

Tavoitteena on rakentaa Suomelle yhtenäinen suunta tekoälyn käyttöönottoon hallinnossa

Julkaisun takana on laaja poikkihallinnollinen kirjoittajaryhmä julkisen hallinnon eri organisaatioista ja hallinnon tasoilta. Poikkihallinnollinen yhteistyö on edistänyt yhteisen näkemyksen rakentumista siitä, miten julkinen hallinto voi hyödyntää agenttiteknologioita vastuullisesti ja tehokkaasti sekä rakentaa Suomelle yhtenäistä suuntaa tekoälyn käyttöönotossa.

“Agenttisen Suomen kirjoittaminen oli ennen kaikkea oppimisprosessi ja hieno osoitus siitä, mitä yhteinen oppiminen voi saada aikaan. Kun erilaisille näkemyksille ja rohkealle ajatusten haastamiselle annettiin tilaa, syntyi innostus pohtia julkishallinnon tekoälymuutosta uudelta pohjalta. Se kantoi kirjoittajaporukkaa venymään ja omistautumaan yhteiselle työlle ja näköpiirissä olevalle välttämättömälle muutokselle”, toteaa julkaisun kirjoittajaryhmän jäsen, Traficomin strategia- ja teknologiajohtaja Kirsi Karlamaa.

Lisätietoja:

Johtava asiantuntija Aleksi Kopponen, puh. 0295 530 216, aleksi.kopponen(at)gov.fi)

]]>

Eurooppaministerit valmistelevat lokakuun Eurooppa-neuvostoa, rahoituskehysneuvottelut tiivistyvät

valtioneuvoston kanslia — Mon, 12 Oct 2026 13:51:00 GMT

Eurooppaministerit käyvät tiistaina yleisten asioiden neuvostossa periaatekeskustelun EU:n tulevasta, vuosien 2028–2034 monivuotisesta rahoituskehyksestä. Puheenjohtajamaa Irlanti on valmistellut ehdotuksen neuvottelulaatikoksi, jonka pohjalta jäsenvaltioiden päämiehet keskustelevat aiheesta 15. – 16. lokakuuta kokoontuvassa Eurooppa-neuvostossa.

Suomi pitää komission ehdottamaa rahoituskehyksen kokonaistasoa liian korkeana ja tukee rahoituskehyksen ja sen painopisteiden priorisointia. Suomi katsoo, että on välttämätöntä löytää taso, joka ei kasvattaisi maksutaakkaamme kohtuuttomasti, mutta mahdollistaisi keskeiset painotukset, kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamisen, ja turvaisi merkittävimpiä saantojamme, kuten maatalouden ja sisäasioiden rahoituksen.

"Irlanti on ottanut ehdotuksellaan askeleita oikeaan suuntaan kokonaistason alentamiseksi, mutta lisäsäästöjä tarvitaan edelleen. Irlannin säästöjen painotukset eivät ole täysin onnistuneita, vaan säästöjä on haettava tasapainoisemmin koko kehyksestä. Suomen ainutlaatuinen asema itäisenä ulkorajavaltiona tulee huomioida rahoituskehyksessä", ministeri Strand sanoo.

Ukraina, turvallisuus ja kilpailukyky huippukokouksen aiheina

Eurooppaministerit valmistelevat huippukokousta myös keskustelemalla sen päätelmäluonnoksesta, jonka muita aiheita ovat Ukrainan tukeminen, Euroopan puolustuksen, turvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen, Lähi-itä, muuttoliike ja EU:n laajentuminen.

Neuvosto saa myös tilannekatsauksen unionin arvojen kunnioittamisesta Unkarissa.

Lisäksi neuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät kattavasta demokraattisesta osallistumisesta sekä yhteiskunnan ja yhteisöjen selviytymiskyvystä.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

Lisätietoja: EU-erityisasiantuntija Heli Siivola p. 050 576 7745 ja erityisavustaja Alexander Lång p. 0295 160 866, valtioneuvoston kanslia

Valtioneuvoston sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Suomi osoittaa vahvaa tukea Ukrainalle kansainvälisissä kokouksissa Bangkokissa

valtiovarainministeriö — Mon, 12 Oct 2026 10:04:00 GMT

Suomi jatkaa kokouksissa vahvan tuen osoittamista Ukrainalle. Viikon aikana Purra osallistuu myös Ukraina-ministerikokoukseen, valtiovarainministerien ilmastokoalition kokoukseen, sekä korkean tason paneelikeskusteluun taloudellisesta turvallisuudesta.

Ukrainan vahvan tuen jatkamisen lisäksi Suomi korostaa kokouksissa monenkeskisen ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän merkitystä.

"Geopoliittinen epävarmuus haastaa maailmantaloutta ja kansainvälistä yhteistyötä. Tässä tilanteessa Suomen vahva tuki Ukrainalle ja sääntöpohjaiselle kansainväliselle järjestelmälle on entistäkin tärkeämpää. Samalla tarvitsemme toimia kestävän kasvun, investointien ja uusien työpaikkojen vauhdittamiseksi", Purra sanoo.

Kansainvälinen valuutta- ja rahoituskomitea keskustelee maailmantalouden ja
talouspolitiikan haasteista

Maailmantalous on osoittanut kestokykyä, vaikka kehitys on ollut epätasaista ja
talouksien sopeutumisvara kaventuu. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä Lähi idän tilanne lisäävät edelleen epävarmuutta sekä ylläpitävät raaka-aineiden hinta- ja inflaatiopaineita. Myös tekoälyn vaikutukset nousevat keskusteluun.

Kehityskomitea käsittelee yksityisen sektorin merkitystä kasvulle ja kehitykselle

Kehityskomitean keskeisinä aiheina kokouksissa ovat yksityisen pääoman mobilisointi ja yksityisen sektorin merkitys globaalisti työpaikkojen luomisessa. Vuodesta 2025 lähtien Maailmanpankkiryhmän toiminnan yhtenä poikkileikkaavana tavoitteena on ollut luoda työpaikkoja vastaamaan kehittyvien maiden työikäisen väestön kehitystä.

Lisätietoja:
Alivaltiosihteeri Leena Mörttinen, puh. 02955 30021, leena.morttinen(at)gov.fi
Ministerin erityisavustaja Jussi Lindgren, puh. 02955 30514, jussi.lindgren(at)gov.fi

]]>

Lausuntopyyntö: Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksut vuodelle 2027

sosiaali- ja terveysministeriö — Mon, 12 Oct 2026 09:16:00 GMT

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon opiskelijakohtainen terveydenhoitomaksu olisi ensi vuonna 71,10 euroa lukuvuodessa eli 35,55 euroa lukukautta kohden. Tämä on hieman enemmän kuin vuonna 2026, jolloin opiskelijakohtainen terveydenhoitomaksu on ollut 70,70 euroa.

Terveydenhoitomaksun viivästymismaksu säilyisi ennallaan, eli se olisi edelleen viisi euroa. Käyttämättä jääneestä ajasta perittävä maksu nostettaisiin 73,70 euroon.

Terveydenhoitomaksun, viivästymismaksun ja käyttämättä jätetystä ajasta perittävän maksun suuruudesta säädetään vuosittain valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetus korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon maksuista vuonna 2027 (Lausuntopalvelu.fi)

Lisätietoja:

lakimies Jutta Kastinen, p. 0295 163 119, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Työryhmä valmistelemaan strategiaa rikoksella saatujen varojen takaisinhankinnan tehostamiseksi

oikeusministeriö — Mon, 12 Oct 2026 08:16:00 GMT

Rikoshyödyn poisottaminen on hallitusohjelman painopisteitä. Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevalla hallituksen esityksellä (HE 137/2026 vp) tehostetaan rikoshyödyn poisottamista ja vaikeutetaan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa.

EU:n tuore konfiskaatiodirektiivi edellyttää jäsenvaltioilta varojen takaisinhankinnan strategiaa, jonka tulee sisältää muun muassa kansallisen politiikan painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi, toimivaltaisten viranomaisten vastuut sekä työn vaatimat resurssit ja koulutustarpeet. Oikeusministeriön työryhmä valmistelee ehdotuksen strategiaksi, jossa otetaan huomioon hallitusohjelman tavoitteet ja hallituksen esityksessä ehdotetut lainsäädäntömuutokset ja tunnistetut kehittämistarpeet.

Työryhmässä on edustajia eri ministeriöistä ja hallinnonaloilta. Strategiasta on tarkoitus tehdä periaatepäätös vielä tällä hallituskaudella.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Sampo Brander, p. 0295 150 349, etunimi.sukunimi@gov.fi

Tiedote 27.8.2026 Rikoshyödyn poisottamista tehostetaan – rikos ei saa kannattaa

]]>

Kunta- ja alueministeri Ikonen vierailee Pariisissa ja Brysselissä

valtiovarainministeriö — Mon, 12 Oct 2026 08:00:00 GMT

Pariisissa ministeri Ikonen osallistuu OECD:n Global Forum on Building Trust and Reinforcing Democracy –tapahtuman paneelikeskusteluun, jonka teemana on luottamus julkiseen hallintoon. Tapahtuma kokoaa yhteen poliittisia päättäjiä, järjestöjen asiantuntijoita sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoita keskustelemaan muun muassa avoimesta hallinnosta, luottamuksesta ja tekoälystä.

Brysselissä ministeri Ikonen osallistuu Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikon paneelikeskusteluun, jossa keskustellaan harvaan asuttujen alueiden sekä pienten kaupunkien elinvoimasta ja houkuttelevuudesta. Vuosittain järjestettävä tapahtuma kokoaa yhteen poliittisia päättäjiä, asiantuntijoita, tutkijoita ja alan toimijoita keskustelemaan Euroopan alueiden ja kuntien tulevaisuudesta.

Matkan aikana ministeri Ikonen tapaa muun muassa Euroopan komission koheesioasioista ja uudistuksista vastaava varapuheenjohtaja Raffaele Fitton, komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston pääjohtaja Themis Christophidoun, OECD:n johtaja Lamia Kamal-Chaouin ja Open Government Parnership -hankkeen toimitusjohtaja Aidan Eyakuzen.

Lisätietoja:
Ministeri Anna-Kaisa Ikosen erityisavustaja Alexis Vartiainen, puh. 02955 30176, alexis.vartiainen(at)gov.fi

]]>

KORJAUS: Valtio luovuttaa Postin osakemyynnissä merkityt bonusosakkeet

valtioneuvoston kanslia — Mon, 12 Oct 2026 07:18:00 GMT

Osana Posti Group Oyj:n listautumisantia ja -myyntiä syksyllä 2025 yksityissijoittajille tarjottiin mahdollisuus merkitä bonusosakkeeseen oikeuttavia osakkeita. Kun merkitsijä piti bonusmyynnissä allokoituja osakkeita salkussaan yhtäjaksoisesti 12 kuukauden ajan, hän oli oikeutettu saamaan yhden bonusosakkeen jokaista kymmentä bonusmyynnissä allokoitua osaketta kohden.

Bonusosakkeisiin oikeuttavien osakkeiden perusteella valtio on täsmäytyspäivän 9.10.2026 mukaisen omistajaluettelon mukaisesti luovuttanut yhteensä 79 191 osaketta, jotka ovat kirjautuneet merkitsijöiden arvo-osuustileille 12.10.2026.

”Postin yleisömyynti ylimerkittiin moninkertaisesti ja uskomme, että mahdollisuus merkitä bonusosakkeeseen oikeuttavia osakkeita vauhditti Postin osakkeen yleisökysyntää. Valtio halusi bonusosakkeella edistää piensijoittajien osallistumista ja vahvistaa kotimaista omistajuutta”, sanoo ylijohtaja Maija Strandberg valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta.

Postilla oli syyskuun 2026 lopussa 18 065 osakkeenomistajaa.

Bonusosakkeiden luovuttamisen jälkeen valtio omistaa Postin osakkeista 65,6 prosenttia. Ennen bonusosakkeiden luovuttamista valtion omistusosuus oli 65,8 prosenttia.

Tiedotetta on korjattu 12.10. klo 10.15: Luovutettujen osakkeiden määrä on korjattu 79 181 osakkeesta 79 191 osakkeeseen.

Lisätietoja:

ylijohtaja Maija Strandberg, p. 050 407 8423, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto
finanssineuvos Jukka Ohtola, p. 050 526 3454, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Ministeri Rantanen osallistuu Varsovan turvallisuusfoorumiin Puolassa

sisäministeriö — Mon, 12 Oct 2026 07:12:00 GMT

Ministeri Rantanen osallistuu tiistaina 13.10. paneelikeskusteluun, jonka aiheena on muun muassa hybridiuhat ja miten valtiot varautuvat ja selviävät niistä. Paneelissa keskustellaan myös yhteiskuntien sekä kansalaisten resilienssistä.

Hybridiuhat asettavat uudenlaisia vaatimuksia viranomaisten toiminnalle ja yhteistyölle. Suomessa turvallisuusuhat huomioidaan osana kokonaisvarautumista, ja myös kansalaisten rooli on meillä keskeinen. Ihmisillä tulee olla tiedot ja taidot selvitä erilaisista häiriötilanteista.

- Suomessa on viime vuosina tehty useita toimenpiteitä, joilla olemme vastanneet heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen. Esimerkiksi Rajavartiolaitokseen ja poliisiin liittyvää lainsäädäntöä on kehitetty, jotta viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet puuttua mahdollisiin uhkiin, sanoo ministeri Rantanen.

Matkansa aikana ministeri Rantanen tapaa myös kahdenvälisesti Puolan sisä- ja hallintoministeri Marcin Kierwińskin. Ministereiden asialistalla on muun muassa ulkorajojen turvaaminen sekä palautusten tehostaminen. Asialistalla on myös Ukrainan ja Suomen johtama kansainvälinen väestönsuojakoalitio, johon myös Puola on kutsuttu liittymään. Koalitio rahoittaa uusien väestönsuojien rakentamista ja olemassa olevien suojatilojen kunnostusta Ukrainassa.

Lisätietoja:
ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri, p. 040 720 2216, etunimi.sukunimi@gov.fi
sisäministeriön viestintä, media.sm@gov.fi (ministerin haastattelupyynnöt)

]]>

Valtio luovuttaa Postin osakemyynnissä merkityt bonusosakkeet

valtioneuvoston kanslia — Mon, 12 Oct 2026 06:00:00 GMT

Bonusosakkeisiin oikeuttavien osakkeiden perusteella valtio on täsmäytyspäivän 9.10.2026 mukaisen omistajaluettelon mukaisesti luovuttanut yhteensä 79 181 osaketta, jotka ovat kirjautuneet merkitsijöiden arvo-osuustileille 12.10.2026.

”Postin yleisömyynti ylimerkittiin moninkertaisesti ja uskomme, että mahdollisuus merkitä bonusosakkeeseen oikeuttavia osakkeita vauhditti Postin osakkeen yleisökysyntää. Valtio halusi bonusosakkeella edistää piensijoittajien osallistumista ja vahvistaa kotimaista omistajuutta”, sanoo ylijohtaja Maija Strandberg valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta.

Postilla oli syyskuun 2026 lopussa 18 065 osakkeenomistajaa.

Bonusosakkeiden luovuttamisen jälkeen valtio omistaa Postin osakkeista 65,6 prosenttia. Ennen bonusosakkeiden luovuttamista valtion omistusosuus oli 65,8 prosenttia.

Lisätietoja:

ylijohtaja Maija Strandberg, p. 050 407 8423, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto
finanssineuvos Jukka Ohtola, p. 050 526 3454, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Sotilaallista liikkuvuutta edistetään uudella Puolustusvoimien ajoneuvojen käyttöä koskevalla asetuksella

puolustusministeriö — Mon, 12 Oct 2026 05:00:00 GMT

”Uudella asetuksella edistämme sotilaallista liikkuvuutta muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Uudistuksella varmistamme, että Puolustusvoimien toimintaedellytykset, liikenneturvallisuus sekä Suomen puolustuksen kannalta keskeinen sotilaallinen liikkuvuus muodostavat toimivan kokonaisuuden”, toteaa puolustusministeri Antti Häkkänen.

Suomen turvallisuusympäristön muutokset, kansainvälisen sotilaallisen yhteistyön lisääntyminen sekä liittolaisjoukkojen toiminta Suomessa ovat kasvattaneet tarvetta tarkistaa Puolustusvoimien ajoneuvojen käyttöä koskevaa sääntelyä.

”Asetuksella mahdollistamme joukkojen ja kaluston sujuvan ja tehokkaan liikkumisen tieverkolla kaikissa turvallisuustilanteissa. Varmistamme, että Puolustusvoimien tehtävät voidaan toteuttaa tehokkaasti myös tilanteissa, joissa käytetään tavanomaisesta liikennesääntelystä poikkeavia ajoneuvoja tai kuljetuksia. Samalla säilytämme liikenneturvallisuuden sääntelyn keskeisenä lähtökohtana”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Asetuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa sotilaallista liikkuvuutta. Toimiva sotilaallinen liikkuvuus on välttämätöntä Suomen puolustuskyvylle, valmiuden ylläpitämiselle sekä liittolaisten kanssa tehtävälle yhteistoiminnalle.

Vaikka asetuksella tuetaan sotilaallista liikkuvuutta, liikenneturvallisuus säilyy sääntelyn keskeisenä lähtökohtana. Puolustusvoimien kuljetukset ja ajoneuvojen käyttö tulee edelleen suunnitella ja toteuttaa siten, että tieverkon sekä muiden tienkäyttäjien turvallisuus otetaan asianmukaisesti huomioon.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa vanhempi hallitussihteeri Kosti Honkanen, puh. +358 295 140 607.

]]>

Pääministeri Orpo: Irlannin EU-rahoituskehysehdotus vaatii vielä merkittäviä muutoksia

valtioneuvoston kanslia — Sat, 10 Oct 2026 13:07:00 GMT

Suomen tavoitteena on pienempi ja uudistettu EU-budjetti, joka vastaa Euroopan turvallisuuden ja kilpailukyvyn tarpeisiin.

”Puolustukseen, tutkimukseen ja uusiin teknologioihin kohdistuu suhteettoman suuri osa leikkauksista. Euroopan on vahvistuttava juuri näillä aloilla. Säästöjä on haettava tasapainoisesti koko budjetista.”

Orpo pitää myönteisenä, että maatalouden tulotukiin ei esitetä leikkauksia komission ehdotukseen verrattuna. Myös kansallisiin suunnitelmiin varattu rajaturvallisuuden ja sisäasioiden rahoitus säilyy komission ehdotuksen tasolla.

”Olemme puolustaneet maatalouden tulotukia sekä rajaturvallisuuden rahoitusta, ja niiden rahoitus säilyy esityksessä. Tämä osoittaa, että EU-budjettia voidaan pienentää ja samalla turvata Suomelle tärkeitä kohteita, kuten viljelijöiden toimeentuloa. Jatkamme työtä Suomen maatalousrahoituksen varmistamiseksi.”

”Ajamme suomalaisen veronmaksajan sekä Euroopan kokonaisetua. Olemme valmiita hakemaan ratkaisua, mutta sen on oltava kustannuksiltaan kohtuullinen ja painotuksiltaan oikea”, Orpo sanoo.

Lisätietoja: Eurooppa-asioiden neuvonantaja Tuomas Tikkanen, p. 040 523 5768, neuvotteleva virkamies Toni Tiala, p. 0295160062

Valtioneuvoston sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Ministeri Ranne epäviralliseen teleneuvostoon: ”Pohjoisen satelliittiyhteydet ovat tärkeitä koko Euroopalle”

liikenne- ja viestintäministeriö — Fri, 09 Oct 2026 12:21:00 GMT

– Toimivat digiverkot ovat Euroopan talouskasvun, turvallisuuden ja kilpailukyvyn perusta. Tarvitsemme sääntelyä, joka kannustaa investointeihin ja uusien teknologioiden käyttöönottoon, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.

Kyseessä on epävirallinen ministerikokous, jossa ei tehdä päätöksiä.

Keskustelua kupariverkoista ja satelliittiviestintäpalveluista

Euroopan komissio antoi tammikuussa 2026 ehdotuksen digiverkkoasetuksesta, jonka tavoitteena on nykyaikaistaa, yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa EU:n viestintäverkkoja koskevaa sääntelyä. Suomi kannattaa sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden kehittämistä digitaalisen siirtymän investointien vauhdittamiseksi, teletoimialan toimintaympäristön kehittämiseksi ja Euroopan kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Televiestintäneuvostossa keskustellaan erityisesti kupariverkkojen käytöstä poistosta osana digiverkkoasetusta. Suomessa kupariverkkojen käytöstä poistaminen on edennyt jo hyvin pitkälle markkinaehtoisesti. Suomi näkee asetusehdotukseen sisältyvien kupariverkon poistoon liittyvien suunnitelma- ja raportointivelvollisuuksien lisäävän tarpeettomasti hallinnollista taakkaa. Näiden velvollisuuksien tulisi Suomen näkemyksen mukaan olla kevyempiä maille, joissa verkot ovat jo laajasti poistuneet käytöstä.

Neuvostossa keskustellaan myös komission toukokuussa 2026 antamasta asetusehdotuksesta, joka koskee mobiilisatelliittiviestintäpalveluiden toimilupia niin sanotulla 2 GHz MSS (Mobile Satellite Service) -taajuusalueella. Nykyiset EU:n myöntämät toimiluvat päättyvät toukokuussa 2027. Asetusehdotus määrittäisi uusien toimilupien ehdot ja myöntämisprosessin. Komission ehdotuksessa taajuusalueesta kolmannes varattaisiin valtiolliselle satelliittiviestintätoiminnalle, kolmannes EU-taustaisille uusille markkinoille tulijoille ja kolmannes vapaasti kaupallisille toimijoille.

Suomi pitää myönteisenä, että EU-tasolla myönnettäisiin satelliittitietoliikenteen toimilupia laajamittaisemmalle, loppukäyttäjäyhteyksiin tähtäävälle palvelutoiminnalle. EU:n laajuinen lupa voisi tehdä EU:sta houkuttelevamman ja yhtenäisemmän markkinan. Suomi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että satelliittiviestintäpalveluita tulisi tarjota koko EU:n laajuisesti, myös pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla, joilla riittäviä maanpäällisiä laajakaistayhteyksiä ei ole aina saatavilla.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Ilona Julkunen-Rexhepi, p. 0295 342 754, ilona.julkunen-rexhepi@gov.fi

]]>

Ympäristöneuvosto linjaa EU:n tavoitteet syksyn luonto- ja ilmastokokouksiin

ympäristöministeriö — Fri, 09 Oct 2026 12:02:00 GMT

Syksyn aikana järjestetään kaksi kansainvälisesti merkittävää ympäristökokousta: YK:n luontokokous (COP17) Armeniassa 19.–30.10. ja YK:n ilmastokokous (COP31) Turkissa 9.–20.11.

Kokouksissa pyritään vauhdittamaan kansainvälisten luonto- ja ilmastosopimusten toimeenpanoa, jotta luontokato saadaan pysäytettyä ja maapallon keskilämpötilan nousu rajattua sovittuihin tavoitteisiin.

Suomi osallistuu neuvotteluihin osana EU:ta. Ympäristöneuvostossa hyväksyttävät päätelmät muodostavat EU:n neuvottelukannat kumpaankin kokoukseen.

”Suomi työskentelee kansainvälisissä neuvotteluissa määrätietoisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja kunnianhimoisen ilmastopolitiikan päätösten varmistamiseksi. Kansainväliset tavoitteet ja pelisäännöt on jo sovittu. Nyt ratkaisevaa on, miten maat, yritykset, kaupungit, rahoittajat ja kansalaisyhteiskunta muuttavat ne käytännön toimiksi. EU:n on jatkettava suunnannäyttäjänä kunnianhimoisissa luonto- ja ilmastotoimissa sekä luotettavana yhteistyökumppanina”, valtiosihteeri Mika Nykänen sanoo.

Luontotavoitteiden toimeenpanoa halutaan vauhdittaa

Lokakuun YK:n luontokokouksessa käsitellään ensimmäistä maailmanlaajuista väliarviota Kunming-Montrealin luontokehyksen toimeenpanosta. Kesällä julkaistun arvion mukaan toimia luonnon hyväksi on lisätty. Silti vuoden 2030 luontotavoitteita ei saavuteta nykyisellä etenemisvauhdilla. Kokouksessa pyritään sopimaan toimista toimeenpanon vauhdittamiseksi.

EU:n päätelmäluonnoksessa korostetaan luonnon monimuotoisuuden huomioimista kaikilla hallinnon tasoilla ja politiikkasektoreilla. Julkisen sektorin lisäksi myös yrityksillä ja rahoitussektorilla nähdään olevan tärkeä rooli tavoitteiden saavuttamisessa.

EU painottaa ilmastotoimien kiireellisyyttä

Marraskuun YK:n ilmastokokouksessa käsitellään päästövähennyksiä ja pyritään kuromaan umpeen kuilua ilmastotavoitteiden ja niiden toimeenpanon välillä. Vaikka suurin osa valtioista on päivittänyt kansalliset ilmastositoumuksensa, niiden yhteenlaskettu kunnianhimo ei vielä riitä rajoittamaan maapallon lämpenemistä 1,5 asteeseen.

EU korostaa, että Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kiireellisiä toimia ja korkeinta mahdollista kunnianhimoa kaikilta osapuolilta. COP31-ilmastokokoukselta odotetaankin konkreettista edistystä tavoitteiden toimeenpanossa.

Suomi painottaa, että EU:n tulee säilyttää vahva roolinsa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanossa. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää maailmanlaajuisesti merkittäviä päästövähennyksiä, erityisesti fossiilisista polttoaineista luopumista sekä energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja muiden puhtaiden energiaratkaisujen edistämistä.

Ympäristöneuvostossa keskustellaan myös EU:n yleisen päästökaupan uudistamisesta

Kokouksessa keskustellaan myös EU:n päästökauppajärjestelmän kehittämisestä komission heinäkuussa julkaistun ehdotuksen pohjalta. Jäsenvaltiot esittelevät näkemyksiään päästökaupan uudistamisesta.

Suomen hallitus suhtautuu komission ehdotukseen EU:n päästökaupan kehittämisestä ja laajentamisesta pääosin myönteisesti. Hallitus toimitti 1. lokakuuta eduskunnalle U-kirjelmän, jossa se linjasi kantansa komission ehdotukseen.

Tiedote 1.10.2026: Hallitus kannattaa EU:n päästökaupan uudistamista

Lisätietoja

Ville Laakso
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 0295 047 181
etunimi.sukunimi@gov.fi

YK:n COP17-luontokokous
Marina von Weissenberg
pääneuvottelija, ympäristöministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
p. 0295 250 321

YK:n COP31-ilmastokokous ja päästökauppadirektiivin uudistus
Karoliina Anttonen
lainsäädäntöneuvos, ympäristöministeriö
p. 0295 250 065
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Valtioneuvoston tiedotteet

EU myönsi tukea Etelä-Karjalan ja Lohjan seudun paperiteollisuuden rakennemuutokseen

Tuki koskee 351 työntekijää

Hallitus esittää tekoälyn sääntelyn testiympäristöä

Hallitus torjuu nuorisotyöttömyyttä suurimpien kaupunkien naapurustoissa

Osaamisseteli vahvistamaan pitkäaikaistyöttömien osaamista ja työelämävalmiuksia

Osaamissetelillä voidaan tarjota uraohjaus- ja valmennuspalveluita sekä koulutusta pitkäaikaistyöttömille

TEM:n alivaltiosihteerin virkaan 21 hakemusta

Hallitus esittää kansallista turvallisuutta vahvistavia muutoksia siviilitiedustelulainsäädäntöön

Uusia toimivaltuuksia siviilitiedusteluun, tietoliikennetiedustelun sääntelyä kehitetään

Rajavartiolaitokselle uusi rooli siviilitiedustelun tukena

Julkisuuslain salassapitoaikoihin pidennyksiä

Valtioneuvoston yleisistunnon 15.10.2026 päätösaineisto julkaistu

Valtioneuvosto myönsi käyttöluvan Posivan käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle

Lupaehdot varmistavat turvallisuutta

STUK valvoo toimintaa koko kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen elinkaaren ajan

Pohjoismaiset liikenneministerit kokoontuvat Tanskassa - kriittiset liikennehankkeet työlistalla

Lisätietoja

Hallitus esittää uutta lakia järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan

Uusi analyysikeskus torjuisi järjestäytynyttä rikollisuutta

Ulkomaisten sijoitusten seuranta uudistuu

Lain piiriin kuuluva sijoitus edellyttää ennakkolupaa

Tasavallan presidentin esittelyn 16.10.2026 asialista julkaistu

Ulosottovelallisia autetaan uuteen alkuun

Muutos kohdistuisi tiettyihin kuluttajaluottoihin

Hallituksen esitys nopeuttaisi muuntohuumeiden torjuntaa

Toisella muutoksella helpotettaisiin kansainvälistä apua poikkeuksellisissa kriisitilanteissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölakeihin ehdotetaan muutoksia

Ammattihenkilöiden kielitaitovaatimuksiin tarkennuksia

Valvontaviranomaisen toimivaltuuksiin laajennuksia

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työnjakoon lisää joustavuutta

Lisätietoja

Tasavallan presidentin esittelyn 16.10.2026 päätösaineisto julkaistu

Viranomaisviestinnän käyttöön lisää taajuuksia

Lisätietoja:

Lausuntopyyntö: Muistiossa listataan keinoja suojella lapsia sosiaalisen median haitoilta

Erillislailla voitaisiin säätää kansallinen ikäraja sosiaalisen median käytölle

Sosiaalisen median käyttöikään voitaisiin vaikuttaa myös tietosuojalain muutoksella

Naton ydinasepolitiikan korkean tason työryhmä kokoontui Helsingissä

Vesilakia uudistetaan sähköjärjestelmän käyttövarmuuden turvaamiseksi

Valtioneuvoston yleisistunnon 22.10.2026 päätösaineisto julkaistu

Muutoksia opiskelijoiden soveltuvuutta ja turvallisuutta koskevaan sääntelyyn

Rikosrekisteriotteen käyttö koskemaan myös iäkkäitä ja vammaisia henkilöitä

Tiedonkulkua ja opiskelijan oikeusturvaa vahvistetaan

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 22.10.2026 päätösaineisto julkaistu

Valtioneuvosto päätti teemat strategiselle tutkimukselle vuonna 2027

Suomelta 8 miljoonaa euroa humanitaarista apua ruokaturvattomuuteen ja Ukrainan talveen

Lisätietoja:

Kansalaispulssi: Yli puolet nostaa työllisyyden ja terveydenhuollon hallituksen kärkihaasteiksi

Kokemus yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta laskussa

Yhä useampi pitää rasismia merkittävänä yhteiskunnallisena ilmiönä

Huoli turvallisuustilanteesta kasvanut

Liikenneturvallisuusstrategian luonnos vuosille 2027–2031 lausunnoille – painopiste tieliikenteessä

Painotus tieliikenteessä

1. Liikenneturvallisuuden kansallista ohjausta ja tietopohjaa vahvistetaan

2. Liikenneympäristöä kehitetään yhä turvallisemmaksi

3. Liikenteeseen lähdetään vain ajokykyisenä

Mitä seuraavaksi?

Lisätietoja:

Valtioneuvoston yleisistunnon 22.10.2026 asialista julkaistu

Pohjoismaiset maahanmuuttoministerit keskustelevat muun muassa palautusten tehostamisesta

TP-UTVA:ssa esillä Ukrainan ajankohtainen tilanne, YK:n rauhanturvaoperaatio UNIFIL, kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) tilanne sekä tekoäly ulkopolitiikassa

Pääministeri Petteri Orpo on vierailuilla Ukrainassa

Arviomuistio ralliautojen hyväksynnästä ja rekisteröinnistä lausunnoille

Mitä seuraavaksi?

Lisätietoja:

Kellot talviaikaan ensi sunnuntaina 25. lokakuuta

Euroopan komissio selvittää kellojen siirron vaikutuksia, Suomi kannattaa siirrosta luopumista

Lisätietoja

Selvitys kilpailumanipulaation torjunnasta valmistunut

Selvitys antaa pohjaa torjunnan tehostamiseen

Kerro näkemyksesi julkisten hankintojen tuottavuuden ja vaikuttavuuden kansallisesta ohjaamisesta ja strategisesta kehittämisestä

Julkisten hankintojen kehittämisen tulisi olla valtion perustoimintaa

Lausuntokierros käynnissä

Uusi raportti antaa ehdotuksia kriittistä infrastruktuuria koskevan tiedon suojaamiseksi muuttuneessa turvallisuustilanteessa

Loppuraportti antaa useita ehdotuksia yhteistyön kehittämiseksi ja tiedon paremmaksi suojaamiseksi

Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelua

Kumppanuussuunnitelmaa valmistellaan laajassa yhteystyössä

Suomen turvallisuus ja kriisinkestävyys edellyttävät ennakoivaa varautumista

Varautumista on vahvistettava kaikilla yhteiskunnan tasoilla

Osaamissetelillä voidaan tarjota uraohjaus- ja valmennuspalveluita sekä koulutusta
pitkäaikaistyöttömille

Neuvottelut monivuotisesta rahoituskehyksestä jatkuvat 

Turvallisuusselvityksiä tehdään Suomen turvallisuuden ja edun suojelemiseksi 