Valtioneuvoston tiedotteet

Puolustusministeri Häkkänen: Patrian uuden tela-ajoneuvon ympärille rakennetaan monikansallista hanketta

puolustusministeriö — Tue, 07 Jul 2026 11:43:00 GMT

Patria TRACKX on Euroopan puolustusrahaston rahoittamassa monikansallisessa FAMOUS-hankkeessa kehitetty uuden sukupolven tela-ajoneuvo, joka on suunniteltu vaativiin ja arktisiin olosuhteisiin, joissa edellytetään korkeaa liikkuvuutta ja toimintakykyä. TRACKX-ajoneuvon sarjavalmistuksen odotetaan alkavan vuosina 2027–2028. Myös Ruotsi on mukana ajoneuvon esisarjan tilauksessa ja tuotekehityksessä erillisillä sopimuksilla Suomen kanssa.

”Monikansallinen yhteistyö on tehokkain tapa rakentaa tarvitsemamme suorituskyvyt Euroopan turvallisuuden ja puolustuskyvyn takaamiseksi. CAVS-ajoneuvohanke on ollut Suomen puolustushallinnon ja puolustusteollisuuden menestystarina, ja olen iloinen, että osaamiseemme luotetaan myös tämän vaativiin olosuhteisiin suunnitellun ajoneuvon kehittämisessä”, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

TRACKX-ajoneuvon ympärille valmistellaan Suomen johdolla CAVS-ajoneuvohankkeen kaltaista monikansallista yhteishanketta. Hanke on myös osa Eastern Flank Watch (EFW) -aloitetta, jonka tavoitteena on itäisten EU-maiden turvaaminen.

Arktinen liikkuvuus on tunnistettu kehittämiskohta, jolla pyritään parantamaan joukkojen suojattua liikkuvuutta operaatioalueilla. Aihe on herättänyt laajaa kiinnostusta Pohjoismaissa ja maissa, joilla on tarpeita operoida pohjoisella vyöhykkeellä ja/tai vuoristoissa.

”Arktinen alue on keskeinen turvallisuuspolitiikan painopiste niin Suomelle kuin Natollekin. TRACKX-ajoneuvon kehittämishankkeella edistämme konkreettisesti operointikykyämme arktisissa olosuhteissa”, ministeri Häkkänen toteaa.

Lisätietoja puolustusministeriössä antavat ylijohtaja Olli Ruutu, puh. 0295 140 400, sekä erityisasiantuntija Jussi Ristimäki, puh. 0295 140 072.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen allekirjoitti 12 puolustusteollisuutta vauhdittavaa sopimusta Ankarassa

puolustusministeriö — Tue, 07 Jul 2026 09:30:00 GMT

Naton omistamien ja operoimien kykyjen osalta teollisuusfoorumissa julkistettiin Naton miehitettyjen ilmavalvontakoneiden korvaaja. Naton käyttöön hankitaan monikansallisesti enintään 10 kappaletta Saabin GlobalEye-koneita. Ilmavalvonnan suorituskykyä koskien allekirjoitettiin lisäksi aiesopimus, johon myös Suomi liittyi ja jossa tarkoituksena on hankkia samaa suorituskykyä kansallisiin tarpeisiin yhteensovittaen se Natolle hankittavan kyvyn kanssa. Lisäksi allekirjoitettiin aiesopimus Naton tiedustelu- ja valvontakyvyn kehittämiseksi miehittämättömien MQ-4C Triton- tiedustelu- ja valvontakoneiden osalta.

Naton korkean näkyvyyden projektit

Puolustusministeri Antti Häkkänen allekirjoitti teollisuusfoorumissa useita Naton korkean näkyvyyden projekteihin (High Visibility Project, HVP) liittyviä sopimuksia. Korkean näkyvyyden projektien tarkoituksena on edistää Naton puolustussuunnitteluprosessin tavoitteita sekä koota monikansallisia maaryhmiä, jotka ovat kiinnostuneita saman suorituskyvyn kehittämisestä.

Suomi päätti liittyä muun muassa monitoimilentokoneiden suorituskykyohjelmaan, jossa jäsenmaat investoivat yhteiseen Multi Role Tanker Transport (MRTT) -monitoimilentokonekalustoon. MRTT-lentokone kykenee strategisiin ilmakuljetuksiin, lääketieteellisiin evakuointitehtäviin sekä ilmatankkaukseen, joka on Suomelle uusi suorituskyky. Muut allekirjoitetut korkean näkyvyyden projektit liittyvät esimerkiksi ilmauhkien torjuntaan, avaruuteen sekä kriittisiin raaka-aineisiin.

”Suomi osallistuu aktiivisesti Natossa tapahtuvaan suorituskykyjen kehittämiseen. Puolustusteollisuusfoorumissa allekirjoittamamme sopimukset kuvastavat konkreettisesti Naton 360 asteen lähestymistapaa: liittokunta varautuu uhkiin ja vahvistaa puolustustaan jokaisessa toimintaympäristössä. Suomen kannalta on tärkeää, että panostamme avaruuspuolustukseen, ilmapuolustukseen ja arktiseen alueeseen”, toteaa puolustusministeri Häkkänen.

Muut puolustusministerin allekirjoittamat sopimukset

Lisäksi puolustusministeri Häkkänen allekirjoitti useita aiejulistuksia, jotka tähtäävät liittolaisten yhteistyön vahvistamiseen eri osa-alueilla. Suomi liittyi muun muassa Yhdysvaltojen esittämään aiejulistukseen puolustusteollisen kapasiteetin vahvistamisesta yhteishankintojen avulla sekä allekirjoitti Yhdysvaltojen kanssa aiejulistuksen ohjustuotantoyhteistyön selvittämisestä.

Puolustusministerin teollisuusfoorumissa allekirjoittamat sopimukset:

Arctic Mobility SoI
Air Defence Capabilities Against Lower-Level Air Threats HVP MoU
Crewed Airborne Early Warning HVP LoI
Defence Critical Raw Materials (DCRM) HVP MoU
Generic NATO Indirect Fire Round (GENIFR) HVP MoU
Hybrid Allied Layered Operations in Space (HALO) HVP LoI
Multi Role Tanker Transport Capability (MRTT) HVP MoU
NATO Flight Training Europe (NFTE)
NISRF Fleet Expansion LoI
Passive Air Surveillance Capabilities HVP MoU
Statement of Intent Concerning Exploration of Industrial Cooperation on AIM-120C-8 Advanced Medium-Range Air-to-Air Missile
Statement of Intent Concerning the Establishment of Procurement Coalitions

Lisätietoja puolustusministeriössä antavat ylijohtaja Olli Ruutu, puh. 0295 140 400, sekä erityisasiantuntija Johanna Hämäläinen, puh. 0295 140 086.

]]>

Yhteiskunnan häiriönsietokyvyn kannalta kriittisten toimijoiden määrittäminen valmistumassa

sisäministeriö — Tue, 07 Jul 2026 07:42:00 GMT

Kriittisten toimijoiden määrittämisellä pyritään varmistamaan, että arjen kannalta välttämättömät palvelut, kuten energia, vesihuolto, liikenne tai terveydenhuolto, toimivat mahdollisimman häiriöttömästi kaikissa tilanteissa.

CER-direktiivi eli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä velvoittaa jäsenvaltioita parantamaan kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä ja varautumista. CER-direktiivi on pantu täytäntöön CER-lailla, joka on yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta annettu laki. CER-laki tuli voimaan 1.7.2025.

Lainsäädäntö koskee yhtätoista toimialaa, jotka ovat energia, liikenne, pankkiala, rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri, terveys, juomavesi, jätevesi, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto, avaruus sekä elintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja jakelu.

Ministeriöt tunnistivat toimialaltaan kevään aikana ne toimijat, joiden tarjoamat palvelut ovat olennaisia välttämättömien yhteiskunnan toimintojen, taloudellisen toiminnan, kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai ympäristön ylläpitämiseksi, ja määrittivät ne CER-kriittisiksi. Päätös kriittiseksi toimijaksi määrittämisestä on voimassa enintään neljä vuotta.

Kriittisen toimijan on arvioitava riskit, laadittava häiriönsietokykyä koskeva suunnitelma ja toteutettava siinä määritellyt toimenpiteet. Lisäksi toimijalta edellytetään ilmoitusta merkittävistä poikkeamista, jotka häiritsevät tai voivat häiritä keskeisten palvelujen tarjoamista.

Lisätietoja
asiantuntija Ville Haverinen, p. 0295 488 366, etunimi.sukunimi@gov.fi
johtava asiantuntija Hanna Havumäki p. 0295 488 248, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Valtaosa luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumipäätöksistä kielteisiä

ulkoministeriö — Tue, 07 Jul 2026 07:11:00 GMT

Enemmistö (n. 2100 kpl), luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksista on käsitelty Suomen Bangkokin-edustustossa Thaimaassa. Pieniä määriä hakemuksia jätettiin myös Kazakstanissa, Keniassa, Vietnamissa, Nepalissa sekä Intiassa.

Luonnonmarjanpoiminta muutettiin kausityöksi helmikuussa 2025 voimaan tulleen kausityölain muutoksen myötä. Muutoksen tavoitteena on parantaa poimijoiden asemaa sekä ehkäistä työperäistä hyväksikäyttöä. Tämän myötä ulkomaalaiset poimijat tulevat Suomeen työsuhteeseen ja heidän on haettava joko kausityöviisumia tai kausityöhön tarkoitettua oleskelulupaa. Kausityölain muutos tuo luonnonmarjanpoimijat työlainsäädännön ja työsuojelun sekä sitä koskevan viranomaisvalvonnan piiriin.

Kaudella 2026 ulkoministeriöllä on ollut mahdollisuus kausityöviisumikäsittelyssä hyödyntää Lupa- ja valvontaviraston vuoden 2025 luonnonmarjanpoimintaa koskevia valvontakertomuksia kausityöviisumihakemusten käsittelyn tukena, muun viranomaistiedon ohella. Viisumien käsittelyssä on tullut esiin viitteitä työntekijöiden hyväksikäyttöriskistä sekä puutteita työnantajien lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa.

”Kielteiset päätökset johtuvat pääosin siitä, ettei edustusto ole voinut viisumikäsittelyssä vakuuttua siitä, että työnantajat pystyvät noudattamaan työnantajavelvoitteitaan”, sanoo ulkoministeriön maahantuloasioiden yksikön päällikkö Katja Luopajärvi.

Viisumiharkinnassa otetaan huomioon myös luonnonmarja-alaan viime aikoina kohdistuneet vakavat rikosepäilyt ja oikeusprosessit.

Viisumihakemusten käsittely on lakiin perustuvaa julkisen vallan käyttöä. ”Lain mukaan ulkoministeriö ja Suomen ulkomaanedustustot ovat velvollisia torjumaan työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa silloin, kun niihin viittaavia seikkoja ilmenee”, toteaa yksikön päällikkö Katja Luopajärvi.

Työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvät riskit eivät aina tule viranomaisten tietoon viisumihakemusten käsittelyn yhteydessä. Tämän vuoksi hyväksikäytön torjunta edellyttää viranomaisten yhteistyötä koko satokauden ajan. Työnantajayritykset ovat ensisijaisesti vastuussa ulkomaalaisten luonnonmarjanpoimijoiden työehtojen noudattamisesta ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta, mukaan lukien asianmukaisten työskentely- ja majoitusolosuhteiden tarjoamisesta.

Lisätietoja

Yksikönpäällikkö, Katja Luopajärvi, ulkoministeriön maahantuloasioiden yksikkö, puh. + 358 295 350 687
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Suomen, Ison-Britannian, Alankomaiden ja Puolan yhteislausuma puolustuksen rahoitusmekanismin kehittämisestä

puolustusministeriö — Mon, 06 Jul 2026 14:30:00 GMT

"Naton huippukokouksen alla Ankarassa, me, Iso-Britannia, Alankomaat, Suomi ja Puola, vahvistamme sitoumuksemme kehittää puolustusrahoitusta ja lisätä puolustusmenojen kustannustehokkuutta uudistaaksemme yhteisen puolustuksen suorituskykyjämme. Nopeasti muuttuvan kansainvälisen turvallisuusympäristön ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan seurausten vuoksi toimimme yhdessä, jotta olisimme valmiita vastaamaan tulevaisuuden uhkiin. Sitoudumme edelleen tukemaan Ukrainaa, kun se puolustaa suvereniteettiaan ja torjuu Venäjän hyökkäyksiä.

Olemme edistyneet merkittävästi uuden puolustuksen rahoitusmekanismin (Multilateral Defence Mechanism, MDM) kehityksessä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. MDM on uudenlainen rahoitusmalli, jonka tarkoituksena on lisätä puolustusinvestointeja, edistää yhteishankintoja ja lisätä kriittisten puolustuskykyjen kokonaiskysyntää perimmäisenä tavoitteenaan kannustaa samanmielisiä liittolaisia täyttämään sotilaalliset tarpeensa. Aiomme aloittaa sopimusneuvottelut nopealla aikataululla, kunkin jäsenvaltion ratifiointiprosessit huomioon ottaen, niin, että pysymme yhteisessä tavoitteessamme saada rahoitusmekanismi käyttöön vuoteen 2027 mennessä. Työtämme on tukenut laajempi joukko liittolaisia, joiden kanssa olemme kehittäneet rahoitusmekanismin teknisiä yksityiskohtia.

Puolustuksen rahoitusmekanismin edistämiseksi, me, Iso-Britannia, Alankomaat, Suomi ja Puola:

teemme yhteistyötä tärkeimpien kumppaneiden kanssa rahoitusmekanismin osallistujajoukon laajentamiseksi
tekniseen kehitystyöhön nojaten siirrymme syksyn aikana seuraavaan rahoitusmekanismin suunnittelu- ja kehitysvaiheeseen allekirjoittaneiden kumppaneiden kanssa
varmistamme, että kehitettävät kansainvälisen puolustusrahoituksen keinot ovat yhdensuuntaisia ja täydentäviä sekä teemme yhteistyötä muiden Naton jäsenvaltioiden kanssa, jotta ponnistelumme lisäisivät suorituskykyjämme ja yhteistoimintakykyämme."

Lisätietoja:

ylijohtaja Olli Ruutu, puolustusministeriö, puh. 0295 140 400, olli.ruutu(at)gov.fi
alivaltiosihteeri Leena Mörttinen, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30021, leena.morttinen(at)gov.fi

]]>

Soidensuojelua koskeva lakiehdotus on hyvin valmisteltu

valtioneuvoston kanslia — Mon, 06 Jul 2026 11:39:00 GMT

Lakiehdotuksella yhdenmukaistettaisiin soidensuojelulain nojalla perustettujen soidensuojelualueiden rauhoitussäännökset voimassa olevan luonnonsuojelulain kanssa ja saatettaisiin rauhoitussäännökset soidensuojeluasetuksesta lain tasolle. Rauhoitussäännöksillä eräät toimenpiteet, jotka saattavat muuttaa luonnonolosuhteita, ovat kiellettyjä suojelualueilla. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi ojitus ja maa-ainesten ottaminen. Lisäksi lakiehdotuksessa ehdotetaan, että jatkossa Metsähallituksella olisi toimivalta käsitellä soidensuojelualueilla kaikki rauhoitussäännöksistä poikkeamista koskevat lupa-asiat.

Lakiehdotuksessa on kuvattu hyvin asian taustaa, tavoitteita ja keskeisiä ehdotuksia. Siitä käy myös ilmi tarve lainmuutokselle. Lakiehdotuksen liitteenä olevat karttakuvat antavat käsityksen siitä, missä soidensuojelualueet alueellisesti sijaitsevat Suomessa.

Lakiehdotuksella ei ole arvioitu olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Lakiehdotuksen ympäristövaikutuksia on arvioitu riittävästi ottaen huomioon, että ehdotuksella ei juurikaan tehtäisi muutoksia soidensuojelualueiden rajauksiin tai merkittäviä muutoksia voimassa oleviin rauhoitussäännöksiin. Myös viranomaisvaikutuksia on arvioitu riittävästi. Viranomaisvaikutuksia olisi kuitenkin hyvä täsmentää tiedolla siitä, hoitaisiko Metsähallitus sille ehdotetut uudet tehtävät nykyisillä resursseillaan.

Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on annettu eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä (hankenumero: YM049:00/2023), jonka ympäristöministeriö toimitti arviointineuvoston käyttöön sähköpostitse 22.6.2026. Lausunto on julkinen.

Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos täyttää kiitettävästi lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen vaatimukset. Arviointineuvostolla on vain vähäisiä lisäysehdotuksia hallituksen esitysluonnokseen.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Essi Römpötti, lainsäädännön arviointineuvoston sihteeri, p. 0295 160 125

Lainsäädännön arviointineuvosto on itsenäinen ja riippumaton toimielin, joka antaa lausuntoja hallituksen esitysluonnoksista ja niiden vaikutusarvioinneista. Se ei ota kantaa ehdotusten kannatettavuuteen tai poliittisiin ratkaisuihin. Lainsäädännön arviointineuvosto toimii valtioneuvoston kanslian yhteydessä.

]]>

YK:n kestävän kehityksen seurantakokous pyrkii vauhdittamaan Agenda 2030 -tavoitteiden edistämistä

ympäristöministeriö — Mon, 06 Jul 2026 08:06:00 GMT

Kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDG) edistyminen globaalisti on selvästi aikataulustaan jäljessä. Joillakin osa-alueilla on edistytty hyvin, mutta vain reilu kolmasosa tavoitteista on aikataulussa tai edistyy kohtuullisesti. Lähes puolet tavoitteista etenee liian hitaasti tai ei lainkaan, ja osa tavoitteista on taantumassa.

Vuoden 2026 kokouksen aiheena ovat transformatiiviset, oikeudenmukaiset, innovatiiviset ja koordinoidut toimet Agenda 2030:n ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tänä vuonna erityistarkastelussa ovat seuraavat tavoitteet: puhdas vesi ja sanitaatio (SDG 6), puhdas ja edullinen energia (SDG 7), kestävä teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuurit (SDG 9), kestävät kaupungit ja yhteisöt (SDG 11) sekä joka vuosi tarkasteltava yhteistyö ja kumppanuudet (SDG 17).

Suomi painottaa kansainvälisen monenkeskisen yhteistyön sekä entistä vahvemman poliittisen sitoutumisen merkitystä Agenda 2030:n toimeenpanossa. HLPF on Suomelle tilaisuus osoittaa sitoutumisensa yhteisesti sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen ja tuoda esille suomalaisia ratkaisuja.

Tämän vuoden HLPF-kokouksessa Suomen valtuuskunnan osallistumisessa painottuu vesiteema. Suomi järjestää kokouksen yhteydessä mm. kaksi vesiteemaista vastaanottoa ja osallistuu aktiivisesti HLPF:ssä käytävään vesidialogiin sekä muihin vesitapahtumiin. Suomi toimii yhdessä Sambian kanssa rinnakkaispuheenjohtajana rajat ylittävää vesiyhteistyötä käsittelevässä Water for Cooperation dialogissa joulukuussa 2026 järjestettävässä YK:n vesikonferenssissa, joka on merkittävä Agenda 2030:n edistämisen kannalta.

Suomen valtuuskuntaan osallistuu valtionhallinnon edustajia ulkoministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä ja valtioneuvoston kansliasta. Lisäksi valtuuskuntaan osallistuvat yritysvastuuverkosto Global Compact Suomi, Nuorten Agenda 2030 -ryhmä sekä Suomalainen tiedeakatemia.

Lisätietoja

Jenny Haukka
tiiminvetäjä, Agenda 2030 koordinointi
ulkoministeriö
puh. +358 295 350 585

Taru Savolainen
Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri,
valtioneuvoston kanslia
puh. 0295 160 304

Kaisa Arkkila
vastuuvirkamies, kestävä kehitys ja vähiten kehittyneet maat
ulkoministeriö
puh. 0295 351 003

Annika Lindblom
kansainvälisten asiain neuvos
ympäristöministeriö
puh. 0295 250 163

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimigov.fi

]]>

Lausuntokierros alkaa: työnantajalle laiminlyöntimaksu työaika- ja vuosilomavelvollisuuksien laiminlyönnistä

työ- ja elinkeinoministeriö — Mon, 06 Jul 2026 07:33:00 GMT

Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää ehdotetuista lakimuutoksista lausuntokierroksen 6.7.–21.8.2026..

Tavoitteena on ehkäistä lainvastaista toimintaa

Työnantajalla on velvollisuus pitää työaika- ja vuosilomakirjanpitoa sekä laatia ja antaa tiedoksi työntekijöille työvuoroluettelo. Työsuojeluviranomainen voi niiden pohjalta valvoa työntekijöiden työehtojen toteutumista.

Työsuojeluvalvonnassa havaitaan nykyisin huomattavan usein puutteita työaikakirjanpidon pitämisessä ja työvuoroluetteloiden laatimisessa tai antamisessa. Nykyisin työsuojeluviranomainen voi kehottaa työnantajaa korjaamaan puutteen toimintaohjeella tai kehotuksella. Mikäli työnantaja ei noudata työsuojeluviranomaisen määräyksiä, rikkomuksesta voidaan ilmoittaa poliisille esitutkintaa varten.

Uudella laiminlyöntimaksulla tehostettaisiin työehtojen toteutumisen seurantaa. Tavoitteena olisi ennaltaehkäistä lainvastaista toimintaa ja toisaalta estää sen toistuminen tai jatkaminen. Samalla edistettäisiin yritysten välistä tasavertaista kilpailua.

”Työmarkkinoilla pitää toimia työntekijöiden suojaksi säädetyn lainsäädännön mukaan. Tämän varmistamiseksi olemme valmistelleet esityksen, jolla vahvistetaan työsuojeluviranomaisen työkaluja puuttua työelämän väärinkäytöksiin aiempaa paremmin”, työministeri Matias Marttinen sanoo.

Sääntelyä sovellettaisiin kaikkiin työnantajiin

Sääntelyä sovellettaisiin kaikkiin työnantajiin riippumatta siitä, toimivatko ne julkisella vai yksityisellä sektorilla. Se koskisi myös työnantajia, jotka lähettävät Suomeen työntekijöitä tai ovat sijoittuneet kolmansiin maihin.

Laiminlyöntimaksun suuruus olisi enintään 10 000 euroa. Jos samalla kertaa olisi määrättävä maksu kahdesta tai useammasta laiminlyönnistä, yhteinen maksu niistä olisi enintään 15 000 euroa.

Laiminlyöntimaksu ei estäisi rikosprosessin käynnistämistä. Kaksoisrangaistavuuden kiellon mukaisesti ketään ei saisi tutkia, syyttää tai rangaista kahdesti samasta teosta sen jälkeen, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Työaika- ja vuosilomakirjanpitoon liittyvien velvoitteiden noudattamista valvoo aina työsuojeluviranomainen, joka voisi määrätä laiminlyöntimaksun. Mikäli työehtosopimuksissa on sovittu työvuoroluettelosta, järjestäytyneiden työantajien osalta valvonta kuuluu jatkossakin liitoille, eikä työsuojeluviranomainen voisi määrätä laiminlyöntimaksua.

Ehdotettuja lakimuutoksia on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön johdolla, yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön, Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosaston ja oikeusministeriön edustajien kanssa. Lisäksi ehdotusta on käsitelty epävirallisessa kolmikantaisessa työryhmässä.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2026.

Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Päivi Kantanen, TEM, p. 0295 048 938 (lomalla 5.7.─9.8.)
hallitusneuvos Nico Steiner, TEM, p. 0295 049 001

]]>

STM pyytää lausuntoja alle 15-vuotiaana vakavasta rikollisesta teosta epäillyn säilöönottoa koskevasta esitysluonnoksesta

sosiaali- ja terveysministeriö — Fri, 03 Jul 2026 12:25:00 GMT

Lausuntoja voi antaa 5.8. saakka.

Nykyiset keinot eivät aina riitä vakavissa tilanteissa

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan alle 15-vuotiasta rikoksesta epäiltyä ei voida pidättää.

Nykyisin lapsi voidaan velvoittaa olemaan läsnä esitutkinnassa enintään 24 tuntia. Kiinniotto on mahdollinen enintään 12 tuntia. Nämä keinot eivät kuitenkaan aina riitä tilanteissa, joissa lasta epäillään vakavasta tai toistuvasta rikollisesta käyttäytymisestä.

Tällöin viranomaisten mahdollisuudet turvata esitutkinta ja arvioida lapsen lastensuojelun tarvetta voivat jäädä riittämättömiksi.

Säilöönotto olisi mahdollinen vain laissa säädetyin edellytyksin

Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että alle 15-vuotiaana tehdystä vakavasta rikollisesta teosta epäilty voitaisiin ottaa säilöön poliisin säilytystiloihin tietyin laissa säädetyin edellytyksin.

Säilöönotto olisi uusi, vakavampiin rikollisiin tekoihin liittyvä pakkokeino.

Säilöönotto edellyttäisi, että se olisi välttämätöntä epäiltyyn lapseen kohdistettavien lastensuojelutoimenpiteiden tai muun hänen etuunsa liittyvän selvittämistarpeen vuoksi. Lisäksi edellytyksenä olisi, että rikoksesta säädetty ankarin rangaistus olisi vähintään vuosi vankeutta sekä epäily esitutkinnan sotkemisesta.

Säilöönotossa olisi turvattava lapsen etu

Tavoitteena ei olisi pelkästään turvata esitutkinnan toteutumista, vaan myös selvittää lapsen lastensuojelutoimenpiteiden tai muiden hänen etuunsa liittyvien toimenpiteiden tarve.

Sääntelyyn sisältyisi useita lapsen etua turvaavia elementtejä. Hyvinvointialueen toimivaltaisen viranhaltijan tulisi olla läsnä poliisin säilytystilassa koko säilöönoton ajan ja osallistua lapsen huolenpidon turvaamiseen yhteistyössä poliisin kanssa.

Lisäksi lapsen kohtelussa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen ikään, kehitysvaiheeseen ja lapsen edun toteutumiseen.

Säilöönoton enimmäiskestoksi ehdotetaan 72 tuntia. Alle 15-vuotiasta ei kuitenkaan saisi pitää säilössä yli 24 tuntia, jos se olisi kohtuutonta asian laadun, lapsen iän tai esimerkiksi lapsen terveydentilan, koulunkäynnin tai muiden henkilökohtaisten olosuhteiden vuoksi. Säilöönoton jatkumista olisi arvioitava jatkuvasti. Lapsi olisi vapautettava tai luovutettava sosiaaliviranomaisille heti, kun säilöönoton edellytyksiä ei enää ole tai se ei esitutkinnan turvaamiseksi ole enää välttämätöntä tai kohtuullista. Säilöönotosta olisi ilmoitettava lapsen huoltajalle.

Säilöönottoa koskeva esitysluonnos täydentää lastensuojelun kokonaisuudistusta

Hallituksen esitysluonnos laiksi lapsen erityisestä suojelusta oli lausunnoilla 15.6.2026 saakka. Nyt toteutettava täydentävä lausuntokierros koskee alle 15-vuotiaana rikollisesta teosta epäillyn säilöönottoa.

Lausuntokierroksella arvioidaan ehdotetun sääntelyn tarpeellisuutta, säilöönoton enimmäiskestoa sekä sääntelyn vaikutuksia lapsiin ja viranomaisten toimintaan.

Lausuntopyyntö luonnoksesta koskien alle 15‑vuotiaana rikollisesta teosta epäillyn säilöönottamista (Lausuntopalvelu)

Lastensuojelulainsäädäntöä uudistava hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Miia Ljungqvist, puh. 029 5150112 (tavoitettavissa 6.7. alkaen)
Osastopäällikkö Annakaisa Iivari, puh. 029 5163371 (tavoitettavissa 13.7.-26.7.2026)
Lakimies Johanna Peltorinne, puh. 029 5163411 (tavoitettavissa 27.7. alkaen)
Poliisiylitarkastaja Heidi Kankainen, puh 029 5488335 (tavoitettavissa 27.7. alkaen)

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Lapsirauhaa koskeva rangaistuksen koventamisperuste valmistellaan

oikeusministeriö — Fri, 03 Jul 2026 11:11:00 GMT

Naisiin kohdistuvan väkivallan direktiivin täytäntöönpanoon liittyvät lakiehdotukset ovat lausuntokierroksella 17. heinäkuuta saakka. Lausunnoilla olevat lakiehdotukset on valmistellut työryhmä, jonka tehtävänä oli arvioida myös, olisiko lapsen läsnä ollessa tehtyä pahoinpitelyä tai muuta rikosta jatkossa pidettävä rangaistuksen koventamisperusteena tai omana rikostyyppinään sekä voiko kyseinen seikka tulla arvioitavaksi myös vaikka lapsi ei olisi tekijän tai uhrin läheinen.

Työryhmä katsoi, että lapsirauhaa olisi tarkoituksenmukaista edistää osana rangaistuksen mittaamista koskevan sääntelyn laajempaa uudistamista. Oikeusministeriössä onkin käynnissä hanke, jossa arvioidaan, tulisiko rikoslaissa jatkossa näkyä nykyistä selkeämmin eräitä rangaistuksen mittaamisessa huomioon otettavia erityisiä seikkoja. Tällaisia ovat esimerkiksi perheväkivalta, kunniaväkivalta ja rikoksen kohdistuminen lapseen.

Hallitus pitää kuitenkin tarpeellisena pikaisia lainsäädäntötoimia asiassa. Tämä vuoksi oikeusministeri Leena Meren pyynnöstä valmistellaan lapsirauhaa koskeva koventamisperuste vielä tällä hallituskaudella.

- Olen tyytyväinen, että asiaa koskeva lakimuutos saadaan eduskunnan käsiteltäväksi nopealla aikataululla. Väkivallan näkeminen, sen kuuleminen ja väkivaltaisessa ympäristössä eläminen on lapselle erittäin vahingollista ja traumatisoivaa, ja suhtaudun lasten suojelemiseen väkivallalta vakavasti, sanoo oikeusministeri Leena Meri.

Muutos toteutetaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumista koskevan direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä säätämällä uusi koventamisperuste. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä.

Lisäksi edellä mainituin tavoin rangaistuksen mittaamista koskevan sääntelyn laajempi tarkastelu jatkuu edelleen oikeusministeriössä omana hankkeenaan.

Lisätietoja:
erityisavustaja Annika Hoffrén, p. 0295 150 280, etunimi.sukunimi@gov.fi
yksikönpäällikkö Miia Ljungqvist, p. 0295 150 112, etunimi.sukunimi@gov.fi (6.7. alkaen)

Tiedote: Lausunnoilla: Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa tehostetaan

]]>

Puolustusministeri Antti Häkkänen Ankaraan

puolustusministeriö — Fri, 03 Jul 2026 10:17:00 GMT

Puolustusministeri Häkkänen osallistuu huippukokouksen osana järjestettävään Naton puolustusteollisuusfoorumiin sekä puolustusministereiden työpäivälliselle.

Puolustusteollisuusfoorumin tarkoituksena on edistää Naton sekä liittolaismaiden poliittisen johdon ja virkajohdon vuoropuhelua teollisuuden kanssa. Foorumiin osallistuu Suomesta myös läpileikkaavasti puolustusteollisuuden yrityksiä.

”Ankaran huippukokouksen puolustusteollisuusfoorumissa julkaistaan useita pitkään neuvoteltuja puolustusteollisuuden yhteishankkeita. Suomi osallistuu useimpiin suorituskykyjä kehittäviin ja tuottaviin aloitteisiin. Panostamme siihen, että puolustusmenoinvestoinnit muuntuvat konkretiaksi ja liittokunnan pelote ja puolustus vahvistuu”, kertoo puolustusministeri Häkkänen.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa puolustusteollisuusfoorumin osalta erityisasiantuntija Johanna Hämäläinen, puh. +358 295 140 086. Ministerin haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 41 544 4967.

]]>

Poronhoitoalueen metsästyskiintiöksi 85 karhua

maa- ja metsätalousministeriö — Fri, 03 Jul 2026 09:55:00 GMT

Poronhoitoalueen karhuasetus metsästysvuodelle 2026–2027 on hyväksytty maa- ja metsätalousministeriössä.

Asetuksessa sallitaan 85 karhuyksilön kaataminen poronhoitoalueella.  

Karhua pyydetään poronhoitoalueen itäiselle ja läntiselle alueelle määritellyin kiintiöin. Metsästettävien karhujen määrä saa asetuksen mukaisesti olla itäisellä alueella 70 yksilöä ja läntisellä alueella 15 yksilöä. Määrä on yhtä suuri kuin viime vuonna. 

Poronhoitoalueella karhun kiintiömetsästyksen tavoitteena on, että karhujen aiheuttamat porovahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Karhujen aiheuttamat vahingot porotaloudelle olivat viime vuonna 2,85 miljoonaa euroa.

Karhunmetsästys alkaa poronhoitoalueella 20.8. Sitä saa jatkaa 31. lokakuuta saakka tai siihen asti, kunnes alueelle asetettu saaliskiintiö on täyttynyt. Metsästyksen etenemisestä ja metsästyksen keskeyttämisestä kiintiön tullessa täyteen tiedotetaan Suomen riistakeskuksen kanavissa.

Linkit 

Maa- ja metsätalousministeriön asetus ja asetusmuistio karhun metsästyksestä poronhoitoalueella on luettavissa Hankeikkunassa

Lisätiedot 

Jussi Laanikari, neuvotteleva virkamies, erätalousyksikkö, p. 0295 162 432, etunimi.sukunimi@gov.fi (3.7. ja 13.7. alkaen)

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Ilmatorjunnan alueellinen kattavuus vahvistuu

puolustusministeriö — Fri, 03 Jul 2026 08:55:00 GMT

Puolustusministeri Antti Häkkänen on valtuuttanut Puolustusvoimat hankkimaan lyhyen kantaman RBS 70 NG -ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä ruotsalaiselta Saabilta. Hankinnalla vahvistetaan ilmatorjunnan alueellista kattavuutta koko Suomen alueella.
RBS 70 NG -ohjusjärjestelmä on kehittyneempi versio Puolustusvoimilla jo käytössä olevasta ITO05M-järjestelmästä. Hankittavan järjestelmän ominaisuudet parantavat kykyä lennokkien ja miehitettyjen lentolaitteiden torjumiseen.
”Kehitämme Suomen ilmapuolustusjärjestelmää laaja-alaisesti. Erilaisiin uhkiin varautumisessa on oltava oikeat ja ajanmukaiset välineet kuhunkin tarpeeseen. Tämä hankinta on yksi pala laajassa kokonaisuudessa”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.
Henkilökunnan ja asevelvollisten pääkoulutuspaikkana tulee toimimaan Karjalan prikaatissa sijaitseva Salpausselän ilmatorjuntapatteristo.
Hankinta sisältää uusia ampumalaitteita, koulutusvälineitä sekä kunnossapitojärjestelmän, ja sen arvolisäveroton kokonaisarvo 108 miljoonaa euroa. Suorituskyky saadaan täysimääräisesti käyttöön 2020-luvun loppuun mennessä.
Lisätietoja puolustusministeriöstä antaa erityisasiantuntija Jussi Ristimäki, p. 0295 140 072, ja Maavoimien esikunnasta Ilmatorjunnan tarkastaja eversti Mano-Mikael Nokelainen, p. 0299 800 (Puolustusvoimien vaihde).

]]>

Ehdotus lohi- ja meritaimenstrategiaksi lausunnoille – kalastusta voitaisiin jatkossa säädellä nopeammin kalakantojen tilanteen mukaan

maa- ja metsätalousministeriö — Fri, 03 Jul 2026 08:51:00 GMT

Vuoteen 2038 ulottuvan kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian tavoitteena on varmistaa, että Suomen lohi- ja meritaimenkannat säilyvät elinvoimaisina ja että niiden lisääntyminen perustuu mahdollisimman pitkälle luonnonkiertoon. Strategiaehdotus tuo esiin myös kalakantojen geneettisen monimuotoisuuden turvaamista sekä kalastuksen ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.

Uusi strategia korvaa vuonna 2014 valmistuneen edellisen strategian. Päivitystyössä tärkeimmäksi uudeksi toimenpiteeksi nousi adaptiivisten säätelytapojen selvittäminen ja käyttöönotto tarvittaessa. Tavoitteena on, että kalastuksen säätelyä ja kalakantojen hoitoa voidaan mukauttaa nopeasti, jos kalakantojen tila heikkenee tai esimerkiksi poikkeukselliset sääolot vaikuttavat vaelluskalojen menestymiseen.

Tarve joustavammalle säätelylle on korostunut erityisesti Tornionjoen lohinousun nopean heikkenemisen vuoksi vuosina 2023–2024 sekä ilmastonmuutoksen myötä yleistyvien ääriolosuhteiden seurauksena.

”Viime vuosien kehitys on osoittanut, että lohi- ja meritaimenkantojen tilanne voi muuttua nopeasti. Siksi tarvitsemme toimintamalleja, joiden avulla kalastuksen säätelyä ja kalakantojen hoitoa voidaan tarvittaessa mukauttaa ajantasaisen tiedon perusteella”, sanoo strategiatyön sihteeri, neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste.

Strategiaehdotuksen mukaan kalastuksen säätely perustuu jatkossakin parhaaseen käytettävissä olevaan tutkimustietoon sekä kalakantojen jatkuvaan seurantaan.

Kalastettavia vaelluskalakantoja myös tulevaisuudessa

Strategian tavoitteena on turvata lohen ja meritaimenen kestävä hyödyntäminen kaupallisessa kalastuksessa, vapaa-ajankalastuksessa ja kalastusmatkailussa. Edellytyksenä on, että kalakantojen elinvoimaisuus säilyy ja vahvistuu pitkällä aikavälillä.

Strategiaehdotuksessa visio on edelleen jaettu seitsemäksi päämääräksi, jotka liittyvät kalakantojen elinvoimaisuuteen, kalastuksen järjestämiseen, päätöksentekoon, valvontaan sekä tutkimukseen.

Tutkimuksen ja seurannan avulla tuotetaan ajantasaista tietoa päätöksenteon tueksi. Myös kalastajien roolia tiedon tuottajina halutaan vahvistaa.

Yli 40 toimenpidettä tavoitteiden saavuttamiseksi

Strategiaehdotukseen sisältyy yli 40 toimenpidettä, joilla edistetään asetettujen päämäärien toteutumista. Valtaosa toimenpiteistä liittyy lohen ja meritaimenen kalastuksen säätelyyn, kalakantojen seurantaan sekä niiden elinympäristöjen kunnostamiseen. Strategian ympäristövaikutukset on arvioitu SOVA-lain mukaisesti, ja myös arvioinnista voi antaa palautetta lausuntokierroksen aikana.

Laaja valmistelu yhdisti eri näkökulmia

Lohi- ja meritaimenstrategian päivitystyö käynnistettiin helmikuussa 2025 kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian sekä kalatiestrategian seurantaryhmässä. Päivitys toteuttaa Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteita.

Strategia on valmisteltu laajapohjaisessa työryhmässä, jossa on sovitettu yhteen näkökulmia lohen ja meritaimenen suojeluun, käyttöön ja kalastukseen. Valmistelun aikana on kuultu asiantuntijoita muun muassa kalakantojen tilasta, kalastuksen säätelystä ja vaelluskalojen arvoketjuista.

Linkit

Lausunnolla oleva strategiaehdotus löytyy Lausuntopalvelu.fi-sivustolta

Lisätiedot lohi- ja meritaimenstrategiasta maa- ja metsätalousministeriöstä

Tapio Hakaste, neuvotteleva virkamies, p. 0295 162 152, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

STEA-avustuksia koskeva asetusmuutos lausunnolle

sosiaali- ja terveysministeriö — Fri, 03 Jul 2026 07:52:00 GMT

Hallitus linjasi 23. kesäkuuta käymissään neuvotteluissa, että sosiaali- ja terveysministeriö tuo pikaisesti valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi uudistetun asetuksen, jossa päivitetään STEA-avustusten myöntämisen erityisiä edellytyksiä. Valmistelua varten nimitettiin kansliapäällikkötyöryhmä.

Pääministeri Petteri Orpo on antanut määräyksen, jonka mukaan asetusehdotus tulee tuoda valtioneuvoston istuntoon 13.8.2026 mennessä. 

Asetusluonnos on kommentoitavana Lausuntopalvelussa.

Lausuntopyyntö luonnoksesta sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamiseksi

Lisätietoja

Johtaja Kirsi Kaikko, p. 0295 163 545
Arviointi- ja valmistelupäällikkö Niina Pajari, p. 0295 163 365

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

EU-ministerivaliokunnassa EU:n tuleva monivuotinen rahoituskehys

valtioneuvoston kanslia — Fri, 03 Jul 2026 06:50:00 GMT

Rahoituskehyksen kokonaistason tulisi Suomen kannan mukaan pysyä kohtuullisena. Suomi tukee rahoituskehyksen ja sen painopisteiden modernisointia. Säästöt tulisi kohdentaa siten, että kehyksen uudistettu rakenne säilyy tasapainoisena. Rahoituksen painotuksissa on huomioitava sekä Suomelle että Euroopalle tärkeitä asioita kuten puolustus, turvallisuus ja strateginen kilpailukyky sekä Ukrainan rahoitus.

Rahoituskehyksen tulojen eli omien varojen osalta Suomi suhtautuu myönteisesti muun muassa hiilirajamekanismiin perustuvaan omaan varaan (CBAM), keräämättömään sähkö- ja elektroniikkalaiteromuun perustuvaan omaan varaan (e-waste) ja tupakan valmisteveroon perustuvaan omaan varaan (TEDOR).

EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona toimiva Irlanti jatkaa rahoituskehyskompromissin työstämistä loppuvuoden 2026 ajan. Neuvotteluiden loppuvaiheessa rahoituskehysneuvottelut siirtyvät Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan António Costan vastuulle.

Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja kolmeen neuvoston kokoukseen:

Euroryhmä 9.7. ja talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (ECOFIN) 10.7.
Epävirallinen työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaministerien kokous 5.–6.7.
Epävirallinen kilpailukykyministerikokous (sisämarkkinat ja teollisuus) 9.–10.7.

Euroryhmän asialistalla on euroalueen finanssipolitiikan viritys, euron kansainvälinen rooli ja euroryhmän työohjelma. Euroryhmän laajennetussa kokoonpanossa esillä on uusien teknologioiden, mukaan lukien tekoäly ja kyberturvallisuus, taloudelliset vaikutukset erityisesti rahoitussektorille sekä digitaalinen rahoitus.

Ecofin-neuvostossa Irlanti esittelee neuvostolle puheenjohtajakautensa työohjelman ja painopisteet talous- ja rahoitusasioissa. Neuvostossa on myös tarkoitus hyväksyä maakohtaiset suositukset osana eurooppalaista ohjausjaksoa. Ecofin-neuvostossa on lisäksi tarkoitus hyväksyä muun muassa Unkarin päivitetty elpymis- ja palautumissuunnitelma komission myönteisen arvion pohjalta.

Epävirallisessa työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaministerien kokouksessa käydään keskustelut köyhyyden torjunnasta, tehokkaasta työsuojeluvalvonnasta muuttuvassa työelämässä sekä vammaisten henkilöiden työllisyyden edistämisestä.

Epävirallisessa kilpailukykyministerikokouksessa käydään keskustelut yksityisen rahoituksen mobilisoimisesta pk-yritysten kasvun tukemiseksi sekä teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisen vauhdittamisesta.

Lisätietoja: Erityisavustaja (EU-asiat) Elisa Tarkiainen p. 0295 160 363, EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki p. 0295 160 431 ja viestintäasiantuntija Lauri Heikkinen p. 046 923 5090, valtioneuvoston kanslia

]]>

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja sosiaalisen ilmastorahaston kansallisesta suunnitelmasta

ympäristöministeriö — Thu, 02 Jul 2026 12:15:00 GMT

Sosiaalinen ilmastorahasto (Social Climate Fund, SCF) on EU:n uusi rahoitusväline, jolla tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia, mikroyrityksiä ja liikenteen käyttäjiä ilmastotoimien keskellä. Rahasto liittyy erityisesti rakennusten ja tieliikenteen päästöjen uuteen päästökauppaan (Emissions Trading System, ETS2), jonka vaikutukset tulevat näkymään lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnoissa.

Rahaston tavoitteena on ehkäistä energiaköyhyyttä ja liikenteen kustannusten kasvusta aiheutuvia haittoja. Suomessa haavoittuviksi ryhmiksi tunnistettuja ovat erityisesti pienituloiset kotitaloudet, ikääntyneet sekä energiatehottomissa rakennuksissa että puutteellisen joukkoliikenteen saatavuuden alueilla asuvat. Päästökauppa kasvattaa myös polttoaineintensiivisten alojen, erityisesti kuljetusalan, kustannuksia.

Suomen kansallisessa suunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, joilla helpotetaan ETS2:een liittyviä kustannuksia ja edistetään oikeudenmukaista siirtymää irti fossiilisista polttoaineista. Suunnitelmaan on kirjattu toimia rakennussektorilla ja liikenteessä.

Rakentamisen alalla esitetyt toimenpiteet ovat: rakennusten energianeuvonta haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille ja mikroyrityksille sekä avustukset rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen haavoittuvassa asemassa olevien alueiden asunto-osakeyhtiöissä sekä valtion tukemissa vuokra-asuntoyhtiöissä.

Liikenteen alalla esitetyt toimenpiteet ovat: pienituloisille kohdennettu romutuspalkkio käytetyn tai uuden täyssähköauton hankintaan, sähkörekan tai -linja-auton hankintatuki kuljetusalan mikroyrityksille, Traficomin järjestämän alueellisen joukkoliikenteen kohdennettu tuki sekä hakuperustaiset avustukset kutsuperustaisen joukkoliikenteen järjestämiseen ja kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurihankkeisiin. Ahvenanmaan maakunnan hanke kohdistuu myös liikenteeseen, tarkemmin sanottuna kutsuliikenteen toteuttamiseen.

Sosiaalista ilmastorahastoa koskeva suunnitelma liitetään erillisenä kappaleena osaksi kansallista kumppanuussuunnitelmaa (NRP). Sosiaalisen ilmastorahaston suunnitelmaa koskevat lausuntokierrokset on toteutettu itsenäisesti, eikä SCF-suunnitelma tule lausuttavaksi osana NRP-suunnitelmaa koskevaa lausuntopyyntöä. Sosiaalista ilmastorahastoa koskeva suunnitelma hyväksytään EU komissiossa erillisessä menettelyssä.

Lausuntoja toimenpiteistä ja arvioiduista vaikutuksista voi antaa 26.8.2026 asti.

Lausuntopyyntö ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmasta

Lisätietoja

Juho Korpi (tavoitettavissa 3.8. jälkeen)
kehittämisjohtaja
p. 029 525 0136
etunimi.sukunimi@gov.fi

Virve Hokkanen (tavoitettavissa 3.7. asti)
erityisasiantuntija
p. 029 525 0034
etunimi.sukunimi@gov.fi

Tuuli Ojala (liikenteen alan toimenpiteet, tavoitettavissa 9.7. saakka)
liikenneneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö
p. 029 534 2198
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Uhripoliittinen toimenpideohjelma vahvistaa rikoksen uhrien asemaa

oikeusministeriö — Thu, 02 Jul 2026 12:04:00 GMT

Uhripoliittisella toimenpideohjelmalla parannetaan rikoksen uhrien asemaa kehittämällä uhrien sensitiivistä kohtelua ja uhrien suojelua rikosprosessin aikana. Rikosprosessilla tarkoitetaan vaiheita rikosilmoituksesta esitutkintaan, syytteeseen, oikeudenkäyntiin ja tuomioon.

Keskeistä on myös viranomaisten välisen yhteistyön sekä uhreille annettavan tiedon ja viestinnän parantaminen. Ohjelmassa kiinnitetään huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin uhreihin, kuten lapsiin sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreihin.

Konkreettisia toimia uhrien tueksi

Ohjelmaan sisältyy useita toimia, joilla voidaan parantaa uhrien asemaa käytännössä. Näitä ovat muun muassa

parannetaan uhrien ohjaamista tukipalveluihin
varmistetaan suojelutarpeen tunnistaminen ja toteutuminen
vahvistetaan viranomaisten poikkihallinnollista yhteistyötä
lisätään ammattilaisten osaamista uhrien kohtaamisessa.

Lisäksi selvitetään lainsäädännön muutostarpeita uhrien oikeuksien edistämiseksi rikosprosessissa ja varmistetaan rikoksen uhrien tukipalvelujen rahoitus. Tukipalveluilla on keskeinen merkitys rikoksesta aiheutuvien haittojen vähentämisessä. Lisäksi asetetaan toimielin koordinoimaan uhrin oikeuksien edistämistä ja toimien seurantaa.

Ohjelma perustuu oikeusministeriössä valmisteltuihin työryhmien ehdotuksiin. Viime vuonna valmistunut hankkeen ensimmäinen vaihe keskittyi rikoksen uhrien tukipalveluiden rahoituksen turvaamiseen. Nyt valmistunut toinen vaihe keskittyi rikoksen uhrin aseman parantamiseen rikosprosessissa.

Toimenpideohjelman laatiminen on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaa. Toimenpideohjelma kattaa vuodet 2026–2030. Oikeusministeriö seuraa ohjelman toteutumista ja raportoi tuloksista.

Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Venla Roth, p.0295 150 011, etunimi.sukunimi@gov.fi
erityisasiantuntija Pauliina Sillfors, p.0295 150 217, etunimi.sukunimi@gov.fi

Uhripoliittinen toimenpideohjelma

Uhripoliittisen toimenpideohjelman yhteydessä julkaistut työryhmäehdotukset:

Työryhmän ehdotus rikoksen uhrien aseman parantamiseksi rikosprosessissa

Työryhmän ehdotus rikoksen uhrien tukipalveluiden rahoituksen turvaamiseksi

]]>

Dan Ekholm viestintä- ja maakuvavirkamieheksi Berliiniin

ulkoministeriö — Thu, 02 Jul 2026 11:45:00 GMT

Ulkoministeriö on nimittänyt Dan Ekholmin uudelle kolmivuotiskaudelle viestintä- ja maakuvavirkamieheksi Berliinin-suurlähetystöön 1. elokuuta alkaen.

Dan Ekholm on kerryttänyt urallaan kattavan työkokemuksen media-alan tehtävistä. Ekholm on toiminut aikaisemmin muun muassa Vasabladetin pääkirjoitustoimituksen päällikön tehtävässä, Yle uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtajana Berliinissä, Svenska Ylen EU-kirjeenvaihtajana Brysselissä, uutispäällikkönä, toimittajana sekä Svenska Ylen Skandinavian kirjeenvaihtajana Tukholmassa.

Hän on lisäksi toiminut Suomen Tukholman-edustuston lehdistöneuvoksena sekä RKP:n tiedotuspäällikkönä. Hän on opiskellut Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin toimittajakoulutuksessa.

Lisätietoa

Kirsi Vanamo-Santacruz, puh. 0295 351 043
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Valtiovarainministeriö on tehnyt ensimmäiset päätökset hyvinvointialueiden alijäämän kattamiskauden jatkamisesta

valtiovarainministeriö — Thu, 02 Jul 2026 11:42:00 GMT

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden kokonaisuutta käsitellään erikseen kesäkuussa aloitettujen arviointimenettelyiden yhteydessä. Siksi niille ei myönnetty kattamiskauden jatkoa. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen osalta käynnistetään ennakollisen talouden ohjauksen menettely jatkoaikahakemuksen edellytysten tarkempaa arviointia varten.

"Ensimmäiset ratkaisut osoittavat, että valtio käyttää kaikkia käytössä olevia keinojaan suomalaisten palveluiden turvaamiseksi kestävällä tavalla. Alueille on myönnetty virka-arvioon perustuva uusi määräaika alijäämien kattamiseksi. Keski-Uudenmaan osalta talouden tilanteesta pitää saada vielä tarkempi kuva ennen lopullisen päätöksen tekemistä, minkä takia ennakollinen talouden ohjauksen menettely on perusteltu”, toteaa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Hyvinvointialueet voivat jättää hakemuksia valtiovarainministeriölle elokuun loppuun saakka

Hyvinvointialueet voivat jättää hakemuksen alijäämien kattamiskauden jatkamisesta elokuun loppuun mennessä. Kesäkuun 2026 aikana valtiovarainministeriöön saapui yhteensä 10 hyvinvointialueiden hakemusta. Kaikkien hakemusten käsittely on käynnistynyt. Seuraavat päätökset pyritään tekemään elokuussa.

Ennakollisen talouden ohjauksen menettelyssä täydennetään alueen talouden ja toiminnan tietopohjaa

Päätöksenteossa tarvittavien tietojen saamiseksi valtiovarainministeriö voi käynnistää ennakollisen talouden ohjauksen menettelyn, jos menettelyn käynnistämisen laissa säädetyt edellytykset hyvinvointialueella täyttyvät. Menettelyn tarkoituksena on tässä yhteydessä täydentää alueen taloutta ja toimintaa koskevaa tietopohjaa sekä arvioida, onko hyvinvointialueen talouden tasapainottaminen suunnitellulla tavalla mahdollista. Myös ennakollisen talouden ohjauksen menettelyjä käynnistetään tarvittaessa lisää, kun hakemusten käsittely etenee.

Valtiovarainministeriö arvioi jokaisen hyvinvointialueen tilanteen erikseen

Hyvinvointialuelakia muutettiin väliaikaisesti 1.6.2026 alkaen alijäämän kattamista koskevan määräajan osalta. Väliaikaisen sääntelyn mukaan hyvinvointialue voi hakea jatkoa kertyneen alijäämän kattamisen määräaikaan, jos se ei pysty kattamaan alijäämää alkuperäisessä määräajassa vuoden 2026 loppuun mennessä.

Valtiovarainministeriö arvioi hyvinvointialueen hakemuksen ja siihen liitetyn suunnitelman sekä alueen taloustietojen perusteella, täyttyvätkö määräajan jatkamisen edellytykset. Arvioinnin perusteella ministeriö voi päättää, että alijäämä on katettava vuoden 2027, 2028 tai 2029 loppuun mennessä, tai jatkamisen edellytysten jäädessä täyttymättä olla myöntämättä uutta määräaikaa. Määräajan pituus arvioidaan hyvinvointialueen taloudellisen tilanteen ja aluevaltuuston hyväksymän suunnitelman perusteella.

Lisätietoja:
Hallitusneuvos Kirsi Ruuhonen, puh. 02955 30413 (2.7. saakka)
Johtava erityisasiantuntija Hanna Viljakainen, puh. 02955 30091 (3.7. saakka)
Osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen, puh. 02955 30066 (6.7. alkaen)
s-posti: etunimi.sukunimi(at)gov.fi

Tiedote 29.5.2026: Hyvinvointialueet voivat hakea alijäämien kattamisen määräajan jatkamista valtiovarainministeriöltä

Verkkosivut:
Alijäämien kattaminen - Valtiovarainministeriö
Ennakollinen talouden ohjaus - Valtiovarainministeriö
Kysymyksiä ja vastauksia ennakollisesta talouden ohjauksen menettelystä

]]>

Pääministeri Orpo määräsi STEA-avustusten asetusmuutoksen esittelyajankohdasta

valtioneuvoston kanslia — Thu, 02 Jul 2026 11:22:00 GMT

Hallitus velvoitti neuvottelussaan 23. kesäkuuta sosiaali- ja terveysministeriön tuomaan pikaisesti valtioneuvoston yleisistuntoon uudistetun sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen, jossa ns. STEA-avustuksen myöntämisen erityisiä edellytyksiä päivitetään.

Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 22 §:n 2 momentin mukaan pääministeri voi määrätä ajankohdan, johon mennessä valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltävä asia on siellä esiteltävä.

Lisätietoja: hallitusneuvos Päivi Pietarinen, valtioneuvoston kanslia, p. 0295160354

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Kahta asetusta muutettiin alkoholilain muutoksen vuoksi

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 02 Jul 2026 11:05:00 GMT

Alkoholilakiin tulee 3.7. alkaen muutoksia, jotka mahdollistavat alkoholijuomien toimittamisen asiakkaille. Samalla sallitaan Alkon myymälöiden päivittäinen aukiolo, selkeytetään rajat ylittävää etämyyntiä ja sallitaan väkevien alkoholijuomien markkinointi verkossa.

Lakimuutoksen myötä alkoholilakiin tulee vähittäismyyntiluvan ja anniskeluluvan rinnalle uusi alkoholijuomien toimituslupa. Kaikilta alkoholijuomien toimittajilta vaaditaan jatkossa erillinen toimituspassi. Toimitusluvan haltijoilta edellytetään lisäksi omavalvontasuunnitelmaa. 

Asetusmuutokset koskevat muun muassa alkoholijuomien toimituslupaa sekä vähittäismyyntilupaa koskevien hakemusten sisältöä sekä alkoholijuomien toimituslupaa koskevaa valvontaa.

Asetusmuutokset tulevat voimaan 3.7. eli samaan aikaan alkoholilain muutosten kanssa.

STM:n tiedote 27.6.2026: Uudistettu alkoholilaki mahdollistaa alkoholijuomien toimitukset asiakkaille ja sallii väkevien verkkomainonnan

Valtioneuvoston asetus alkoholilain täytäntöönpanosta

Valtioneuvoston asetus alkoholilain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus alkoholilain valvonnasta

Lisätietoja:

sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Eemil Nuuttila, p. 0295 163 366

erityisasiantuntija Saara Karttunen (28.7. alkaen)

suunnittelija Tuomas Pulkkinen

etunimi.sukunimi@gov.fi

Huom. Tiedotetta on päivitetty 6.7.2026 klo 11.13, jolloin lisättiin liitetiedostona sosiaali- ja terveysministeriön asetus alkoholilain valvonnasta sekä asetuksen perustelumuistio.

]]>

Hallitus esittää muutoksia yksityistielakiin

liikenne- ja viestintäministeriö — Thu, 02 Jul 2026 11:04:00 GMT

Hallituksen esittämät muutokset koskevat muun muassa yksityistien näkemä- ja suoja-alueita tiemaksun muutoksenhakua, tiekunnan hallintoa ja tieosakkaan tiedonsaantioikeuksia yksityistietoimituksen toimivaltaa sekä yhdyskuntateknisten johtojen ja laitteiden sijoittamista tiealueelle. Yksityistielakiin lisättäisiin mahdollisia tulkinnan epäselvyyksiä vähentävä pykälä, jonka mukaan yksityistiehen kuuluu myös lautta laitureineen ja väylineen. Esitysluonnosta on muokattu ja täsmennetty esityksestä annettujen lausuntojen perusteella.

Yksityisteillä on suuri merkitys maaseudun asutukselle ja elinkeinoelämälle

Voimassa oleva yksityistielaki astui voimaan vuoden 2019 alussa. Lailla selkeytettiin yksityisteiden rakentamiseen, ylläpitoon ja yksityistiellä liikkumiseen liittyviä vastuita. Sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella liikenne- ja viestintäministeriö laati keväällä 2025 arviomuistion yksityistielain muutostarpeista ja käynnisti säädöshankkeen yksityistielain muuttamiseksi.

Yksityistiet muodostavat suuren osan Suomen tieverkosta, ja niillä on suuri merkitys erityisesti elinkeinoelämän kuljetuksille sekä maaseudun asutukselle. Yksityisteillä on myös yhteiskunnan toiminta- ja huoltovarmuuteen liittyvä rooli. Hallituksen esityksellä turvataan osaltaan muun muassa elinkeinoelämän ja yksityisteiden varrella sijaitsevan asutuksen edellyttämää liikkumista.

Mitä seuraavaksi?

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Laura Rantanen, p. 0295 342 175, laura.rantanen@gov.fi

]]>

Valtioneuvoston yleisistunnon 2.7.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston kanslia — Thu, 02 Jul 2026 11:04:00 GMT

Valtioneuvoston yleisistunnon 2.7.2026 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

]]>

Saku Vuori Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajaksi

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 02 Jul 2026 10:42:00 GMT

Pääjohtaja johtaa ja kehittää tutkimuskeskuksen toimintaa sekä vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta työ- ja elinkeinoministeriölle sekä tutkimuskeskuksen johtokunnalle.

Vuori toimii tällä hetkellä GTK:n vt. pääjohtajana. Tätä ennen hän on toiminut GTK:n tiede- ja innovaatiojohtajana, johtoryhmän jäsenenä sekä pääjohtajan ensimmäisenä sijaisena. Lisäksi hän on toiminut aiemmin neljän kuukauden ajan GTK:n vt. pääjohtajana.

Vuorella on pitkä ja monipuolinen kokemus Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntija- ja johtotehtävistä. Hän on työskennellyt GTK:ssa vuodesta 2003 lähtien ja vastannut muun muassa tutkimus-, innovaatio-, strategia- ja tulosohjausprosesseista. Hänellä on laaja kokemus tutkimus- ja innovaatiotoiminnan johtamisesta sekä syvällinen tuntemus GTK:n toimintaympäristöstä, tehtävistä ja sidosryhmistä. Vuori on toiminut myös Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtajana.

Geologian tutkimuskeskus tuottaa puolueetonta tutkimustietoa ja palveluita yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen tutkimuslaitos.

Lisätiedot:
henkilöstö- ja hallintojohtaja Heidi Nummela, TEM, p. 029 5047 988
pääjohtaja Saku Vuori, Geologian tutkimuskeskus (GTK), p. 029 503 0216

]]>

Kansallisgallerian pääjohtajaksi Minna Karvonen

opetus- ja kulttuuriministeriö — Thu, 02 Jul 2026 10:41:00 GMT

Karvonen on työskennellyt opetus- ja kulttuuriministeriössä vuodesta 2007 alkaen muun muassa kulttuuriasiainneuvoksena ja vuodesta 2018 johtajana taiteen ja kulttuuriperinnön vastuualueella. Aiemmin hän on toiminut Museovirastossa useissa asiantuntija- ja johtotehtävissä sekä osallistunut kansallisen digitaalisen kirjaston kehittämiseen.

Pääjohtajan tehtäviin kuuluu erityisesti johtaa ja kehittää Kansallisgallerian toimintaa sekä vastata siitä, että Kansallisgalleria toteuttaa tarkoitustaan ja tehtäviään tuloksellisesti. Pääjohtajan tehtävää haki 12 henkilöä.

Kansallisgalleria on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen itsenäinen julkisoikeudellinen säätiö, joka vastaa valtion omistuksessa olevan Kansallisgallerian kokoelman ylläpidosta ja kartuttamisesta, harjoittaa näyttelytoimintaa ja muuta taidemuseotoimintaa sekä osallistuu taidemuseoalan asiantuntijana museoalan kehittämiseen. Kansallisgalleriaan kuuluvia museoita ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Henkilökuntaa Kansallisgalleriassa on yhteensä noin 280.

Lisätietoja: ylijohtaja Juha Rintamäki, p. 0295 330 164, opetus- ja kulttuuriministeriö

]]>

Oikeusrekisterikeskuksen ylijohtajaksi Heikki Makkula

oikeusministeriö — Thu, 02 Jul 2026 10:38:00 GMT

Heikki Makkula on viimeisen kolmen vuoden ajan toiminut KEHA-keskuksen tietohallintojohtajana. Tätä ennen hän on toiminut muun muassa Poliisihallituksen ja Ilmavoimien tietohallintopäällikkönä.

Oikeusrekisterikeskuksen ylijohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 20 henkilöä.

Oikeusrekisterikeskuksen ylijohtajan virka tuli avoimeksi edellisen viranhaltijan siirryttyä muihin tehtäviin.

Oikeusrekisterikeskus vastaa oikeushallinnon tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta sekä rekisterinpidosta, tiedonhallinnasta ja varallisuusrangaistusten täytäntöönpanosta. Ylijohtaja johtaa Oikeusrekisterikeskusta ja vastaa sen toiminnan tuloksellisuudesta. Viraston ylijohtajalla on keskeinen rooli palveluiden kehittämisessä hallinnonalan tarpeisiin.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Taru Ritari, p. 0295 150 306, etunimi.sukunimi@gov.fi (2.7.)
hallitusneuvos Lauri Liusvaara, p. 0295 150 160, etunimi.sukunimi@gov.fi (3.7. ->)

]]>

Luonnos kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi lausuntokierroksella – tavoitteena parantaa luonnon tilaa

maa- ja metsätalousministeriö — Thu, 02 Jul 2026 10:36:00 GMT

EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Se asettaa ensimmäistä kertaa jäsenvaltioille sitovat ja aikataulutetut tavoitteet luonnon tilan parantamiseksi Euroopan unionin alueella.

Ennallistamissuunnitelma on Suomen kansallinen tiekartta EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tulevina vuosina. Siinä ehdotetaan, millä keinoilla asetuksen tavoitteet saavutetaan eri elinympäristöissä vuoteen 2050 ulottuvalla aikajänteellä. Suunnitelmassa tarkastellaan toimia muun muassa metsissä, soilla ja turvemailla, vesistöissä ja rannikkoalueilla sekä kaupunkiympäristöissä.

Tulevina vuosikymmeninä tarkentuva suunnitelma kokoaa yhteen tavoitteet, toimenpidekokonaisuudet, rahoitus- ja ohjauskeinot sekä seurannan periaatteet. EU:n jäsenvaltioilla on liikkumavaraa valita suunnitelmiinsa kansallisiin olosuhteisiinsa sopivimmat ja kustannustehokkaimmat keinot.

Suomi lähettää suunnitelmaluonnoksen valtioneuvoston käsittelyn jälkeen EU:n komissiolle syksyllä. Komissiolla on kuusi kuukautta aikaa antaa palautetta Suomen suunnitelmaluonnoksesta, minkä jälkeen suunnitelma viimeistellään. Suomen valmis kansallinen ennallistamissuunnitelma toimitetaan komissiolle kuuden kuukauden kuluessa komission annettua palautteensa luonnoksesta.

Ohjausryhmä: toimissa keskeistä kustannustehokkuus, vapaaehtoisuus ja monivaikutteisuus

Ennallistamissuunnitelman laatimista on ohjannut hankkeen ohjausryhmä, jossa on ollut edustus kaikista hallituspuolueista. Ohjausryhmä on linjannut poliittiset reunaehdot suunnitelman valmistelulle. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut ympäristöministeriön ja varapuheenjohtajana maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö.

Ohjausryhmän linjauksissa korostetaan kustannustehokkaita, monivaikutteisia ja oikeudenmukaisia toimia. Linjaukset painottavat luonnon monimuotoisuuden vahvistamista samanaikaisesti elinkeinojen toimintaedellytysten turvaamisen kanssa sekä kansalaisten perusoikeuksien huomioon ottamista. Ohjausryhmän mukaan ennallistamissuunnitelman toteuttaminen on yksityisille maanomistajille vapaaehtoinen. Suunnitelmassa ei ehdoteta yksityishenkilöitä sitovia eikä heidän omaisuuteensa kohdistuvia toimenpiteitä. Perustuslaki edellyttää, että jokaisen omaisuus on turvattu. EU-asetuksen joustoja hyödynnetään Suomen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Ohjausryhmä on lisäksi linjannut, että toimenpiteet kohdennetaan alkuvaiheessa erityisesti suojelualueille ja valtion maille. Ennallistamistavoitteet sovitetaan yhteen huoltovarmuuden, ruoantuotannon, taloudellisten vaikutusten ja yritysten kilpailukyvyn kanssa. Rahoituksessa painotetaan kustannustehokkuutta, EU-rahoituksen hyödyntämistä ja monipuolisia rahoitusratkaisuja. Ennallistamissuunitelman toimeenpano sovitetaan valtiontalouden kehyksiin sekä eduskunnan budjettipäätöksiin.

Ennallistamistoimia ei-hyvässä tilassa oleville luontotyypeille

Suomessa on 68 luontotyyppiä, joita ennallistamisasetus koskee. Ei-hyvässä tilassa olevien luontotyyppien pinta-alasta 30 prosenttia tulisi saada ennallistamistoimien piiriin vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2050 mennessä vähintään 90 prosenttia pinta-alasta. Jos luontotyyppejä ei ole nykyisellään riittävästi, tarvitaan niiden palauttamista.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta on tehokkaampaa kohdentaa ennallistamistoimet tasaisesti kaikkiin luontotyyppiryhmiin. Muutamien suoluontotyyppien, kuten aapasoiden, pinta-ala on Suomessa hyvin suuri. Näiden luontotyyppien ennallistamistavoitteiden saavuttaminen olisi erittäin haasteellista ja kallista, eikä se toisi merkittäviä monimuotoisuushyötyjä maltillisempaan ennallistamispinta-alaan verrattuna. Sen sijaan Suomen tavoite ennallistamissuunnitelmaluonnoksessa tuo merkittävän lisän EU:n tavoitteeseen vapauttaa esteitä virtavesissä.

Kustannukset riippuvat toimenpiteiden mittakaavasta, kohdentamisesta ja käytettävistä keinoista

Ennallistamissuunnitelman toteuttamisen kustannukset riippuvat toimenpiteiden mittakaavasta, kohdentamisesta ja käytettävistä keinoista. Nyt esitetyt arviot suunnitelman vaikutuksista täsmentyvät vielä suunnitelman valmistelun edetessä.

Ennallistamissuunnitelman toteuttamisen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin miljardi euroa vuodessa vuoteen 2031 mennessä. Arvioitu rahoitusvaje nykyrahoitukseen verrattuna on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Rahoitusvaje on tarkoitus kattaa eri rahoituslähteistä. Ennallistamistoimiin liittyen Suomi korostaa mahdollisuutta hyödyntää laaja-alaisesti eri välineitä ennallistamistoimien rahoitukseen. Ennallistamiseen tarvitaan myös yritysrahoitusta. Lisäksi luonnonarvomarkkinat tukevat ennallistamista ennen kaikkea ohjaamalla yksityistä rahaa luonnon tilan parantamiseen.

Suomen tavoitteena on neuvotella komission kanssa ennallistamisen aiheuttamien kustannusten kohtuullistamisesta.

Toimeenpanon julkinen rahoitus sopeutetaan eduskunnan vuosittain päättämän valtion budjetin mukaisesti.

Suunnitelmassa keinot, ei kohteita

Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että ennallistamisasetuksen tavoitteet voidaan toteuttaa hallitusti, oikeudenmukaisesti ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävällä tavalla. Ennallistamissuunnitelma ei ole yksityiskohtainen toteutussuunnitelma, jossa päätetään yksittäisistä ennallistamiskohteista tai velvoitetaan maanomistajia toimiin. Suunnitelmassa ei määritellä tarkkoja alueita, hankkeita tai toteutustapoja, vaan nämä ratkaisut tehdään erikseen toimeenpanovaiheessa.

Ennallistamissuunnitelman toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi jo olemassa olevat luonnon tilaa parantavat ohjelmat, kuten METSO, Helmi, Nousu, Ahti ja Sotka, metsätalouden luonnonhoidon käytännöt sekä vesien- ja merenhoidon suunnitelmat toimenpiteineen.

Luonnon tilaa parantavia käytännön toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista. Erityisesti valuma-alueilla tehtävät toimet, kuten soiden ennallistaminen, kohentavat myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa. Toimet ovat vapaaehtoisia maanomistajille. Korvauksia suojelusta on mahdollista hakea esimerkiksi METSO-ohjelmasta. Myös ennallistamiseen ja luonnonhoitoon on tarjolla tukia ja avustuksia esimerkiksi Helmi-, Ahti- ja Nousu -ohjelmista. Ennallistamissuunnitelman toimenpiteitä voivat olla myös esimerkiksi lainsäädäntömuutokset ja informaatio-ohjaus.

Heikentämättömyysvelvoite osa ennallistamissuunnitelmaa

EU:n ennallistamisasetuksen mukaan Suomen tulee ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan, että ennallistettujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tila paranee jatkuvasti kohti hyvää tilaa. Lisäksi on otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla on pyrittävä varmistamaan, ettei ennallistettujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tila merkittävästi heikkene. Suomen on myös pyrittävä ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla on pyrittävä varmistamaan, että jo hyvässä tilassa olevia luontotyyppien esiintymiä ei merkittävästi heikennetä.

Suomi on ilmoittanut komissiolle aikomuksestaan hyödyntää asetuksen mahdollistamaa heikentämättömyysvelvoitteen joustavaa soveltamista. Joustava soveltaminen tarkoittaa, että vaihtoehtojen puuttuessa merkittävä heikentäminen voidaan sallia, jos aiheutuva haitta korvataan muualla Suomessa tehtävillä parannuksilla samaan luontotyyppiin tai lajin elinympäristöön.

Seuraava hallitus päättää suunnitelmasta

Kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisesta vastaa Suomessa valtioneuvosto ympäristöministeriön johdolla, ja kukin ministeriö vastaa omaa toimialaansa koskevien toimenpiteiden suunnittelusta. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellaan muun muassa turvepeltojen ennallistamista, virtavesien esteiden poistamista ja metsäluonnon sekä maatalousympäristöjen luonnon tilan parantamista koskevia suunnitelman osia.
Suomen ennallistamissuunnitelman luonnoksen valmisteluun on osallistunut yli 200 asiantuntijaa, tutkijoita, sidosryhmien edustajia ja kansalaisia. Valmistelun osana järjestettyihin noin 30 sidosryhmätilaisuuteen on osallistunut lähes 6000 osallistujaa.

Ennallistamissuunnitelman toimeenpanosta päättää aina kulloinenkin hallitus ja eduskunta. Toimeenpanon julkinen rahoitus sopeutetaan eduskunnan vuosittain päättämän valtion budjetin mukaisesti. Eduskunta vastaa valmistelun parlamentaarisesta seurannasta sekä mahdollisesti tarvittavista lakimuutoksista.

Ensimmäisessä suunnitelmassa tavoitteet vuosille 2040 ja 2050 ovat suuntaa-antavia ja täsmentyvät, kun suunnitelma päivitetään vuosina 2032 ja 2042.

Lausuntoja pyydetään ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön virkakunnan laatimasta yhteenvedosta ennallistamissuunnitelman luonnokseksi. Yhteenvedossa on esitetty ennallistamissuunnitelman tavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet ja kustannukset niiden saavuttamiseksi.

Lausunnoille lähetetty yhteenveto on saatavilla Lausuntopalvelussa, jossa siitä voi antaa näkemyksiä viimeistään 27.8.2026.

Lisätietoja

Ohjausryhmän puheenjohtajat:

Juhani Damski
kansliapäällikkö
ympäristöministeriö
p. 0295 250 445
etunimi.sukunimi@gov.fi

Pekka Pesonen
kansliapäällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
p. 029 516 2020
etunimi.sukunimi@gov.fi

Ympäristöministeriö:

Tarja Haaranen
ylijohtaja
ympäristöministeriö
p. 029 5250282
etunimi.sukunimi@gov.fi

Mikko Kuusinen
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 029 525 0144
etunimi.sukunimi@gov.fi

Samuli Alppi (erityisesti kaupunkiasiat)
ympäristöneuvos
p. 029 525 0036
etunimi.sukunimi@gov.fi

Virve Hokkanen (erityisesti kaupunkiasiat)
erityisasiantuntija
p. 029 525 0034
etunimi.sukunimi@gov.fi

Maa- ja metsätalousministeriö:

Mikko Peltonen MMM (poissa 6.7.–31.7.)
luonnonvaraneuvos
maa- ja metsätalousministeriö
p. 029 516 2296
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Pohjanlahden silakan kalastuskiintiö vuodelle 2026 suurenee

maa- ja metsätalousministeriö — Thu, 02 Jul 2026 10:33:00 GMT

EU:n neuvosto on päättänyt 1.7. suurentaa Pohjanlahden silakan kalastuskiintiön noin 56 000 tonniin vuodelle 2026 komission ehdotuksen ja ICESin uuden neuvon perusteella.

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto asetti lokakuussa 2025 vuodelle 2026 noin 39 000 tonnin tilapäisen kalastuskiintiön. Samalla se päätti vahvistaa lopullisen kiintiön ICESin uuden neuvon perusteella.

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES arvioi juuri tuoreessa tieteellisessä neuvossaan vuosille 2026 ja 2027, että Pohjanlahden silakkakanta on merkittävästi vahvistunut.

”Olen erittäin tyytyväinen, että silakkakanta on vahvistunut ja että kalastuskomissaari Costas Kadisin kanssa sopimani menettely toimi ja Suomen tavoite realisoitui. Seuraavaksi on tärkeää varmistaa tieteeseen perustuvat vakaat ja ennakoitavat kalastusmahdollisuudet vuodelle 2027”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sanoo.

Mistä kyse?

Lue MMM:n tiedote (1.6.): Itämeren silakka- ja kilohailikannat ovat vahvistumassa

Lisätiedot:

Iina Mattila, ministeri Essayahin erityisavustaja, p. 0295 162 167, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Lausuntokierros: työperäistä hyväksikäyttöä torjuvia muutoksia oleskelulupamenettelyihin

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 02 Jul 2026 10:23:00 GMT

”Työperäisellä hyväksikäytöllä ei ole Suomessa mitään sijaa. Viesti työnantajille on selvä: riistoa ja työntekijöiden hyväksikäyttöä ei Suomessa sallita ja siihen puututaan voimakkaasti,” työministeri Matias Marttinen sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja lakiesityksestä 27.8.2026 mennessä.

Jatkossa Maahanmuuttovirasto voisi määrätä pidättäytymispäätöksen työnantajalle matalammalla kynnyksellä, jos viitteitä hyväksikäytöstä tulee ilmi. Pidättäytymispäätös tarkoittaa, että yritykselle ei voida myöntää oleskelulupia tietyllä ajanjaksolla.

Kynnysrahailmiöön puututtaisiin myös. Jatkossa työperäisen oleskeluluvan edellytys olisi, että työnantaja ei ole perinyt työntekijältä maksuja työsuhteen solmimisesta.

Esitys sisältää myös teknisiä muutoksia kausityölakiin, jotka tehtäisiin EU:n komission avaamaan rikkomusmenettelyn seurauksena.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2026. Muutokset tulisivat voimaan maaliskuussa 2027.

Työperäistä hyväksikäyttöä on torjuttu useilla toimilla tällä hallituskaudella

Lakihanke on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen työperäisen hyväksikäytön vastaista toimenpideohjelmaa. Osana toimenpideohjelmaa on muun muassa tehty lainsäädäntömuutokset luonnonmarjanpoimijoiden aseman parantamiseksi ja panostettu tiedon levittämiseen jakamalla Suomeen työhön saapuville usean eri kanavan kautta monikielistä tietoa heidän oikeuksistaan. Kansainvälisen rekrytoinnin kumppanimaissa on myös kehitetty eettisen rekrytoinnin menetelmiä.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Tuulia Muuronen, TEM, p. 0295 047 329 (paikalla 19.7. asti)
hallitusneuvos Jarmo Tiukkanen, TEM, p. 0295 047 355 (paikalla 20.7. alkaen)
työministerin erityisavustaja Teresa Salminen, p. 0295 047 318 (kysymykset työministerille)

]]>

Rokotusohjelmaa täydennetään – vyöruusurokotus riskiryhmille ja vesirokkorokotuksen laajennus aikuisille

sosiaali- ja terveysministeriö — Wed, 01 Jul 2026 13:08:00 GMT

”Rokotusohjelmalla on suuri merkitys kansanterveyden ylläpitämisessä ja tarttuvien tautien ehkäisyssä. Se myös säästää terveydenhuollon kustannuksia. Rokotusohjelman ajantasaisuutta ja laajuutta on tarkastettava säännöllisesti. Nyt tehtävät muutokset perustuvat huolellisiin ennakkoarvioihin ja tutkimukseen,” sanoo sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen.

Sosiaali- ja terveysministeriö muutti rokotusasetusta niin, että vesirokkorokotus on osa kansallista rokotusohjelmaa 1.8.2026 alkaen ja vyöruusurokotus 1.2.2027 alkaen.

Vyöruusun riski kasvaa immuunipuutteisilla

Vyöruusutapausten määrä on lisääntynyt väestötasolla viimeisen 30 vuoden kuluessa. Keskeisin syy tähän on väestön ikääntyminen.

Perussairaus tai immuunipuutostila voi lisätä merkittävästi vyöruusun ja sen komplikaatioiden riskiä. Vyöruusun voi sairastaa useita kertoja, ja immuunipuutteisilla potilailla uusiutumisen riski on selvästi suurempi. Vyöruusurokotus tulee osaksi kansallista rokotusohjelmaa 1.2.2027 alkaen.

Vesirokko voi olla vakava tauti etenkin immuunipuutteisille ja raskaana oleville

Vesirokkovirus tarttuu tyypillisesti ihmiseen ensimmäisten kymmenen elinvuoden aikana, joten vain pieni osa väestöstä altistuu taudille aikuisena. Lähes kaikki yli 50-vuotiaat ovat sairastaneet vesirokon. Aikuisena vesirokko voi aiheuttaa vakavan taudinkuvan etenkin immuunipuutteisille ja raskaana oleville, ja myös komplikaatioiden riski kasvaa iän myötä.

Vesirokon ilmaantuvuus Suomessa on vähentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun vesirokkorokotus otettiin osaksi kansallista rokotusohjelmaa vuonna 2017. Sen jälkeen rokotusta on tarjottu maksutta kaikille vuonna 2006 ja sen jälkeen syntyneille. 1.8.2026 alkaen vesirokon täydennysrokotusta tarjotaan myös niille harvoille aikuisille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa tai saaneet kahta vesirokkorokotusta.

Lisätietoja

hallitusneuvos Mirka-Tuulia Kuoksa, p. 0295 163 079, mirka-tuulia.kuoksa@gov.fi

ylilääkäri Merja Turunen, p. p. 0295 163 154, merja.turunen@gov.fi

]]>

Valtioneuvoston yleisistunnon 2.7.2026 asialista julkaistu

valtioneuvoston kanslia — Wed, 01 Jul 2026 12:03:00 GMT

Valtioneuvoston yleisistunnon 2.7.2026 asialista löytyy täältä.

]]>

Sosiaalihuoltolain uudistus etenee arviointineuvostoon - esitystä tarkennettu lausuntopalautteen perusteella

sosiaali- ja terveysministeriö — Wed, 01 Jul 2026 08:52:00 GMT

Sosiaalihuoltolakiin ehdotettavia muutoksia koskevan esityksen lausuntokierros päättyi 1.6.2026, ja esitykseen saatiin 267 lausuntoa. Lausunnoissa kannatettiin esityksen tavoitteita, mutta tuotiin esiin huolta tavoitteiden ja esitykseen sisältyvien samanaikaisten säästötavoitteiden yhteisvaikutuksesta sekä kevenevän sääntelyn mahdollisista riskeistä.

Lausuntopalautteen perusteella ehdotusta on täsmennetty ja muutettu monin tavoin. Esimerkiksi eritystä tukea tarvitsevan asiakkaan asemaa ja oikeusturvaa on vahvistettu, palveluja koskevia ehdotuksia tarkennettu ja epäselviksi arvioituja ehdotuksia poistettu. Lisäksi STM on käynnistänyt yhdessä THL:n kanssa kansallisen toimeenpanon tuen suunnittelun, jotta hyvinvointialueille voidaan varmistaa lausunnoissa toivottu riittävä muutostuki.

Arviointineuvostolle toimitettuun esitysluonnokseen on tehty muun muassa seuraavat keskeiset muutokset:

Lapsiperheille ehdotettua uutta palvelua koskevaa sääntelyä on täsmennetty ja palvelu nimetään uudelleen. Kasvatus- ja perheneuvonnan sekä perhetyön erillisestä sääntelystä luovutaan, mutta niiden keskeiset sisällöt – kuten vanhemmuuden tukeminen, perheen vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen – sisällytetään aiempaa selkeämmin uuteen palveluun. Lisäksi selkeytetään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ja monialaisuutta palvelun toteuttamisessa, jotta lapsiperheiden tuki muodostaa aiempaa yhtenäisemmän ja toimivamman kokonaisuuden.

Erityisen tuen tarpeessa olevalle lapselle tarkoitettua taloudellista tukea, sen velvoittavuutta ja suhdetta toimeentulotukeen täsmennetään ja sen paikka lainsäädännössä tarkentuu.

Lausuntopalautteen mukaan erityistä tukea tarvitsevien lasten sosiaalityöntekijöiden asiakasmitoitus voi johtaa lasten tarvitseman tuen ja palvelujen saamisen viivästymiseen. Koska mitoitussääntelyn soveltamista pidettiin laajasti vaikeana ja epärealistisena, esitysluonnoksessa ehdotetaan, että sääntelystä luovuttaisiin. Ratkaisulla pyritään turvaamaan lapsen edun ensisijaisuus ja ehkäisemään tuen saamisen viivästymistä.

Toimintakyvyn ja osallisuuden tuen palvelun sisältöä on täsmennetty. Lisäksi palveluun ehdotetusta velvoittavuussääntelystä on luovuttu lausuntopalautteen perusteella. Lakiesitykseen liitetään myös työ- ja elinkeinoministeriön esitys uudesta työllisyyspoliittisesta tuesta, jolla vahvistetaan järjestöjen roolia erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisen tukemisessa.

Lausuntoyhteenveto

Arviointineuvoston arvioinnin jälkeen esitys palaa vielä poliittiseen käsittelyyn ennen hallituksen esityksen antamisesta eduskunnalle.

Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa ja käsitellä vuoden 2027 talousarvion yhteydessä.

Lue myös:

Sosiaalihuollon palvelu-uudistus

Lisätietoja

Johtaja Eveliina Pöyhönen, p. 0295 163 303 (3.7. asti)
Osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom, p. 0295 163 351 (6.–10.7.)

Tiedotetta muokattu 2.7.2026 kello 12.30. Lause "Koska mitoitussääntelyn soveltamista pidettiin laajasti vaikeana ja epärealistisena, sääntelystä päätettiin luopua." on muutettu muotoon: Koska mitoitussääntelyn soveltamista pidettiin laajasti vaikeana ja epärealistisena, esitysluonnoksessa ehdotetaan, että sääntelystä luovuttaisiin.

]]>

Helle on terveysriski

sosiaali- ja terveysministeriö — Wed, 01 Jul 2026 08:07:00 GMT

Vanhukset ja pitkäaikaissairaat ovat erityisen alttiita voimakkaiden helteiden haittavaikutuksille. Iän myötä elimistön lämmönsäätelykyky laskee ja nestevajauksen riski kasvaa. Suurimpaan riskiryhmään kuuluvat yli 65-vuotiaat.

Tutkimusten mukaan varsinkin sydänsairauksista ja hengityselinsairauksista johtuvat kuolemat lisääntyvät helteellä. Lämpötilan kohotessa yli 24 asteen kuolleisuus voi kasvaa jopa 2-4 prosenttia jokaista lämpöastetta kohti.

Asiakkaiden ja potilaiden hyvinvointi kotihoidossa ja laitoksissa on varmistettava helteiden aikana esimerkiksi ottamalla yhteyttä kotihoidon asiakkaisiin ja järjestämällä tarvittaessa kaikille avoimia viileitä tiloja.

Helteiden haittavaikutusten torjunnasta on kattavasti tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla:

Huomioi helteillä

Vähennä helteen haittoja työssä

Helteessä työskentely voi olla vaarallista työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle. Kuumuudesta aiheutuvaa kuormitusta on kuitenkin mahdollista vähentää monella eri tavalla.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Riskejä - myös helteestä aiheutuvia - voidaan hallita, estää ja minimoida, jos ne tunnistetaan ja arvioidaan ajoissa.

Työturvallisuuslaki (Finlex)

Helteen aiheuttamille haitoille altistuvat muun muassa asfaltti- ja kattotyöntekijät. Niin sanotusta kuumatyöstä puhutaan silloin, kun ilman lämpötila työympäristössä ylittää 28 astetta. Lisää kuumatyöstä Työterveyslaitoksen sivuilla:

Kuumassa työskentely

Keinoja lämpöhaittojen hallintaan sisätyössä

Sisätiloissa lämpöhaittoja voidaan torjua ja hallita esimerkiksi ilmastoinnilla ja erilaisilla rakenteellisilla suojakeinoilla.

Myös altistumisaikaa kuumuudelle on rajoitettava - tässä työn tauotus ja jaksotus ovat tärkeimmät keinot. Työntekijä voi itse vähentää lämpörasitusta käyttämällä työhön sopivaa kevyttä ja väljää vaatetusta sekä juomalla riittävästi nestettä.

]]>

Etsinnässä Vuoden nuori viljelijä 2026 – uudistaja, joka rakentaa suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuutta

maa- ja metsätalousministeriö — Wed, 01 Jul 2026 05:00:00 GMT

Suomalainen maatalous elää jatkuvassa muutoksessa. Tuotantomenetelmät kehittyvät, uudet teknologiat yleistyvät ja viljelijöiltä edellytetään entistä vahvempaa liiketoimintaosaamista sekä kykyä vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Samalla nuorten viljelijöiden merkitys suomalaisen ruoantuotannon jatkuvuuden, huoltovarmuuden ja maatalouden uudistumisen turvaajina korostuu. Suomessa viljelijöiden keski-ikä on tällä hetkellä noin 55 vuotta.

"Nuoret viljelijät ovat suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden rakentajia. Haluamme nostaa esiin nuoria viljelijöitä, jotka kehittävät toimintaansa ennakkoluulottomasti ja näyttävät omalla esimerkillään, millaista moderni maatalousyrittäjyys ja elämä maaseudulla on. Samalla haluamme kertoa EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen merkityksestä maatilojen uudistumisessa ja sukupolvenvaihdoksissa", kertoo erityisasiantuntija Meri Kiikkala maa- ja metsätalousministeriöstä.

Ehdota nuorta viljelijää tai ilmoittaudu itse mukaan

Vuoden nuori viljelijä -palkinnolla halutaan löytää eri puolilla Suomea toimivia esimerkillisiä viljelijöitä. Ehdotuksia toivotaan kaikista tuotantosuunnista, ja valinnassa arvostetaan ennen kaikkea viljelijän kykyä kehittää maatilansa toimintaa pitkäjänteisesti ja tulevaisuuteen katsoen.

Kuka tahansa voi ehdottaa kriteerit täyttävää viljelijää hänen suostumuksellaan, ja myös viljelijä voi ilmoittautua itse mukaan. Sähköinen hakulomake on avoinna 24.6.–26.8.2026.

Vuoden nuori viljelijä palkitaan 5 000 euron palkinnolla Maatalouskonemessuilla Helsingin Messukeskuksessa lokakuussa 2026.

Valinnassa painottuvat uudistumiskyky ja yritysosaaminen

Palkinnon saajan valinnassa painotetaan erityisesti yritystoiminnan suunnitelmallisuutta, liikkeenjohdollista osaamista, uudistumiskykyä, uusien menetelmien ja teknologioiden innovatiivista hyödyntämistä sekä kestävyysosaamista. Palkinnonsaajan tulee olla enintään 40-vuotias viljelijä, jolle on myönnetty nuoren viljelijän aloitustuki, ja joka täyttää palkinnon muut valintaperusteet.

OP Pohjolassa palkinto nähdään ennen kaikkea kunnianosoituksena yrittäjyydelle.

"Suomessa on meille kaikille arvokkaalla ja rikkaalla tavalla useita eri tuotantosuuntia aina Ahvenanmaan omenatiloista, Etelä-Suomen viljatiloista pohjoisemman Suomen porotalouteen – ja juuri tätä monipuolisuutta halutaan nostaa kisassa esiin. Kilpailussa ei myöskään katsota tilan kokoa, voittaja voi hyvinkin löytyä pienemmän kokoluokan kannattavasta tilasta, jonka toiminta on innovatiivista ja tulevaisuuteen positiivisesti suuntautuvaa. Ehdota nuorta viljelijää, ilmoittaudu itse mukaan tai vinkkaa palkinnosta eteenpäin", kannustaa OP Pohjolan maa- ja metsätalouspalveluiden johtaja Teppo Pöllänen.

Voittajan valitsee laaja asiantuntijaraati

Vuoden nuori viljelijä -palkinnon saajan valitsee maatalousalan laaja asiantuntijaraati, jossa ovat edustettuina maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, OP Pohjola, elinvoimakeskukset, AgriHubi-osaamisverkosto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf, ProAgria ja Wikli-konserni.

Vuoden nuori viljelijä -palkinto on osa EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen Nuori viljelijä -viestintäkampanjaa. Kampanjan tavoitteena on lisätä suomalaisten viljelijöiden ja kotimaisen ruoan arvostusta sekä tehdä näkyväksi nuorten viljelijöiden merkitys suomalaisen ruoantuotannon, huoltovarmuuden ja maaseudun elinvoiman tulevaisuuden rakentajina.

Lisätiedot:

Maa- ja metsätalousministeriö, erityisasiantuntija Meri Kiikkala, meri.kiikkala@gov.fi

OP Pohjolan viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi

Kampanjasivusto: Nuori viljelijä (maaseutu.fi)

Kuva: Annukka Pakarinen, maaseutuverkosto

]]>

Lausuntopyyntö: Lain muutos Kelan työntekijöiden suojaamiseksi uhkailulta ja häirinnältä

sosiaali- ja terveysministeriö — Tue, 30 Jun 2026 14:15:00 GMT

Esitysluonnoksen mukaan päätöksentekijän nimi voitaisiin jättää pois Kansaneläkelaitoksen antamasta toimeentulotukipäätöksestä ja sen yhteydessä annettavista muista etuuspäätöksistä.

"Kelan etuuskäsittelijöihin, työkseen suomalaisten sosiaaliturvaa toimeenpaneviin virkailijoihin, kohdistuu häirintää ja uhkailua. Tämä on erittäin vakava asia. Kenenkään ei pidä joutua asiattomasti tai uhkaavasti kohdelluksi työnsä vuoksi. He tekevät työtä, jotta yhteiskuntamme toimii. Etsimme aktiivisesti ratkaisua tähän ongelmaan. Kela-lakia muuttamalla parannamme työturvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja hyvää hallintoa vaarantamatta," sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen toteaa.

Lisäksi päätöksentekijän nimi voitaisiin jättää pois etuuspäätöksestä myös silloin, jos voidaan olettaa, että päätöksentekijään kohdistuu uhkailua, häirintää tai muuta vakavaa haittaa.

Päätöksen saaneella henkilöllä olisi oikeus pyytää saada päätöksentekijän nimi tietoonsa. Pyynnöstä voitaisiin kuitenkin kieltäytyä, jos on syytä epäillä päätöksentekijän joutuvan uhkailun tai häirinnän kohteeksi. Pyynnön epäämisestä olisi tehtävä valituskelpoinen hallintopäätös, josta voisi valittaa hallinto-oikeuteen.

Ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa Kelan henkilöstön turvallisuutta tilanteissa, joissa päätöksentekoon liittyy tavallista suurempi riski joutua häirinnän tai uhkailun kohteeksi.

Lausunnot pyydetään toimittamaan lausuntopalvelu.fi-palvelussa viimeistään 13.8.2026.

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (Lausuntopalvelu.fi)

Lisätietoja

Sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Emmi Venäläinen, p. 0295 163 058,  etunimi.sukunimi@gov.fi 
Erityisasiantuntija Jussi Syrjänen, 0295 163 147, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

EU:n rahoituskehyksen kumppanuussuunnitelman valmistelua varten on asetettu valmisteluryhmä

valtioneuvoston kanslia — Tue, 30 Jun 2026 12:56:00 GMT

Suomessa valmistelun ja toimeenpanon koordinaatiosta vastaa valtiovarainministeriö tiiviissä yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa.

26. kesäkuuta 2026 nimetyn valmisteluryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriö ja varapuheenjohtajana valtioneuvoston kanslia. Valmisteluryhmässä ovat edustettuina kaikki ministeriöt.

Ryhmä kokoontuu myös laajassa kokoonpanossa, johon kutsutaan NRP-asetusehdotuksessa edellytetyt tahot, muun muassa paikallis- ja aluetason, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen edustajat. Ryhmän laaja kokoonpano asetetaan syksyllä.

Hankeikkuna

Lisätietoja:
Marketta Henriksson, EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön päällikkö, valmisteluryhmän puheenjohtaja, puh. 02955 30441, marketta.henriksson(at)gov.fi
Laura Vartia, finanssineuvos, valmisteluryhmän pääsihteeri, puh. 02955 30228, laura.vartia(at)gov.fi

]]>

Suomi liittyi kansainväliseen sopimukseen vaarallisten aineiden merivahinkojen korvaamisesta

liikenne- ja viestintäministeriö — Tue, 30 Jun 2026 12:41:00 GMT

HNS-yleissopimuksessa määrätään vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten aineiden merikuljetusten aiheuttamissa vahingoissa. Sopimuksella pyritään varmistamaan vahingonkärsijöille riittävä ja tehokas korvaus vahingoista, jotka aiheutuvat vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetuksista. HNS-yleissopimus on neuvoteltu Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa (International Maritime Organization), ja se kuuluu osittain Euroopan unionin toimivaltaan.

Suomessa eduskunta antoi suostumuksensa Suomen liittymiseen yleissopimukseen marraskuussa 2019 ja tasavallan presidentti hyväksyi yleissopimuksen joulukuussa 2019. Liittymiskirjaa ei kuitenkaan tuolloin talletettu, sillä sopimukseen liittyminen haluttiin toteuttaa kansainvälisesti koordinoidusti. Näin varmistettiin, että mahdollisten vahinkojen korvausvastuu jakautuu tasapuolisesti eivätkä mahdolliset korvaukset ole kohtuuttoman suuria esimerkiksi suomalaisten yritysten maksettaviksi.

Mitä seuraavaksi?

Yleissopimuksen voimaantulon edellytykset täyttyivät 29.5.2026. Sopimus tulee kansainvälisesti voimaan 29.11.2027. Voimaantulon myötä otetaan käyttöön ensimmäinen kansainvälinen korvausjärjestelmä, joka kattaa vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetuksista aiheutuvat vahingot.

Suomen liittyminen yleissopimukseen mahdollistaa myös Suomen osallistumisen voimaantulon jälkeen pidettävään ensimmäiseen yleiskokoukseen.

Lisätietoja:

hallitusneuvos Tiina Ranne, p. 0295 342 036 (tavoitettavissa 30.7.2026 alkaen)
liikenneneuvos Eero Hokkanen p. 0295 342 021 (tavoitettavissa 6.7.2026 asti)
liikenneneuvos Niina Honkasalo p. 0295 342 027 (tavoitettavissa 13.–29.7.2026)

]]>

Sosiaali- ja terveysministeriöltä avustuksia omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittämiseen

sosiaali- ja terveysministeriö — Tue, 30 Jun 2026 11:58:00 GMT

Tutkimusten mukaan omalääkäri- ja omatiimimallit parantavat hoidon jatkuvuutta ja potilastyytyväisyyttä sekä tukevat terveydenhuollon resurssien tehokkaampaa käyttöä. Pitkällä aikavälillä ne voivat myös hillitä kustannusten kasvua.

Rahoituksella kehitetään alueellisia hoidon jatkuvuusmalleja

Hankerahoituksella kehitetään hoidon jatkuvuusmalleja, joita kukin hyvinvointialue toteuttaa omien resurssiensa ja lähtökohtiensa mukaan omalääkäri-, omahoitaja- tai omatiimimalleina.

Rahoituksella tuetaan myös alueellista ICT-kehitystä ja selvitetään terveydenhuollon ammattilaisten veto- ja pitovoimatekijöitä. 15 alueella kehittämistoimiin sisältyy myös ammatinharjoittajamallin edistäminen, pilotointi ja selvitystyö.

Lisäksi rahoituksella on mahdollista edistää hyvinvointialueiden verkostoitumista sekä hyvien käytänteiden levittämistä.

Lisätietoja

Lääkintöneuvos Sari Raassina, p. 0295 163 346, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Vaaratiedotelain muutos lausunnoille

sisäministeriö — Tue, 30 Jun 2026 11:58:00 GMT

Kokemusten ja selvitysten perusteella väestö pitää tavoittaa mobiilivaroituksilla paremmin ja varoitusten perillemenoa tulee nopeuttaa. Erityisesti poikkeusoloissa korostuisi tarve laajasti tavoittavasta ja nopeasta varoitusjärjestelmästä.

Monikanavaista vaaratiedotejärjestelmää vahvistetaan Cell Broadcast -ratkaisulla

Esityksessä ehdotetaan, että vaaratiedote voitaisiin välittää väestölle myös Cell Broadcast -varoitusjärjestelmää käyttäen. Järjestelmä mahdollistaa nopean, viiveettömän ja maantieteellisesti rajatun vaaratiedotteen välittämisen vaara-alueella oleville kaikkien mobiilioperaattoreiden päätelaitteille.

Hätäkeskuslaitokselle säädettäisiin myös velvoite välittää vaaratiedote Cell Broadcast -varoitusjärjestelmään.

Muutoksen tavoitteena on täydentää Suomen monikanavaiseen viestintään perustuvaa väestön varoittamis- ja vaaratiedotejärjestelmää.

Lakimuutos toteuttaa osaltaan pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjausta vaaratiedotejärjestelmän uudistamisesta.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2026. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1.11.2026.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Suvi-Maria Wilska, p. 0295 488 447, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Ulkoministeri Valtonen Naton huippukokoukseen

ulkoministeriö — Tue, 30 Jun 2026 11:56:00 GMT

Huippukokouksen prioriteetteihin lukeutuvat Naton Haagin huippukokouksessa 2025 sovituissa yhteistä puolustusta vahvistavissa tavoitteissa eteneminen Venäjän pitkäkestoiseen uhkaan vastaamiseksi sekä liittokunnan tuki Ukrainalle.

Nato-maiden ulkoministerit kokoontuvat huippukokouksen yhteydessä Nato-Ukraina-neuvoston kokoukseen sekä tapaamiseen Naton Istanbulin yhteistyöaloitteen kumppanimaiden kanssa. Istanbulin yhteistyöaloite on Naton ja Persianlahden alueen maiden yhteistyöväline, johon osallistuvat alueen maista Arabiemiraatit, Bahrain, Kuwait ja Qatar. Lisäksi ministeri Elina Valtosella on huippukokouksessa kahdenvälisiä tapaamisia ja hän osallistuu osana Suomen valtuuskuntaa kokouksen pääistuntoon.

Lisätietoa

Matilda af Hällström, ulkoministerin erityisavustaja, puh. 050 476 9575
Anu Konttinen, turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö, puh. 0295 350 023
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Ville Laakso ministeri Sari Multalan erityisavustajaksi

ympäristöministeriö — Tue, 30 Jun 2026 11:31:00 GMT

Ville Laakson vastuulla on ympäristöministeriön ilmasto- ja luontoasiat sekä työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston asiat.

Laakso siirtyy ympäristöministeriöön työministeri Matias Marttisen erityisavustajan tehtävästä. Aiemmin hän on työskennellyt kokoomuksen eduskuntaryhmän kansliassa eduskuntaryhmän lakimiehenä. Hän on toiminut myös asiantuntijana Hyvinvointiala HALI ry:ssä ja avustavissa tehtävissä lakiasiaintoimistoissa.

Ministeri Multalan toisena erityisavustajana jatkaa Emma-Stina Vehmanen ja valtiosihteerinä Mika Nykänen.

Lisätietoja:

Ville Laakso
erityisavustaja
etunimi.sukunimi@gov.fi
p. 0295 047 181

]]>

Jaettu tilannekuva ja yhteinen tahtotila keskeisiä sopeutumispolitiikan vaikuttavuuden kehittämisessä

maa- ja metsätalousministeriö — Tue, 30 Jun 2026 07:58:00 GMT

Kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmassa 2030 linjataan visio ja päämäärät, joiden avulla Suomi varautuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja hallitsee niihin liittyviä riskejä.

Sidosryhmätilaisuuksien tavoitteena oli tunnistaa keskeisiä kehittämistarpeita ja kerätä konkreettisia ehdotuksia suunnitelman toimeenpanon vahvistamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi pitkällä aikavälillä. Sidosryhmätilaisuuksien suunnittelusta ja fasilitoinnista vastasi Tyrsky-Konsultointi Oy.

Maa- ja metsätalousministeriö koordinoi kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikkaa. KISS2030-suunnitelman väliarviointi valmistellaan ministeriössä virkatyönä vuoden 2026 loppuun mennessä. Tilaisuuksien tulokset ovat suunnitelman väliarvioinnin keskeistä aineistoa. Niitä hyödynnetään KISS2030-suunnitelman toimeenpanon kehittämisessä sekä seuraavan kansallisen sopeutumissuunnitelman valmistelussa.

”Saimme tilaisuuksista kattavan kuvan suunnasta, johon kansallista sopeutumispolitiikkaa ja käytännön sopeutumistyötä tulisi viedä lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä”, kommentoi väliarviointia koordinoiva erityisasiantuntija Marika Huttunen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Työpajatulosten pohjalta laaditut läpileikkaavat suositukset korostavat erityisesti

• ohjauksen kehittämistä sekä tavoitetason ja seurannan kirkastamista,
• kansallisen ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelun hyödyntämistä yhteisen tilannekuvan muodostamisessa, sekä
• kustannus- ja hyötytiedon parantamista päätöksenteon tueksi.

Eri hallinnonalojen edustajista ja tutkijoista koostuva KISS2030-toimeenpanoryhmä käsittelee suosituksia elo-syyskuussa 2026.

Lue lisää:

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman väliarvioinnin sidosryhmätilaisuudet – loppuraportti

Muualla verkossa:

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030

Hankeikkuna: Ilmastolain mukainen kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) väliarviointi

Lisätietoja:

Jaana Kaipainen
luonnonvaraneuvos, maa- ja metsätalousministeriö
029 516 2166
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Kiinan ulkoministeri Wang Yi vierailee Suomessa

ulkoministeriö — Tue, 30 Jun 2026 07:51:00 GMT

Ulkoministeri Elina Valtonen ja Kiinan ulkoministeri Wang Yi keskustelevat Suomen ja Kiinan kahdenvälisistä suhteista sekä ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.

Ministerit keskustelevat myös EU:n ja Kiinan suhteista, Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa ja Euroopan turvallisuudesta sekä Lähi-idän tilanteesta.

”Suomella ja Kiinalla on pitkäaikaiset ja vakaat suhteet, joita ylläpidetään dialogin kautta. Kiinan rakentavaa panosta tarvitaan niin globaalin turvallisuuden kuin kansainvälisen talouden ajankohtaisissa kysymyksissä”, ulkoministeri Valtonen toteaa.

Ulkoministeri Wang tapaa vierailunsa aikana myös tasavallan presidentti Alexander Stubbin. Suomen lisäksi ulkoministeri Wang vierailee myös Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa.

Korjaus 30.6.2026 klo 16: poistettu ingressistä tieto, että vierailu olisi ensimmäinen ulkoministerivierailu Kiinasta.

Lisätietoja

Matilda af Hällström, ulkoministerin erityisavustaja, puh. 050 476 9575
Jari Sinkari, osastopäällikkö, Aasian ja Oseanian osasto, puh. 0295 350 083
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi
Kiinan ulkoministeriön ilmoitus vierailusta

]]>

Ohjeet ilmasta uhkaavan vaaran varalle lisätty Suomi.fi varautumisoppaaseen

sisäministeriö — Tue, 30 Jun 2026 06:03:00 GMT

Suomi.fi palvelussa julkaistuun Häiriö ja kriisitilanteisiin varautuminen oppaaseen on lisätty ohjeita ilmasta uhkaavan vaaran varalle. Ilmasta uhkaava vaara tarkoittaa ylhäältä ilmasta tulevaa uhkaa, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi räjähteitä kuljettava drooni.

Ilmasta uhkaava vaara on aina yllättävä tilanne, johon on vaikea varautua etukäteen. Siksi tärkeintä on tietää, miten viranomaiset varoittavat vaarasta ja miten uhkatilanteessa suojaudutaan. Opas kokoaa yhteen tiedot siitä, missä kanavissa viranomaiset varoittavat vaarasta ja mistä saa lisätietoja ja ohjeita vaaratilanteen aikana.

Drooniuhkatilanteessa suojaudutaan sisätiloihin

Viranomaiset kehottavat drooniuhkatilanteissa suojautumaan rakennuksen sisätiloihin, koska ulkona liikkuminen ei ole välttämättä turvallista. Opas ohjeistaa myös, miten suojaudut mahdollisimman tehokkaasti tilanteessa, jossa sisätiloihin ei pääse.

Näin varaudut ilmasta uhkaavaan vaaraan:

Opettele, miten sisälle suojaudutaan.
Varmista, että tiedät, miten vaarasta varoitetaan ja tiedotetaan.

Toimi näin, jos viranomaiset ilmoittavat ilmasta uhkaavasta vaarasta:

Suojaudu sisätiloihin heti, kun saat varoituksen vaaratiedotteella tai kuulet yleisen vaaramerkin.
Seuraa vaaratiedotteista viranomaisten antamia ohjeita ja noudata niitä.
Pysy sisällä, kunnes vaaran ilmoitetaan olevan ohi.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Ira Pasi, p. 0295 488 603

Sisäministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Tutkimus: Veronkorotukset hidastavat talouskasvua enemmän kuin menoleikkaukset

valtiovarainministeriö — Tue, 30 Jun 2026 05:49:00 GMT

Etlan valtioneuvoston tiedontarpeisiin toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin finanssipoliittisen sopeutuksen vaikutuksia Suomessa yhdistämällä kansainvälinen tutkimuskirjallisuus uuteen empiiriseen analyysiin, joka perustuu Tilastokeskuksen tutkimusta varten kokoamaan aineistoon.

Tutkimuksessa estimoidaan finanssipolitiikan kertoimia, jotka kuvaavat, kuinka paljon BKT muuttuu julkisten menojen tai verotulojen muuttuessa. Tulosten mukaan menokerroin on Suomessa verrattain suuri, mutta verokerroin on selvästi sitä suurempi. Tämä tarkoittaa, että sekä menoleikkaukset että veronkiristykset heikentävät talouskasvua lyhyellä aikavälillä, mutta veronkiristysten tuotantovaikutukset ovat selvästi voimakkaampia. Tutkimuskirjallisuuden nojalla menokertoimen suuruutta selittänee eurojäsenyys, kun taas suuren verokertoimen taustalla voi olla valmiiksi korkea kokonaisveroaste.

Suurehkot kertoimet puoltavat kokonaisvaltaisen sopeutusohjelman toteuttamista, jossa sopeutuksen kielteisiä vaikutuksia kompensoidaan talouskasvua, työllisyyttä, kilpailukykyä ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä vahvistavilla uudistuksilla.

Eri meno- ja tulolajien välillä merkittäviä eroja

Tutkimus keskittyi tarkastelemaan eri meno- ja tulolajeja erikseen ja pyrki arvioimaan niihin kohdistuvien mahdollisten sopeutustoimien talousvaikutuksia.

Tulosten perusteella julkisten investointien leikkaaminen aiheuttaisi merkittäviä tuotantomenetyksiä ja voisi heikentää pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Myös julkisille palkkamenoille havaitaan melko suuri menokerroin. Palkkamenot liittyvät julkisen sektorin ydintehtäviin ja tuottaviin palveluihin, kuten hallintoon, turvallisuuteen, liikenteeseen sekä terveys- ja koulutuspalveluihin. Tällaiset menot tukevat myös yksityisen sektorin toimintaa, minkä vuoksi niiden kertoimet ovat tyypillisesti suhteellisen suuria.

Menopuolen eristä välituotekäyttöön sekä osaan tulonsiirroista, kuten eläkkeisiin, kohdistuvat sopeutustoimet näyttävät olevan tuotannon kannalta vähemmän haitallisia kuin julkisiin investointeihin ja palkkamenoihin kohdistuvat leikkaukset.

Raportin tulosten mukaan näyttäisi siltä, että myös kulutusverojen ja yhteisöveron kiristämisellä on selkeä kielteinen vaikutus tuotantoon. Suomen korkean verokertoimen ja tutkimuskirjallisuuden näytön perusteella mahdollinen verotulojen kasvattaminen tulisikin toteuttaa veropohjaa laajentamalla, esimerkiksi vähentämällä verotukia ja veropoikkeuksia sekä hyödyntämällä haitta- ja ympäristöveroja, ennemmin kuin korottamalla veroasteita.

Raportin laativat KTT Sakari Lähdemäki (Etla), VTT Päivi Puonti (Etlassa 28.2.2026 asti) ja VTT, dos. Juha Tervala (Helsingin yliopisto).

Lisätietoja: Vanhempi tutkija Sakari Lähdemäki, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, p. 040 746 2991, sakari.lahdemaki@etla.fi

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2025 tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Valtioneuvoston tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.

]]>

Hallitus esittää päivityksiä verotuksen yritysjärjestelysäännöksiin

valtiovarainministeriö — Tue, 30 Jun 2026 05:12:00 GMT

Esityksessä ehdotetaan muutoksia elinkeinoverolakiin, tuloverolakiin, varainsiirtoverolakiin sekä arvostamislakiin.

Muutosehdotukset elinkeinoverolakiin

Lakiin lisättäisiin säännökset veroneutraalista kolmikantasulautumisesta ja vastikkeettomasta sisaryhtiösulautumisesta. Sulautumisvastikkeen voisi antaa vastaanottavan yhtiön lisäksi tämän emoyhtiö ja vastikkeeton sisaryhtiösulautuminen olisi mahdollista myös tilanteissa, joissa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat omistaisivat vastaanottavan yhtiön välillisesti.

Lakiin lisättäisiin myös säännökset yhtiöittämällä toteutettavasta jakautumisesta, osakevastikkeen allokaatiosta asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön jakautumisessa sekä jakautuvan yhtiön osakkeiden hankintamenon kohdistamisesta julkisesti noteerattujen vastaanottavien yhtiöiden ja jakautuneen yhtiön osakkeille. Lisäksi sulautumisessa ja jakautumisessa annettavan rahavastikkeen enimmäismäärää nostettaisiin.

Veroneutraali liiketoimintasiirto mahdollistettaisiin myös negatiivisen nettoapportin tilanteissa. Lisäksi lain sanamuotoja täsmennettäisiin koskemaan myös Euroopan talousalueella olevien yhtiöiden välisiä yritysjärjestelyjä.

Muutosehdotukset muihin lakeihin

Vastaanottava yhteisö voisi vähentää sulautuneen tai jakautuneen yhteisön tappiot siltä osin kuin ne ovat syntyneet sille siirtyneessä toiminnassa. Samalla selvennettäisiin osingon verotusta koskevaa säännöstä ja matemaattisen arvon laskentaa sulautumisen ja jakautumisen yhteydessä. Myös arvostamislakiin ja varainsiirtoverolakiin tehtäisiin joitakin muutoksia.

Esitys on osa hallituksen kasvutoimia

Hallitus päätti puoliväliriihessä, että yritysjärjestelysäännöksistä tehdään kokonaisarvio ja arvioidaan niiden muutostarpeita. Huhtikuun 2026 kehysriihessä päätettiin uudistaa yritysjärjestelyjä koskevia säännöksiä valmistuneen arviomuistion pohjalta. Uudistusten tavoitteena on edistää yritysten investointeja ja parantaa tuottavuutta.

Lausuntokierros alkaa

Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Lausuntoja voi antaa 28. elokuuta saakka lausuntopalvelussa.

Ehdotetut lait tulisivat voimaan 1. tammikuuta 2027.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Miina Lehtonen, puh. 0295 530 273, miina.lehtonen(at)gov.fi
Veroasiantuntija Liisa Jussila, puh. 0295 530 144, liisa.jussila(at)gov.fi

]]>

Suomalaisten luottamus julkiseen hallintoon on edelleen kansainvälisesti korkeaa

valtiovarainministeriö — Mon, 29 Jun 2026 12:50:00 GMT

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten luottamus julkiseen hallintoon on edelleen korkeaa. Suomalaisten luottamus julkisiin instituutioihin on vakaata, mutta vaihtelevaa.

Eniten suomalaiset luottavat poliisiin (89 prosenttia) ja tuomioistuimiin (75 prosenttia) sekä puolustusvoimiin, joihin luottaa jopa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta. Valtionhallintoon luottaa 68 prosenttia suomalaisista, mikä on reilusti kansainvälistä keskiarvoa (45 prosenttia) korkeampaa.

Suomalaisten luottamus hallitukseen hienoisessa kasvussa

49 prosenttia suomalaisista luottaa maan hallitukseen, kun kansainvälinen keskiarvo on 40 prosenttia. Suomalaisten luottamus hallitukseen on kaksi prosenttiyksikköä korkeampaa kahden vuoden takaiseen verrattuna, mutta jää edelleen selvästi alemmalle tasolle kuin neljä vuotta sitten, jolloin hallitukseen luotti 61 prosenttia suomalaisista. Tuolloin luottamus hallitukseen laski kansainvälistä trendiä noudattaen.

Suomalaiset ovat huolissaan taloudesta ja työllisyydestä. Tutkimuksen mukaan taloudelliset vaikeudet tai huolet ovat yhteydessä matalampaan luottamukseen. Lisäksi nuorten ja nuorten aikuisten (18–29-vuotiaiden) luottamus on vähäisempää kuin yli viisikymmenenvuotiaiden. Silti ihmisten kokemus siitä, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa hallituksen toimintaan vaikuttaa luottamukseen enemmän kuin sosioekonomiset tai demografiset tekijät.

Suomalaisten tyytyväisyys viranomaispalveluihin jatkuu

Suomalaisten tyytyväisyys viranomaispalveluihin kasvoi kahdessa vuodessa yhdellä prosenttiyksiköllä 84 prosenttiin. Myönteiset kokemukset asioinnista ja palveluiden saatavuudesta ovat yhteydessä korkeampaan luottamukseen. Luottamus heijastaa myös kansalaisten käsityksiä siitä, toimiiko hallinto arvojen ja periaatteiden mukaisesti.

”Luottamustutkimuksen tuloksissa minua ilahduttaa erityisesti se, että Suomi erottuu edukseen mitattaessa käsityksiä ja kokemuksia arkisesta vuorovaikutuksesta hallinnon kanssa. Suomi ylittää kansainvälisen keskiarvon jokaisella mittarilla kahta lukuun ottamatta. Suomi on kansainvälisesti vertaillen vahvan luottamuksen yhteiskunta, ja sen eteen on jatkettava työtä myös tulevaisuudessa”, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen kertoo.

Suomalaiset epäilevät edelleen mahdollisuuksiaan vaikuttaa

Luottamus hallitukseen on yhteydessä erityisesti tiedolla johtamiseen, sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen sekä kansalaisten käsityksiin kyvyistään ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa. Vain joka neljäs suomalainen luottaa siihen, että tavalliset ihmiset voivat vaikuttaa siihen, mitä hallitus tekee.

Luottamustutkimuksessa suositellaan jatkamaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien laajentamista. Olennaista olisi, että kansalaiset kokisivat tulevansa kuulluiksi ja kohdatuiksi erilaisine elämäntilanteineen ja tarpeineen.

”Pidän myös erittäin tärkeänä, että otamme kansalaiset ja sidosryhmät yhä tavoitteellisemmin mukaan päätöksentekoon koko hallinnon tasolla. Siksi suunnittelemme vuodenvaihteeseen pyöreän pöydän keskustelua luottamuksen rakentamisesta”, Ikonen jatkaa.

Tekoälyn tunteminen liittyy korkeampiin odotuksiin sen hyödyistä

Luottamustutkimus sisältää ensimmäistä kertaa katsauksen kansalaisten käsityksiin tekoälystä ja odotuksiin sen hyödyistä. Tutkimuksen mukaan tekoälyyn julkisessa hallinnossa suhtaudutaan kansainvälisesti varovaisen myönteisesti, mutta varauksellisesti.

Suomalaisten käsitykset tekoälyn käytön mahdollisuuksista esimerkiksi palveluiden kehittämisessä ja kustannusten vähentämisessä ovat myönteisempiä kuin kansainvälisesti keskimäärin. Suomalaiset ovat myös selkeästi luottavaisempia sen suhteen, että tekoälyn kaltaista uutta teknologiaa säännellään asianmukaisesti ja että sen vastuullista käyttöä tuetaan.

”Luottamus on mielestäni yksi Suomen menestystekijöistä. Tarvitsemme sitä tehdessämme valintoja, erityisesti epävarmoina aikoina. Toivon, että nyt julkaistu tutkimus kannustaa ottamaan luottamuksen entistä näkyvämmin mukaan myös tekoälymuutokseen ja kehittyvien teknologioiden hyödyntämiseen”, finanssineuvos Katju Holkeri sanoo.

Tule mukaan keskustelemaan luottamustutkimuksen tuloksista

Valtiovarainministeriö jatkaa luottamustutkimuksen tulosten läpikäyntiä syksyn aikana. Suomea koskevista tuloksista keskustellaan tarkemmin Avoin demokratia -verkostossa 17. elokuuta klo 9.00–10.30. Verkon välityksellä järjestettävä keskustelu on avoin kaikille kiinnostuneille. Ilmoittautuminen tilaisuuteen on käynnissä.

Ilmoittaudu mukaan keskusteluun.

Lisätietoja:
Yksikön päällikkö, finanssineuvos Katju Holkeri, katju.holkeri(a)gov.fi, puh. 02955 3 0087
Erityisasiantuntija Mikko Lehtonen, mikko.lehtonen(a)gov.fi, puh. 029 553 0192

OECD:n luottamustutkimus, OECD Survey on Drivers of Trust in Public Institutions, mittaa kansalaisten luottamusta julkiseen hallintoon ja tyytyväisyyttä julkisten palveluiden laatuun. Nyt julkaistu tutkimus on järjestyksessään kolmas laaja kansainvälinen vertailu. Suomi on ollut mukana myös aiemmilla kerroilla vuosina 2024 ja 2022. Tilastokeskus keräsi Suomen aineiston, edustavan otoksen aikuisväestöstä, lokakuussa 2025.

]]>

EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät lyijyhaulien käyttöä koskevan REACH-rajoituksen

sosiaali- ja terveysministeriö — Mon, 29 Jun 2026 11:50:00 GMT

Lyijy on vaarallinen aine, jolle altistumiseen liittyy merkittäviä terveys- ja ympäristöriskejä. Hyväksytyllä rajoituksella vähennetään lyijyhaulien käytöstä aiheutuvaa ympäristökuormitusta ja luonnonvaraisten eläinten altistumista lyijylle. Rajoitus vähentää myös ihmisten riistalihan kautta tapahtuvaa lyijyaltistusta.

Nyt hyväksytty rajoitus on hallitusohjelmassa olevan lyijyn ammuskäyttöä koskevan tavoitteen mukainen. Suomi teki aktiivista vaikuttamistyötä rajoitusprosessin aikana ja korosti, että kemikaalirajoitukset tulee toteuttaa tavalla, joka ei heikennä jäsenvaltioiden puolustuskykyä tai huoltovarmuutta. Alkuperäisestä rajoitusehdotuksesta poiketen rajoitus koskee ainoastaan lyijyhauleja, luotien käyttö ja markkinoille saattaminen saa jatkua nykyisellään. Päätöksellä ei näin ollen ole vaikutuksia maanpuolustukseen (mukaan lukien vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta) tai kansalliseen turvallisuuteen liittyviin valmiuksiin.

"Pitkän prosessin lopputulos on Orpon hallituksen kannan mukainen ja Suomi on aktiivisesti vaikuttanut lopputuloksen syntymiseen. Olen tyytyväinen, että olemme saaneet turvattua huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen tarpeet, samalla kun pienennämme lyijyn ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta", toteaa sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen.

”Äärimmäisen tiukka äänestystulos kertoo siitä, kuinka haastavasta asiasta on kyse. Olen tyytyväinen siihen, että Suomen aktiivisen vaikuttamistyön jälkeen saavutettu ratkaisu vähentää lyijyhaulien käytöstä aiheutuvia ympäristöhaittoja heikentämättä maanpuolustusta, huoltovarmuutta tai reserviläistoiminnan mahdollisuuksia. Tämä on esimerkki siitä, kuinka oikea-aikaisella vaikuttamisella saadaan Suomen kannalta vaikuttavia tuloksia aikaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.

Suomi tukee toimia, joilla parannetaan ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua kemikaalien haittavaikutuksilta tieteelliseen näyttöön perustuen. Samalla Suomi korostaa, että EU:n kemikaalilainsäädännön tulee olla ennakoitavaa, tehokasta ja johdonmukaista sekä tukea eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Hanna Korhonen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 041

neuvotteleva virkamies Hinni Papponen, ympäristöministeriö, p. 029 525 0384

etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Eurooppaministeri Strand Vilnaan

valtioneuvoston kanslia — Mon, 29 Jun 2026 11:18:00 GMT

Apulaisulkoministeri Mitkusin tapaamisen aiheet keskittyvät laajasti ajankohtaisiin EU-asioihin, kuten EU:n tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen (2028–2034) sekä Liettuan tulevaan EU-puheenjohtajuuskauteen. Liettua toimii EU:n neuvoston puheenjohtajamaana 1.1.2027–30.6.2027.

”Tarvitsemme vielä tämän vuoden aikana sopimuksen tulevaisuuden tarpeisiin vastaavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä, joka vastaa EU:n keskeisiä painopisteitä, kuten kilpailukykyä ja puolustusta. Tällä hetkellä esitetty kehyksen kokonaistaso on kuitenkin vielä liian korkea. Meidän tulee kyetä parempaan priorisointiin”, ministeri Strand sanoo.

”Tuleva Liettuan EU-puheenjohtajuus tulee olemaan merkittävässä asemassa unionin tavoitteiden edistämisessä. Euroopan turvallisuuden, puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistaminen säilyvät keskeisinä haasteina tulevina vuosina. Meidän on myös tarkasteltava unionin laajentumista strategisesta näkökulmasta, ja varmistettava laajentumisprosessin uskottava, meriittipohjainen eteneminen”, jatkaa ministeri Strand.

Lisäksi ministeri Strandin ohjelmassa on muun muassa tapaaminen Liettuan presidentin neuvonantaja Asta Skaisgirytėn kanssa.

Ministeri Strand ja apulaisulkoministeri Mitkus ovat kollegoja EU:n yleisten asioiden neuvostossa. Neuvosto vastaa useista monialaisista politiikka-alueista kuten EU:n rahoituskehysneuvotteluista, EU:n laajentumisesta sekä oikeusvaltiokysymyksistä.

Lisätietoja: erityisavustaja Alexander Lång p. 0295 160 866 ja EU-erityisasiantuntija Heli Siivola p. 050 576 7745, valtioneuvoston kanslia

]]>

Asetusluonnos pitkäaikaistyöttömien osaamisen vahvistamisesta lausuntokierrokselle

työ- ja elinkeinoministeriö — Mon, 29 Jun 2026 10:21:00 GMT

Orpon hallitus päätti kevään kehysriihessään, että pitkäaikaistyöttömien pääsyä takaisin työelämään tuetaan täydennyskoulutukseen tarkoitetulla osaamissetelillä. Siihen on varattu 20 miljoonan euron rahoitus.

”Haluamme osaamissetelin avulla tarjota pitkäaikaistyöttömille paremmat mahdollisuudet hankkia juuri heidän tilanteeseensa sopivaa koulutusta ja osaamisen kehittämistä työllistymisen edistämiseksi. Työllistyminen edellyttää yhä useammin osaamisen päivittämistä tai kokonaan uudenlaisen osaamisen hankkimista. Tämä on yksi konkreettinen työkalu ja apu siihen, että pääsyä takaisin työelämään tuetaan”, työministeri Matias Marttinen toteaa.

”Pyrimme osaamisetelillä myös tukemaan täysin uudenlaisten koulutus- ja valmennuskokonaisuuksien ja palvelupolkujen kehittämistä pitkäaikaistyöttömien erityistarpeisiin”, Marttinen jatkaa.

Osaamisseteli olisi tarkoitettu vähintään 25-vuotiaille työttömille työnhakijoille, jotka ovat olleet työttömänä yhteensä vähintään 12 kuukautta palvelun alkamista välittömästi edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Ratkaisu mahdollistaa sen, että esimerkiksi lyhyt katkos työnhaussa tai tilapäinen työllistyminen ei estäisi setelin käyttöä.

Osaamissetelillä voi hankkia koulutusta sekä uraohjaus- ja valmennuspalveluita

Osaamisseteliä voisi käyttää enintään kuusi kuukautta kestäviin maksullisiin opintoihin, jotka parantavat ammatillisia valmiuksia, kielellistä osaamista tai yritystoiminnan edellytyksiä. Koulutuksia voisivat tarjota esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitokset, ammatillisen koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja yksityiset palveluntarjoajat. Lisäksi osaamisseteliä voisi käyttää yksityisiin uraohjaus- ja valmennuspalveluihin, jotka auttavat selkeyttämään koulutus- ja urasuunnitelmia tai vahvistamaan työnhakijan työelämävalmiuksia.

Osaamissetelin käyttö perustuisi työvoimaviranomaisen arvioon työnhakijan palvelutarpeesta ja siitä sovittaisiin osana työnhakijan työllistymissuunnitelmaa.
Osaamisseteliä koskevan asetusluonnoksen lausuntokierros on avoinna 29.6.–24.8.2026, minkä jälkeen asetuksen valmistelu jatkuu lausuntopalautteen perusteella. Tavoitteena on, että uusi pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn tähtäävä osaamisseteli voisi tulla käyttöön loppuvuoden 2026 aikana.

Lisätiedot:
erityisavustaja Teresa Salminen, p. 0295 047 318 (kysymykset työministerille)
erityisasiantuntija Riku Hurme, TEM, p. 0295 047 401 (poissa 29.6.–2.7. ja 23.7.–27.8.)
erityisasiantuntija Anna Kettunen, TEM, p. 0295 047 015 (poissa 6.–28.7.)
erityisasiantuntija Minna Nieminen, TEM, p. 0295 047 366 (poissa 3.7.–9.8.)
johtava asiantuntija Janne Savolainen, TEM, p. 0295 047 344 (tavoitettavissa 6.7. alkaen)

]]>

Esitys nuorisotyöttömyyttä ratkovista kaupunginosapiloteista lausunnolle

työ- ja elinkeinoministeriö — Mon, 29 Jun 2026 10:09:00 GMT

Pilottien tavoitteena on vähentää heikon taloussuhdanteen aikana kasvanutta ja pitkittynyttä nuorisotyöttömyyttä. Toimenpiteet kohdennetaan kaupunginosiin ja postinumeroalueille, joissa nuorten tuen tarve on suurin. Kaupungit voivat kehittää paikallisiin tarpeisiin perustuvia ratkaisuja yhdessä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.

”Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen on löydettävä uusia keinoja. Tuomme nyt lausuntokierrokselle kaupunginosapilotit, joissa tavoitteena on vahvistaa nuorten työllistymisvalmiuksia ja avata uusia väyliä työelämään erityisesti niille nuorille, jotka ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella”, työministeri Matias Marttinen sanoo.

Kaupunginosapilotit toteuttaisivat hallituksen kevään 2026 kehysriihessä tehtyä linjausta nuorten työllisyyden vahvistamisesta. Piloteille on osoitettu valtion vuoden 2026 toisessa lisätalousarviossa 15 miljoonan euron määräraha vuosille 2026–2028. Mukana ovat korkean nuorisotyöttömyyden kriteerit täyttävät Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Pori, Lahti, Kuopio, Jyväskylä ja Joensuu.

Lausuntokierros on avoinna 29.6.–24.8.2026. Lausuntojen perusteella asetusluonnosta työstetään tarpeen mukaan ja se on tarkoitus vahvistaa niin, että pilotit voidaan käynnistää vuoden 2026 aikana.

Lisätiedot:
erityisavustaja Teresa Salminen, p. 0295 047 318 (kysymykset työministerille)
erityisasiantuntija Anna Kettunen, TEM, p. 0295 047 015 (tavoitettavissa 5.7. asti)
johtava asiantuntija Janne Savolainen, TEM, p. 0295 047 344 (tavoitettavissa 6.7. alkaen)
erityisasiantuntija Riku Hurme, TEM, p. 0295 047 401 (tavoitettavissa 2.–22.7., poislukien 17.7.)

]]>

Suomi toimittaa hätämajoitusapua Venezuelaan

sisäministeriö — Mon, 29 Jun 2026 08:07:00 GMT

Euroopan komission hätäavun koordinaatiokeskus (ERCC) välitti 25.6. EU-jäsenmaille ja pelastuspalvelumekanismiin osallistuville maille avunpyynnön pelastuspalveluavun lähettämisestä Venezuelaan. Venezuelan tekemä kansainvälinen avunpyyntö pitää sisällään muun muassa pelastus- ja lääkintämuodostelmia sekä laajasti erilaista avustusmateriaalia eri kategorioissa, kuten esimerkiksi hätämajoitteita.

Suomesta toimitetaan Venezuelaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta hätämajoituskokonaisuus (mm. telttoja ja huopia). Lähetettävällä avulla pystytään tarjoamaan hätämajoitusta noin 1000 henkilölle.

Suomi on aktiivinen materiaaliavun lähettäjä

Sisäministeriö koordinoi Suomesta lähetettävää siviilipuolen materiaaliapua Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta.
Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismista (Union Civil Protection Mechanism) on viime vuosina tullut yksi keskeisimmistä kansainvälisen avunannon välineistä. Mekanismi kattaa erilaiset luonnononnettomuudet ja ihmisen aiheuttamat katastrofit, kuten suuronnettomuudet, kemikaali- ja ympäristöonnettomuudet sekä terroritekojen seurauksiin vastaamisen.

Mikä tahansa maa voi pyytää apua pelastuspalvelumekanismin kautta, kun maan omat voimavarat eivät riitä vakavasta onnettomuus- tai häiriötilanteesta selviämiseen. Pelastuspalvelumekanismin kautta toimitettava apu perustuu kansallisiin voimavaroihin.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Kaius Kiiras, p. 0295 488 319
pelastustoimen yksikön johtaja Pauliina Eskola, p. 0295 488 263

Sisäministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Mosambikin ulkoministeri Maria Manuela dos Santos Lucas vierailee Suomessa

ulkoministeriö — Mon, 29 Jun 2026 06:52:00 GMT

Ulkoministeri Elina Valtonen ja Mosambikin ulkoministeri Maria Manuela dos Santos Lucas keskustelevat Suomen ja Mosambikin kahdenvälisistä suhteista sekä Euroopan unionin sotilaallisesta avustusoperaatiosta Mosambikissa (EUMAM Mozambique).

”Suomen ja Mosambikin kahdenväliset suhteet ovat pitkät ja hyvät – juhlimme viime vuonna 50 vuotta kestäneitä diplomaattisuhteita, ja panostamme nyt myös taloudelliseen yhteistyöhön. Mosambikin turvallisuussektorin tukeminen on Suomelle tärkeää, ja osallistumme siihen EU:n kautta”, sanoo ulkoministeri Valtonen. Suomi on osallistunut EU:n koulutusoperaatioon sekä sittemmin EU:n sotilaalliseen avustusoperaatioon Mosambikissa vuodesta 2021 lähtien.

Ulkoministeri dos Santos Lucas tapaa vierailunsa aikana lisäksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskisen ja puolustushallinnon edustajia.

Lisätietoja

Matilda af Hällström, ulkoministerin erityisavustaja, puh. 050 476 9575
Rae Lescelius, tiiminvetäjä, itäisen ja eteläisen Afrikan yksikkö, puh. 0295 350 727
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Tutkimus: Vesihuollon toimintavarmuus edellyttää fyysisen turvallisuuden vahvistamista

maa- ja metsätalousministeriö — Mon, 29 Jun 2026 05:49:00 GMT

Raportti päätöksenteon tueksi ja verkkokurssi jokapäiväisen arjen toimintaan

Kohti toteutuvaa vesihuollon turvallisuutta (FYTU)-hankkeessa selvitettiin vesihuoltolaitosten fyysisen turvallisuuden nykytilaa, keskeisiä haasteita ja kehittämistarpeita.

”Vesihuollon fyysisen turvallisuuden suurin haaste ei ole tiedon puute, vaan se, miten tieto ja turvallisuuskäytännöt saadaan osaksi vesihuoltolaitosten arkea”, toteaa hankkeen projektipäällikkö Oleksii Tomin Aalto yliopistosta.

Tutkimuksen mukaan tietoa fyysisen turvallisuuden varmistamiseksi on olemassa paljon, mutta se on hajautunutta ja vaikeasti sovellettavissa laitosten arkeen. Erityisesti pienet ja keskikokoiset vesihuoltolaitokset kokevat fyysisen turvallisuuden kehittämisen haastavaksi, ja hajanaisten turvallisuusohjeiden soveltaminen on niille usein vaikeaa.

Tutkimuksen lopputuotoksena laadittiin laaja raportti ja reilun tunnin mittainen verkkokurssi vesihuoltolaitosten työntekijöille ja johdolle. Raportti kokoaa yhteen fyysisen turvallisuuden keskeiset periaatteet, haasteet ja kehittämistarpeet sekä tarjoaa perustan fyysisen turvallisuuden ottamiseksi huomioon päätöksenteossa. Verkkokurssi puolestaan auttaa tekemään fyysisestä turvallisuudesta osan laitosten työntekijöiden jokapäiväistä arkea.

Ukrainan kokemukset korostavat yhteistyön ja ennakoinnin merkitystä

”Kriisivalmius ei synny puheilla, vaan sillä, että ennakkoon varmistetaan, miten kriittiset tehtävät jatkuvat myös poikkeusoloissa. Yhteistyö ja ennakointi ovat siinä avainasemassa”. Näin kertoo ukrainalainen vesihuollon asiantuntija Hanna Montavon, joka vieraili Aalto-yliopistossa hankkeen vieraana.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on terästänyt tarkkaavaisuutta myös Suomessa vesihuoltolaitosten toimintaan mahdollisesti kohdistuvista fyysisen turvallisuuden uhista. Kriittinen infrastruktuuri, kuten vesihuolto, on ollut Ukrainassa sotilaallisten iskujen kohteena. Lisäksi Ukrainan vesihuoltolaitokset ovat menettäneet sodan vuoksi paikoin jopa kolmasosan henkilöstöstään samaan aikaan, kun energiakatkot ovat vaikeuttaneet talousveden jakelua, jäteveden puhdistamista, viestintää ja johtamista.

Vaikka Suomen ja Ukrainan turvallisuustilanne on erilainen, kokemukset Ukrainan vesihuoltoon kohdistuneista iskuista tarjoavat hyödyllistä tietoa siitä, miten vesihuoltolaitosten fyysistä turvallisuutta ja toiminnan jatkuvuutta voitaisiin vahvistaa myös Suomessa. Hankkeessa kehitetty verkkokurssi auttaa osaltaan Ukrainan käytännön kokemusten hyödyntämistä.

Selvityksen ja verkkokurssin toteuttivat Aalto-yliopisto, Sweco Finland ja Ramboll Finland osana valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa tutkimustoimintaa.

Lisätietoja: Dosentti, TkT. Tuomas Raivio, Sweco, Aalto-yliopisto, p. 040 509 3545, tuomas.raivio@sweco.fi

]]>

Ministeri Tavio vierailee Saksassa

ulkoministeriö — Mon, 29 Jun 2026 05:00:00 GMT

Ministeri Ville Tavio lausuu avauspuheen Hampurin kestävän kehityksen konferenssissa puhdasta vetyä ja teknologisia innovaatioita koskevassa paneelissa. Konferenssi tuo yhteen hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen lisäksi yksityisen sektorin edustajia. Konferenssin yhteydessä ministerillä on useita kahdenvälisiä tapaamisia.

”Kestävän kehityksen tavoitteita varten tarvitaan enemmän investointeja, yritystoimintaa ja kauppaa. Apuriippuvuutta on yhä enemmän korvattava kumppanuuksilla, jotka edistävät kehittyvien maiden omaa teollistumista ja työllisyyttä”, ministeri Tavio sanoo.

Ministeri Tavion vierailuun kuuluu konferenssin lisäksi vienninedistämisen ohjelmaosuus. Ohjelmaan osallistuu kymmenen suomalaista yritystä puolustuksen ja resilienssin sekä energiainfrastruktuurin aloilta. Vierailunsa yhteydessä ministeri Tavio tapaa myös Hampurin kaupunkiosavaltion pormestarin ja senaatin puheenjohtajan Peter Tschentscherin.

”Saksa on Suomen keskeinen liittolainen ja kauppakumppani. Suomella on tarjota myös Hampurin alueelle korkeatasoista osaamista muun muassa puhtaan energian ratkaisuissa. Myös erityisosaamisemme puolustussektorilla ja resilienssikysymyksissä vastaa ajankohtaisiin tarpeisiin Saksassa,” ministeri Tavio toteaa.

Lisätietoa

Tuomas Tähti, ulkomaankauppa- ja kehitysministerin erityisavustaja, puh. 0295 350 199
Hanna Juntunen, lähetystöneuvos, Keski-, Länsi- ja Etelä-Euroopan yksikkö, puh. 0295 350 909
Lauratuulia Lehtinen, apulaisosastopäällikkö, kehityspoliittinen osasto, puh. 0295 350 184
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

STM pyytää lausuntoja tartuntatautilain kokonaisuudistukseen liittyvistä asetuksista

sosiaali- ja terveysministeriö — Fri, 26 Jun 2026 12:02:00 GMT

Lausunnolla ovat valtioneuvoston asetus tartuntataudeista, sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista ja tartuntatautien ilmoittamisesta, valtioneuvoston asetus tartuntatautien neuvottelukunnasta sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisesta asiantuntijaryhmästä ja kansallisesta rokotusasiantuntijaryhmästä.

Asetusluonnoksilla tarkennettaisiin uudistettavan tartuntatautilain säännöksiä muun muassa tartuntatautien torjunnasta, rokotuksista, tartuntatautien ilmoittamisesta sekä kansallisten asiantuntijaelinten toiminnasta.

Tartuntatauteja koskevassa asetuksessa määriteltäisiin muun muassa yleisvaaralliset ja valvottavat tartuntataudit, ja tarkennettaisiin tartuntatautien torjuntaa ja ilmoittamista koskevaa sääntelyä. Rokotuksia koskevassa asetuksessa säädettäisiin kansallisesta rokotusohjelmasta ja rokotusten toteuttamisesta. Kaikkien asetuksessa tarkoitettujen rokotusten ottaminen olisi vapaaehtoista.

Tartuntatautien neuvottelukuntaa koskeva asetus vastaisi voimassa olevaa sääntelyä, ja asiantuntijaryhmiä koskevalla uudella asetuksella luotaisiin säädösperusta nykyisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimille ryhmille.

Tartuntatautilain kokonaisuudistuksen tavoitteena on kehittää ja tehostaa tartuntatautien torjuntaa sekä varautumista tartuntatautiepidemioihin ja pandemioihin. Uudistuksella pyritään myös selkeyttämään viranomaisten toimivaltuuksia, varmistamaan riittävät ja oikea-aikaiset torjuntakeinot sekä toimeenpanemaan Suomea koskevat EU:n ja kansainväliset velvoitteet.

Tartuntatautilain uudistus oli lausunnolla keväällä. Hallituksen esitys tartuntatautilaista on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026.

Lausuntoja uudistukseen liittyvistä asetusluonnoksista voi antaa Lausuntopalvelussa.

Lisätietoja

ylilääkäri Merja Turunen, p. 0295 163 154, merja.turunen@gov.fi (10.7. saakka)
hallitusneuvos Mirka-Tuulia Kuoksa, p. 0295 163 079, mirka-tuulia.kuoksa@gov.fi (10.7. saakka)
ylilääkäri Aino Pennanen, p. 0295 163 314, aino.h.pennanen@gov.fi

]]>

TP-UTVA:ssa esillä Ukrainan ajankohtainen tilanne sekä Euroopan turvallisuusstrategia ja EU:n arktinen strategia

valtioneuvoston kanslia — Fri, 26 Jun 2026 10:31:00 GMT

Lisäksi TP-UTVA sai katsauksen Euroopan turvallisuusstrategian sekä EU:n arktisen strategian valmisteluihin.

Lisätietoja: Osastopäällikkö Petri Hakkarainen, p. 0295 351 130, ulkoministeriö; EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki, p. 0295 160 431, valtioneuvoston kanslia

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

EU-ministerivaliokunnassa Euroopan unionin 21. pakotepaketti

valtioneuvoston kanslia — Fri, 26 Jun 2026 09:36:00 GMT

Pakotteita kohdennettaisiin muun muassa Venäjän hallinnon edustajiin tai hallintoa tukeviin henkilöihin, samoin Venäjän rahoitusalaan, sotateollisuutta tukevia ja varjolaivastoon liittyviä tahoja kohtaan. Sektoripakotteissa ehdotetaan tiukennuksia energia- ja finanssipakotteisiin sekä vienti- ja tuontirajoituksiin. EU:n asettaman öljyn hintakattomekanismin tarkasteluvälin keskeyttämistä esitetään määräajaksi, jotta hintakatto pysyy riittävän alhaisena nykyisessä öljyn markkinatilanteessa.

EU-ministerivaliokunnan näkemys mukailee Suomen kantoja aiempien pakotepakettien yhteydessä. Suomi korostaa tarvetta jatkaa tukea Ukrainalle ja lisätä painetta Venäjää kohtaan erityisesti pakotteilla ja tulleilla, joilla heikennetään Venäjän taloutta ja sen sotilaallista kykyä.

EU-ministerivaliokunta sopi toimintalinjasta työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiain (TSTK) neuvostoon. Se kokoontuu työllisyys- ja sosiaaliministereiden kokoonpanossa 29.6. Luxemburgissa. Neuvosto keskustelee köyhyydenvastaisesta strategiasta, oikeudenmukaisesta liikkuvuudesta sekä asumisesta. Suomi korostaa asuntomarkkinoiden haasteissa kansallisia toimia. Neuvoston on määrä hyväksyä päätelmät tyttöihin kohdistuvan verkkoväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä päätelmät asumisesta. Suomi voi tukea päätelmiä.

Kokouksen yhteydessä EU:n arktisen alueen erityisneuvonantaja Jyrki Katainen kertoi tehtävistään EU-ministerivaliokunnalle.

Lisätietoja: pääministerin EU-asioiden erityisavustaja Elisa Tarkiainen p. 050 595 7751, EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki p. 0295 160 431 ja johtava viestinnän asiantuntija Marko Ruonala p. 050 522 8233, valtioneuvoston kanslia

]]>

Puolustusvoimat tilaa sotilasilmailun palveluita Finavialta

puolustusministeriö — Fri, 26 Jun 2026 09:31:00 GMT

Finavia on suomalaisten omistama lentoasemayhtiö, joka vastaa kansallisten lentoasemien ylläpidosta ja kehittämisestä eri puolilla Suomea.

”Nyt solmittavalla sopimuksella turvataan sekä Puolustusvoimien että valtion sotilasilmailun tarpeet ja lentotoiminta Suomen lentokentillä kaikissa tilanteissa. Lisäksi sopimuksella varmistetaan, että sotilaisilmailun palvelut ovat saatavilla myös NATO- ja muiden liittolaisten käyttöön tarvittaessa”, puolustusministeri Häkkänen toteaa.

Hankintaan sisältyy mm. lentokenttämaksuja, lentoasemien kunnossapitoa ja lennonjohdon palveluita. Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo vuodelle 2026 on 15,3 miljoonaa euroa. Lisäksi hankintaan sisältyvät optiovuodet 2027 ja 2028. Hankintakokonaisuus optioineen on yhteensä 48,8 miljoonaa euroa.

Lisätietoja antavat puolustusministeriöstä sotilasinsinööri Krista Siik p. 0295 140 015 ja Ilmavoimien esikunnasta esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Aki Puustinen, p. 0299 800 (vaihde).

]]>

Karhun metsästystä koskeva valtioneuvoston asetus lausunnolle – valmistelu toteuttaa eduskunnan tahdon ja on laajasti arvioitavana

maa- ja metsätalousministeriö — Fri, 26 Jun 2026 09:14:00 GMT

Kun eduskunta käsitteli suden metsästystä koskevan hallituksen esityksen (HE 173/2025 vp), se edellytti, että maa- ja metsätalousministeriö valmistelee viipymättä alueellista kiintiömetsästystä koskevat asetukset, joilla voidaan poiketa karhun rauhoituksesta.

Ministeriö on eduskunnan tahdon mukaisesti käynnistänyt valmistelutyön heti lain vahvistamisen jälkeen. Valmistelussa on otettu huomioon perustuslain asettamat velvoitteet, EU:n luontodirektiivi sekä tuore oikeuskäytäntö.

Ehdotuksessa valtioneuvoston asetusta muutettaisiin siten, että karhun rauhoituksesta poikkeaminen alueellisilla kiintiöillä sallittaisiin koko maassa 20.8.–31.10. Nykyisin asetuksessa säädetään kiintiömetsästyksestä vain poronhoitoalueella.

Karhun metsästys olisi asetuksen nojalla mahdollista, jos maa- ja metsätalousministeriö säätäisi erillisellä asetuksella vuosittaisista alueellisista kiintiöistä. Kiintiömetsästys ei edellyttäisi erillistä poikkeuslupaa.

Ministeriö myös tilasi lainvalmistelun tueksi Turun yliopiston professori Martti Häkkäseltä selvityksen, jossa poikkeuslupia koskevaa täytäntöönpanosääntelyä tarkastellaan perustuslain, Århusin sopimuksen, EU-oikeuden ja ihmisoikeussopimuksen viitekehyksessä. Kyseinen selvitys on palvellut maa- ja metsätalousministeriötä kiintiömetsästyksen säädösvalmistelussa EU-oikeudellisuuden näkökulmasta. Selvitys on julkaistu sarjassa maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja (2026:12).

Lausuntokierros on keskeinen osa valmistelua. Kaikilla keskeisillä sidosryhmillä ja kansalaisilla on mahdollisuus antaa näkemyksensä asetusluonnoksesta. Ministeriö kokoaa palautteesta yhteenvedon sekä arvioi sen vaikutukset jatkovalmisteluun. Tavoitteena on varmistaa, että lopullinen sääntely on huolellisesti arvioitu ja mahdollisimman laajasti hyväksyttävä.

KHO:n päätös avasi tien poikkeuslupajärjestelmälle

Samanaikaisesti ministeriö on mahdollistanut karhun kannanhoidollisen metsästyksen käynnistymisen poikkeuslupajärjestelmän kautta. Korkeimman hallinto-oikeuden 1.6.2026 antaman ennakkopäätöksen jälkeen maa- ja metsätalousministeriö päätti, että Suomen riistakeskus voi myöntää kannanhoidollisia poikkeuslupia metsästysvuodelle 2026 ilman erillistä ministeriön rajoitusta. Tavoitteena oli päästä mahdollisimman ripeästi liikkeelle vuoden 2026 karhun metsästyksessä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun avaamien uusien mahdollisuuksien perusteella.

Suomen riistakeskus on vastaanottanut 23.6. mennessä yhteensä 36 karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupahakemusta yhteensä 379 karhun kaatamiseen poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella. Hakemusten käsittely on riistakeskuksessa käynnissä, ja ne pyritään käsittelemään heinäkuun puoliväliin mennessä.

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on, että karhun kannanhoidollinen metsästys toteutuu vuonna 2026. Ministeriö on huolissaan karhukannan kasvusta ja karhujen aiheuttamasta turvallisuusriskistä etenkin niiden tihentymäalueilla. Kun Suomen karhukanta on kasvanut ja karhunmetsästys estynyt, on se saanut aikaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti epätoivotun tilanteen, jota ei pelkillä turvallisuus- ja vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla pystytä muuttamaan. Nykyisellä kasvuvauhdilla Suomen poronhoitoalueen ulkopuolinen karhukanta tulee todennäköisesti kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä, jollei karhua kannanhoidollisesti metsästetä. Tarve kannanhoidolliseen metsästykseen karhun osalta on siten ilmeinen.

Lausunnoille lähtevä valtioneuvoston asetusluonnos antaisi maa- ja metsätalousministeriölle valtuuden antaa vuosittain kiintiöasetus poronhoitoalueen ulkopuolelle. Lausuntokierros päättyy 7.8. 2026.

Poronhoitoalueen kiintiöistä annetaan tälle vuodelle maa- ja metsätalousministeriön asetus, jonka lausuntokierros päättyi torstaina.

Linkit

Lausuntopyyntö ja siihen liittyvät materiaalit Lausuntopalvelussa

Valtioneuvoston asetuksen valmistelua voi seurata Hankeikkunassa

Lisätietoja karhunmetsästyksen säätelystä maa- ja metsätalousministeriöstä

Sonja Falk, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin erityisavustaja, p. 050 911 4546, etunimi.sukunimi@gov.fi

Eija Kirjavainen, erätalousyksikön päällikkö, erätalousneuvos, p. 0295 162 404, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Tasavallan presidentin esittelyn 26.6.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston kanslia — Fri, 26 Jun 2026 08:55:00 GMT

Tasavallan presidentin esittelyn 26.6.2026 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

]]>

Elävän perinnön kansallinen luettelo täydentyy 22 kohteella

opetus- ja kulttuuriministeriö — Fri, 26 Jun 2026 08:30:00 GMT

Elävää kulttuuriperintöämme tunnistetaan ja tallennetaan osana Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimusta. Elävän perinnön kansalliseen luetteloon kootaan Suomessa harjoitettavia aineettoman kulttuuriperinnön muotoja, kuten käsityötaitoja, juhlia, esittäviä taiteita, luontoon liittyviä käytäntöjä ja ruokaperinteitä. Luettelo tekee näkyväksi elävää kulttuuriperintöä ja tukee sen säilymistä.

Vuoden 2026 täydennyksessä luetteloon on nimetty monipuolinen joukko uusia kohteita eri elämänalueilta. Mukana on esimerkiksi kesäteatteriperinne, karjalanpiirakan valmistaminen, retkiluistelu luonnonjäillä, perinnesaunottaminen, roolipelikulttuuri, karjalaiset kesäjuhlat sekä pistekirjoituksen käyttö ja opetus.

Luetteloa täydennetään hakemusten perusteella

Elävän perinnön kansallista luetteloa täydennetään noin kolmen vuoden välein. Luettelo pohjautuu Museoviraston esitykseen, jonka tukena on myös aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä. Ehdotuksia ovat arvioineet myös eri alojen toimijat.

Vuoden 2026 hakukierroksella jätettiin 30 hakemusta, joista Museovirasto esitti hyväksyttäväksi 22 kohdetta. Kohteiden tulee olla osa elävää perinnettä, niiden tulee vahvistaa kulttuuriperinnön tuntemusta ja perustua yhteisöjen aktiiviseen osallistumiseen.

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta

Unescon yleissopimuksen tavoitteena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön suojelua, taata eri yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden aineettoman kulttuuriperinnön kunnioittaminen sekä lisätä tietoisuutta aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä. Sopimus painottaa perinteen välittämistä, kulttuurista moninaisuutta sekä ihmisten osallisuutta kulttuuriperintöön.

Unescon sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. Se voi käsittää niin laajalle levinneitä perinteitä kuin pienten ryhmien tapakulttuuriakin.

Suomessa aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto.

Elävän perinnön kansallinen luettelo

Elävän perinnön kansallinen luettelo kokoaa Suomessa harjoitettavaa aineetonta kulttuuriperintöä, kuten käsityötaitoja, juhlia, esittäviä taiteita ja luontoon liittyviä käytäntöjä. Luettelo on osa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Vuoden 2026 täydennyksessä luetteloon nimettiin 22 uutta kohdetta, ja kohteita on nyt yhteensä 108.

Esimerkkejä vuoden 2026 uusista kohteista:

Retkiluistelu – noin 150 000 harrastajaa Suomessa
Karjalaiset kesäjuhlat – vuosittain noin 10 000 osallistujaa
Roolipelikulttuuri – kymmeniä tuhansia harrastajia
Hirsirakennusten siirtäminen – perinteinen talkooperinne
Karjalanpiirakkaperinne – laajasti levinnyt ruokaperinne
Karjalainen sarafaanipukeutuminen – ortodoksikarjalainen asuperinne
Hanamin juhliminen Suomessa – kirsikankukkien katseluun liittyvä yhteisöllinen juhla
Intialaisen Durga pujan juhliminen – bengaliyhteisön tärkeä vuosittainen juhla
Pistekirjoituksen käyttö ja opetus – näkövammaisten luku- ja kirjoitustaidon perusta

Elävän perinnön kansallinen luettelo

Lisätietoja:

kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila, OKM, p. 0295 33 0269
erikoisasiantuntija Leena Marsio, Museovirasto, p. 0295 33 6017

Muualla verkossa

Elävän perinnön wikiluettelo

]]>

Valtiovarainministeriö selvitti, miten liikunta-alan toimijoiden arvonlisäverotusta voitaisiin selkeyttää liikkumiseen kannustavaksi

valtiovarainministeriö — Fri, 26 Jun 2026 08:29:00 GMT

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyy useita verotukseen liittyviä selvitystehtäviä, joiden valmistelusta vastaa valtiovarainministeriö. Liikuntapalvelujen arvonlisäverokohtelua koskeva selvitys on yksi hallituksen Suomi liikkeellä -ohjelman toimenpiteistä. Suomi liikkeelle -ohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Osana selvitystyötä valmistui opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys kansainvälisistä liikuntaa tukevista veromalleista. Selvitysten valmistelussa on kuultu laajasti liikunta-alan sidosryhmiä ja toimijoita.

Vaihtoehdot liikuntapalvelujen arvonlisäverotuksen selkiyttämiseksi

Yksi keskeisimmistä tulkintahaasteita aiheuttaneista kysymyksistä liikuntapalvelujen arvonlisäverotuksessa on alennetun 13,5 prosentin verokannan alaisen ohjatun liikunnan ja yleisen 25,5 prosentin verokannan alaisen liikunnan opetuksen välinen rajanveto.

Selvitys nostaa esiin kaksi vaihtoehtoa rajanvedon selkiyttämiseksi:

selvennetään ja laajennetaan alennetun verokannan soveltamisalaa säännösmuutoksella
luovutaan alennetusta verokannasta kokonaan.

Säännösmuutoksen tavoitteena olisi, että alennettua verokantaa voitaisiin soveltaa liikunnan ohjauksen muodosta ja määrästä riippumatta kaikkiin liikuntapalveluihin, joilla annetaan mahdollisuus ohjatun harrasteliikunnan tai muun siihen verrattavan liikunnan harjoittamiseen. Selvityksestä saaduissa lausunnoissa tähän vaihtoehtoon suhtauduttiin myönteisesti mutta tuotiin myös esiin, ettei se poistaisi tulkinnanvaraisuutta kaikilta osin.

Liikuntapalvelujen alennetusta verokannasta luopuminen poistaisi alennettujen verokantojen soveltamiseen liittyvät rajanveto-ongelmat kattavasti. Kaikissa lausunnoissa suhtauduttiin tähän vaihtoehtoon kielteisesti.

Keinot selkeyttää liikuntapalvelujen arvonlisäverotusta arvonlisäverolakia muuttamalla ovat rajalliset

Selvityksen mukaan alennettujen verokantojen soveltamisalan mahdollisesta laajentamisesta huolimatta rajanveto- ja tulkintatilanteita ei pystyttäisi poistamaan lainsäädännön tasolla kattavasti ja aukottomasti. Myös arvonlisäverodirektiivin sääntely rajoittaa mahdollisuuksia laajentaa alennetun verokannan soveltamisalaa kansallisesti. Muutoksesta riippumatta rajanveto- ja tulkintatilanteet jouduttaisiin myös tulevaisuudessa ratkaisemaan Verohallinnon linjauksia soveltaen tai asiaa koskevaa oikeuskäytäntöä tulkiten.

Arvonlisäverojärjestelmä soveltuu huonosti liikuntaan kannustamiseen

Selvityksessä katsotaan, että liikuntaan kannustamiseen, liikunnan lisäämiseen ja liikkumisen kynnyksen madaltamiseen vaikuttavat useat tekijät eivätkä arvonlisäverojärjestelmä ja alennetut arvonlisäverokannat sovellu hyvin näiden tavoitteiden edistämiseen ja tukemiseen.

Alennetut arvonlisäverokannat eivät yleensä ole tehokkaita välineitä tiettyjen yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi muun muassa siksi, ettei ole varmuutta, laskeeko veron alentaminen palvelujen hintoja. Muita tukijärjestelmiä voidaan pitää tehokkaampina myös siksi, että ne voidaan tarkemmin kohdistaa toivottuihin kohteisiin.

Selvitys toimii pohjana hallituksen päätöksenteolle ja mahdollisille myöhemmille jatkotoimille.

Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Risto Sakki, puh. 02955 30294, risto.sakki(at)gov.fi

]]>

Suomi osallistuu tekoälyä ja luotettavia teknologiatoimitusketjuja käsittelevään Pax Silica-huippukokoukseen

työ- ja elinkeinoministeriö — Fri, 26 Jun 2026 08:18:00 GMT

Huippukokouksen yhteydessä kokoukseen osallistuneet maat julkistivat AI Opportunity Partnership -lausuman. Suomen allekirjoittajana toimi työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Juhapekka Ristola.

Lausuma korostaa luotettavaa yhteistyötä, taloudellista turvallisuutta, innovaatioita ja reilua kilpailua tekoälyn kehittämisen perustana. Lisäksi siinä painotetaan kasvua ja investointeja tukevaa sääntelyä, tulevaisuuden toimitusketjuja sekä yksityisen sektorin roolia tekoälyn, puolijohteiden ja datakeskusinvestointien kehittämisessä.

Suomi liittyi mukaan aloitteeseen tämän vuoden huhtikuussa. Kokouksen yhteydessä Pohjoismaiden edustajat tapasivat myös erikseen Yhdysvaltojen ulkoministeriön alivaltiosihteeri Jacob Helbergin.

Pax Silica Summit kokoaa yhteen nykyisiä Pax Silica -aloitteen allekirjoittajia, kumppanitalouksien edustajia sekä teknologiaa rakentavien ja rahoittavien yritysten johtoa. EU liittyi Pax Silicaan 25.6.2026. Tällä viikolla myös Alankomaat, Saksa ja Kreikka ovat allekirjoittaneet aloitteen.

Lisätiedot:
osastopäällikkö Juhapekka Ristola, TEM, p. +358 400788530
kehittämispäällikkö Jonna Lehtinen, TEM, p. 029 504 7295

]]>

Lausuntokierros: Liikennerikkomuksia koskeva rajat ylittävä yhteistyö EU:ssa vahvistuu

liikenne- ja viestintäministeriö — Fri, 26 Jun 2026 07:33:00 GMT

Hallituksen esitysluonnoksella pantaisiin täytäntöön liikennerikkomuksia koskevan rajat ylittävän tietojenvaihdon helpottamisesta annetun CBE-direktiivin muutokset. Muutosdirektiivi annettiin joulukuussa 2024. Muutosdirektiivin tarkoituksena on tehostaa liikennerikkomusten selvittämistä ja seuraamusten täytäntöönpanoa tilanteissa, joissa ajoneuvo on rekisteröity toiseen EU-maahan kuin siihen, missä rikkomus on tehty. Tämä koskee esimerkiksi tilanteita, joissa kuljettaja muusta EU-maasta syyllistyy liikennerikkomukseen Suomessa tai suomalainen toisessa EU-maassa. Tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta.

Hallituksen esityksen mukaan laissa säädettäisiin EU-maiden viranomaisten välisestä yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta. Poliisi voisi pyytää toisesta EU-maasta ajoneuvon teknisiä tietoja tai asianomaisen henkilön henkilötietoja liikennerikkomuksesta vastuussa olevan henkilön tunnistamiseksi. Jos henkilöä ei pystytä tunnistamaan esimerkiksi ajoneuvorekisterin tietojen perusteella, poliisi voisi pyytää lisätietoja ajoneuvon rekisteröintivaltion tai henkilön asuinvaltion viranomaiselta.

Esityksellä säädettäisiin myös viranomaisten välisestä avunannosta liikennerikkomuksiin liittyvien asiakirjojen tiedoksiannossa. Toisen jäsenvaltion viranomainen voisi auttaa asiakirjojen toimittamisessa asianomaiselle henkilölle silloin, kun poliisin tiedoksianto ei ole mahdollinen.

Lisäksi EU-maiden välinen yhteistyö laajenisi liikennerikkomuksista seuraavien hallinnollisten seuraamusmaksujen täytäntöönpanoon. Jos Suomessa määrättyä seuraamusmaksua ei olisi maksettu, sen täytäntöönpanoon voitaisiin pyytää apua henkilön asuin- tai rekisteröintivaltiolta.

Suomessa CBE-direktiivin kansallinen yhteyspiste olisi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Samalla pantaisiin kansallisesti täytäntöön sääntelyä, joka koskee eurooppalaista vammaisten henkilöiden pysäköintilupaa. Sääntelyn tavoitteena on yhtenäistää EU:n alueella käytettävät vammaisten henkilöiden pysäköintiluvat ja varmistaa niiden rajat ylittävä tunnistaminen sekä vähentää lupien väärennös- ja petosriskiä.

Mitä seuraavaksi?

Lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta voi antaa osoitteessa Lausuntopalvelu.fi. Lausuntoaika päättyy 28.8.2026. Lausuntokierroksella saatu palaute otetaan huomioon, kun lain valmistelu liikenne- ja viestintäministeriössä jatkuu.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskaudella 2026.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Sofia Johansson, p. 0295 342 090, sofia.johansson@gov.fi (CBE-direktiivi)

erityisasiantuntija Juuso Suomento, p. 0295 342 071, juuso.suomento@gov.fi (pysäköintilupa)

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: MLRS-ammunnanhallintajärjestelmän huolto- ja ylläpitokeskus Suomeen

puolustusministeriö — Fri, 26 Jun 2026 07:03:00 GMT

MLRS (Multiple Launch Rocket System) on Lockheed Martinin valmistama tela-alustainen raskas raketinheitinjärjestelmä, joka on osa Maavoimien kenttätykistökalustoa.

Ammunnanhallintajärjestelmän huoltokyvyn rakentaminen liittyy Suomen F-35-monitoimihävittäjähankkeen epäsuoraan teolliseen yhteistyöhön, joka tiivistää Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusmateriaaliyhteistyötä.

”MLRS-ammunnanhallintajärjestelmän huolto- ja ylläpitokeskuksen perustaminen Suomeen ensimmäisenä eurooppalaisena valtiona on osoitus kotimaisen puolustusteollisuuden vahvasta osaamisesta. F-35-hankkeen epäsuora teollinen yhteistyö luo uusia työpaikkoja ja kasvattaa kotimaisen puolustusteollisuuden korkean teknologian osaamispohjaa”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Insta on Puolustusvoimien strateginen kumppani ja yhtiö vastaa F-35-hävittäjien avioniikan eli koneen elektroniikkajärjestelmien ylläpito- ja huoltokykyjen rakentamisesta ja siihen liittyvistä tukipalveluista.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa sotilasinsinööri Krista Siik, p. +358 295 140 015.

]]>

EU-ministereiden asialistalla eurooppalainen ohjausjakso ja köyhyyden vähentäminen

työ- ja elinkeinoministeriö — Fri, 26 Jun 2026 06:49:00 GMT

Kokouksessa on tarkoitus hyväksyä eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisten suositusten työllisyys- ja sosiaalipoliittiset osat. Eurooppalaista ohjausjaksoa koskevista muista asioista kuullaan muun muassa komission esitys kevätpaketista, joka julkaistiin 3. kesäkuuta.

Neuvostossa käydään lisäksi kolme politiikkakeskustelua. Ensimmäinen koskee komission ensimmäistä köyhyydenvastaista strategiaa, jonka komissio julkaisi toukokuussa.

Toinen keskustelu käsittelee oikeudenmukaista työvoiman liikkuvuutta sosiaaliturvan koordinaatiosääntöjen näkökulmasta. Suomen tavoitteena on globaalisti vahva ja toimintakykyinen Euroopan unioni, joka edistää jäsenvaltioiden ja kansalaistensa turvallisuutta, hyvinvointia ja taloudellisia etuja.

Kolmannen politiikkakeskustelun aiheena on kohtuuhintainen asuminen Euroopan alueella erityisesti keskituloisten ja opiskelijoiden näkökulmasta.

Kokouksessa on tarkoitus hyväksyä kahdet päätelmät. Niistä ensimmäinen koskee tyttöihin kohdistuvan verkkoväkivallan estämistä ja torjumista. Päätelmät perustuvat Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) laatimaan raporttiin. Toiset päätelmät koskevat asumista ja väestörakenteen muutoksia. Suomi voi hyväksyä molemmat päätelmät.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Juuli Hakulinen, STM p. 029 516 3283
Johtava asiantuntija Riikka-Maria Turkia, TEM, p. 029 504 7135
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Kaupunkipolitiikka 2.0 -raportti linjaa suomalaisen kaupunkikehittämisen tulevaisuuden teemoja

työ- ja elinkeinoministeriö — Fri, 26 Jun 2026 06:04:00 GMT

"Kaupungit ovat Suomen kasvun, uudistumisen ja kilpailukyvyn moottoreita. Kaupunkipolitiikka 2.0 -raportti osoittaa, että tarvitsemme entistä vahvempaa valtion ja kaupunkien kumppanuutta, jotta voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin ja hyödyntää niiden tarjoamat mahdollisuudet", alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen sanoo.

"Kaupunkipolitiikka vaatii kykyä nähdä tämän päivän ilmiöiden taakse. Meidän on tehtävä ratkaisuja, jotka vahvistavat kaupunkien elinvoimaa, osaamista ja kestävää kasvua vielä vuosikymmenten päästä. Kutsun kaupunkeja, valtionhallintoa, elinkeinoelämää, korkeakouluja ja muita sidosryhmiä rakentamaan yhdessä seuraavaa vaihetta suomalaiselle kaupunkipolitiikalle – rohkeasti, pitkäjänteisesti ja tulevaisuuteen katsoen”, ministeri Ikonen toteaa.

Kaupungit erilaistuvat – ratkaisut sovitettava paikallisiin tarpeisiin

Kaupungit erilaistuvat yhä enemmän, minkä vuoksi myös ratkaisujen tulee olla paikallisiin tarpeisiin sovitettuja.
Vaikuttava kaupunkipolitiikka tarvitsee myös riittävät resurssit. Raportti korostaa kansallisen katalysaattorirahoituksen merkitystä sekä osaavien toimijoiden roolia kaupunkikehittämisessä. Samalla EU-rahoituksen merkitys korostuu entisestään kansallisten resurssien rinnalla.

Raportti nostaa esiin myös suomalaisen kaupunkipolitiikan vahvuuden: pitkäjänteisen yhteistyön, matalat hallinnolliset raja-aidat ja vahvan valtio–kaupunki-kumppanuuden. Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalainen toimintamalli on poikkeuksellinen ja tarjoaa kiinnostavan esimerkin siitä, miten yhteisiin haasteisiin voidaan löytää ratkaisuja yhteistyön kautta.

Lisätietoja:
erityisavustaja Minna Kurki, p. 0295 530 383 (kysymykset alue- ja kuntaministerille)
johtava asiantuntija Katja Palonen, TEM, p. 0295 047 071
erityisasiantuntija Olli Voutilainen, TEM, p. 0295 064 919

]]>

Pääministeri Orpo: Ukrainan menestys on investointi Euroopan tulevaisuuteen

valtioneuvoston kanslia — Thu, 25 Jun 2026 15:48:00 GMT

Viidettä kertaa järjestetty Ukrainan jälleenrakennuskonferenssi keskittyi jälleen Ukrainan tuen vahvistamiseen ja koordinointiin. Toista kertaa järjestetty EU:n itäisten reunavaltioiden Eastern Flank -huippukokous keskittyi Euroopan turvallisuuden ja puolustusvalmiuden tehostamiseen.

”Tämänpäiväinen konferenssi osoitti kaikkien kumppaneiden vahvan sitoutumisen Ukrainaan. Tukemme on jatkuttava pitkäjänteisesti – taloudellisesti, sotilaallisesti ja poliittisesti”, sanoo pääministeri Petteri Orpo.

Pääministeri Orpolla oli konferenssin yhteydessä myös kahdenvälinen tapaaminen Ukrainan pääministeri Julija Svyrydenkon kanssa. Keskusteluissa esillä oli Ukrainan kokonaisvaltaisen tuen ja maiden välisen yhteistyön vahvistaminen sekä Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelujen edistäminen.

”Euroopan tulevaisuutta ja Euroopan turvallisuutta rakennetaan Ukrainassa. Ukrainan onnistunut jälleenrakennus on pitkän aikavälin investointi. Se hyödyttää meitä kaikkia ja sen vaikutukset ulottuvat paljon Ukrainaa laajemmalle”, pääministeri Orpo sanoo.

”Myös puolustustukemme Ukrainalle jatkuu vahvana. Olemme toimittaneet Ukrainaan 33 puolustustarvikeapupakettia. Tänään minulla oli kunnia ilmoittaa, että hallitukseni on päättänyt myöntää lisäksi 40 miljoonaa euroa PURL-aloitteeseen”, pääministeri Orpo jatkaa.

PURL-aloite (Prioritized Ukraine Requirements List) on Naton johtama tukimekanismi, jonka kautta eurooppalaiset liittolaiset ja Kanada rahoittavat Ukrainan puolustusmateriaalin ostoja suoraan Yhdysvalloilta.

Suomi on sitoutunut vahvistamaan myös ukrainalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Ukrainan ja Suomen yhteisjohtama väestönsuojakoalitio (Civil Protection Shelter Coalition) on jo kasvanut 16 jäsenen verkostoksi. Se yhdistää kumppaneita vahvistamaan Ukrainan kansallista väestönsuojastrategiaa, jolla suojellaan siviilejä ja pelastetaan ihmishenkiä.

Konferenssissa allekirjoitettiin Finnveran ja komission välinen aiesopimus Strategic Investment and Support for Ukraine (SISU) -hankkeesta. Hanke mahdollistaa investointeja hankkeisiin, joita ei nykyisessä turvallisuus- ja markkinatilanteessa olisi mahdollista toteuttaa pelkästään markkinaehtoisella rahoituksella.

Jälleenrakennuskonferenssiin osallistui myös reilusti toistakymmentä suomalaista yritystä tai elinkeinoelämän toimijaa.

Puolan pääministeri Donald Tusk isännöi Gdańskissa myös toista kertaa järjestetyn Eastern Flank -huippukokouksen. Kokous järjestettiin ensimmäisen kerran Helsingissä joulukuussa 2025 pääministeri Orpon aloitteesta.

Pääministeri Orpo painotti kokouksessa, että viimeaikaiset droonitapaukset ovat yksi esimerkki siitä, miksi EU:n itäisten reunavaltioiden yhteistyötä tarvitaan. Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa ja Ukrainan jatkaessa oikeutettua puolustustaisteluaan, EU:n itäisten valtioiden koordinaation ja yhteistyön merkitys korostuu entisestään.

”Euroopan itäinen laita on se paikka, jossa Venäjän pitkäaikainen uhka kaikkein konkreettisimmin nähdään, ja siihen myös konkreettisesti varaudutaan. Tämä itäisten EU-maiden huippukokous on merkittävä foorumi siksi, että yhdessä olemme enemmän. Yhdessä prioriteettimme näkyvät myös paremmin EU-tasolla. EU:n tulevan rahoituskehyksen tulee osaltaan vastata ajankohtaisiin turvallisuuden ja puolustuksen tarpeisiin”, pääministeri Orpo toteaa.

Lisätietoja: diplomaattiavustaja Marja Koskela, p. 0295 160 978, EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki p. 0295 160 431 ja viestinnän erityisasiantuntija Lauri Heikkinen, p. 046 923 5090, valtioneuvoston kanslia

]]>

Komission verotuksen omnibus-paketti ja virka-apudirektiivin muutosehdotus lausuntokierrokselle

valtiovarainministeriö — Thu, 25 Jun 2026 13:36:00 GMT

Komissio antoi 24. kesäkuuta kaksi direktiiviehdotusta. Ensimmäinen, niin sanottu verotuksen omnibus-paketti, sisältää muutoksia useisiin välitöntä verotusta koskeviin direktiiveihin. Toinen ehdotus koskee hallinnollista yhteistyötä verotuksen alalla eli virka-apudirektiiviä (DAC).

Verotuksen omnibus-paketti

Verotuksen omnibus-paketissa ehdotetaan muutoksia korko-rojaltidirektiiviin, yritysjärjestelydirektiiviin, emo-tytäryhtiödirektiiviin, veronkiertodirektiiviin, riidanratkaisudirektiiviin sekä FASTER-direktiiviin.

Osinkojen, korkojen ja rojaltien lähdeverovapaus laajenisi

Komission tavoitteena on yksinkertaistaa lähdeverotukseen liittyviä sääntöjä ja menettelyjä sekä poistaa esteitä rajat ylittävältä toiminnalta. Ehdotuksen mukaan EU:ssa maksettaviin osinkoihin, korkoihin ja rojalteihin sovellettavaa lähdeverovapautta laajennettaisiin. Nykyisin verovapaus edellyttää tietyn omistusosuusvaatimuksen täyttymistä. Jatkossa lähdeverovapaus koskisi laajemmin EU:ssa sijaitsevien yhtiöiden välisiä suorituksia. Myös eläkerahastojen saamien osinkojen lähdeverovapautta laajennettaisiin.

Samalla ehdotuksella pyrittäisiin varmistamaan, että EU:n ulkopuoliseen valtioon maksettavat korko- ja rojaltitulot verotetaan vähintään kerran. Lisäksi lähdeveroetujen myöntämistä ja lähdeveron palautusmenettelyjä yksinkertaistettaisiin.

Veronkiertodirektiivin sääntelyä yhdenmukaistettaisiin

Veronkiertodirektiiviä koskevilla muutoksilla pyritään vähentämään sääntelyn sirpaloitumista ja poistamaan päällekkäisyyksiä suhteessa suurten konsernien minimiverosääntelyyn. Ehdotuksen mukaan väliyhteisösääntelyä ei enää sovellettaisi minimiverosääntelyn piiriin kuuluviin konserneihin eikä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Korkojen vähennysrajoitusta koskevia sääntöjä ehdotetaan muutettavaksi useilta osin. Muutokset koskisivat muun muassa vähennyskelpoisten nettokorkomenojen alarajojen pakollisuutta sekä tiettyjen ulkopuolisilta osapuolilta otettujen lainojen korkomenojen vapauttamista vähennysrajoituksista.

Direktiiviin ehdotetaan lisäksi säännöksiä, joiden mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa käytettävien rakennusten, koneiden ja muun aineellisen omaisuuden hankintameno voitaisiin vähentää kokonaan hankintavuonna.

Muutoksia myös yritysjärjestelyjä ja riidanratkaisua koskeviin sääntöihin

Yritysjärjestelydirektiiviin ehdotetuilla muutoksilla pyritään yhdenmukaistamaan verosääntelyä yhtiöoikeudellisten säännösten kanssa. Samalla laajennettaisiin mahdollisuuksia toteuttaa rajat ylittäviä yritysjärjestelyjä veroneutraalisti.

Riidanratkaisudirektiiviin ehdotetaan lisäksi useita teknisluonteisia muutoksia. Direktiivin keskeinen sisältö säilyisi ennallaan.

Muutoksia myös virka-apudirektiiviin

Virka-apudirektiiviä koskevan ehdotuksen tavoitteena on yksinkertaistaa yritysten ja muiden tiedonantovelvollisten raportointivelvoitteita sekä vähentää niistä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Samalla pyritään selkeyttämään jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä koskevia sääntöjä.

Muutokset kohdistuisivat erityisesti tulo- ja varallisuustietojen automaattista vaihtoa, raportoitavia rajat ylittäviä verosuunnittelujärjestelyjä, digitaalisten alustojen raportointia, maakohtaista raportointia sekä minimiverotukseen liittyvää tietojenvaihtoa koskeviin säännöksiin.

Lisäksi virka-apudirektiivi siihen tehtyine muutoksineen ehdotetaan koottavaksi yhdeksi säädöskokonaisuudeksi. Tavoitteena on parantaa sääntelyn johdonmukaisuutta, vahvistaa oikeusvarmuutta ja helpottaa sääntelyn soveltamista.

Lausuntokierros käynnissä

Valtiovarainministeriö lähetti direktiiviehdotukset lausuntokierrokselle 25. kesäkuuta. Lausuntoaika päättyy verotuksen omnibus-paketin osalta 24. heinäkuuta ja virka-apudirektiivin muutosehdotuksen osalta 17. heinäkuuta.

Lisätietoja:
Verotuksen omnibus-paketti
Neuvotteleva virkamies Laura Puro, puh. 02955 30127, laura.puro(at)gov.fi (3.7. asti)
Hallitusneuvos Jari Salokoski, puh. 02955 30437, jari.salokoski(at)gov.fi (13.7. alkaen)
Neuvotteleva virkamies Minna Upola, puh. 02955 30172, minna.upola(at)gov.fi (3.7. asti)

Virka-apudirektiivin muutosehdotus
Neuvotteleva virkamies Antti Kurikka, puh. 0295 530 535, antti.kurikka(at)gov.fi (9.7. asti)
Erityisasiantuntija Maija Skyttä, puh. 0295 530 405, maija.skytta(at)gov.fi (10.7.-17.7.)

Verotuksen omnibus-paketissa ehdotetaan muutoksia seuraaviin säädöksiin:

korko-rojaltidirektiivi (2003/49/EY)
yritysjärjestelydirektiivi (2009/133/EY)
emo-tytäryhtiödirektiivi (2011/96/EU)
veronkiertodirektiivi (EU) 2016/1164)
riidanratkaisudirektiivi (EU) 2017/1852)
FASTER-direktiivi (EU) 2025/50).

Virka-apudirektiiviä koskeva ehdotus sisältää muutoksia hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annettuun direktiiviin (DAC).

]]>

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi julkisen hallinnon tekoälymuutoksen kiihdyttämisestä ja organisoinnista

valtioneuvoston kanslia — Thu, 25 Jun 2026 13:08:00 GMT

Palveluiden parantamisen lisäksi tavoitteena on, että julkisen hallinnon tuottavuus paranisi keskimäärin 20 prosenttia vuoteen 2031 mennessä.

Lisäksi tavoitteena on rakentaa kansallinen tekoälyalusta ja laskentakapasiteetti digitaalisen suvereniteetin vahvistamiseksi.
Linjauksen mukaan talouspoliittinen ministerivaliokunta ohjaa tekoälymuutosta. Samalla se linjaa tuottavuus- ja säästötavoitteet, kehysvalmistelun suuntaviivat sekä tekoälyn käytön esteiden purkamiseksi tarvittavat lainsäädäntömuutokset.

Valtiovarainministeriö perustaa toimeenpanon tueksi poikkihallinnollisen, koko julkista sektoria koskevan strategisen johtoryhmän ja muutostoimiston. Strateginen johtoryhmä kokoaa keskeisimpien ministeriöiden, virastojen, hyvinvointialueiden sekä kuntien ylimmän johdon edustajat yhteen. Valtiovarainministeriössä muutoksen poliittisesta johtamisesta vastaa kunta- ja alueministeri. Yhteiskunnan uudistamisen ministerityöryhmä seuraa työn etenemistä.

“Tekoäly tarjoaa paljon mahdollisuuksia, jotka julkisen hallinnon on hyödynnettävä vastuullisesti ja strategisesti. Todellista hyötyä tekoälystä saadaan vasta, kun se tuo laajalti kansalaisille sujuvampia palveluita ja tehostaa julkisen hallinnon toimintaa esimerkiksi vapauttamalla työaikaa toistuvista rutiineista ja vauhdittamalla päätöksentekoa. Tekoälymurroksessa ei ole kyse vain teknologisesta muutoksesta tai yksittäisistä hankkeista, vaan tekoälyn mahdollisuuksien täysmittaisessa hyödyntämisessä tarvitaan laajaa toimintatapojen ja johtamisen uudistamista. Siksi päätimme nyt vahvistaa muutoksen strategista koordinaatiota, johtamista ja yhteistyötä”, sanoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Valtiovarainministeriö käynnistää toimeenpanon yhteistyössä valtionhallinnon, hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa kustannusneutraalisti, kansalaisten oikeusturvan ja kielelliset oikeudet turvaten.

Lisätietoja: Ministeri Anna-Kaisa Ikosen erityisavustaja Minna Kurki, p. 0295 530 383 ja ICT-johtaja Jarkko Levasma, p. 0295 530 117, valtiovarainministeriö

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Ajoneuvoveroon, alkoholiveroon ja tupakkaveroon ehdotetaan muutoksia

valtiovarainministeriö — Thu, 25 Jun 2026 13:00:00 GMT

Ajoneuvoveron kevennys vähentäisi verotuottoa yhteensä 10 miljoonalla eurolla. Alkoholiveron korotus kasvattaisi veron tuottoa vuositasolla noin 20 miljoonalla euroa. Tupakkaveron korotus nostaisi verotuottoa vuositasolla noin 30 miljoonalla eurolla.

Ajoneuvoveroa kevennettäisiin

Henkilö- ja pakettiautoilta kannettavaa ajoneuvoveron perusveroa kevennettäisiin yhteensä 10 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistuisi useimpiin vanhoihin polttomoottoriautoihin. Vuosittainen ajoneuvovero kevenisi näiden autojen kohdalla keskimäärin kuusi euroa. Pääsääntöisesti vuoden 2017 jälkeen ensirekisteröityjen autojen verotus ei muuttuisi.

Perusveroa kannettaisiin uusien veroperusteiden mukaan 1. tammikuuta 2028 lähtien. Koska ajoneuvoveron perusvero on päiväkohtainen ja kannetaan etukäteen 12 kuukauden pituiselta ajoneuvokohtaiselta verokaudelta, uusien veroperusteiden mukaista veroa sisältäviä verolippuja lähetettäisiin kuitenkin jo tammikuusta 2027 alkaen.

Alkoholiveroa ja tupakkaveroa korotettaisiin

Alkoholiveroa ehdotetaan korotettavaksi keskimäärin noin 4,5 prosenttia. Korotus kohdistuisi pääosin yli 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien juomien valmisteveroon. Korotus ei kuitenkaan koskisi olutta eikä etyylialkoholijuomaryhmän enintään 10-tilavuusprosenttisia juomia, kuten long drink -juomia. 

Korotus tehtäisiin Verohallinnon vuodelle 2027 vahvistamien indeksitarkistettujen verotasojen päälle. Veronkorotuksen kohteena olevien alkoholijuomien hinnat nousisivat korotuksen seurauksena keskimäärin noin kaksi prosenttia.

Perinteisten tupakkatuotteiden tupakkaveroa korotettaisiin. Korotus kohdistuisi savukkeisiin, kääretupakkaan, piippu- ja savuketupakkaan sekä sikareihin ja pikkusikareihin. Veroa korotettaisiin aiemmin säädetyn veronkorotuksen lisäksi keskimäärin viisi prosenttia.  Ehdotetun lisäkorotuksen seurauksena tupakkatuotteiden hinnat nousisivat arviolta keskimäärin kolmesta viiteen prosenttia tuoteryhmästä riippuen.

Veromuutoksista linjattu kehysriihessä

Alkoholi- ja tupakkaveron korotukset sekä ajoneuvoveron alentaminen perustuvat hallituksen kevään kehysriiheen linjauksiin. Hallitus päätti tuolloin, että syksyn 2025 budjettiriihessä sovittu haittaverojen 50 miljoonan euron kokonaisuus kohdennetaan 20 miljoonan euron osalta alkoholiveroon ja 30 miljoonan euron osalta tupakkaveroon. Samalla hallitus päätti, että vanhempien autojen ajoneuvoveroa kevennetään 10 miljoonalla eurolla.

Lausuntokierros alkaa

Lausunnot ajoneuvoveroa, alkoholiveroa ja tupakkaveroa koskevista ehdotuksista pyydetään toimittamaan viimeistään 14. elokuuta. Lakimuutokset tulisivat voimaan vuoden 2027 alussa.

Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Pia Kivimies, puh. 02955 30183, pia.kivimies(at)gov.fi (alkoholi- ja tupakkavero, paikalla 3.7. saakka ja 10.8. alkaen)
Neuvotteleva virkamies Jenni Oksanen, puh. 0295 530 577, jenni.oksanen(at)gov.fi (alkoholivero, paikalla 4.8. alkaen)
Neuvotteleva virkamies Veli Auvinen, puh. 0295 50384, veli.auvinen(at)gov.fi (tupakkavero, paikalla 20.7. alkaen)
Lainsäädäntöneuvos Markus Teräväinen, puh. 02955 30719, markus.teravainen(at)gov.fi (ajoneuvovero, paikalla 26.6. saakka)
Neuvotteleva virkamies Jussi Kiviluoto, puh. 0295 530 331, jussi.kiviluoto(at)gov.fi, (ajoneuvovero, paikalla 29.6.–1.7.)

]]>

Tasavallan presidentin esittelyn 26.6.2026 asialista julkaistu

valtioneuvoston kanslia — Thu, 25 Jun 2026 12:54:00 GMT

Tasavallan presidentin esittelyn 26.6.2026 asialista löytyy täältä.

]]>

EU:n energiaministerit etsivät sopua Euroopan energiaverkkojen kehittämisestä

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 25 Jun 2026 12:01:00 GMT

EU:n verkkopaketti kehittäisi sähköverkkoja, sähköistämistä ja lupamenettelyjä

Energiaministerien on tarkoitus sopia Euroopan verkkopakettia koskevasta neuvoston yleisnäkemyksestä. Se sisältää komission 10.12.2025 antamat ehdotukset nykyisen Euroopan laajuisia energiainfrastruktuureja koskevan asetuksen (TEN-E) tarkistamiseksi sekä lupamenettelydirektiiviksi.

Paketin tavoitteena on parantaa rajat ylittäviä sähköverkkoyhteyksiä, edistää sähköistymistä sekä nopeuttaa uusiutuvan energian hankkeiden ja sähkö- ja kaasuverkkojen lupamenettelyjä. Samalla pyritään parantamaan rajat ylittävän infrastruktuurin turvallisuutta ja häiriönsietokykyä. Paketti on keskeinen osa ”Yksi Eurooppa, yhdet markkinat” -tiekarttaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan kilpailukykyä alentamalla energian hintoja ja vähentämällä päästöjä.

”Alkuperäistä ehdotusta on muokattu työryhmäkäsittelyn aikana Suomen ajamien painotusten suuntaan. Voimmekin nyt tukea puheenjohtajamaan neuvostolle esittämää kompromissitekstiä”, toteaa ministeri Sari Multala.

”Haluamme edelleen korostaa teknologianeutraaliutta, jäsenmaiden erilaisia lähtökohtia ja niiden oikeutta päättää omasta energiajärjestelmästään. Myös rajayhteyksien rajallisuudesta syntyviä ns. pullonkaulatuloja koskeva kompromissiehdotus on kannatettava. Pullonkaulatulot tulisi käyttää rajayhteyksien kehittämiseen siellä, missä ne kertyvät, jäsenmaiden toimivaltaa kunnioittaen” ministeri jatkaa.

Suomi pitää erittäin tärkeänä, että TEN-E-asetukseen sisällytetään tahallisen vahingonteon aiheuttamien vaurioiden korjaaminen. ”On tärkeää, että kriittisen merenalaisen energiainfran tahallisten rikkojen korjaamiseen on mahdollista saada myös rahallista tukea EU:lta”, Multala korostaa.

Lupamenettelydirektiivin osalta Suomi pitää tärkeänä, että kansalliset erityispiirteet otetaan huomioon niin, että jäsenmaille jätetään riittävästi joustoa kehittää ja sujuvoittaa lupa- ja hyväksymismenettelyjä. Tärkeitä ovat ehdotukset hiljaista hyväksyntää koskevista menettelyistä, maankäyttömuodon tai alueen aseman muuttamisesta kaavoituksen avulla sekä hyötyjen jakamisesta lähialueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa.

Keskusteltavana EU:n energiapoliittinen kehys vuoden 2030 jälkeen

Energiaministerit keskustelevat puheenjohtajamaa Kyproksen kysymysten pohjalta siitä, miten vuoden 2030 jälkeinen energiapoliittinen kehys olisi suunniteltava. Tavoitteena on saavuttaa vuoden 2040 ilmastotavoite sekä varmistaa kohtuuhintainen, kotoperäinen energia ja vahvistaa EU:n kilpailukykyä. Kasvihuonekaasupäästöjen 90 prosentin vähennystavoite vuoteen 2040 mennessä vahvistettiin muutetussa eurooppalaisessa ilmastolaissa, joka tuli voimaan huhtikuussa 2026.

Suomen näkemyksen mukaan vuoden 2030 jälkeisen ilmasto- ja energiajärjestelmän tulee perustua selkeään, ennakoitavaan ja pitkäjänteiseen sääntelyyn, joka tukee investointeja. Keskeisiä lähtökohtia ovat kustannustehokkuus, teknologianeutraalius sekä uusien vähähiilisten ratkaisujen kehittäminen.

”Suomessa energiajärjestelmää on kehitetty tavalla, joka yhdistää kilpailukykyiset hinnat, pienet päästöt ja vahvan huoltovarmuuden. Tätä kehitystä vahvistetaan jatkossakin teknologianeutraalin, markkinaehtoisen ja investointeja tukevan politiikan avulla. Keskeistä on lisätä puhdasta sähköä ja muuta vähähiilistä energiaa, parantaa energiatehokkuutta joustavasti sekä säilyttää monipuolinen energiajärjestelmä, joka tukee teollisuuden kilpailukykyä ja ilmastotavoitteita”, ministeri Sari Multala linjaa.

”Eurooppalaisen sääntelyn tulee lisätä puhdasta energiaa ja vähentää fossiilisten käyttöä ilman liian yksityiskohtaisia, nopeasti vanhenevia velvoitteita. Jäsenmaille on jätettävä riittävästi mahdollisuuksia toteuttaa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden toimia kansallisesti kustannustehokkaalla tavalla” ministeri jatkaa.

Energiaministerit keskustelevat Hormuzinsalmen tilanteesta ja sen energiavaikutuksista

Ministerit arvioivat puheenjohtajamaan laatiman keskusteluasiakirjan pohjalta Lähi-idän kriisin aiheuttamaa häiriötä globaaleilla energiamarkkinoilla sekä EU:n mahdollisia koordinoituja toimenpiteitä. Kriisi on nostanut energiaturvallisuuden ja energianhintojen kohtuullisuuden merkitystä poliittisina kysymyksinä ja korostanut tarvetta vahvistaa EU:n yhteistä vastinetta.

”Suomi korostaa yleisesti fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä, sillä se vahvistaa EU:n energiaturvallisuutta ja vähentää riippuvuuksia. Puhdas siirtymä on sekä ilmasto-, kilpailukyky- ja energiaturvallisuuskysymys. Päästöttömän sähkön ja lämmön suuri osuus suojaa energian hintavaihteluilta”, ministeri Multala painottaa.

Lisätiedot:
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, p. 050 431 6518
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Juuso Kilpinen, p. 050 322 9636
neuvotteleva virkamies Elina Johansson, TEM, p. 050 301 4607
ympäristöneuvos Jarmo Muurman, YM, p. 0295 250 185 (lupadirektiivi)
erityisasiantuntija Sanna Ek-Husson, Suomen pysyvä edustusto, Bryssel, p. +32 470 206 178

]]>

Uusi hallintasuunnitelma haitallisten vieraslajien torjumiseksi valmistui

maa- ja metsätalousministeriö — Thu, 25 Jun 2026 11:48:00 GMT

Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt järjestyksessään kuudennen hallintasuunnitelman haitallisten vieraslajien torjumiseksi.

Hallintasuunnitelmassa esitetään ensisijaiset torjunta-alueet ja -toimenpiteet kuudelle kasvilajille ja yhdelle eläinlajille, jotka lisättiin Suomen kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon vuonna 2023. Suunnitelma sisältää lisäksi toimia, joilla lajien tahatonta leviämistä Suomeen estetään esimerkiksi muun kasvi-, taimi- ja elinympäristömateriaalin tai koneiden ja laitteiden mukana.

Isopiisku, kanadanpiisku, korkeapiisku ja valkopajuangervo ovat kotoisin Amerikan mantereilta. Viitapihlaja-angervo on Aasiasta, vuorivaahtera Euroopasta ja mustapääetana Itä-Euroopan ja Länsi-Aasian rajalta.

Kaikilla lajeilla on useita leviämisreittejä Suomeen. Kasvit leviävät ihmisen tahallisen ja tahattoman toiminnan seurauksena. Karkaamisen estäminen on keskeinen toimenpide ihmisen hallinnassa olevien vieraslajien leviämisen estämiseksi. Mustapääetana leviää tahattomasti ihmistoiminnan seurauksena lähinnä kasvi- ja taimimateriaalin sekä maa-aineksen mukana.

Korkeapiiskua lukuun ottamatta kasvilajit sekä mustapääetana ovat vakiintuneet Suomen luontoon, ja niiden torjunta vaatii välittömiä toimenpiteitä.

Hallintasuunnitelma perustuu Luonnonvarakeskuksen selvitykseen ja riskianalyysiin siitä, miten laajasti lajit Suomessa esiintyvät, mitä väyliä pitkin ne pääsevät tahattomasti leviämään ja miten niitä voitaisiin kustannustehokkaimmin torjua.

Suunnitelmaa tarkennettiin lausuntojen pohjalta. Lausunnot koskivat haitallisten vieraslajien torjuntakeinoja sekä torjuntaa edistäviä yhteistyötahoja.

Järjestyksessään kuudes hallintasuunnitelma täydentää edellisiä jo hyväksyttyjä hallintasuunnitelmia. Suunnitelmat muodostavat kokonaisuuden haitallisten vieraslajien torjumiseksi Suomessa.

Lisätietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta

Hallintasuunnitelma VI kansallisesti haitallisten vieraslajien torjumiseksi

Luonnonvarakeskuksen taustaraportti hallintasuunnitelmaehdotukselle

Vieraslajit.fi

Kaikki voimassa olevat vieraslajien hallintasuunnitelmat maa- ja metsätalousministeriön sivuilla

Lisätietoja vieraslajien hallintasuunnitelmista maa- ja metsätalousministeriöstä

Johanna Niemivuo-Lahti, ympäristöneuvos, p. 0295 162 259, etunimi.sukunimi@gov.fi

Karin Cederlöf, lainsäädäntöneuvos, p. 0295 162 063, etunimi.sukunimi@gov.fi

Tausta: Haitallisten vieraslajien torjunta on keskeinen keino edistää luonnon monimuotoisuutta

Haitalliset vieraslajit ovat luonnon monimuotoisuuden yksi merkittävimmistä uhkatekijöistä, joten niiden torjunta on keskeinen keino estää luontokatoa. Torjunnalla estetään myös vieraslajien aiheuttamia taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

EU:n sekä kansallista vieraslajiluetteloa päivitetään tarpeen mukaan lajien haitallisuuden perusteella.

Maa- ja metsätalousministeriö on aiemmin vuosina 2018, 2019, 2021 ja 2024 hyväksynyt hallintasuunnitelmat EU:ssa haitallisiksi säädettyjen vieraslajien torjumiseksi ja vuonna 2020 kansallisesti haitalliseksi säädettyjen vieraslajien torjumiseksi.

Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön, eikä niitä saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa.

Kansalaisia kannustetaan ilmoittamaan havaintojaan vieraslajiportaaliin Vieraslajit.fi ja osallistumaan vieraslajien torjuntaan. Samalla kannustetaan maanomistajia ja kuntia tiedostamaan vastuunsa maillaan olevien vieraslajien torjunnasta.

]]>

Nyt lausunnoilla: Oikeuspalveluvirastoa ja viraston toimipaikkoja koskevat asetusluonnokset

oikeusministeriö — Thu, 25 Jun 2026 11:47:00 GMT

Asetus liittyy lainsäädäntömuutokseen, joka tulee voimaan 1. tammikuuta 2027. Muutoksen jälkeen Oikeuspalveluvirastossa toimii oikeusaputoimistojen ja edunvalvontatoimistojen lisäksi talous- ja velkaneuvontatoimistoja. Luonnos pohjautuu Oikeuspalvelupalveluviraston esitykseen.

Palvelujen saatavuus pyritään turvaamaan

Uudistuksen myötä Oikeuspalveluvirastolla olisi jatkossa 38 toimipaikkaa. Nykyisin toimipaikkoja on 158. Muutoksen taustalla on käyntiasioinnin väheneminen. Asiakkaita palvellaan yhä enemmän puhelimitse, sähköisesti ja etäpalveluina. Vaikka asetuksen mukaisia toimipaikkoja on jatkossa vähemmän, asiakkaita voidaan edelleen tavata myös esimerkiksi valtion yhteisissä asiakaspalvelupisteissä tai erikseen sovituissa tiloissa.

Toimipaikkaverkosto on suunniteltu väestöpohjan, etäisyyksien ja palvelujen järjestämisen edellytysten perusteella. Suurin osa väestöstä pääsisi jatkossakin toimipaikkaan kohtuullisessa ajassa: noin 97 prosenttia enintään tunnissa.

Huomiota on kiinnitetty kielellisten oikeuksien toteutumiseen ja erityisesti harvaan asuttujen alueiden palveluihin.

Uudistuksella parannetaan viraston toiminnan tehokkuutta ja mahdollisuuksia järjestää työtä. Samalla valtion menot pienenevät arviolta noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Lausuntoja voi antaa lausuntopalvelu.fi:ssä 20.8.2026 asti.

Oikeusministeriö pyytää parhaillaan lausuntoja 20.8. mennessä myös asetusluonnoksesta Oikeuspalveluvirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusluonnos perustuu Oikeuspalveluvirastosta annetun lain muuttamisesta annettuun lakiin sekä Oikeuspalveluviraston esitykseen.

Lisätietoja:
hallitusneuvos Merja Muilu, p. 0295 150 200, etunimi.sukunimi@gov.fi

Tiedotetta muokattu 26.6.2026 klo 10.50 ingressin ensimmäisen lauseen sekä väliotsikon jälkeisen kappaleen ensimmäisen lauseen osalta.

Lausuntopyyntö Oikeuspalveluviraston toimipaikoista annetun oikeusministeriön asetuksen muuttamisesta

Lausuntopyyntö Oikeuspalveluvirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

]]>

VNK pyytää lausuntoja Suomen tulevien EU-tukien kansalliseen valmisteluun

valtioneuvoston kanslia — Thu, 25 Jun 2026 11:45:00 GMT

Komissio antoi kesällä 2025 ehdotuksensa EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Ehdotuksen yksi keskeinen uudistus on jäsenvaltioiden kansalliset ja alueelliset suunnitelmat (NRP-suunnitelma). Pääministeri Petteri Orpo asetti maaliskuussa työryhmän tekemään ehdotuksen Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelusta ja hallinnoinnista.

Työryhmän ehdottamien vaihtoehtojen punninnan pohjalta kumppanuussuunnitelman valmistelun ja toimeenpanon koordinointi annettiin poliittisella linjauksella valtiovarainministeriön tehtäväksi tiiviissä yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa. Valmistelu koordinoidaan ministeriöiden edustajista koostuvassa ryhmässä, jonka laajaan kokoonpanoon kutsutaan NRP-asetusehdotuksessa edellytetyt tahot mukaan lukien Ahvenanmaa.

Lausuntopyynnön tavoite on kerätä näkemyksiä työryhmän ehdotuksiin koskien kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelua, valmistelumenettelyitä ja -aikataulua. Edelleen tavoitteena on kerätä näkemyksiä kumppanuusrahaston tavoitteiden huomioimisesta ja painottamisesta valmistelussa.

Lausuntoja pyydetään ensisijaisesti lausuntopalvelun kautta (ks. linkki alla). Vaihtoehtoisesti lausunto voidaan toimittaa sähköpostilla: kirjaamo.vnk@gov.fi tai postitse: Valtioneuvoston kanslia, PL 23, 00023 VALTIONEUVOSTO. Kuoressa mainittava asianumero VN/7088/2026.

Lisätietoja: EU-erityisasiantuntija Eeva Kaunismaa (paikalla 10.7. asti ja 11.8. alkaen), p. 0295 160 430, valtioneuvoston kanslia

]]>

Yhteisöverolakiesityksen vaikutusten epävarmuuksia ja kohdentumista tulisi tarkentaa

valtioneuvoston kanslia — Thu, 25 Jun 2026 11:41:00 GMT

Esityksessä ehdotetaan yhteisöverokannan alentamista nykyisestä 20 prosentista 18 prosenttiin. Lisäksi elinkeinoyhtymien, yhteisöjen ja muiden verovelvollisten kuin luonnollisten henkilöiden elinkeinotoiminnan tappion vähennysaikaa pidennettäisiin 10 vuodesta 25 vuoteen.

Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että esitysluonnoksessa arvioidaan vaikutuksia sekä laadullisesti että määrällisesti, hyödynnetään kotimaista ja kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta ja kuvataan useita keskeisiä vaikutuskanavia.

Julkisen talouden kokonaisvaikutusta tulisi kuitenkin jäsentää nykyistä selvemmin. Arvioinnissa olisi hyvä erottaa toisistaan välitön verotuottomenetys, yhteisöveropohjan mahdollisesta laajenemisesta syntyvät vaikutukset, muiden verolajien vaikutukset sekä julkisen talouden nettovaikutus eri aikaväleillä.

Arviointineuvoston mukaan muutosten hyötyjen ja kustannusten kohdentumista eri yritys- ja kotitalousryhmiin tulisi kuvata tarkemmin. Yritysten osalta olisi hyödyllistä täsmentää, millaisiin yrityksiin verokannan alentamisen välitön hyöty kohdistuu ja missä yritysryhmissä investointi- ja muut käyttäytymisvaikutukset ovat todennäköisimpiä. Myös tappioiden vähennysajan pidentämisen kohdentumista eri yritysryhmiin tulisi arvioida tarkemmin.

Esitysluonnosta olisi lisäksi hyödyllistä täydentää kuvaamalla yritysten investointien tason ja rakenteen kehitystä Suomessa ja vertaamalla sitä keskeisiin verrokkimaihin. Arvioinnissa olisi hyvä tarkastella myös muiden maiden mahdollisia veropoliittisia reaktioita, koska ne voivat vaikuttaa Suomen suhteelliseen veroetuun sekä investointi- ja verotuottovaikutuksiin.

Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on annettu tuloverolain ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta (hankenumero: VM083:00/2025), jonka valtiovarainministeriö toimitti arviointineuvoston käyttöön 1.6.2026. Lausunto annettiin 25.6.2026.

Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos täyttää hyvin lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen vaatimukset. Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen esitysluonnosta täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

Lisätietoja: Arviointineuvos Antti Moisio, p. 029 5160059.

]]>

Jakeluinfraohjelmaa täydennetään komission suositusten pohjalta

liikenne- ja viestintäministeriö — Thu, 25 Jun 2026 11:36:00 GMT

EU:n jakeluinfra-asetus (AFIR) edellyttää kansallisen toimintakehyksen laatimista liikenteen alan vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi ja tarvittavan infrastruktuurin käyttöönottamiseksi.

Komissio antoi Suomelle lokakuussa 2025 suosituksia ohjelman täydentämiseksi. Komission arvion mukaan Suomi osoittaa jakeluinfraohjelman toimenpiteissä selkeää kunnianhimoa. Komissio kuitenkin suosittelee konkretisoimaan vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin käyttöönoton kehityspolkua sekä kehitystä vauhdittavia ratkaisuja.

Jakeluinfraohjelmaa on täydennetty suositusten pohjalta siten, että raskaan liikenteen taukopaikkojen ja jakeluinfrastruktuurin kehittämistä, koordinaatiota ja kehityksen esteiden purkua on kuvattu aiempaa tarkemmin.

Jakeluinfraohjelma edistää liikenteen käyttövoimasiirtymää

Kansallinen liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelma toimii EU-sääntelyn toimeenpanon edistäjänä ja se laadittiin laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Ohjelma pohjautuu myös pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan laaditaan toimenpideohjelma vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon laajentamiselle pääväylillä.

Jakeluinfraohjelma käsittää liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien markkinan ja jakeluinfran nykytilan sekä arvion tulevaisuuden näkymistä tie-, rautatie-, vesi- ja lentoliikenteessä. Ohjelmassa esitetään tavoitteet ja toimenpiteet jakeluinfran kehittämiseksi sekä kansallisiin ja EU:n jakeluinfra-asetuksen tavoitteisiin vastaamiseksi.

Mitä seuraavaksi?

Täydennetty jakeluinfraohjelma toimitetaan Euroopan komissiolle heinäkuun aikana.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Edgar Pyhälä, p. 0295 342 211, edgar.pyhala@gov.fi

]]>

Uusia päälliköitä

ulkoministeriö — Thu, 25 Jun 2026 11:30:00 GMT

Osastopäällikkö, Aasian ja Oseanian osasto

Valtioneuvosto määräsi ulkoasiainneuvos Keijo Norvannon Aasian ja Oseanian osaston osastopäällikön tehtävään määräajaksi 1.9.2026-31.8.2030.

Norvanto siirtyy tehtävään protokollapalveluista. Aikaisemmin Norvanto on toiminut ulkoministeriön hallintojohtajana, suurlähettiläänä Hanoissa sekä Teheranissa ja apulaisosastopäällikkönä viestintäosastolla. Edustustokokemusta hänellä on myös New Delhistä, Lontoosta ja Riadista.

Ulkoministeriön palvelukseen Norvanto on tullut vuonna 1997. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri.

Apulaisosastopäällikkö, Aasian ja Oseanian osasto

Valtioneuvosto määräsi ulkoasiainneuvos Päivi Laineen Aasian ja Oseanian osaston apulaisosastopäällikön tehtävään määräajaksi 1.9.2026-31.8.2030.

Laine siirtyy tehtävään Suomen Puolan-suurlähettilään tehtävästä. Tätä ennen hän on toiminut mm. Suomen suurlähettiläänä Ukrainassa sekä kiertävänä suurlähettiläänä Irakissa. Muuta edustustokokemusta hänellä on Moskovasta, Varsovasta, Lontoosta ja Riiasta.

Ulkoministeriön palvelukseen Laine on tullut vuonna 1995. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri.

Apulaisosastopäällikkö, Afrikan, Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan osasto

Valtioneuvosto määräsi ulkoasiainneuvos Jouko Leinosen Afrikan, Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan osaston apulaisosastopäällikön tehtävään määräajaksi 1.9.2026-31.8.2030.

Leinonen siirtyy tehtävään Suomen Brysselin-suurlähettilään tehtävästä. Aikaisemmin hän on toiminut Brasílian-suurlähetystön päällikön tehtävässä. Edustustokokemusta hänellä on Pariisista, Brysselistä, Brasíliasta ja Abu Dhabista. Ulkoministeriössä hän on työskennellyt mm. Afrikan- ja Lähi-idän osastolla sekä kehityspoliittisella osastolla ja EU-sihteeristössä.

Ministeriön palvelukseen hän on tullut vuonna 1996. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri sekä diplomi-insinööri.

Apulaisosastopäällikkö, Euroatlanttinen osasto

Valtioneuvosto määräsi ulkoasiainneuvos Sari Lehtirannan Euroatlanttisen osaston apulaisosastopäällikön tehtävään määräajaksi 1.9.2026-31.8.2028.

Lehtiranta jatkaa tehtävässään, johon siirtyi vuonna 2022 Geneven pysyvän edustuston pysyvän edustajan sijaisen tehtävästä. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla kehityspolitiikan yksikössä yksikönpäällikön tehtävissä.

Lehtiranta on työskennellyt aikaisemmin Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa sekä Pariisissa Suomen edustajana OECD:n kehitysapukomitea DAC:ssä.

Ulkoministeriön palvelukseen hän on tullut vuonna 1996. Koulutukseltaan Lehtiranta on valtiotieteiden maisteri.

Protokollapäällikkö

Valtioneuvosto määräsi ulkoasiainneuvos Mika Koskisen protokollapäällikön tehtävään määräajaksi 1.9.2026-31.8.2028.

Koskinen jatkaa tehtävässään, johon siirtyi vuonna 2022 New Yorkin-pääkonsulaatin päällikön tehtävästä. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa edustuston päällikkönä Limassa sekä ulkoministeriössä henkilöstöpalvelupäällikön tehtävässä.

Ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1995 tullut Koskinen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.

Apulaisosastopäällikkö, protokollapalvelut

Valtioneuvosto määräsi ulkoasiainneuvos Nicola Lindertzin protokollapalveluiden apulaisosastopäällikön tehtävään määräajaksi 1.9.2026-31.8.2030.

Lindertz siirtyy tehtävään Suomen Buenos Airesin-suurlähetystön päällikön tehtävästä. Aikaisemmin hän on työskennellyt Keski-, Länsi- ja Etelä-Euroopan yksikön päällikön tehtävässä sekä mm. eduskunnassa puhemiehen kansainvälisten asioiden avustajana. Edustustokokemusta hänellä on Pariisista, Tokiosta ja Los Angelesista.

Ulkoministeriön palvelukseen Lindertz on tullut vuonna 1996. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden maisteri.

Konsulipäällikkö

Valtioneuvosto määräsi ulkoasiainneuvos Jussi Tannerin konsulipäällikön tehtävään määräajaksi 1.9.2026-31.8.2028.

Tanner jatkaa tehtävässään, jossa aloitti vuonna 2022. Sitä ennen Tanner on toiminut erityisedustajana Koillis-Syyriassa al-Holin leirillä pidettyjen suomalaislasten avustustehtävässä. Elokuussa 2021 Tanner vastasi kenttäjohtajana Suomen evakuointioperaatiosta Kabulissa, Afganistanissa.

Aikaisemmin Tanner on toiminut suurlähettiläänä ja Suomen pysyvän edustajan sijaisena YK-edustustossa sekä ulkoministerin diplomaattiavustajana. Ulkoministeriössä Tanner on palvellut lisäksi kriisi- ja avustusryhmän johtajana konsuliyksikössä, Eurooppa-osastolla ja oikeudellisella osastolla. Ulkomaanedustuksessa hän on työskennellyt myös Suomen suurlähetystössä Roomassa.

Ulkoministeriön palvelukseen Tanner on tullut vuonna 2005. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri.

Päällikkö, kansallinen turvallisuusviranomainen

Valtioneuvosto määräsi ulkoasiainneuvos Päivi Kaukorannan kansallisen turvallisuusviranomaisen päällikön tehtävään määräajaksi 1.9.2026-31.8.2028.

Kaukoranta jatkaa tehtävässään, johon siirtyi vuonna 2022 Haagin-edustuston päällikön tehtävästä. Kaukoranta on toiminut aikaisemmin muun muassa ulkoministeriön oikeuspäällikkönä sekä yksikönpäällikkönä EU- ja valtiosopimusasioiden yksikössä.

Ulkoministeriön palveluksessa Kaukoranta on työskennellyt vuodesta 1989. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari.

Lisätietoa

Markus Teir, henkilöstöyksikön päällikkö, puh, 0295 350 441
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Esitys rakennusvalvonnan uudistuksesta ja pätevyystodistusten myöntämisen edellytysten laajentamisesta lausunnoille

ympäristöministeriö — Thu, 25 Jun 2026 11:26:00 GMT

Tavoitteena on saada muutokset sisältävä hallituksen esitys eduskunnalle syyskaudella 2026.

Rakennuttajavalvonta laajenisi asuinrakentamiseen, viranomaiskatselmuksia voisi tehdä etänä

Rakennuttajavalvonnan laajentamisella rakentamishankkeeseen ryhtyvälle ja tämän lukuun toimiville yksityisille toimijoille annettaisiin laajemmat mahdollisuudet valvoa työmaalla tapahtuvaa rakentamista. Rakennuttajavalvontaa voisi jatkossa käyttää myös asuinrakentamisessa, mikä ei nykylain mukaan ole mahdollista.

Rakennuttajavalvonnan täytyisi tapahtua rakennusvalvonnan hyväksymän valvontasuunnitelman mukaisesti. Loppukatselmuksen hoitaisi myös jatkossa viranomainen eli rakennusvalvonta.

Rakennuttajavalvonta on lain mukaan mahdollista myös nykyisin, mutta sitä on käytetty harvoin. Myös jatkossa rakentamisaikaisen viranomaisvalvonnan suorittaisi rakennusvalvonta, mutta se voisi sallia rakennuttajavalvonnan käytön nykyistä useammissa tilanteissa.

Rakentamisen viranomaiskatselmuksia, kuten rakennekatselmuksen tai ilmanvaihtolaitteiden katselmuksen, voisi jatkossa järjestää etäyhteyksillä, jos se olisi rakennusvalvonnan harkinnan mukaan katselmuksen kohteen, tarkoituksen ja toimittamisen kannalta perusteltua. Jos viranomaiskatselmuksen tarkoituksena olisi arvioida rakennustyön suoritusta ja vaikutuksia laajemmin, tai pelkkä näköaisti ei riittäisi tarvittavien havaintojen tekemiseen, olisi katselmus syytä järjestää perinteisesti paikan päällä. Nykyisin viranomaiskatselmukset tehdään lähtökohtaisesti rakennuskohteella.

Uudistukset olisivat luonteeltaan mahdollistavia, eli rakennusvalvonta voisi sallia niiden käytön harkintansa mukaan. Uusia velvoitteita ei tulisi. Uudistukset auttaisivat rakennusvalvontaa kohdistamaan resursseja entistä paremmin, mikä sujuvoittaisi niiden toimintaa.

Pätevyyden osoittamislain muutoksella laajennetaan pätevyystodistuksen myöntämisen edellytyksiä

Ministeriö on kerännyt toimialalta palautetta edellisen hallituksen aikana säädetyn pätevyyden osoittamislain toimivuudesta ja mahdollisista täsmennystarpeista.

Keskeisimpänä korjaustarpeena esiin on noussut, että voimassa oleva pätevyyden osoittamislaki mahdollistaa pätevyystodistusten myöntämisen ja ammattipätevyyksien tunnustamisen ainoastaan EU- ja ETA-kansalaisten EU- ja ETA-valtioissa hankittua ammattipätevyyttä koskien.

Lakimuutos mahdollistaisi, että myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden suunnittelijoiden ja työnjohtajien sekä muiden kuin EU- ja ETA-maiden kansalaisten pätevyys voitaisiin tunnustaa lain vaatimalla tavalla. Tämä on tarpeen, jotta esimerkiksi pitkään Suomessa työskennelleet EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneet henkilöt voivat jatkaa ammattinsa harjoittamista siirtymäajan päätyttyä.

Vuoden 2025 voimaan tulleen rakentamislain myötä rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtävistä tuli säänneltyjä ammatteja. Suunnittelijoiden ja työnjohtajien on osoitettava pätevyytensä tavanomaiseen, vaativaan, erittäin vaativaan ja poikkeuksellisen vaativaan suunnittelu- ja työnjohtotehtävään ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella.

Lausuntopyyntö: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakentamislain ja rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden toteamisesta annetun lain muuttamisesta (lausuntopalvelu.fi)

Lisätietoja

Kirsi White (tavoitettavissa 3.7. asti ja 17.8. alkaen)
Hallitussihteeri
p. 0295 250 264
etunimi.sukunimi@gov.fi

Mikko Koskela (tavoitettavissa 3.7. asti ja 10.8. alkaen)
Lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 051
etunimi.sukunimi@gov.fi

Tomi Marjamäki (tavoitettavissa 3.8. alkaen)
Erityisasiantuntija
p. 0295 250 027
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Poliisin rikostiedustelua vahvistetaan

sisäministeriö — Thu, 25 Jun 2026 11:21:00 GMT

Rikosten ennalta estäminen on yksi poliisin ydintehtävistä. Rikollisuuden muodostamat uhkat ovat muuttuneet entistä vakavammiksi, monimuotoisemmiksi ja nopeammin kehittyviksi, minkä vuoksi ne tulisi pystyä torjumaan ennalta. Tämä edellyttää tiedonhankinnan aloittamista nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Ehdotetulla lainsäädännöllä pyritään parantamaan poliisin mahdollisuuksia torjua vakavaa jengi- ja järjestäytynyttä rikollisuutta.

Uhkaperusteista rikostiedustelua koskeva sääntely perustuisi poliisilaissa säädettyihin salaisiin tiedonhankintakeinoihin, mutta niiden käyttöedellytyksistä säädettäisiin rikosten estämistä ja paljastamista koskevista edellytyksistä poikkeavalla tavalla.

Uhkaperusteinen rikostiedustelu keskitettäisiin keskusrikospoliisiin

Esityksen keskeinen tavoite on luoda säädöspohja keskusrikospoliisin toteuttamalle uhkaperusteiselle rikostiedustelulle ja siten parantaa mahdollisuuksia torjua ennalta yksilön tai yhteiskunnan turvallisuuteen kohdistuvaa vakavaa rikollisuutta. Vakavan rikollisuuden uhkat määriteltäisiin tyhjentävästi laissa.

Rikostiedustelukeinoja olisivat suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tekninen katselu ja seuranta, eleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilötietojen hankkiminen, peitetoiminta, valeosto, valvottu läpilasku sekä ohjattu tietolähdetoiminta. Nyt annetussa esityksessä ei ehdoteta säädettäväksi luottamukselliseen viestintään kohdistuvasta tai kotirauhan suojaaman pysyväisluonteisen asumisen piirissä tapahtuvasta tiedonhankinnasta.

Rikostiedustelun käyttöä valvottaisiin tehokkaasti

Keskusrikospoliisille ehdotettavien uhkaperusteisten rikostiedustelutoimivaltuuksien käytön ulkoisesta laillisuusvalvonnasta vastaisi tiedusteluvalvontavaltuutettu. Keskusrikospoliisin tulisi antaa tiedusteluvalvontavaltuutetulle tiedot rikostiedustelukeinoa koskevasta vaatimuksesta, luvasta tai päätöksestä.

Esityksen mukaan keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviranomaisen tulee yhteensovittaa tiedustelutoimintaa. Näin estetään salaisessa tiedonhankinnassa käytettävien taktisten ja teknisten menetelmien ja suunnitelmien paljastuminen sekä turvataan viranomaisten tehtävien asianmukainen toteuttaminen. Rikostiedustelukeinojen käytöstä tulisi tiettyjen edellytysten täyttyessä ilmoittaa niiden kohteille.

Tiedonhankinta avoimista lähteistä helpottuu

Esitys mahdollistaisi myös automaattisten keräinten käytön avoimiin lähteisiin kohdistuvan tiedon haussa ja tallentamisessa. Automaattisten keräinten avulla voitaisiin kerätä tietoa esimerkiksi sellaisista yleisessä tietoverkossa olevista kohteista, joissa myydään laittomia aseita tai esineitä tai joiden tarkoituksena on muu vakava rikollinen toiminta.

Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2027 talousarvioksi. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2027.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Heidi Aliranta, p. 0295 488 367

Sisäministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Deaktivoitujen ja pysyvästi ampumakelvottomien aseiden sääntelyä kevennetään

sisäministeriö — Thu, 25 Jun 2026 11:19:00 GMT

Deaktivoitujen ampuma-aseiden sekä aiempien kansallisten ohjeiden perusteella pysyvästi ampumakelvottomaksi tehtyjen ampuma-aseiden säilyttämistä koskevia säännöksiä kevennettäisiin. Esityksen mukaan niitä voitaisiin säilyttää myös asunnossa, varastossa, myymälätilassa tai muussa vastaavassa tilassa, jota tavanomaisesti pidetään lukittuna silloin kun siellä ei oleskella. Lisäksi mahdollistettaisiin tykkien deaktivointi.

Ennen vuotta 1890 valmistettuja mustaruutiaseita koskevia säännöksiä selkeytettäisiin. Tällaisen mustaruutiaseen hankkiminen ja hallussapito ei pääsääntöisesti edellyttäisi lupaa, mutta hallussapitoon pitäisi kuitenkin olla lupa, jos sillä ammuttaisiin. Vuonna 1890 tai sen jälkeen valmistettujen mustaruutiaseiden hankkiminen ja hallussapito olisi edelleen luvanvaraista.

Esityksen mukaan asekauppiaan ilmoitusvelvollisuutta asetietojärjestelmään selkeytettäisiin. Tiedostonpitovelvollisuutta laajennettaisiin sellaisiin aseen osiin, joille ei ole asetettu merkintävelvoitteita eikä elinkaariseurantaa tietojärjestelmässä. Tällaisia aseen osia ovat muun muassa latauslaite ja äänenvaimennin.

Asekeräilijöiden aseluvan hankkimisoikeuden voimassaoloaikaa ehdotetaan pidennettäväksi viiteen vuoteen.

Euroopan komissio on lähettänyt Suomelle virallisen huomautuksen asedirektiivin täytäntöönpanoa koskevista puutteista. Ehdotetulla muutoksella täydennettäisiin asedirektiivin kansallista täytäntöönpanoa huomautuksen mukaisesti.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Lisätietoja:

johtava asiantuntija Mika Lehtonen, p. 0295 481 850

]]>

Asetusmuutoksia: synteettisiä opioideja ja synteettisiä katinoneja huumausaineiksi

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 25 Jun 2026 11:10:00 GMT

Huumausaineiksi luokiteltiin YK:n huumausainetoimikunnan päätösten mukaisesti isotonitatsepyyni ja N-desetyylietonitatseeni. Ne ovat nitatseenien ryhmään kuuluvia uusia synteettisiä opioideja, ja ne voivat aiheuttaa voimakasta riippuvuutta.

Opioidien vaarallisuus perustuu niiden vaikutukseen keskushermostossa. Vakavin seuraus on hengityksen lamaantuminen.

Monet nitatseeneista voivat vaikuttaa jo hyvin pieninä, jopa voimakasta fentanyyliä pienempinä annoksina. Tämä tekee niistä erityisen vaarallisia, koska sopivan käyttöannoksen määrittely ja oikea annosteleminen on vaikeaa. Aineita myös markkinoidaan niin, ettei tuotteen sisällöstä tai puhtaudesta ole varmuutta. Niitä myydään myös aivan toisina aineina tai valmisteina, jopa lääkeväärennöksinä. Tästä on seurauksena myös tahattomasti henkeä ja terveyttä uhkaavia tilanteita.

Lisäksi EU:n päätöksellä huumausaineiksi luokiteltiin kolme psykoaktiivista ainetta: bromimetkatinoni (4-BMC, brefedroni), 2-metyylimetkatinoni (2-MMC) ja N-etyylinorpentedroni (NEP). Nämä ovat synteettisiä katinoneja.

Synteettiset katinonit ovat sukua kat-huumeen (catha edulis) vaikuttavalle aineelle. Tunnetuimpia muuntohuumekatinoneja Suomessa on huumausaineeksi luokiteltu alfa-PVP.

Kaikki viisi nyt huumausaineiksi luokiteltua ainetta ovat olleet jo aiemmin valvonnan piirissä.

Lisätietoja:

sosiaalineuvos Elina Kotovirta, p. 029 5163713, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Nuorten työllistymissetelin käyttö laajenee 1.7.2026 alkaen

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 25 Jun 2026 11:08:00 GMT

Asetusmuutoksilla lisätään työvoimaviranomaisten joustoa ja harkintavaltaa valtionavustuksen myöntämisessä. Työvoimaviranomaiset voivat jatkossa myöntää saamaansa valtionavustusta yritysten ohella myös yhdistyksille ja säätiöille.

Lisäksi tuella eli niin kutsutulla nuorten työllistymissetelillä palkattavan nuoren työsuhteen edellytettyä kestoa lyhennettiin nykyisestä kuudesta kuukaudesta kolmeen. Tuen myöntämistä edeltävä nuoren työttömyyden kestokriteeri poistettiin kokonaan.

”Teemme kaiken mahdollisen, jotta voimme auttaa nuoria löytämään työpaikan ja pääsemään sitä kautta rakentamaan omaa polkua ja uraa. Jokainen nuori ansaitsee saada mahdollisuuden näyttää kykynsä. Siksi helpotamme työvoimaviranomaisen mahdollisuuksia myöntää nuorten työllistymisseteliä aiempaa monipuolisemmin erilaisille työnantajille ja erilaisiin nuorten tarpeisiin”, työministeri Matias Marttinen sanoo.

Nuorten työllistymissetelillä helpotetaan nuorten työllistymistä alentamalla määräaikaisesti rekrytoinnin kustannuksia työnantajille. Työnantajan saama avustus kattaa enintään puolet nuoren palkasta, kuitenkin enintään 1500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot:
erityisavustaja Teresa Salminen, p. 0295 047 318 (kysymykset työministerille)
erityisasiantuntija Anna Kettunen, TEM, p. 0295 047 015 (tavoitettavissa 5.7. asti)
erityisasiantuntija Riku Hurme, TEM, p. 0295 047 401 (tavoitettavissa 2.–22.7., poislukien 17.7.)
johtava asiantuntija Janne Savolainen, TEM, p. 0295 047 344 (tavoitettavissa 6.7. alkaen)

]]>

Hallitus esittää taksilain muutosten vahvistamista – ensimmäiset muutokset voimaan jo syyskuussa

liikenne- ja viestintäministeriö — Thu, 25 Jun 2026 11:06:00 GMT

– Taksialan ongelmiin puututaan nyt määrätietoisesti. Tiukennamme lupaehtoja, vahvistamme kuljettajien osaamista ja annamme viranomaisille paremmat keinot valvoa toimintaa. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit sekä luottamus koko taksialaan, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjattiin takseja koskevasta säädöshankkeesta. Tavoitteena on muun muassa vahvistaa kuluttajien luottamusta taksiliikenteeseen sekä tehostaa valvontaa ja kitkeä harmaata taloutta alalta.

Tavoitteena parantaa kuljettajien ammattitaitoa ja tehostaa valvontaa

Lakimuutoksilla halutaan parantaa taksinkuljettajien ammattitaitoa, tehostaa valvontaa ja ehkäistä väärinkäytöksiä. Taksiliikenneluvan saamisen edellytyksenä oleva hyvämaineisuus vaarantuu jatkossa myös silloin, jos henkilö on syyllistynyt henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin, seksuaalirikoksiin tai petos- ja maksuvälinerikoksiin. Taksinkuljettajan ajoluvan saamisen esteeksi lisätään eräitä vapauteen kohdistuvia rikoksia, veropetoksia, petoksia, maksuvälinerikoksia sekä ampuma-aserikoksia.

Taksinkuljettajan koulutusta ja kokeiden valvontaa tehostetaan. Uusille kuljettajille annetaan 21 tunnin koulutus ja jo alalla toimiville tulee pakollinen 7 tunnin täydennyskoulutus ajoluvan uusimisen yhteydessä. Täydennyskoulutusvaatimus on voimassa määräaikaisesti.

Taksien valvontaa ja tunnistettavuutta helpotetaan. Jatkossa taksina käytettävä ajoneuvo tulee rekisteröidä taksiliikenneluvanhaltijan omistukseen tai hallintaan ja liittää rekisterissä taksiliikennelupaan. Takseihin otetaan käyttöön erillinen värillinen rekisterikilpi. Julkisen tiedon saantia taksiliikenteen harjoittajista laajennetaan siten, että ajoneuvon rekisteritunnuksen perusteella on mahdollista tarkastaa ajantasaiset taksiliikenneluvan tiedot.

Taksamittari tulee pakolliseksi kaikissa takseissa, jotta kyydeistä saadaan kerättyä valvontaan tarvittavat tiedot. Vastuu taksikyydin hintatietojen ilmoittamisesta on jatkossa luvanhaltijan lisäksi tietyissä kyydeissä myös taksinkuljettajalla.

Mitä seuraavaksi?

Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lakimuutokset 26.6.2026. Lakimuutokset tulevat pääosin voimaan 1.9.2026. Ajoneuvolakia koskevat muutokset tulevat voimaan 1.1.2027.

Lisätietoja:

ministeri Ranteen haastattelupyynnöt:
erityisavustaja Kasperi Lähteenmäki, p. 0295 342 039, kasperi.lahteenmaki@gov.fi

hallitusneuvos Sissi Kohtala, p. 0295 342 208, sissi.kohtala@gov.fi

]]>

Parannuksia ja joustavuutta urheilijoiden vakuutusturvaan

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 25 Jun 2026 11:06:00 GMT

Ammattiurheilijoiden tapaturma- ja eläketurva järjestetään nykyisin erillislakiin perustuen vakuutuksella, joka poikkeaa työntekijöiden tapaturma- ja eläkevakuuttamisesta. Urheilijoiden vanhuudenturvaa koskeva vakuutus, eli eläkevakuutus, otetaan henkivakuutusyhtiöstä työeläkeyhtiön sijaan.

Muutoksen myötä urheilijoiden vanhuudenturva on jatkossa mahdollista järjestää henkivakuutusyhtiössä myös sijoitussidonnaisella vakuutuksella nykyisen laskuperustekorkoon sidotun eläkevakuutuksen sijasta.

Eläke on jatkossa mahdollista maksaa urheilijan suostumuksella määräaikaisena nykyisen elinikäisen suorituksen sijaan. Lisäksi lakiin lisätään mahdollisuus maksaa tietyissä tilanteissa eläkesäästö kertasuorituksena, jos säästön määrä jää alle laissa säädettävän rahamäärän.

Lakimuutokset liittyvät osaltaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen urheilijoiden sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvan korjaamisesta.

Muutoksen tavoitteena on korjata nopeasti vakuutusmarkkinoille syntynyt akuutti tilanne, jossa urheilijalain mukaista vanhuudenturvavakuutusta ei ole tarjolla. Lisäksi tavoitteena on parantaa urheilu-uran ajalta karttuvan vanhuudenturvan tasoa pitkällä aikavälillä sekä saada useampia vakuutuksen tarjoajia markkinoille järjestelmää joustavoittamalla.

Lisäksi lakiin on tehty muutos, jonka myötä vakuutusyhtiöillä on ilmoitusvelvollisuus urheilijalain mukaisen vakuutuksen tarjoamisen lopettamisesta tai sen rajoittamisesta sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi myös vakuutuksenottajalle.

Lakimuutos tulee voimaan 1.7.2026. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 26.6.2026.

Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain 14 ja 17 §:n muuttamisesta ja Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausuma

Lisätietoja

Hallitussihteeri Hanna Heinonen, p. 0295 163 472, etunimi.l.sukunimi@gov.fi

]]>

Uudistettu alkoholilaki mahdollistaa alkoholijuomien toimitukset asiakkaille ja sallii väkevien verkkomainonnan

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 25 Jun 2026 11:04:00 GMT

Alkoholilain muutokset tulevat voimaan 3.7.2026. Voimaantuloa on porrastettu siten, että alkoholijuomien toimituslupia voi hakea 4 kuukauden kuluttua lain voimaantulosta ja toimitukset voivat alkaa 6 kuukauden kuluttua lain voimaantulosta.

Alkoholijuomien toimitus edellyttää toimituslupaa ja -passia 

Alkoholia voi tilata ja toimittaa asiakkaille Alkosta sekä muun muassa vähittäismyyntiluvallisista kaupoista, kioskeista, huoltoasemilta ja ravintoloista. Luvanvaraisesta vähittäismyynnistä voi tilata enintään 8-prosenttisia käymisteitse valmistettuja ja enintään 5,5-prosenttisia muulla tavoin valmistettuja alkoholijuomia. Tätä vahvemmat juomat tilataan Alkosta. Lisäksi toimitusluvan haltijat voivat toimittaa rajat ylittävän etämyynnin kautta ostettuja alkoholijuomia.

Lakimuutoksen myötä alkoholilakiin tulee vähittäismyyntiluvan ja anniskeluluvan rinnalle uusi alkoholijuomien toimituslupa. Kaikilta alkoholijuomien toimittajilta vaaditaan erillinen toimituspassi. Toimitusluvan haltijoilta edellytetään lisäksi omavalvontasuunnitelmaa.  

Kotimaan vähittäismyynnistä ja rajat ylittävästä etämyynnistä ostettuja alkoholijuomia saa luovuttaa vastaanottajalle vain kello 9–21. Myös Alkolla on mahdollisuus pitää myymälänsä auki ja toimittaa alkoholijuomia noudattaen samoja aikarajoja kuin muutkin alkoholia myyvät toimijat. Jatkossa Alkon myymälät saavat olla auki myös sunnuntaisin ja arkipyhinä.

Alkoholijuomia ei saa toimittaa alaikäisille, päihtyneille tai laissa määriteltyihin paikkoihin

Alkoholijuomaa ei jatkossakaan saa myydä eikä luovuttaa alaikäisille tai vahvasti päihtyneille. Viranomaiset valvovat ikärajojen noudattamista toimituksissa muun muassa koeostojen avulla.

Lisäksi laissa on määritelty paikat, joihin alkoholia ei saa toimittaa. Alkoholijuomia ei saa toimittaa esimerkiksi terveydenhuollon palveluyksiköihin, päihdehuollon yksiköihin, päiväkoteihin, peruskouluihin tai ammatillista koulutusta tai lukio-opetusta antaviin oppilaitoksiin. Alkoholijuomia ei saa toimittaa myöskään lastensuojelulaitosten asuinyksiköihin tai yleisille leikkikentille. Toimituskielto koskee myös ravintoloita, anniskelualueita ja kokoontumislain mukaisia yleisötilaisuuksia sekä tiloja ja alueita, joille poliisi on määrännyt alkoholijuomien nauttimiskiellon yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi.   

Selkeyttä alkoholijuomien rajat ylittävään etämyyntiin   

Alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin oikeustila on ollut pitkään epäselvä. Korkein oikeus antoi syyskuussa 2025 ennakkopäätöksen (KKO 2025:71), joka selkeytti etämyynnin oikeustilaa huomattavasti. Lakiin on nyt otettu yksiselitteiset säännökset rajat ylittävästä etämyynnistä. 

Suomalaisilla on oikeus ostaa etämyyntimenettelyn kautta alkoholia toisissa EU-maissa toimivilta yrityksiltä. Sama sääntely koskee myös muista ETA-maista tapahtuvaa etämyyntiä. Etämyynnin määritelmä pohjautuu valmisteverotuslaissa olevaan etämyynnin määritelmään.   

Jatkossa etämyynnin kautta ostettuja alkoholijuomia saa luovuttaa ostajalle tai muulle vastaanottajalle vain alkoholilain mukainen alkoholijuoman toimittaja.

Alkoholijuoman etämyyjän on huolehdittava siitä, että toimitukseen merkitään sen sisältävän alkoholijuomaa. Alkoholijuoman etämyyjän valmisteverovelvollisuudesta säädetään jatkossakin valmisteverotuslaissa.  

Myös alkoholin markkinointisääntely uudistuu

Lakiin on tehty myös alkoholijuomien markkinointia koskevia muutoksia. Jatkossa kotimaiset alkoholivalmistajat voivat markkinoida esimerkiksi verkkosivuillaan tai sosiaalisen median tileillään mietojen alkoholijuomien lisäksi myös väkeviä alkoholijuomia laissa säädetyin rajoituksin. Väkevien alkoholijuomien markkinointia voi kohdistaa sekä Suomeen että muihin ETA-maihin.  

Väkeviä alkoholijuomia ei saa jatkossakaan markkinoida televisiossa, radiossa, elokuvateattereissa tai painetuissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Väkevän alkoholijuoman markkinointi on kiellettyä myös yleisellä paikalla muualla kuin väkevän alkoholijuoman vähittäismyynti- ja anniskelupaikassa.  

Lakimuutosten vaikutuksia seurattava

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa ehdotettujen muutosten vaikutuksia alkoholin kulutukseen, väestön terveyteen, alkoholihaittoihin sekä perheisiin ja lapsiin ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin.

Eduskunta edellyttää myös, että valtioneuvosto antaa kahden vuoden kuluessa tämän lainsäädännön voimaantulosta eduskunnalle kattavan selvityksen lainsäädännön sosioekonomisista, hyvinvointipoliittisista ja julkisen talouden kokonaisvaikutuksista. 

Hallitus esitti lain vahvistamista torstaina 25. kesäkuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina 26. kesäkuuta.

Lisätietoja

sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Eemil Nuuttila, p. 0295163366
erityisasiantuntija Saara Karttunen
suunnittelija Tuomas Pulkkinen

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Valtioneuvosto päivittää Suomen digikompassia

valtiovarainministeriö — Thu, 25 Jun 2026 11:03:00 GMT

Suomen digitaalinen kompassi on kansallinen strategia, joka ohjaa digitalisaation kehittämistä koko yhteiskunnassa. Siinä esitetään digitalisaatiokehityksen visio, tavoitteet ja keskeiset kehittämissuunnat, joilla edistetään talouskasvua, tuottavuutta ja sujuvia palveluja.

Digikompassin päivitys vastaa viime vuosien nopeaan teknologiseen kehitykseen ja toimintaympäristön muutoksiin. Erityisesti tekoälyn kehitys, turvallisuusympäristön muutos ja kiristyvä kansainvälinen kilpailu korostavat tarvetta vahvistaa Suomen digitaalista kyvykkyyttä.

”Digitalisaatio ja datatalous ovat ratkaisevia Suomen kestävän kasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Niiden mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti, julkisella sektorilla parempina palveluina ja tuottavuutena sekä yksityisellä sektorilla vahvempana kilpailukykynä ja kasvuna”, sanoo julkisen hallinnon digitalisaatiosta vastaava kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Tämä edellyttää vahvaa ja turvallista digitaalista infrastruktuuria sekä korkeaa osaamistasoa arjen digitaidoista aina kansainväliseen huippututkimukseen asti. Päivitetty digikompassi linjaa suunnan, jonka avulla Suomi hyödyntää uusia teknologioita vastuullisesti, vahvistaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta sekä parantaa palvelujen toimivuutta kansalaisten ja yritysten näkökulmasta.

Painopisteinä tekoäly, turvallisuus, hyvinvointi ja yhteentoimivuus

Digikompassin päivitystyö käynnistettiin vuonna 2025. Työ on valmisteltu laajassa yhteistyössä ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa.

Päivitetty digikompassi painottaa erityisesti tekoälyn hyödyntämistä, digitaalista turvallisuutta sekä hyvinvoinnin vahvistamista digitaalisessa arjessa. Lisäksi korostuvat yhteistyö ja yhteentoimivuus yli hallinnonalojen ja sektorien.

”Turvallinen ja toimintavarma digitaalinen infrastruktuuri on koko yhteiskunnan perusta. Digikompassin päivityksellä varmistamme, että pystymme turvaamaan kriittiset palvelut kaikissa tilanteissa”, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Kehittäminen neljällä osa-alueella

Digikompassi jäsentyy neljään toisiaan täydentävään osa-alueeseen.

Osaamista vahvistetaan kehittämällä kansalaisten digitaalisia perustaitoja ja ymmärrystä datasta, mediasta, tekoälystä ja algoritmeista sekä edistämällä soveltavaa ja huippuosaamista koulutuksen, tutkimuksen ja työelämäyhteistyön kautta.

Infrastruktuurin ja datan osalta tavoitteena on rakentaa turvallinen ja luotettava digitaalinen ympäristö, jossa tietoliikenneyhteydet ja data tukevat palvelujen kehittämistä ja teknologioiden hyödyntämistä.

Yritysten ja kilpailukyvyn kokonaisuudessa edistetään datatalouden etenemistä, dataperustaista arvonluontia ja erityisesti pk-yritysten digitaalista uudistumista sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa yrityksissä uuden liiketoiminnan ja kasvun aikaansaamiseksi.

Julkisen hallinnon ja palvelujen osalta kehitetään sujuvia, yhteentoimivia ja turvallisia digitaalisia palveluja sekä lisätään tekoälyn hyödyntämistä hallinnossa.

Osa-alueita yhdistää poikkihallinnollinen johtaminen ja yhteistyö.

Toimeenpano käynnistyy päivityksen jälkeen

Digikompassin toimeenpanoa varten laaditaan erillinen toimeenpanosuunnitelma, jossa määritellään keskeiset toimenpiteet, aikataulut ja vastuut. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

Digikompassi tukee myös Euroopan unionin digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden toteutumista.

Lisätietoja:
Ministeri Anna-Kaisa Ikosen erityisavustaja Minna Kurki, puh. 050 437 2718, minna.kurki(at)gov.fi
ICT-johtaja Jarkko Levasma, valtiovarainministeriö, puh. 0295 530 117, jarkko.levasma(at)gov.fi
Ministeri Lulu Ranteen erityisavustaja Kasperi Lähteenmäki, liikenne- ja viestintäministeriö, puh. 0295 342 039, kasperi.lahteenmaki(at)gov.fi
Osastopäällikkö Laura Eiro, liikenne- ja viestintäministeriö, puh. 0295 342 166, laura.eiro(at)gov.fi
Johtaja Jonna Korhonen, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. 0295 330 008, jonna.korhonen(at)gov.fi
Erityisasiantuntija Tiina Hanhike, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 0295 049 064 tiina.hanhike(at)gov.fi
Johtaja Markku Heinäsenaho, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 0295 163 308, markku.heinasenaho(at)gov.fi

]]>

Sosiaaliturvaan tehdään yhdenmukaistavia muutoksia

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 25 Jun 2026 11:02:00 GMT

Kansaneläkelaitos alkaa soveltamaan asiavirheen korjaamiseen hallintolakia, mikä mahdollistaa päätöksessä olevan asiavirheen korjaamisen asianosaisen vahingoksi ilman asianosaisen suostumusta, jos virhe on ilmeinen ja asianosainen on itse omalla menettelyllään aiheuttanut päätöksen virheellisyyden.

Sairausvakuutuslakiin lisätään säännökset päätöksen antamisesta sekä päivärahan maksamisesta olosuhteiden muuttuessa. Säännökset vastaavat muussa etuuslainsäädännössä olevaa sääntelyä.

Kuntoutusrahan maksukausia koskeva säännös muuttuu siten, että maksukausista tullaan säätämään jatkossa valtioneuvoston asetuksella.

Työttömyysetuuden sovittelua koskeva säännös uudistetaan, jotta sen laskusääntö olisi aiempaa ymmärrettävämpi. Työttömyysturvan sovittelu on lineaarista, ja ansaittu euro pienentää työttömyysetuutta 50 sentillä. Muutos ei vaikuta työttömyysetuuden määrään ja laskusääntö kannustaa edelleen ottamaan vastaan muun muassa osa-aikaista työtä työttömyysaikana. Jatkossa säännöksestä käy kuitenkin paremmin ilmi, miten tulot vaikuttavat työttömyysetuuteen. Aiempaa selkeämpi muotoilu koskee sekä ansiopäivärahaa että yleistukea.

Hallitus esitti lakien vahvistamista torstaina 25. kesäkuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina 26. kesäkuuta 2026.

Lait tulevat voimaan 1.1.2027. Kuntoutusrahan maksukausia koskeva säännös tulee kuitenkin voimaan 1.4.2027.

Lisätietoja

Sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Emmi Venäläinen, p. 0295 163 058, etunimi.sukunimi@gov.fi
Neuvotteleva virkamies Eeva Vartio, p. 029 516 3108, etunimi.sukunimi@gov.fi (poissa 29.6.-16.8.)
Erityisasiantuntija Kristiina Pitkäranta, p. 029 516 3343, etunimi.sukunimi@gov.fi (poissa 22.6.–29.6. ja 10.7.–5.8.)
Hallitussihteeri Kaisu Harju-Kolkka, p. 029 516 3245, etunimi.sukunimi@gov.fi (kuntoutuslakia koskevat asiat, poissa 26.7. asti)

]]>

Uusi patenttilaki ajanmukaistaa patenttisääntelyä

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 25 Jun 2026 11:00:00 GMT

Uusi patenttilaki sisältää jatkossakin patenttioikeuden keskeiset perussäännökset. Laissa säädetään muun muassa patentin antaman yksinoikeuden sisällöstä ja sen rajoituksista, patentoitavuuden edellytyksistä, patenttihakemuksesta ja hakemusmenettelystä, patentin myöntämisestä ja väitemenettelystä sekä patentin loukkauksesta seuraavista oikeusseuraamuksista ja patentin mitätöinnistä tuomioistuimessa.

Aineettomat oikeudet, kuten patenttioikeudet, kannustavat innovaatiotoimintaan ja edistävät innovaatioiden hyödyntämistä yhteiskunnassa. Ne ovat siten keskeinen osa innovaatiopolitiikkaa, jonka tavoitteena on luoda Suomeen olosuhteet, jotka tukevat yritysten rohkeaa innovaatiotoimintaa, uudistumista ja kansainvälistä kasvua.

Uusi laki tulee voimaan 1.6.2027. Patenttilain voimaantulo siirtyy hallituksen esitykseen sisältyvästä arviosta noin puolella vuodella, mikä helpottaa uuden lainsäädännön toimeenpanoa Patentti- ja rekisterihallituksessa.

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Tanja Müller, TEM, p. 029 504 7068

]]>

Jarkko Levasma jatkaa ICT-johtajana

valtiovarainministeriö — Thu, 25 Jun 2026 10:59:00 GMT

”On suuri kunnia ja ilo jatkaa yhteistä työtä julkisen hallinnon digitalisaation rakentamisessa. Julkinen hallinto uudistaa palveluitaan ja toimintaansa tekoälyä laajasti ja vastuullisesti soveltaen seuraavien vuosien aikana. Olemme ison äärellä”, sanoo Levasma.

Levasma on työskennellyt valtiovarainministeriön ICT-johtajana, ylijohtajana vuodesta 2021. Tätä ennen Levasma on työskennellyt useissa eri tehtävissä Verohallinnossa, kuten tuotehallintayksikön ylijohtajana ja kehitys- ja tietohallintojohtajana.

Valtioneuvosto päätti nimityksestä torstaina 25. kesäkuuta. Levasma nimitettiin virkaan 1.8.2026–31.7.2031 määräajaksi.

ICT-johtaja toimii julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen osaston osastopäällikkönä. JulkICT-osasto valmistelee mm. asiat, jotka koskevat julkisen hallinnon tiedonhallinnan yleistä kehittämistä ja ohjausta, yhteisten tietovarantojen yhteentoimivuuden ohjausta sekä valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen ohjausta. Lisäksi JulkICT:n tehtäviin kuuluu turvallisuusverkkotoiminnan ja turvallisuusverkon palvelutuotannon ohjaus ja valvonta sekä julkisen hallinnon yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen ja niiden tuotannon ohjaus. JulkICT vastaa Digi- ja väestötietoviraston, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin ja Tilastokeskuksen tehtäviin liittyvästä ohjauksesta.

Lisätietoja:
Hallinto- ja kehitysjohtaja Anu Nousiainen, puh. 02955 30326, anu.nousiainen(at)gov.fi

]]>

Muutos yleistuen tarveharkintaan – osittaista varhennettua vanhuuseläkettä saaville esitetään siirtymäsäännöstä

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 25 Jun 2026 10:59:00 GMT

Esityksessä säädettäisiin yleistukilain voimaantulosäännöksen muuttamisesta koskien yleistuen tarveharkinnassa huomioon otettavaa tuloa. 

Esityksessä ehdotetaan, että osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ei huomioitaisi yleistuen tarveharkinnan tulona, jos päätös osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä olisi annettu ennen 16.1.2026. Tavoitteena on turvata näiden henkilöiden toimeentulo työttömyyden aikana tilanteessa, jossa päätös osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtymisestä on tehty ilman tietoa yleistuen tarveharkinnan vaikutuksista etuuden tasoon. 

Päätöksen 16.1.2026 tai sen jälkeen saaneille henkilöille maksettavan yleistuen tarveharkinnassa huomioitaisiin osittainen varhennettu vanhuuseläke. Esitys toteuttaa eduskunnan edellyttämää yleistuen tarveharkinnan muutosta.

Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, viimeistään syksyllä 2026. Lakia voitaisiin soveltaa takautuvasti yleistukilain voimaantulosta 1.5.2026 alkaen. 

Lisätietoja 

]]>

Suomalaistoimijoille haetaan yli 26 miljoonaa euroa EU-rahaa digitaalisen infrastruktuurin hankkeisiin

liikenne- ja viestintäministeriö — Thu, 25 Jun 2026 10:59:00 GMT

EU:n rahoitusta on tarjolla Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF) -välineen viestintäohjelmasta tällä hakukierroksella 200 miljoonaa euroa. Haku keskittyy runkoverkkoja vahvistavien hankkeiden sekä merenalaisten älykaapelihankkeiden (Smart Cables) rahoittamiseen.

Rahoitusta haetaan merikaapeli- ja runkoverkkohankkeisiin

Rahoitusta hakevat suomalaishankkeet liittyvät erityisesti Suomen ja naapurimaiden välisiin merikaapeli- ja runkoverkkoyhteyksiin. Tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Euroopan digitaalista infrastruktuuria, parantaa tietoliikenneverkkojen toimintavarmuutta sekä lisätä kansainvälisten yhteyksien kapasiteettia.

Suomalaisvetoisia hankkeita on viisi:

1. Suomen ja Viron välisen merikaapeliyhteyden rakentaminen

Elisa Oyj hakee 1,72 miljoonaa euroa rahoitusta. Hankkeessa rakennetaan uusi suuren kapasiteetin merikaapeliyhteys Itämerelle Suomen ja Viron välille. Hanke vahvistaa EU:n merikaapeliyhteyksiä kriittisillä alueilla, joihin kohdistuu turvallisuus- ja häiriöriskejä sekä kapasiteettipaineita.

2. Suomen ja Ruotsin välisen merikaapeliyhteyden rakentaminen

Elisa Oyj hakee 1,32 miljoonaa euroa rahoitusta. Hankkeessa rakennetaan merikaapeliyhteys Pohjanlahdelle Suomen ja Ruotsin välille. Hanke tukee kriittisen infrastruktuurin kapasiteettia, turvallisuutta ja resilienssiä.

3. Suomen ja Itämeren alueen runkoverkkojen kehittäminen

Lounea Net Oyj ilmoitti ennen valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsittelyä hakevansa 11,94 miljoonaa euroa rahoitusta, mutta muutti hakemaansa summaa 12,32 miljoonaan euroon. Hankkeessa kehittää Itämeren alueen runkoverkkoja, ja hanke toteuttaa laajemman runkoverkkosuunnitelman ensimmäistä vaihetta. Hankkeessa vastataan digitaalisen infrastruktuurin uudistamistarpeisiin, ja varmistetaan turvallinen, kapasiteetiltaan riittävä ja reiteiltään monipuolinen runkoverkko.

4. Suomen ja Norjan välisen runkoverkkoyhteyden rakentaminen

DNA Oyj hakee 475 000 euroa rahoitusta. Hankkeessa rakennetaan uusi runkoyhteys Oulusta Rovaniemen ja Ivalon kautta Kirkkoniemelle Norjaan. Hankkeella parannetaan Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan digitaalisen infrastruktuurin toimintavarmuutta, reittivaihtoehtoja ja kriisinkestävyyttä.

5. Suomen ja Ruotsin välisten merikaapeliyhteyksien vahvistaminen

DNA Oyj hakee 2,14 miljoonaa euroa rahoitusta. Hankkeessa otetaan käyttöön uusi fyysisesti eriytetty merikaapelireitti Hangon ja Tukholman välillä. Olemassa olevaa merikaapelireittiä täydennetään uusilla kaapeleilla ja joitain kaapeliosuuksia korjataan ja reititetään uudelleen.

Suomalaisia toimijoita mukana ruotsalaisvetoisissa hankkeissa

EU-rahoitusta hakevat myös ulkomaiset hankkeet, joissa on suomalaisia toimijoita mukana tai jotka sijoittuvat osin Suomeen. Ruotsalaisvetoisia hankkeita, joihin suomalaiset toimijat osallistuvat, on kolme:

1. Suomen ja Ruotsin välisen poikittaisyhteyden rakentaminen

GlobalConnect Oy hakee 8,61 miljoonaa euroa rahoitusta. Hankkeessa rakennetaan kaapeliyhteys Tampereelta Ruotsin itärannikolle Härnösandiin. Hankkeessa rakennetaan sekä meri- että maaosuuksia, jotka lisäävät vaihtoehtoja olemassa oleville reiteille.

2. Itämeren alueen verkkojen vahvistaminen

Suomalainen Arelion Finland Oy on mukana ruotsalaisen Arelion Sweden Ab:n Itämeren runkoverkkohankkeessa. Hankkeelle haetaan 17,50 miljoonaa euroa rahoitusta, mutta suomalaisella Arelion Finland Oy:llä ei ole rahallista osuutta hankkeeseen. Hankkeessa rakennetaan Suomen ja Puolan välille uusi merenalainen yhteys, joka yhdistyy myös kaikkiin Baltian maihin sekä Ruotsin olemassa olevaan kaapeliverkkoon.

3. Suomen ja Ruotsin välisen yhteyden rakentaminen Ahvenanmaan pohjoispuolelle

Suomalainen Arelion Finland Oy on mukana ruotsalaisen Arelion Sweden Ab:n Suomen ja Ruotsin välisen yhteyden rakentamisen hankkeessa. Hankkeelle haetaan 11,65 miljoonaa euroa rahoitusta, mutta suomalaisella Arelion Finland Oy:llä ei ole rahallista osuutta hankkeeseen. Hankkeessa muodostetaan kaapeliyhteys, joka yhdistää Gävlen alueen Ruotsissa ja Porin alueen Suomessa.

Lisäksi kolme muuta rahoitustukea hakevaa hanketta sijoittuu osin Suomeen.

Amber Cable System -hankkeessa toteutetaan valmistelututkimuksia suunnitteilla olevan Itämeren alueen valokuitukaapeliverkon rakentamiseksi.
Bothnia Connect -hankkeessa otetaan käyttöön uusi merenalainen ja maa-alueen valokuitukaapelijärjestelmä Etelä-Suomesta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin.
Sweden–Finland 2 -hankkeessa täydennetään aiemmin rakennettua Helsingin ja Tukholman välistä kaapelijärjestelmää.

Hankkeet vahvistavat digitaalista huoltovarmuutta

Suomen viestintäyhteydet ovat lähtökohtaisesti hyvin toimintavarmat ja kestävät häiriöitä. EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta rahoitusta hakevat hankkeet pyrkivät edistämään Suomen ja Euroopan digitaalisen infrastruktuurin turvallisuutta, toimintavarmuutta ja kapasiteetin kasvattamista. Useat hankkeet luovat uusia merikaapelireittejä tai vaihtoehtoisia runkoverkkoyhteyksiä ja siten vähentävät riippuvuutta yksittäisistä yhteyksistä ja parantavat verkkojen häiriönsietokykyä.

Mitä seuraavaksi?

Euroopan komission rahoitushaku päättyy 30.6.2026. Komission alustavan ilmoituksen mukaan rahoituspäätökset tehdään loppuvuodesta 2026.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Sofia Lindbäck, p. 0295 342 165, sofia.lindback@gov.fi
ylitarkastaja Jaakko Laamanen, p. 029 5342206, jaakko.laamanen@gov.fi

]]>

Tesille 50 miljoonan euron lisäpääomitus

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 25 Jun 2026 10:58:00 GMT

Nyt tehtävässä pääomituksessa on kyse hallituksen kehysriihessä 16.4.2024 sopiman kasvupaketin toimeenpanosta. Yhtiö toimeenpanee tavoitetta Kasvu-suorasijoitusohjelmalla. Määräraha sisältyy vuoden 2026 talousarvioon. Sijoitusten painopisteenä ovat tutkimus- ja teknologialähtöisten yritysten skaalausvaiheen rahoitus sekä teollisen mittakaavan skaalautuvat hankkeet investointien edistämiseksi.

Tesi on markkinaehtoinen vähemmistösijoittaja, joka sijoittaa yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa. Tesin tavoitteena on vivuttaa oman sijoitustoimintansa rinnalla merkittävässä määrin sekä kansallista että kansainvälistä rahoitusta suomalaisiin kasvuyrityksiin, uusille teollisuuden aloille ja pääomasijoitusrahastoihin. Tesi vahvistaa toiminnallaan myös kotimaista omistajuutta.

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Anne Rothovius, TEM, p. 029 506 3532

]]>

Vankeuslakiin esitetään muutoksia vankilaturvallisuuden lisäämiseksi

oikeusministeriö — Thu, 25 Jun 2026 10:57:00 GMT

Hallituksen esitys toteuttaa muun muassa hallitusohjelman kirjauksia vankien poistumislupien edellytysten kiristämisestä ja henkilökunnan toimivaltuuksien selkeyttämisestä tehostetun valvonnan osastoilla.

- Näillä lakimuutoksilla pystytään lisäämään vankilaturvallisuutta ja puuttumaan paremmin järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan vankiloissa. On myös tärkeää, että vankiloissa voidaan varautua vakaviin yhteiskunnallisiin häiriötilanteisiin, oikeusministeri Leena Meri sanoo.

Esityksessä useita keinoja vankiloiden turvallisuuden parantamiseksi

Esityksen mukaan Rikosseuraamuslaitokselle säädettäisiin toimivalta muun muassa rajoittaa vankien toimintoja, tapaamisia ja poistumislupia tai keskeyttää ne poikkeusoloissa tai muussa vakavassa yhteiskunnallisessa häiriötilanteessa.

Lisäksi esityksessä yhtenäistettäisiin ja selkeytettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen valtuuksia valvoa vankeja. Tavoitteena on parantaa Rikosseuraamuslaitoksen valmiuksia ehkäistä vankeusaikaista rikollisuutta ja muunlaista vankilaturvallisuutta vaarantavaa toimintaa.

Esityksessä säädetään myös nykyistä tarkemmin vankiloiden tehostetun valvonnan osastoista ja sopimusosastoista sekä vangin sijoittamisesta ulkopuoliseen laitokseen. Tehostetun valvonnan osastoja koskeva sääntely parantaa Rikosseuraamuslaitoksen edellytyksiä puuttua järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan vankiloissa. Muutoksilla on tarkoitus myös edistää vankien valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan.

Lisäksi esitykseen sisältyy yksittäisiä muutosehdotuksia muun muassa vapautuvan vangin kuljettamisesta tahdosta riippumattomaan hoitoon.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2027.

Valtioneuvoston päätökset

Lisätiedot: lainsäädäntöneuvos Juho Martikainen, p. 0295 150 520, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Välimiesmenettelystä välitysmenettelyksi: lakiuudistus vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisessä riidanratkaisussa

oikeusministeriö — Thu, 25 Jun 2026 10:57:00 GMT

Laki perustuisi YK:n kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan UNCITRAL:n mallilakiin. Laissa otettaisiin huomioon välitysmenettelyn alalla tapahtunut kansainvälinen kehitys sekä digitalisaatio. Tavoitteena on tehdä laki kansainvälisesti tunnetummaksi ja siten lisätä Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten välitysmenettelyjen paikkana.
 
Asiantuntemuksen turvaamiseksi välitysmenettelyä koskevien asioiden käsittely tuomioistuimessa keskitettäisiin Helsingin hovioikeuteen ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen.

Välitysmenettely on riidanratkaisukeino, joka on vaihtoehto oikeudenkäynnille tuomioistuimessa. Sitä käytetään erityisesti yritysten välisten riitojen ratkaisuun, ja osapuolet vastaavat itse menettelyn kustannuksista.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2027 noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Valtioneuvoston päätökset

Lisätiedot: 
lainsäädäntöneuvos Kirsi Pulkkinen, p. 0295 150 438, etunimi.m.sukunimi@gov.fi

]]>

Valtioneuvoston yleisistunnon 25.6.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston kanslia — Thu, 25 Jun 2026 10:55:00 GMT

Valtioneuvoston yleisistunnon 25.6.2026 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

]]>

Maankäyttösektorin EU:n ilmastovelvoitteiden arviointiin liittyvä metsien vertailutaso päivitetään tänä vuonna

maa- ja metsätalousministeriö — Thu, 25 Jun 2026 10:46:00 GMT

Euroopan unionin ilmastopolitiikkaan liittyvän LULUCF-asetuksen velvoitteiden toteutumista tarkastellaan kahdella eri kaudella, joista ensimmäinen koskee vuosia 2021−2025 ja toinen vuosia 2026−2030. Parhaillaan on käynnissä arviointi, jossa tarkastellaan vuosien 2021−2025 velvoitteiden toteutumista sekä koko EU:ssa että yksittäisissä jäsenmaissa.

LULUCF-kaudella 2021−2025 jäsenmaan tulee varmistaa, että maankäyttösektorista ei aiheudu laskennallisia päästöjä. Keskeinen merkitys on metsien vertailutasolla. Se on laskennallinen vertailukohta, jolla on pyritty kuvaamaan, kuinka paljon hiiltä metsät sitoisivat, jos metsänhoito jatkuisi 2000 luvun alun käytäntöjen mukaisesti.

LULUCF-asetuksessa metsien vertailutasoa käytetään arvioimaan sitä, kuinka suuri osa metsien sekä puutuotteiden hiilinielusta voidaan lukea osaksi jäsenmaiden laskennallisia velvoitteita. LULUCF-asetuksen mukaan komissiolle voidaan toimittaa metsien vertailutason teknisiä korjauksia, jotta parhaaseen saatavilla olevaan tietoon perustuen varmistetaan johdonmukaisuus mm. metsänhoidon käytänteiden jatkumisen, metsien ikään liittyvien ominaisuuksien sekä kasvihuonekaasuinventaarion kehityksen kanssa.

Vuosien 2021−2025 LULUCF-velvoitekauden raportointia ja komission laatimaa arviointia varten Luonnonvarakeskus valmistelee MMM:n toimeksiannosta ehdotusta Suomen metsien vertailutason päivitykseksi. Kuten tänään julkaistussa ilmastovuosikertomuksessa 2026 todetaan, alustavasti arvioituna metsien vertailutasoon valmisteltavan päivityksen aikaansaamat muutokset olisivat niin merkittäviä, että aiemmista arvioista poiketen LULUCF-asetuksen mukainen Suomen vuosien 2021−2025 velvoitekauden tavoite voisi olla mahdollista saavuttaa. Olisi siis mahdollista, että maankäyttösektorista ei aiheutuisi laskennallista alijäämää, jos ehdotettavat korjaukset otetaan huomioon.

Päivityksellä tarkennetaan laskelmia kehittyneen tiedon pohjalta

Nykyinen metsien vertailutaso vahvistettiin vuonna 2020, mutta sen perustana olleet tiedot ja oletukset ovat osittain muuttuneet. Luonnonvarakeskus on päivityksen valmistelussa huomioinut kasvihuonekaasuinventaariomenetelmien kehittymisen sekä ilmastossa, ympäristössä ja geopoliittisessa tilanteessa tapahtuneiden muutosten vaikutukset lisääntyneen tiedon pohjalta. Lisäksi valmisteltavassa päivityksessä tarkastellaan, miten helmikuussa 2026 käyttöönotettu MELA-laskennan uusi aineistonmuodostusmenetelmä vaikuttaa vertailutasoon.

Luonnonvarakeskus viimeistelee ehdotuksen metsien vertailutason päivitykseksi kuluvan vuoden aikana ja tiedot julkaistaan Luonnonvarakeskuksen sivuilla. Metsien vertailutasoon tehtävät muutokset eivät muuta aiemmin raportoituja kasvihuonekaasuinventaarion tuloksia.

Metsien vertailutason päivitys toimitetaan komissiolle maaliskuussa 2027 osana Suomen raporttia velvoitekauden 2021−2025 vaatimusten toteutumisesta. Raportoinnin pohjana käytettävät kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotulokset valmistuvat joulukuussa 2026. Tämän jälkeen komissio arvioi EU-tason sekä jäsenmaiden tavoitteiden saavuttamisen ja vahvistaa velvoitteen toteutumisen loppuvuodesta 2027.

Maankäyttösektorin haasteisiin haetaan käytännönläheisiä ratkaisuja

Suomen vuosien 2021–2025 LULUCF-kauden velvoitteen saavuttamiseen ovat vaikuttaneet tekijät, joita ei kyetty ennakoimaan, kun velvoitteesta neuvoteltiin vuonna 2018. Näitä ovat muutokset tietopohjassa, ilmastonmuutoksen vaikutukset puuston kasvuun sekä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.

EU:ssa on tunnistettu jäsenmaiden haasteet saavuttaa vuosien 2021–2025 LULUCF-kauden laskennalliset velvoitteet. Metsien vertailutasokorjausten avulla on mahdollista hakea käytännönläheisiä ratkaisuja, joilla LULUCF-tavoitteen asettamisen jälkeen tapahtuneet merkittävät ja ennakoimattomat muutokset voitaisiin ottaa huomioon.

Komissio on käynyt jäsenmaiden kanssa vuoropuhelua, jonka tavoitteena on tukea jäsenvaltioita velvoitteen saavuttamisen tarkastelussa. Suomi on hakenut ratkaisuja yhteisiin maankäyttösektorin haasteisiin aktiivisesti yhdessä komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa. Kauden 2026−2030 velvoitteiden saavuttaminen on epävarmaa toimien nykytasolla ja nykytiedon pohjalta skenaarioissa arvioidulla kehityksellä.

”On tärkeää jatkaa pitkäjänteistä yhteistyötä ja toimia, joiden avulla maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön päästöjä voidaan vähentää ja hiilinieluja ja -varastoja vahvistaa. Nykyinen LULUCF-asetus on ollut laskennallisesti monimutkainen ja vienyt huomiota turhankin paljon teknisiin yksityiskohtiin. Tämä on tärkeä tunnistaa, kun nykyisiä velvoitteita arvioidaan ja tulevia suunnitellaan”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön ilmasto-, luonto- ja maankäyttö -yksikön yksikönpäällikkö Mikko Peltonen.

Muualla verkossa:

Ilmastovuosikertomus 2026: Suomen nettopäästöt vähenivät vuodessa kuusi prosenttia, mutta hiilineutraaliuteen on vielä matkaa (YM:n tiedote)

Metsien vertailutason laskenta

LULUCF-asetus

Maankäyttösektorin ilmastotavoitteet ja seuranta

Luken arviot metsien hakkuumahdollisuuksista – MELA-laskentamenetelmiä uudistettu

Lisätietoja:

Jaakko Nippala
johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
029 516 2119

Juha Mikola
erikoistutkija, tutkimuspäällikkö, Luonnonvarakeskus
etunimi.sukunimi@luke.fi
029 532 2633

]]>