Valtioneuvoston tiedotteet

Eurooppa-neuvostossa Ukraina, kilpailukyky ja EU:n rahoitus - Pääministeri Orpo edustaa Suomea

valtioneuvoston viestintäosasto — Wed, 17 Jun 2026 15:55:00 GMT

Pääministeri Petteri Orpon mukaan on erityisen myönteistä, että neuvottelut Ukrainan EU:n jäsenyydestä saatiin vihdoin virallisesti avattua.

”Se on voimakas viesti ukrainalaisille siitä, että EU todella haluaa Ukrainan osaksi eurooppalaista perhettä”, pääministeri Orpo sanoo.

Myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin odotetaan osallistuvan näkemystenvaihtoon Eurooppa-neuvoston kanssa.

Kilpailukykyä ja globaaleja taloushaasteita koskevassa keskustelussa ennakoidaan nousevan esiin kauppasuhteiden epätasapainot, globaali teknologiakilpailu ja siihen liittyvät haitalliset riippuvuudet.

Eurooppa-neuvosto keskustelee unionin tulevasta rahoituksesta ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun EU:n puheenjohtajamaa Kypros antoi esityksensä (nk. neuvottelulaatikko). Pääministeri Orpon mukaan on tärkeää löytää tasapainoinen ratkaisu monivuotisesta rahoituskehysesityksestä loppuvuoden aikana.

”Komission esittämä rahoituskehyksen kokonaistaso on liian korkea, eivätkä Kyproksen esittämät vähennykset ole riittäviä. Suomelle on tärkeää löytää taso, joka ei kasvata maksutaakkaamme kohtuuttomasti, mutta samalla mahdollistaa meille keskeisten painotusten, kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamisen, ja myös turvaisi merkittävimpiä saantojamme, kuten maatalouden rahoituksen. Lisäksi on meille tärkeitä erityiskysymyksiä kuten ainutlaatuinen asemamme Venäjän rajanaapurina sekä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistarpeet”, pääministeri Orpo totesi.

Lähi-idän osalta keskustellaan muun muassa Iranin tapahtumien vaikutuksista energiahintoihin. Eurooppa-neuvoston asialistalla ovat lisäksi Euroopan puolustus ja turvallisuus, muuttoliike, laittomat huumausaineet ja laajentuminen.

Suomen kannat Eurooppa-neuvostoon on julkaistu EU-ministerivaliokunnan kokouksen tiedotteessa keskiviikkona 17. kesäkuuta.

Lisätietoja: pääministerin erityisavustaja (EU-asiat) Elisa Tarkiainen p. 0295 160 363, EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki p. 0295 160 431 ja johtava viestintäasiantuntija Marko Ruonala, p. 050 522 8233, valtioneuvoston kanslia

]]>

Selvitys käyntiin kilpailukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen hyväksynnästä ja rekisteröinnistä

liikenne- ja viestintäministeriö — Wed, 17 Jun 2026 13:26:00 GMT

– Suomalaiset ovat rallikansaa, ja olemme käynnistäneet hankkeen, jossa selvitämme ralliautojen rekisteröintimahdollisuuksia täällä Suomessa. Tavoitteenamme on muodostaa ymmärrys siitä, millaisia vaihtoehtoja olisi suomalaisen autourheilualan toiminnan helpottamiseksi liikenneturvallisuudesta tinkimättä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Suomessa rakennetaan kansainväliseen autourheiluun tarkoitettuja ajoneuvoja, joita ei lähtökohtaisesti ole hyväksytty tieliikennekäyttöön eikä rekisteröity liikenneasioiden rekisteriin. Nyt käynnistetyn hankkeen aikana arvioidaan ajoneuvoja ja tieliikennettä koskevan sääntelyn mahdollisia muutostarpeita kilpailuajoneuvojen hyväksyntään ja rekisteröintiin liittyen. Hankkeessa arvioidaan etenkin säädösmuutosten tarve, vaihtoehdot ja toteutettavuus.

Mitä seuraavaksi?

Arviomuistiosta pyydetään sidosryhmien lausuntoja syksyn 2026 aikana. Muistion on tarkoitus valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Anu Aavamäki-Tortosa, p. 0295 342 260, anu.aavamaki-tortosa@gov.fi

]]>

Valtiovarainministeriö julkaisi selvityksen liikunnan tukemisesta verotuksen keinoin

valtiovarainministeriö — Wed, 17 Jun 2026 13:15:00 GMT

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyy useita verotukseen liittyvää selvitystehtäviä. Selvitysten virkavalmistelusta vastaa valtiovarainministeriön vero-osasto. Niiden valmistelussa on kuultu keskeisiä sidosryhmiä.

Liikunnan verotusta koskeva selvitys on yksi hallituksen Suomi liikkeellä -ohjelman toimenpiteistä. Ohjelman tavoitteena on lisätä liikkumista jokaisessa ikäryhmässä. Osana selvitystyötä valmistui myös selvitys liikuntaa tukevista kansainvälisistä veromalleista.

Liikuntajärjestöjen asema näkyy verotuksessa käytännön etuina

Merkittävimpänä tukena voidaan pitää yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauksia. Liikuntaa edistävistä järjestöistä valtaosa katsotaan verotuksessa yleishyödyllisiksi yhteisöiksi, minkä vuoksi niiden perustoiminta on vapautettu tuloverosta. Järjestöt voivat esimerkiksi hankkia varoja ja teettää vapaaehtois- ja talkootyötä verottomasti.

Järjestön hyväksi vapaaehtoistyötä tekevälle henkilölle voidaan maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia. Yleishyödylliset yhteisöt on vapautettu perintö- ja lahjaverosta ja ne ovat arvonlisäverovelvollisia vain elinkeinotoiminnan tuloistaan.

Lahjoitusvähennys on laajenemassa vuoden 2027 alusta myös liikunta- ja urheilujärjestöille annettaviin lahjoituksiin.

Henkilöverotus tarjoaa kannusteita liikkumiseen ja tukee ammattiurheilua

Työnantajat voivat tukea työ- ja virkasuhteessa olevan henkilöstönsä liikkumista henkilöstöeduilla. Esimerkiksi tavanomainen virkistys- ja harrastustoiminta on verovapaata. Omaehtoisen liikunta- ja kulttuuriedun verovapaa enimmäismäärä on nousemassa 400 eurosta 540 euroon ja laajenemassa luontoharrastuksiin. Myös liikuntasuorituksessa tarvittavien välineiden vuokraus tulisi edun piiriin.

Urheilusta saatujen tulojen erityispiirteet huomioidaan tuloverotuksessa mahdollisuudella rahastoida urheilu-uran aikaisia tuloja. Ammattiurheilijat voivat siirtää urheilutulojaan valmennus- tai urheilijarahastoon, jolloin tuloista maksetaan vero vasta urheilu-uran päätyttyä varojen nostovaiheessa. Urheilijarahastoinnin tarkoituksena on tukea urheilu-uran jälkeistä siirtymävaihetta.

Verotuksen keinot liikunnan lisäämiseen ovat rajalliset ja uusia verotuksellisia keinoja tulisi selvityksen mukaan ottaa käyttöön vain, jos niillä voidaan osoittaa olevan vaikutusta liikunnan lisääntymiseen.

Selvitykset toimivat pohjana hallituksen päätöksenteolle. Hallitus linjaa mahdollisista jatkotoimista myöhemmin.

Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Timo Annala, puh. 02955 30318, timo.annala(at)gov.fi

]]>

YK-maatalousrahaston pääjohtaja ja ministeri Essayah keskustelivat Helsingissä

maa- ja metsätalousministeriö — Wed, 17 Jun 2026 13:14:00 GMT

Essayah toi esiin suomalaisia innovaatioita esimerkiksi maito- ja vesialalla. Suomella on tarjota tunnustettua osaamista ja kaupallisia sovellutuksia, joita on mahdollista hyödyntää IFAD:n hankkeissa. Myös kouluruoka on Suomelle tärkeä innovaatio, jossa on tärkeää panostaa paikalliseen talouteen.

Essayah oli tyytyväinen keskusteluihin. ”Globaalin ruokaturvatilanteen kehitys on huolestuttavaa, siksi IFAD:n työ, jolla autetaan maaseudun pientuottajia investoimaan taloutensa kehittämiseen on erityisen tärkeää. Suomessa on hyviä esimerkkejä ruokajärjestelmän innovaatioista, käytännön ratkaisuissa ja teknologioissa olisi potentiaalia hyödynnettäväksi myös IFAD:n hankkeissa”, Essayah totesi.

IFAD on ainoa kansainvälinen rahoituslaitos, joka keskittyy yksinomaan maaseudun kehitykseen ja ainoa kansainvälisen luottoluokituksen saanut YK-järjestö. IFADin toiminta on tehokasta: järjestön toiminnan kautta yksi dollari on keskimäärin vivuttanut kuusi dollaria investointeja maatasolla.

Lisätietoja:
Ministerin erityisavustaja Iina Mattila p. 050 473 6221
Yksikön päällikkö Aulikki Hulmi p. +358504750066

]]>

Uusi metsäkatoasetusta koskeva lakiesitys lausunnolla 10.8.2026 saakka

maa- ja metsätalousministeriö — Wed, 17 Jun 2026 13:13:00 GMT

Euroopan unionin metsäkatoasetukseen tehtyjen muutosten vuoksi hallitus peruutti 4.6.2026 eduskunnalle aiemmin antamansa esityksen metsäkatolainsäädännöstä ja päätti valmistella asiasta uuden esityksen. Nyt lausuntokierrokselle lähetetty esitysluonnos pohjautuu aiempaan hallituksen esitykseen, mutta sitä on päivitetty vastaamaan EU-sääntelyyn tehtyjä muutoksia.

Esitysluonnokseen tehdyt muutokset koskevat esimerkiksi toimitusketjun eri vaiheissa toimivien tahojen vastuita. Luonnokseen on lisätty viittaukset toimitusketjussa alempana sijaitseviin toimijoihin sekä alkutuotannon mikro- tai pientoimijoihin. Samalla luonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi Ruokavirastolle velvollisuus asettaa toimijakohtaiset tiedot saataville EUDR-tietojärjestelmässä alkutuotannon mikro- tai pientoimijoiden eli nautatilallisten puolesta. Tämä mahdollistaa metsäkatoasetukseen sisältyvien yksinkertaistusten hyödyntämisen nautasektorin toimeenpanossa kansallisten järjestelmien avulla. Lisäksi tarkastusten toimeenpanoa ja toimivaltaisen viranomaisen eli Ruokaviraston velvoitteita koskevaa sääntelyä on täsmennetty.

Lausuntokierroksen tavoitteena on saada näkemyksiä erityisesti lakiehdotuksiin tehdyistä uusista muutoksista ja täydennyksistä. Muutosesitykset on yksilöity lausuntomateriaalissa, jotta lausunnonantajien on helpompi arvioida uuden sääntelyn vaikutuksia. Näkemyksiä voi kuitenkin esittää myös muusta esitysluonnoksesta.

Taustalla asetusmuutokset ja komission ohjeistukset

Keskeinen syy nyt ehdotettaville muutoksille on joulukuussa 2025 hyväksytty EU:n metsäkatoasetuksen muutosasetus, joka on edellyttänyt tarkistuksia myös kansallisen lain sisältöön ja perusteluihin. Muutoksilla tarkennettiin ja osin kevennettiin toimijoiden velvollisuuksia, erityisesti alkutuotannon mikro- tai pientoimijoiden velvoitteita sekä täsmennettiin toimitusketjun eri tahoihin kohdistuvia vaatimuksia.

Asetusmuutokset sekä komission toukokuussa 2026 julkaisemat päivitetyt ohjeistukset vaikuttavat merkittävästi siihen, miten kansallinen täydentävä sääntely on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Uudessa hallituksen esityksessä on otettu huomioon myös muut EU-oikeudesta johtuvat muutostarpeet, mukaan lukien ympäristörikosdirektiivin täytäntöönpanoon liittyvät kysymykset siltä osin kuin ne koskevat metsäkatoasetuksen kansallista sääntelyä.

Lausuntokierroksen jälkeen esitys viimeistellään. Tavoitteena on antaa esitys eduskunnalle siten, että kansallinen lainsäädäntö on voimassa, kun EU:n metsäkatoasetuksen soveltaminen alkaa 30.12.2026.

EU:n metsäkatoasetus tuli voimaan 29.6.2023 ja meneillään on siirtymäaika ennen asetuksen soveltamisen alkamista. Asetuksella pyritään minimoimaan EU:n osuus maailmanlaajuiseen metsäkatoon ja metsien tilan heikentymiseen.

Asetus koskee seitsemää hyödykettä – soijaa, öljypalmua, kahvia, kaakaota, kumia, nautakarjaa ja puuta – sekä näitä sisältäviä tai näistä valmistettuja tuotteita. Asetuksen piirissä olevien tuotteiden saattaminen markkinoille tai asettaminen saataville markkinoilla edellyttää, että niiden tuotanto ei ole aiheuttanut asetuksen mukaista metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä.

Lausuntopyyntö: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi

Lisätietoja:

Erno Järvinen
metsäneuvos, metsäbiotalousyksikön päällikkö, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
+358 29 5162150

Viktor Harvio
erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
+358 295 162 040

Heidi Alatalo
neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
+358 29 5162089

Joona Huhtakangas
hallitussihteeri, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
+358 295 162 044

]]>

Valtiovarainministeriö selvitti voimaloiden kiinteistöverotusta

valtiovarainministeriö — Wed, 17 Jun 2026 12:51:00 GMT

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyy useita verotukseen liittyviä selvitystehtäviä. Selvitysten virkavalmistelusta vastaa valtiovarainministeriön vero-osasto. Niiden valmistelussa on kuultu keskeisiä sidosryhmiä.

Toimenpiteet edellyttäisivät yhteensovittamista Euroopan unionin valtiontukisääntelyn kanssa

 Voimalaitosten verotukseen vaikuttavat voimalan koko ja sovellettava veroprosentti, jälleenhankinta-arvoon perustuva verotusarvo sekä se, kuinka suuri osa voimalasta katsotaan veronalaisiksi rakennelmiksi. Veronalaisten rakennelmien jälleenhankinta-arvo on 75 prosenttia kiinteistöveron alaisista rakennuskustannuksista.

Teollisen mittakaavan aurinkovoimapuistojen rakennelmien arvostamisen muuttaminen edullisemmaksi verrattuna maatuulivoimaloihin sisältäisi lähtökohtaisesti Euroopan unionin valtiontukisääntelyn kannalta ongelmallisia piirteitä. Merituulivoimaloiden varovaisuusalennuksen korottamisesta ei suoraan voi johtaa perustetta arvostamisen muuttamiseen, vaan aurinkovoimaloiden ominaispiirteistä käsin tulisi pystyä osoittamaan, että ne järjestelmällisesti arvostetaan nykyisin käypää arvoa korkeampaan arvoon.

Uusien vesivoimaloiden veroprosentin keventämiseen liittyy merkittävä riski kielletystä valtiontuesta. Pumppuvoimaloiden veroprosentin keventäminen ei ole perusteltua kiinteistöverojärjestelmän ja valtiontukisääntelyn kannalta.

Selvitykset toimivat pohjana hallituksen päätöksenteolle. Hallitus linjaa mahdollisista jatkotoimista myöhemmin.

Lisätietoja: 
Erityisasiantuntija, Esa-Pekka Saari puh.029 55 30032, email: esa-pekka.saari(at)gov.fi

]]>

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja alueidenkäyttöasetuksesta

ympäristöministeriö — Wed, 17 Jun 2026 12:30:00 GMT

Alueidenkäyttöasetuksessa annettaisiin uuden alueidenkäyttölain nojalla tarkempia säännöksiä kaavojen viranomaisneuvotteluista ja kaavaselostuksista sekä hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista kaavoituksen yhteydessä.

Alueidenkäyttöasetuksen säätämisen yhteydessä voimassa olevasta maankäyttö- ja rakennusasetusta kumottaisiin kaavoitusta ja muuta alueidenkäyttöä koskevat säännökset.

Ehdotetut alueidenkäyttöasetuksen säännökset vastaisivat pääosin voimassa olevan maankäyttö- ja rakennusasetuksen vastaavia säännöksiä. Säännöksiä olisi kuitenkin huomattavasti vähemmän, koska uuden alueidenkäyttölain säätämisen yhteydessä suurin osa maankäyttö- ja rakennusasetuksessa olevasta alueidenkäyttöä koskevasta sääntelystä siirrettäisiin alueidenkäyttölakiin.

Alueidenkäyttöasetuksen on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan uuden alueidenkäyttölain kanssa. Asetuksen vaikutukset on arvioitu osana alueidenkäyttölain hallituksen esitystä.

Lausuntopyyntö: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi alueidenkäytöstä (lausuntopalvelu.fi)

Lisätietoja

Mirkka Saarela (tavoitettavissa 26.6. asti ja 3.8. alkaen)
Lainsäädäntöneuvos
puh. 0295 250 365
etunimi.sukunimi @gov.fi

Maija Neva (tavoitettavissa 26.6. asti ja 10.8. alkaen)
Lainsäädäntöneuvos
puh. 0295 250 280
etunimi.sukunimi @gov.fi

Antti Irjala (tavoitettavissa 24.7. asti ja 31.8. alkaen)
Ympäristöneuvos
puh. 0295 250 102
etunimi.sukunimi @gov.fi

]]>

Puolustusministeri Antti Häkkänen osallistuu Naton puolustusministerikokoukseen, Naton ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän kokoukseen ja Ukrainan tukiryhmän kokoukseen Brysselissä

puolustusministeriö — Wed, 17 Jun 2026 12:23:00 GMT

”Edessä on tärkeä ja painava kokouspäivä. Naton puolustusministerikokouksen asialistalla ovat muun muassa liittokunnan pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen, puolustusmenotavoitteessa edistyminen, puolustusteollisuuden vauhdittaminen sekä ilma- ja ohjuspuolustuksen kehittäminen”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

”Suomen tavoitteena on edistää päätöksiä, jotka vahvistavat puolustusta, lisäävät suorituskykyä ja parantavat valmiutta Euroopassa. Kaikkien liittolaisten on otettava vakavasti velvollisuutensa yhteiseen puolustukseen panostamisesta”, puolustusministeri Antti Häkkänen jatkaa.

Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän (Ukraine Defense Contact Group, UDCG) kokouksessa aiheina ovat Ukrainan sodan tilanne sekä Ukrainalle annettavan materiaali- ja koulutustuen koordinointi osallistuvien maiden kesken.

”Ukrainan tukeminen vahvistaa koko Euroopan vakautta ja samalla Suomen omaa turvallisuutta”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Puolustusministeri Häkkänen osallistuu myös Naton ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän (Nuclear Planning Group) kokoukseen. Suunnitteluryhmä on ylin Naton ydinpelotteesta linjaava elin.

”Agendalla ovat ajankohtaiset Naton ydinpelotteeseen liittyvät asiat”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Lisäksi ministeri Häkkänen tapaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustusministereitä NB8-kokouksessa.

Lisätietoa Naton puolustusministerikokouksesta erityisasiantuntija Meiju Keksi, puh. +358 295 140 025, Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän kokouksesta erityisasiantuntija Esko Salminen, puh. +358 295 140 094. Ministerille osoitetut haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 415 444 967.

]]>

Oikeusministeriö pyytää lausuntoja perustuslaissa säädetyn vaalipiirien enimmäis- ja vähimmäismäärän muuttamiseksi

oikeusministeriö — Wed, 17 Jun 2026 12:17:00 GMT

Esityksessä ehdotetaan, että vaalipiirejä olisi jatkossa vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslain edellyttämä vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärä on 12–18. Ahvenanmaan maakunta muodostaisi myös jatkossa oman vaalipiirin yhden edustajan valitsemista varten.

Vaalipiirejä on Manner-Suomessa nykyisin kaksitoista eli perustuslain edellyttämä vähimmäismäärä. Toteutuessaan ehdotettava perustuslain muutos antaisi mahdollisuuden tarkastella vaalipiirijaon kokonaisuutta nykyistä laajemmin. Samalla otettaisiin huomioon sekä suhteellisen vaalitavan mahdollisimman tasainen toteutuminen koko Manner-Suomessa ja toisaalta eduskunnan alueellinen edustavuus.

Ehdotuksen toteutuminen ei johtaisi väistämättömästi vaalipiirijaon muutoksiin, mutta se mahdollistaisi tulevaisuudessa esimerkiksi joidenkin vaalipiirien yhdistämisen ilman, että jokin toinen vaalipiiri olisi jaettava.

Tullakseen voimaan perustuslain muutos tarvitsee sekä nykyisen että seuraavan eduskunnan hyväksynnän. Seuraavan eduskunnan tulee hyväksyä muutos 2/3 enemmistöllä.

Hallituksen esitys on valmisteltu oikeusministeriössä sen jälkeen, kun parlamentaarisen vaalialuetyöryhmän esityksen edistämiselle ei parlamentaarisessa ohjausryhmässä saavutettu riittävää yksimielisyyttä. Hallituksen esityksestä on keskusteltu kaikkien eduskuntapuolueiden puoluesihteereiden kanssa.

Luonnoksesta hallituksen esitykseen voi antaa lausunnon 12. elokuuta saakka. Ruotsinkielinen käännös luonnoksesta toimitetaan lausuntopalveluun myöhemmin sen valmistuttua ja siitä voi antaa lausunnon ruotsiksi 21. elokuuta saakka.

Lausuntopalvelu.fi

Lisätiedot:
valtiosihteeri Teija Makkonen, p. 0295 150 251, etunimi.sukunimi@gov.fi
asiantuntija Tuomas Rekola, p. 0295 150 195, etunimi.sukunimi@gov.fi (28.7.2026 saakka, poissa 17.-18.6.2026)
yksikön päällikkö Niklas Wilhelmsson, p. 0295 150 041, etunimi.sukunimi@gov.fi (10.7.2026 saakka)

]]>

Ehdotus ensi vuoden veroperusteista ja tuloverolain muutoksista lausunnolle

valtiovarainministeriö — Wed, 17 Jun 2026 12:13:00 GMT

Ansiotuloveroperusteisiin tehtäisiin indeksitarkistus 3,2 prosenttiyksikön ansiotasoindeksin mukaisesti nostamalla tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä muuttamalla työtulovähennystä ja perusvähennystä. Pieni- ja keskituloisten työn verotusta kevennettäisiin muuttamalla työtulovähennystä.

Työsuhdeoptioiden verotusta muutettaisiin siten, että työntekijän saadessa tai hankkiessa työsuhdeoption perusteella listaamattoman yhtiön osakkeita, voisi edusta maksettavaksi määrättävän ansiotuloveron tietyin ehdoin maksaa vasta silloin, kun osakkeet luovutetaan. Ehdotus siten siirtäisi veronmaksuvelvollisuuden kokonaisuudessaan osakkeiden luovutusvuoden verotukseen. Verolle ei määrättäisi lykkäyksen ajalta korkoa.

Henkilöstöantien verotusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös tytäryhtiöiden henkilöstölle voitaisiin tarjota konsernin emoyhtiön osakkeita. Henkilöstöanti on nykyisin sidottu työntekijän oman työnantajayhtiön osakkeisiin.

Lastensuojelulain mukaiset taloudelliset tuet ja edut säädettäisiin verovapaiksi sosiaalietuuksiksi. Lisäksi juomapakkausten panteista saatu tulo ehdotetaan säädettäväksi verovapaaksi tuloksi.

Yrittäjävähennystä korotettaisiin puolella prosenttiyksiköllä 5,5 prosenttiin. Korkovähennysrajoitus ulotettaisiin myös yhteisetuuksiin.

Ehdotukset perustuvat hallitusohjelmaan sekä kevään kehysriihen ja syksyn budjettiriihen päätöksiin. Muutosten tavoitteena on vahvistaa kotitalouksien ostovoimaa, parantaa työnteon kannustimia ja tukea talouskasvua työn verotusta keventämällä. Lisäksi tavoitteena on parantaa suomalaisten kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa.

Lausuntokierros alkaa

Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Lausuntoja voi antaa lausuntopalvelussa 12. elokuuta saakka.

Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2027 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Timo Annala, puh. 02955 30318, timo.annala(at)gov.fi

]]>

Työryhmä ehdottaa alueellisen varautumisen yhteistyön ja tilannekuvatoiminnan kehittämistä

sisäministeriö — Wed, 17 Jun 2026 12:00:00 GMT

Virkatyöryhmän ehdotusten lähtökohtana on säilyttää hyvin toimivat käytännöt ja huomioida alueelliset erityispiirteet, mutta yhdenmukaistaa toimintaa ja vahvistaa yhteistyötä varautumisessa.

- Alueellisten toimijoiden tehokas ja toimiva yhteistyö on keskeinen ja tärkeä osa yhteiskunnan varautumista. Vahvistamme pitkäjänteisesti kansallista varautumista kaikilla sektoreilla, sanoi sisäministeri Mari Rantanen luovutustilaisuudessa.

- Selkeä tiedonkulku, yhteinen tilannekuva ja yhteiset rakenteet valtakunnallisen ja paikallisen tason välillä ovat erittäin tärkeä osa kokonaisvarautumista. Kunnat ja alueet vastaavat monista arjen tärkeistä palveluista ja infrastruktuurista, ja pidän erittäin tärkeänä, että niiden työ kytketään yhä tehokkaammin mukaan yhteistyörakenteisiin, sanoi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Tietoa kerättiin selvitystyössä muun muassa kyselyllä alueellisen varautumisen toimijoille, haastatteluilla ja työpajoissa. Raportti oli lausuntokierroksella syys-marraskuussa 2025.

Työryhmän raportti toimii tietopohjana. Työryhmän työn perusteella tullaan esittämään muutettavaksi valtioneuvoston asetusta Lupa ja valvontavirastosta (896/2025) 5 §:ä. Muutoksella täsmennettäisiin alueellisten valmiustoimikuntien vähimmäiskokoonpanoa. Mahdollisista muista jatkotoimenpiteistä linjataan erikseen.

Työryhmä kehittäisi yhteistyörakenteita ja ohjausta

Työryhmä kehittäisi alueellisen varautumisen yhteistyörakenteita ja ohjausta. Alueellisen varautumisen ohjausta kehitettäisiin valtioneuvostotasoisessa yhteistyössä.

Lisäksi työryhmä ehdottaa, että jokaisessa maakunnassa olisi maakunnallisen varautumisen yhteistyöryhmä, joka yhteensovittaisi eri toimijoiden varautumista. Asettajana voisi toimia Lupa- ja valvontavirasto, jonka lakisääteisiin tehtäviin varautumisen alueellisen yhteistyön järjestäminen kuuluu. Raportti toteaa, että kuntien selkeä integrointi yhteistyörakenteisiin on niin ikään tärkeää.

Kansallinen ja alueelliset riskiarviot keskeinen osa varautumista

Raportti painottaa kansallisten ja alueellisten riskiarvioiden keskeisten merkitystä varautumisen suunnittelussa, ohjauksessa ja harjoitustoiminnan järjestämisessä. Riskiarviot ovat sisäministeriön johdolla säännöllisesti valmisteltavia eri toimijoiden yhteisiä arvioita uhista ja häiriötilanteista, joilla olisi vaikutus yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin.

Lisäksi ehdotetaan, että alueellista varautumisen tilannekuvaa kehitetään entistä kattavammaksi. Ensivaiheessa vahvistettaisiin säännöllistä tiedonkeruuta ja analysointia varautumisen tilasta.

Raportti on julkaistu hankeikkunassa, ja se julkaistaan myöhemmin valtioneuvoston julkaisusarjassa.

Lisätietoja:
Varautumisjohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja Jussi Korhonen, etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 0295 488 289 (sisäministeriö)
Neuvotteleva virkamies Ville Autero, p. 0295 488 427, etunimi.sukunimi@gov.fi (sisäministeriö)
Neuvotteleva virkamies Virpi Mustonen, p. 0295 530 052, etunimi.sukunimi@gov.fi (valtiovarainministeriö)
Finanssineuvos Teemu Eriksson, p. 0295 530 177, etunimi.sukunimi@gov.fi (valtiovarainministeriö)

]]>

Hyödyllisyysmallioikeuden muutoksen yritysvaikutuksia tulee tarkentaa

valtioneuvoston viestintäosasto — Wed, 17 Jun 2026 10:32:00 GMT

Lakiesityksen mukaan hyödyllisyysmallilla suojattavalta keksinnöltä edellytettäisiin jatkossa samaa keksinnöllisyyden tasoa kuin patentilla suojattavalta keksinnöltä. Ehdotettu muutos tarkoittaisi sitä, että hyödyllisyysmallisuojaa voisivat saada vain sellaiset keksinnöt, jotka täyttävät patentoitavuuden edellytykset. Ehdotuksen tavoitteena on vähentää nykyisen lain soveltamiseen liittyviä tulkintaongelmia ja parantaa sääntelyn ennakoitavuutta.

Arviointineuvosto katsoo, että lakiesityksessä on kuvattu patentin ja hyödyllisyysmallin keskeiset erot. Lisäksi hyödyllisyysmallin keksinnöllisyysvaatimuksen ongelmia on käsitelty selkeästi. Esityksen mukaan hyödyllisyysmalli on tarkoitettu pienemmän kehitysaskeleen keksinnöille.

Esitystä voisi kuitenkin havainnollistaa konkreettisilla esimerkeillä patentin ja hyödyllisyysmallin eroista. Tämä auttaisi aiheeseen vähemmän perehtyneitä lukijoita hahmottamaan, millaisiin keksintöihin haetaan hyödyllisyysmallia ja millaisiin patenttia. Lisäksi olisi hyödyllistä tarkastella, mille toimialoille ja millaisille toimijoille hyödyllisyysmallit tyypillisesti keskittyvät ja poikkeavatko nämä toimialat ja toimijat patenttien haltijoista.

Arviointineuvosto katsoo, että yritysvaikutuksia on käsitelty pääosin hyvin. Vaikutusarviossa on hyödynnetty tutkimustietoa ja ulkomaiden kokemuksia. Arvion perusteella saa käsityksen siitä, että hyödyllisyysmallijärjestelmällä ei ole kovin suurta merkitystä yritysten innovaatiotoiminnan kannusteena.

Arviointineuvosto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että vaikutuksia pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä yksittäisiin keksijöihin ei ole juuri tarkasteltu. Kyse on toimijoista, joiden keksinnöt eivät jatkossa välttämättä täyttäisi keksinnöllisyysvaatimusta. Immateriaalioikeuksilla voidaan katsoa olevan kaupallista-arvoa sen haltijalle. Vaikutuksia näiden toimijoiden näkökulmasta tulisi kuvata tarkemmin.

Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on annettu hallituksen esitysluonnoksesta laiksi hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta (hankenumero: TEM113:00/2025), jonka työ- ja elinkeinoministeriö toimitti arviointineuvoston käyttöön sähköpostitse 4.6.2026. Lausunto on julkinen.

Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos täyttää hyvin lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen vaatimukset. Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen esitysluonnosta täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

Lisätietoja: johtava asiantuntija Annika Collin, lainsäädännön arviointineuvoston sihteeristö, p. 0295 160 589 ja arviointineuvos Meri Virolainen, lainsäädännön arviointineuvoston pääsihteeri, p. 0295 160 202

Lainsäädännön arviointineuvosto on itsenäinen ja riippumaton toimielin, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esitysten luonnoksista ja niiden vaikutusarvioinneista.

]]>

Turvepellot, kuivikkeet, kasvualustat, peltoihin liittyvä tutkimustieto sekä nuoret ja maaseutu MMM:n teemoja Farmarissa

maa- ja metsätalousministeriö — Wed, 17 Jun 2026 08:55:00 GMT

Osastomme yhtenä teemana on Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen hallinnoima Kasvualusta- ja kuiviketuotannon kehittämisohjelma sekä Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma. Asiantuntijamme kertovat ohjelmien rahoitusmahdollisuuksista ja vaikuttavuudesta. Osastolla voi myös tutustua konkreettisesti kotimaisiin kasvualusta- ja kuivikemateriaaleihin sekä kierrätyslannoitevalmisteisiin.

Ministeriö haluaa myös kuulla maaseudulla elävien ja siitä kiinnostuneiden nuorten ajatuksia. Heitä kannustetaan keskusteluun ja mielipiteiden esittämiseen. Torstaina Farmarissa käydään Snellman-lavalla kello 12:45 myös keskustelu nuoret ja maaseudun huominen – kansallinen dialogi.

Kumppanimme Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus tarjoavat tuoretta tutkimustietoa maatalouden käyttöön. Tutustu vaikkapa turvepellon maaprofiiliin, pellon juuristoon sekä ajankohtaiseen kuivuustilanteeseen.

Luken pisteellä yleisö pääsee tutustumaan muun muassa peltojen maaperän seurannan sovelluksiin, kierrätysravinteisiin, Taloustohtoriin ja tilastopalveluiden tarjontaan.

Syken pisteellä kerrotaan, millainen on luontoa elvyttävä ja vesistöjä suojeleva ruokajärjestelmä. Tutkijat kertovat ilmastonmuutoksen myötä pahenevasta kuivuudesta ja viljelijöiden mahdollisuuksista varautua.

Maanmittauslaitos kertoo tilusjärjestelyistä tehokkuuden aikaansaajana sekä laajempien ilmasto- ja ympäristötoimien mahdollistajana.

Vastaamalla viljelijä- tai nuorisokyselyymme voittaa herkullisen paikallisen tuliaisen kotiin vietäväksi.
Kansallisen ruokastrategian innoittamana osastolla on luvassa perjantaina tietoiskuja ruokakulttuurimme ainutlaatuisista yrteistä ja vinkkejä niiden käytöstä.

MMM:n ja kumppaneiden yhteisosasto sijaitsee Farmari-hallissa päälavan vieressä. Kohokohtia päälavan ja Snellman-lavan ohjelmasta (mukana hallinnonalamme edustajia):

To 11.45: Ministeri Sari Essayah ja MTK:n pj Tero Hemmilä keskustelevat huoltovarmuudesta, vastuullisuudesta ja kannattavuudesta

To 12.45: Nuorten ja maaseudun huominen – kansallinen dialogi (Snellman-lava)

To 13.00: Paneeli: Mitä tehdä turvepelloille? Mukana keskustelussa mm. Luken erikoistutkija Maarit Liimatainen ja Elinvoimakeskusten ilmastoyksikön ilmastoasiantuntija Antti Miettinen.

To 13.30: Mitä tarkoittaa onnellisen ruuan maa. Erityisasiantuntija Elina Ovaskainen, MMM

To 14.30 Paneeli: Mitä uusi CAP ja NRP-kumppanuus tuovat? Mm. maatal.neuvos Ahti Hirvonen, MMM

To 15.00: Paneeli: Ruokavienti, Suomen maatalouden pelastaja? Mm. valtiosihteeri Päivi Nerg, MMM

Pe klo 10.30: Paneelikeskustelu Nuori viljelijä -tutkimuksesta. Mukana Pekka Pesonen, MMM ja Sami Iltanen, Pro Agria ja maanviljelijä Olli Isokääntä.

Pe 13.30: Suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus. Kansliapäällikkö Pekka Pesonen, MMM ja johtaja Johan Åberg, MTK.

Pe 13.45: Metsän ajankohtaiset näkymät. Metsäneuvos Erno Järvinen, MMM (Snellman-lava)

Pe 16.00 Tilusjärjestelyt tehokkuuden aikaansaajina. Tilusjärjestelypäällikkö Visa Korhonen, MML

Katso koko ohjelmamme tästä.

Lisätietoja:

Viestintäasiantuntija Pekka Väisänen, maa- ja metsätalousministeriö p. 050 4710904, etunimi.sukunimi@gov.fi
Ilmastoasiantuntija Antti Miettinen, Elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö p. 050 46 83 771, etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi
Rahoitusasiantuntija Anja Norja Etelä-Pohjanmaan Elinvoimakeskus p. 0295 027 587, etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi
Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus, p. 0295 326 778, etunimi.sukunimi@luke.fi
Johtava tutkija Tuomas Mattila, Suomen ympäristökeskus p. 029 525 1415, etunimi.sukunimi@syke.fi
Tilusjärjestelypäällikkö Visa Korhonen, Maanmittauslaitos, p. 040 069 4373, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

]]>

Viestintäverkkojen kokonaiskuva valmistunut: Laadukkaat yhteydet turvallisuuden ja kasvun perustana

liikenne- ja viestintäministeriö — Wed, 17 Jun 2026 08:13:00 GMT

Turvallisuus- ja kasvutavoitteita ei voida erottaa toisistaan. Viestintäverkkoinfrastruktuuri on samanaikaisesti yhteiskunnan turvallisuuden ja toimintakyvyn perusta sekä digitaalisen talouden kasvualusta.

Näin todetaan Turvallisuutta ja uutta talouskasvua tietoverkoista eli TUUTTI-hankkeen ensimmäisen vaiheen raportissa, joka julkaistiin 17.6.2026. Siinä luodaan kokonaistilannekuva viestintäverkoista, markkinoista ja palveluista. Kokonaistilannekuvan perusteella raportissa esitetään kehityssuunnat ja näkymä sellaisiin keskeisiin päätösajankohtiin, joilla on pitkä vaikutus viestintäverkkojen investointeihin, turvallisuuteen ja kehityspolkuun.

Viestintäverkkoihin liittyvät valinnat vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, ja siksi tarvitaan ennakoivaa valmistelua ja toimintaympäristön jatkuvaa seurantaa. TUUTTI-raportin arvioita voidaan hyödyntää esimerkiksi EU-vaikuttamistyössä ja säädösvalmistelussa.

Ministeri Ranne: Ainutlaatuinen kokonaiskuva viestintäverkoista

- Olemme kansainvälisestikin merkittävän hankkeen äärellä, sillä muissa EU-maissa ei ole laadittu vastaavaa raporttia. TUUTTI-raportti antaa kattavan kokonaiskuvan Suomen viestintäverkkojen nykytilasta. Tämän tiedon avulla Suomessa voidaan kehittää verkkoja niin, että arjen digitaaliset palvelut toimivat paremmin ja yhteiskunnan turvallisuus vahvistuu, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Keskeisissä havainnoissa nousevat esiin resilienssi, yhteentoimivuus, riippuvuudet ja valmistelun oikea-aikaisuus

Suomen viestintäverkkoinfrastruktuuri muodostuu toisiaan täydentävistä kiinteistä verkoista, matkaviestinverkoista ja satelliittiyhteyksistä. Käyttäjän näkökulmasta ratkaisevaa on yhteyden luotettavuus, palvelun laatu, kohtuuhintaisuus ja toimivat vaihtoehdot häiriötilanteissa.

Viestintäverkoilla ja niiden päälle rakentuvilla palveluilla on kaksikäyttöinen luonne ja ne voivat palvella yhtä aikaa sekä siviili- että turvallisuustarpeita.

Suomen lähtökohdat ovat monilta osin vahvat. Suomessa on kattava viestintäverkko ja osaamista. Kehitystarpeita on kuitenkin yhteyksien alueellisessa saatavuudessa, uusien palvelujen laajemmassa käyttöönotossa sekä osaamisen riittävyydessä.

TUUTTI-raportissa nostetaan esiin seuraavat keskeiset havainnot:

Resilienssi eli häiriönsieto- ja palautumiskyky on kasvun ehto. Luotettavat yhteydet sekä toimintavarmat ja kilpaillut digitaaliset palvelut tukevat investointeja, tuottavuutta ja kriittisten palvelujen jatkuvuutta.
Riippuvuudet ovat yhä useammin ketjuja, eivät yksittäisiä osia. Verkot, energia, pilvi- ja laskentapalvelut, toimitusketjut, toimittajat ja osaaminen vaikuttavat toisiinsa.
Investointien vaikutukset syntyvät vasta, kun yhteydet, data, laskenta ja rajapinnat muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden, joilla on selkeä käyttötarkoitus ja joka tuottaa arvoa loppukäyttäjälle tai asiakkaalle.
Turvallisuus- ja kasvutavoitteita ei voida erottaa toisistaan. Samoissa ratkaisuissa joudutaan sovittamaan yhteen varautuminen, kustannukset ja toteutettavuus. Toimintavarmat ja laadukkaat viestintäyhteydet ovat olennainen osa kokonaisturvallisuuden ja kilpailukyvyn kehittämistä. Kuluttajat, yritykset ja viranomaiset ovat niistä yhä riippuvaisempia digitalisoituvassa maailmassa.
Digitaalinen ja teknologinen suvereniteetti ohjaa kriittisten riippuvuuksien hallintaa. Tällä tarkoitetaan sitä, että säilytetään päätös- ja toimintakyky hallitsemalla kriittisiä digitaalisia riippuvuuksia ja turvaamalla ratkaisujen yhteentoimivuus ja vaihdettavuus. Kyse ei ole omavaraisuudesta kaikessa, vaan siitä, että kriittiset riippuvuudet tunnistetaan, lukkiutumisriskejä vähennetään ja vaihtoehtoja varmistetaan silloin, kun vaikutukset turvallisuudelle tai kasvulle ovat suurimmat.
Valmistelun oikea-aikaisuus korostuu. Osa päätöksistä voi vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen ja niiden valmistelu edellyttää ennakointia nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Oikea-aikainen valmistelu on tärkeää muun muassa investointien ennakoitavuudelle ja uusien ratkaisujen käyttöönotolle.

Markkinaehtoisuutta ja avointa kilpailua esitetään jatkovalmistelun pohjaksi

TUUTTI-raportissa esitetään, että jatkovalmistelun lähtökohtana olisi se, että viestintäverkkoinfrastruktuuri kehittyy ensisijaisesti markkinaehtoisten investointien ja avoimen kilpailun pohjalta. Viranomaisten rooli olisi varmistaa ennakoitava toimintaympäristö sekä turvallisuuden, varautumisen ja toimivien markkinaedellytysten kannalta tarvittavat reunaehdot.

Raportissa esitetään, että jatkotyössä priorisoitaisiin varautumisen ja kriittisten riippuvuuksien hallintaa, verkkojen, datan ja laskennan yhteiskehitystä, investointien ennakoitavuutta ja toteuttamisen edellytyksiä sekä osaamisen ja toimeenpanokyvyn vahvistamista.

Raportissa on tunnistettu myös neljä lyhyen aikavälin toimenpidekokonaisuutta. Näitä ovat viestinnän peruspalvelujen ja viimesijaisen turvaverkon tarkastelu, matkaviestinverkkojen vuosina 2029 ja 2033 päättyvien toimilupakokonaisuuksien valmistelu, kiinteiden viestintäverkkojen rakentamisen tilannekuva sekä kansallisen EU- ja standardointivaikuttamisen vahvistaminen viestintäverkkojen yhteentoimivuuden turvaamiseksi teknologisessa murroksessa.

Mitä seuraavaksi?

Raportissa tunnistettuja lyhyen aikavälin toimenpiteitä viedään eteenpäin syksyn 2026 aikana osana liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan käynnissä olevaa valmistelua ja erillisiä hankkeita. Samalla arvioidaan, mitä havaintoja ja tarpeita ensimmäisen vaiheen työstä nousee jatkovalmisteluun.

Lisätietoja

johtava asiantuntija Kristiina Lappalainen, p. 0295 342 004, kristiina.lappalainen@gov.fi

]]>

Kyläkauppatukea myönnettiin 131 kaupalle

maa- ja metsätalousministeriö — Wed, 17 Jun 2026 08:11:00 GMT

Kyläkauppatukeen varattu määräraha 1,35 miljoonaa euroa jaetaan tukea saaneiden kyläkauppojen kesken. Tuki on 11 400 euroa kyläkauppaa kohden. Tavoitteena on maksaa tuki saajille kesäkuun aikana.

Tuella on suuri merkitys monelle pienelle kaupalle

”Olen tyytyväinen, että kyläkauppojen merkityksellistä työtä voidaan edelleen tukea”, toteaa maa- ja
metsätalousministeri Sari Essayah.

”Kyläkauppojen tarjoamat palvelut vahvistavat maaseudun elinvoimaisuutta ja helpottavat arkea vähentämällä tarvetta liikkua suurempiin taajamiin. Jokainen kauppa on kylänsä keskus ja paikallisten tuotteiden helposti saavutettava myyntipaikka. Me kaikki voimme auttaa kyläkauppoja jatkamaan toimintaansa käyttämällä niiden tarjoamia lähipalveluita. Kyläkauppojen merkittävä rooli ja niiden tukemisen tärkeys on tunnistettu myös hallituksen eduskunnalle antamassa maaseutupoliittisessa selonteossa”, sanoo Essayah.

Kyläkauppatuen tarkoitus on edistää maaseudun palveluiden saatavuutta. Kyläkaupat ovat tärkeitä sekä maaseudulla vakituisesti asuville että mökkeilijöille ja muille matkailijoille. Ne tarjoavat päivittäistavaroiden lisäksi esimerkiksi käteisnosto-, posti- ja apteekkipalveluita.

Kauppias voi käyttää kyläkauppatukea esimerkiksi kauppansa palveluvalikoiman ylläpitämiseen ja monipuolistamiseen. Tuen ehtona on, että kyläkauppa toimittaa jälkikäteen selvityksen tuen käyttämisestä.

Lisätietoja:

Marjo Anttoora, ministerin erityisavustaja, p. 029 516 2176, etunimi.sukunimi@gov.fi
Auli Sihvola, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2442,
etunimi.sukunimi@gov.fi

Lisätietoja myönnetyistä kyläkauppatuista:
Tommi Alanko, erityisasiantuntija, Ruokavirasto, p. 040 679 0940, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

]]>

EU-ministerivaliokunta linjasi kantoja Eurooppa-neuvostoon

valtioneuvoston viestintäosasto — Wed, 17 Jun 2026 07:55:00 GMT

Eurooppa-neuvoston asialistalla 18.–19. kesäkuuta Brysselissä ovat Ukraina, Lähi-itä, monivuotinen rahoituskehys 2028–2034, kilpailukyky ja globaalit taloushaasteet, Euroopan puolustus ja turvallisuus, muuttoliike, laittomat huumausaineet ja laajentuminen.

Ukrainan osalta Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa vahvaa ja yhtenäistä vastaamista Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen. Suomi tukee EU:n pyrkimyksiä heikentää Venäjän kykyä jatkaa sotatoimiaan. Ukrainan ja myös Moldovan EU-jäsenyysneuvotteluissa Suomi tavoittelee jäljellä olevien neuvotteluklusterien avaamista mahdollisimman pian.

Osana kansainvälistä yhteisöä Suomi jatkaa ponnisteluja Lähi-idän vakauden lisäämiseksi ja samalla laajempien kansainvälisten jännitteiden purkamiseksi. Suomi korostaa, että kestävät ratkaisut löytyvät diplomatian, neuvottelujen ja kansainvälisen oikeuden kautta. Siviilejä ja siviili-infrastruktuuria on suojeltava kaikissa tilanteissa.

EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 osalta Suomi katsoo, että EU-puheenjohtajamaa Kyproksen ehdottama rahoituksen kokonaistaso on liian korkea. Lisäksi esitetyt vähennykset kohdistuisivat liiaksi EU-rahoituksen uusiin keskeisiin painopisteisiin kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Suomen ainutlaatuiseen asemaan itäisenä ulkorajavaltiona ja samalla EU-budjetin nettomaksajana. Myös pohjoisten harvaan asuttujen alueiden NSPA-erityisrahoitus tulisi turvata jatkossakin.

EU-ministerivaliokunta antoi vahvan tukensa Euroopan rauhanrahaston (European Peace Facility, EPF) hyödyntämiseen Ukrainan tukemiseksi. Käyttö mahdollistuu Unkarin vedettyä pois vastustuksensa. EU:n ulkosuhdehallinto esittää 6,6 miljardin euron rahastoa käytettävän EU:n sotilaalliseen avustusoperaatioon Ukrainassa (EUMAM), yhteishankintoihin Ukrainan asevoimien ja puolustusteollisuuden tukemiseksi sekä takaisinmaksuihin jäsenmaille.

Komission tiedonantoa lannoitteiden toimintasuunnitelmasta EU-ministerivaliokunta pitää tervetulleena. Tiedonannon taustalla on lannoitteiden hintojen nousu ja saatavuuden heikentyminen Euroopassa. Suomi pitää tärkeänä vahvistaa EU:n oman lannoitetuotannon kilpailukykyä, huolehtia tuotteiden kohtuullisista hinnoista sekä purkaa ravinnekierrätyksen esteitä.

EU-ministerivaliokunta täydensi Suomen kantoja yrityskauppavalvonnan uudistamiseen. Komission odotetaan antavan vuoden loppuun mennessä uudet suuntaviivat, joissa määritellään kehys yrityskauppojen arviointiin. Nykyiset suuntaviivat ovat lähes kaksikymmentä vuotta vanhat. Suomi pitää uudistusta tervetulleena.

Lisätietoja: pääministerin EU-asioiden erityisavustaja Elisa Tarkiainen p. 050 595 7751, EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki p. 0295 160 431 ja johtava viestinnän asiantuntija Marko Ruonala p. 050 522 8233, valtioneuvoston kanslia

]]>

Kuusi henkilöä palkittiin hengenpelastusmitalilla

sisäministeriö — Wed, 17 Jun 2026 06:49:00 GMT

Mitalin saajat (suluissa perusteena oleva teko):

Hyötyläinen Vili (vedestä pelastaminen)
Juuri Juuso (vedestä pelastaminen)
Karppinen Marko (vedestä pelastaminen)
Lampela Jari (vedestä pelastaminen)
Ovaskainen Matti (autopalosta pelastaminen)
Rytkönen Tuukka (vedestä pelastaminen)

Hengenpelastusmitalilautakunta käsitteli kaikkiaan 69 ehdotusta, joista se puolsi kuutta esitystä.

Lisätietoja:
hengenpelastusmitalilautakunnan sihteeri, pelastusylitarkastaja Anna Ahola, p. 0295 255 937, anna.ahola@lvv.fi, Lupa- ja valvontavirasto

]]>

Uusi opas ohjeistaa, miten kriittistä infrastruktuuria koskevaa tietoa voidaan jakaa turvallisesti

valtiovarainministeriö — Wed, 17 Jun 2026 06:38:00 GMT

Uusi opas on osa kriittisen infrastruktuurin tietojen avoimuutta selvittävän hallitusohjelmahankkeen työtä. Hankkeen päätavoitteena on ollut tunnistaa kansallisen turvallisuuden kannalta merkitykselliseen kriittiseen infrastruktuuriin liittyvä avoin tieto ja muodostaa ajantasainen tilannekuva tämän tiedon käsittelystä. Hanke on jatkoa paikkatiedon kansalliselle riskiarviolle, joka valmistui toukokuussa 2024.

“Nyt julkaistu opas on tärkeä, sillä se auttaa julkisia ja muita kriittisen infrastruktuurin kannalta keskeisiä toimijoita arvioimaan, kuinka kriittistä infrastruktuuria koskevaa tietoa voidaan jakaa turvallisesti. Kehotan yhteiskunnan eri toimijoita hyödyntämään uutta opasta ja arvioimaan hallinnassaan olevan kriittistä infrastruktuuria koskevan tiedon suojaamistarvetta”, sanoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Opas auttaa kokonaisarvion tekemisessä

Oppaalla on monta käyttötarkoitusta. Sitä voidaan hyödyntää niin yksittäisten tietojen kuin laajojen tietokokonaisuuksien tai tietovarantojen arvioimisessa.

Opas auttaa käyttäjää punnitsemaan muun muassa

liittyykö tieto kriittiseen infrastruktuuriin
missä muodossa tieto on ja missä tieto esiintyy
mitä velvoitteita tiedon jakeluun liittyy
mitä hyötyjä ja riskejä tiedon avoimuuteen liittyy
kuinka tietoa voi suojata lainmukaisin ja oikeasuhtaisin toimenpitein.

Arviointimalli auttaa käyttäjää tekemään tasapainotetun arvion siitä, tuleeko tietoa suojata. Olennaista on, että tiedon avoimuutta rajoittavat toimenpiteet ovat oikeasuhtaisia, lainmukaisia ja tarkoin kohdennettuja, eivätkä heikennä tiedon avoimuudella tavoiteltavia hyötyjä. Opas antaa myös neuvoja siihen, millaisilla toimenpiteillä riskejä voi hallita eri tilanteissa.

Opas ja arviointimalli eivät kuitenkaan tee tulkintaa viranomaisen puolesta, vaan tukevat viranomaisessa tehtävää omaa arviointia ja päätöksentekoa. Kukin viranomainen vastaa itsenäisesti oikeasuhtaisista ja lainmukaisista riskienhallintatoimenpiteistä sekä hallinnassaan olevan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta kokonaisuutena. Opas koskee ensisijaisesti julkisen tiedon teknisiä jakelutapoja silloin, kun tiedon jakelusta ei ole toisin säädetty.

Loppuraportti syksyllä – sisältää toimenpide-ehdotuksia

Hankkeen työ jatkuu edelleen, ja seuraavaksi vuorossa on loppuraportti. Raportti tulee sisältämään toimenpide-ehdotuksia kriittistä infrastruktuuria koskevan tiedon suojaamiseksi, ehdotuksia teemaan liittyvän koordinaation ja yhteistyön parantamiseksi sekä tilannekuvatietoa.

Loppuraportti julkaistaan ensi syksyn aikana.

Lisätietoja:
Työryhmien puheenjohtaja, erityisasiantuntija Olli-Juhani Piri, puh. 0295 530 173, olli-juhani.piri@gov.fi (26.6. asti)
Yksikön päällikkö, lainsäädäntöneuvos Maarit Huotari, puh. 0295 530 518, maarit.huotari(at)gov.fi (20.7. alkaen)

]]>

Suomen järvet ja pohjavedet tilaltaan pääosin hyviä tai erinomaisia, joki- ja rannikkovesien tila heikompi

ympäristöministeriö — Wed, 17 Jun 2026 06:00:00 GMT

Lupa- ja valvontavirasto ja ympäristöministeriö

Pintavesien tilassa vain vähäisiä muutoksia

Lupa- ja valvontaviraston alustavassa arviossa on mukana yhteensä lähes 7000 pintavesimuodostumaa, kuten järveä, jokea tai rannikkovettä. Tilaluokittelu perustuu pääosin vuosien 2017–2023 seuranta-aineistoihin.

Järvivesimuodostumien lukumäärästä

79 prosenttia on tilaltaan hyviä tai erinomaisia
16 prosenttia on tilaltaan tyydyttäviä
4 prosenttia on tilaltaan välttäviä ja
0,7 prosenttia on tilaltaan huonoja

Jokivesimuodostumien lukumäärästä

55 prosenttia on tilaltaan hyviä tai erinomaisia
32 prosenttia on tilaltaan tyydyttäviä
12 prosenttia on tilaltaan välttäviä ja
1 prosentti on tilaltaan huonoja

Rannikkovesimuodostumien lukumäärästä

6 prosenttia on tilaltaan hyviä
62 prosenttia on tilaltaan tyydyttäviä
28 prosenttia on tilaltaan välttäviä ja
3 prosenttia on tilaltaan huonoja

Pintavesien ekologinen tila on muuttunut 260 vesimuodostumassa (noin 4 prosenttia kaikista). Noin puolessa tila on parantunut ja puolessa huonontunut. Lisäksi luokittelujärjestelmän muutosten perusteella tilaluokka on muuttunut 1780 vesimuodostumassa.

Esimerkiksi Pohjois-Savossa sijaitseva Onkivesi on saavuttanut hyvän ekologisen tilan. Sen valuma-alueella on tehty pitkäjänteistä työtä kuormituksen vähentämiseksi, mikä on vähentänyt rehevöitymistä myös muissa alueen järvissä. Etelä-Karjalassa Hiitolanjoen tila on parantunut tyydyttävästä hyvään patojen poiston ja koskikunnostusten ja niiden seurauksena kasvaneiden lohikalojen poikastiheyksien ansiosta.

Rannikkovesien ekologinen tila on pysynyt jokseenkin ennallaan. Hyvä tila on saavutettu muun muassa Selkämeren ulommilla rannikkovesillä Merikarvian ja Porin edustalla sekä Merenkurkussa Östra Gloppetissa. Tyydyttävään tilaan ovat nousseet Suomenlahdella Kymijoen edustan sisälahdet Pyhtään ja Kotkan edustalla sekä Pohjanpitäjänlahti ja Saaristomerellä Hämmärönsalmi. Selkämeren rannikon vesien tila on laskenut hyvästä tyydyttävään.

Pintavesien kemiallinen tila edelleen huono kaikissa vesistöissä

Kemiallinen tila luokitellaan huonoksi, jos haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät vaaditut raja-arvot. Kaikissa vesistöissä esiintyy bromattuja difenyylieettereitä (PBDE), joita on aiemmin käytetty palonestoaineena esim. sammutusvaahdoissa. PBDE-yhdisteet ovat erittäin pysyviä ja haitallisia aineita, jotka leviävät laajalle ja kertyvät ravintoketjuun.

Myös kalojen elohopeapitoisuus ylittää raja-arvon noin puolessa vesistöistä. Joissakin vesistöissä on lisäksi mitattu raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia muun muassa nikkelistä, kadmiumista ja perfluoro-oktaanisulfonihaposta (PFOS).

Pohjavesialueiden tila pysynyt pääosin hyvänä

Suomessa on yli 4500 pohjavesialuetta, joista 97 prosenttia on hyvässä tilassa. Pohjavesialueista 11 prosenttia on riskialueita, joilla ihmistoiminta aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle.

Pohjavesialueista vain kolme prosenttia on huonossa kemiallisessa tilassa. Huonossa kemiallisessa tilassa olevien alueiden määrä on kasvanut 35 pohjavesialueella. Kasvu johtuu pääosin luokittelujärjestelmän muutoksesta. Merkittävä pohjavesien tilaa heikentävä tekijä on tiesuolauksesta aiheutuvat korkeat kloridipitoisuudet.

Vesienhoidon toimenpiteillä on saatu parannettua useiden pohjavesialueiden tilaa. Esimerkiksi Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa on yksittäisillä pohjavesialueilla saavutettu hyvä tila kasvinsuojeluaineiden pitoisuuksien alenemisen myötä. Uudellamaalla on neljällä pohjavesialueella saavutettu hyvä tila tienpidon riskienhallintatoimilla. Kymenlaaksossa yhdellä pohjavesialueella on liuotinpitoisuuksia saatu alenemaan puhdistustoimenpiteiden ansiosta.

Määrällinen tila on hyvä kaikilla pohjavesialueilla yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

Tavoitteena hyvä tila

Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää vesien ja meren vähintään hyvä tila. Luokittelun avulla tunnistetaan vesistöt, joissa tarvitaan toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Nyt julkistettu luokittelutulos on alustava. Vesien tilan arvio sisältyy vuosien 2028–2033 alueellisiin vesienhoitosuunnitelmiin. Suunnitelmissa esitetään muun muassa konkreettiset toimet vesien tilan parantamiseksi. Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksista kerätään palautetta kuulemisen aikana 1.12.2026–31.5.2027. Valtioneuvosto päättää vesienhoitosuunnitelmista joulukuussa 2027.

Lisätietoja

Lupa- ja valvontavirasto:

Pintavesien tila

Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Satakunta, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi

erikoistutkija Anssi Teppo, p. 029 5255 563, etunimi.sukunimi@lvv.fi (tavoitettavissa 26.6. saakka ja 3.8. alkaen)

Uusimaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso

johtava asiantuntija Antti Mäntykoski, p. 029 5254 716, etunimi.sukunimi@lvv.fi (tavoitettavissa 3.7. saakka ja 3.8. alkaen)

Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala

johtava asiantuntija Juho Kotanen, p. 029 5254 485, etunimi.sukunimi@lvv.fi (tavoitettavissa 18.6. saakka ja 20.7. alkaen)
vesistöasiantuntija Liisa Muuri, p. 029 5254483, etunimi.sukunimi@lvv.fi (tavoitettavissa 2.7. saakka)

Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

ylitarkastaja Kimmo Aronsuu, p. 029 5255 486, etunimi.sukunimi@lvv.fi (tavoitettavissa 10.7. saakka ja 27.7. alkaen)

Lappi

biologi Jukka Ylikörkkö, p. 029 5255 885, etunimi.sukunimi@lvv.fi (tavoitettavissa 18.6. saakka ja 17.7. alkaen)
ryhmäpäällikkö Jari Pasanen, p. 029 5255014, etunimi.sukunimi@lvv.fi (tavoitettavissa 3.7. saakka)

Rannikkovedet

ylitarkastaja Titta Lahtinen, p. 029 5254 322, etunimi.sukunimi@lvv.fi (tavoitettavissa 18.6. saakka ja 29.6. alkaen)
johtava vesitalousasiantuntija Anna Bonde 029 5255029, etunimi.sukunimi@lvv.fi (tavoitettavissa 26.6. saakka)

Pohjavesien tila

Pohjavesiasiantuntija Hanna Laihinen, p. 029 5255 723, etunimi.sukunimi@lvv.fi (tavoitettavissa 18.6.2026 saakka ja 13.7.–24.7.)
Ylitarkastaja Nina Nenonen, p. 029 5255 155, etunimi.sukunimi@lvv.fi (tavoitettavissa 22.6.–14.7.2026)

Suomen ympäristökeskus: Vesien tilan arviointikriteerit

Erikoistutkija Jukka Aroviita, p. 029 525 1222, etunimi.sukunimi@syke.fi

Ympäristöministeriö: Vesienhoidon suunnittelu

Neuvotteleva virkamies Turo Hjerppe, , p. 029 525020, etunimi.sukunimi@gov.fi (tavoitettavissa 22.6.-25.6.2026)

]]>

Ympäristöministeriöltä avustusta 3 miljoonaa euroa kunnille ja maakuntien liitoille rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistamiseen

ympäristöministeriö — Wed, 17 Jun 2026 05:15:00 GMT

Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan yhteiskehittämishankkeita on ollut käynnissä jo vuodesta 2023 asti. Vuosien aikana on tehty merkittävää teknistä kehitystyötä, jonka ansiosta kunnat ja maakuntien liitot sekä niiden tietojärjestelmätoimittajat lähestyvät käyttöönottovaihetta. Tämän hakukierroksen hankehakemukset osoittavat selkeää etenemistä. Hakemuksissa painottuvat teknisen kyvykkyyden viimeistely, joka mahdollistaa siirtymisen laajamittaisiin käyttöönottoihin.

Avustetuissa hankkeissa jatketaan alueidenkäytön ja rakentamisen luvitusten teknistä kehitystyötä ja Ryhti-järjestelmän käyttöönottoa, testataan teknisiä ratkaisuja sekä parannetaan järjestelmien yhteentoimivuutta. Mukana on myös hankkeita, joissa voimassa olevia kaava-aineistoja tuotetaan yhteentoimivassa muodossa Ryhti-järjestelmään. Lisäksi avustetaan pienten kuntien siirtymistä tietomallipohjaiseen kaavoitukseen ja rakentamisen luvitukseen.

"Hakemukset olivat laadukkaita ja niissä näkyi selvästi, että tekninen valmius laajempaan käyttöönottoon on jo lähellä. Mukana oli välttämättömiä toimenpiteitä teknisen valmiuden saavuttamiseksi, ja nyt näitä työkaluja voidaan alkaa hyödyntämään kunnissa ja liitoissa. Halusimme avustaa mahdollisimman monta hanketta, joten avustussummia sovitettiin tasapuolisesti, jotta rahoitusta riitti useammalle. Ryhti-käyttöönotot lähestyvät, ja tämä kierros on positiivinen merkki siitä, mihin kunnat, maakuntien liitot ja järjestelmätoimittajat ovat vuosien yhteisellä työllään päässeet", kertoo erityisasiantuntija Jemina Suikki ympäristöministeriöstä.

Lailla rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, rakentamislailla sekä alueidenkäyttölailla vauhditetaan rakennetun ympäristön digitalisaatiota ja varmistetaan, että kaavoituksen ja rakentamisen lupatiedot ovat saatavilla turvallisesti, sujuvasti ja luotettavasti. Kaavoituksen ja luvituksen tiedot kootaan koneluettavassa muodossa Ryhti-järjestelmään. Avustus tukee kuntia ja maakuntien liittoja uudistuneen digilainsäädännön toimeenpanossa ja siirtymässä kohti älykkäämpää tiedonhallintaa.

Avustusta myönnetään 25 hankkeelle

Toukokuussa 2026 päättyneessä avustushaussa määrärahaa oli jaossa 3 miljoonaa euroa. Avustusta myönnetään 25 hankkeelle yhteensä 3 014 100 euroa.

Avustusta saivat seuraavat kunnat ja maakuntaliitot (päähakija ensimmäisenä):


Avustuksen saaja	Hankkeen nimi	Myönnetty avustus
Sastamalan kaupunki	Tietomallikaavoituksen käyttöönotto	30 000 €
Mänttä-Vilppulan kaupunki	Ryhti kaavatietomallin käyttöönotto ja koulutus Mänttä-Vilppulan kaupungissa	21 000 €
Suonenjoen kaupunki	Ryhti-siirtyminen ja käyttöönotto	28 000 €
Kalajoen kaupunki, Merijärven kunta	Ryhtiä Kalajoen seudulle	41 000 €
Vesilahden kunta	Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistus	27 000 €
Askolan kunta, Pukkilan kunta, Myrskylän kunta	Pienten kuntien kaavadigiloikka	65 000 €
Muonion kunta	Ryhti-järjestelmään siirtyminen – toimintamallin ja osaamisen kehittäminen	30 000 €
Hausjärven kunta	Alueidenkäytön tietoaineiston siirto VOOKA-menetelmällä	6 800 €
Pielaveden kunta	Pielavesi avustushakemus	5 300 €
Vantaan kaupunki, Kirkkonummen kunta, Naantalin kaupunki	Vantaan, Kirkkonummen ja Naantalin yhteinen Ryhti-jatkohanke	185 000 €
Varsinais-Suomen liitto	Maltti2 – avoimen lähdekoodin tiedonhallinta	110 000 €
Helsingin kaupunki, Tampereen kaupunki, Sipoon kunta	FACTARAVA4	175 000 €
Raahen kaupunki	Facta kaavoitusosion jatkokehitys	150 000 €
Keravan kaupunki, Lappeenrannan kaupunki	Ryhti haku 5. kierros – Kerava ja Lappeenranta	135 000 €
Mäntyharjun kunta, Haminan kaupunki, Kemijärven kunta, Muonion kunta, Nivalan kunta	Ryhdin ja asiointi-integraation käyttöönotto Louhessa	245 000 €
Järvenpään kaupunki, Helsingin kaupunki, Tampereen kaupunki, Mäntsälän kunta	RALLI – Lupapiste, rakentamislaki ja Ryhti	225 000 €
Porvoon kaupunki	LASTI – Louhi alueidenkäyttö ja tonttijako	295 000 €
Mikkelin kaupunki, Nurmijärven kunta, Kauniaisten kaupunki	Locus–LupapisteAPI kumppanitestaus	220 000 €
Kempeleen kunta	Rakennus- ja lupatiedon tuotantoprosessit Tiera City -ohjelmistolla	140 000 €
Helsingin kaupunki	Asemakaavan tuotantojärjestelmä ASTU	150 000 €
Turun kaupunki, Oulun kaupunki, Heinolan kaupunki	Rykäys – Ryhti-käyttöönotto ja koulutus	195 000 €
Rääkkylän kunta, Tohmajärven kunta, Kiteen kaupunki, Kalajoen kaupunki	Ryhti käyttöönoton pilotointi	95 000 €
Järvenpään kaupunki, Lohjan kaupunki, Hyvinkään kaupunki	TieraCity – kaavat, tonttijako, rajoitukset	175 000 €
Paimion kaupunki	Kaavoituksen Ryhtiliike	130 000 €
Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Orimattilan kunta	Kumppanitestaus – Trimble Locus	135 000 €

Ympäristöministeriö suunnittelee seuraavaa avustushakua, joka toteutetaan todennäköisesti jatkuvalla haulla eli ilman erillistä hakuaikaa. Ministeriö ohjeistaa kuntia ja maakuntien liittoja tarkemmin seuraavasta hausta ja avustettavista toimenpiteistä vuoden 2026 aikana.

Lisätietoja

Jemina Suikki
erityisasiantuntija
p. 0295 250 345
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

CAP-suunnitelman muutosehdotukset käsittelyssä seurantakomiteassa

maa- ja metsätalousministeriö — Tue, 16 Jun 2026 14:39:00 GMT

Rahoituskaudella 2023–2027 EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) nojaa kansallisesti ennen kaikkea aktiivisen ja kestävän ruoantuotannon jatkuvuuteen ja vahvistamiseen. Suomen CAP-suunnitelman toteuttaminen on edennyt suurelta osin suunnitellusti.

CAP-suunnitelmaan ehdotetaan muutoksia, joiden tavoitteena on parantaa suunnitelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä varmistaa EU-rahoituksen täysimääräinen hyödyntäminen.

Erikoiskasvipalkkioihin ehdotetaan korotuksia

Erikoiskasvien viljely on kasvanut merkittävästi ja ylittänyt CAP-suunnitelmaan kirjatun tavoitepinta-alan. Kasvu on kuitenkin pienentänyt hehtaarikohtaista tukea selvästi alle tavoitetason. Arvion mukaan viljelyala kasvaa edelleen. Viljelykierron monipuolistamistamisen vahvistamiseksi palkkiokelpoisten kasvien listaan ehdotetaan lisättäväksi kvinoaa ja hirssiä.

Erikoiskasvipalkkion enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 6,8 miljoonalla eurolla. Se vähentäisi C-alueen sonnien EU-tukea 6,8 miljoonalla eurolla (17,9 → 11,1 miljoonaa euroa), mutta vastaava summa kompensoitaisiin korottamalla pohjoista kansallista tukea. Muutoksen myötä olisi mahdollista korottaa tavoitepinta-alaa ja hehtaarikohtaista maksimiyksikkötukitasoa, ja samalla varmistaa, että tilatasolla vaikutukset kompensoidaan ja tukialueiden väliset siirtymät vältetään.

Lisäksi ympäristösitoumuksesta ehdotetaan poistettavaksi maanparannus- ja saneerauskasvien sekä kerääjäkasvien enimmäisprosenttirajoite. Aiemmin näitä kasveja on saanut olla tuenhakijan sitoumusalalla enintään 20 % ja 35 %.

Eläinten hyvinvointikorvauksiin ehdotetaan korotuksia

Eläinten hyvinvointikorvausten tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia ja terveyttä sekä edistää lajinmukaista hoitoa. Samalla lisätään viljelijöiden tietoa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Sitoumuksia voidaan tehdä naudoista, sioista, lampaista, vuohista ja siipikarjasta. Viljelijälle korvataan lainsäädäntöä ylittävät toimenpiteet ja niistä aiheutuvat kustannukset.

Muutoksessa ehdotetaan 14 toimenpiteen tuen korottamista kustannuskehityksen mukaisesti. Korotukset rahoitettaisiin eläinten hyvinvointisitoumuksista käyttämättä jääneellä ja tulevina vuosina käyttämättä jääväksi arvioidulla rahoituksella. Rahoitustarve noin 74 miljoona euroa vuonna 2025 ja arviolta noin 85 miljoona euroa vuonna 2027.
Toimenpiteet sovitetaan yhteen uudistetun eläinsuojelulainsäädännön kanssa.

Maatalousinvestointien rahoitusta vahvistetaan

Maatalousinvestoinnit tukevat maatalouden kilpailukyvyn kasvua ja kestävää tuotantotapaa. Investoinnit sitovat paljon pääomaa, ja kannattavuushaasteet korostavat tukien merkitystä. Investointien tavoitteena on tehostaa tuotantoa ja alentaa yksikkökustannuksia, parantaa työolosuhteita ja tuotantoeläinten hyvinvointia, lisätä energia- ja resurssitehokkuutta ja vähentää ilmasto- ja ympäristökuormitusta.

Rahoitusta lisätään useisiin investointikokonaisuuksiin ja samalla tavoitteita nostetaan. Kilpailukykyä ja nykyaikaistamista tukeviin investointeihin ehdotetaan lisärahoitusta 18 miljoona euroa (365,0 → 383,0 miljoonaa euroa), energiainvestointeihin 12 miljoonaa euroa (40,0 → 52,0 miljoonaa euroa), ympäristö- ja kestävän tuotannon investointeihin 25 miljoonaa euroa (48,0 → 73,0 miljoonaa euroa) ja eläinten hyvinvointiin ja bioturvallisuuteen 3 miljoonaa euroa (22,0 → 25,0 miljoonaa euroa). Lisäykset rahoitetaan siirtämällä varoja CAP-suunnitelman toimenpiteistä, joissa rahoitusta on jäänyt käyttämättä.

Maa- ja metsätalousministeriö lähettää Suomen CAP-suunnitelman muutosesityksen virallisesti komissiolle pian seurantakomitean käsittelyn jälkeen. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on puoltanut muutoksia 11.6.2026. Seurantakomitean hyväksymät muutokset tulevat voimaan vuoden 2027 tukihausta alkaen, jos komissio hyväksyy muutokset.

Seurantakomitea kokoontui 16.6. Helsingissä. CAP-suunnitelman seurantakomitea koostuu laajasta sidosryhmäkoonpanosta, joka seuraa CAP-suunnitelman toteutumista ja hyväksyy muutosesitykset. Lue lisää: maaseutu.fi

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Minna-Mari Kaila, osastopäällikkö p. 029 5162 013

Tiina Hartman, neuvotteleva virkamies, p. 029 5162 271

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP = Common Agricultural Policy) tarkoittaa sitä, että maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevia sääntöjä ja tukijärjestelmiä ohjataan EU-tasolla keskitetysti. Jokainen EU:n jäsenmaa on laatinut vuosille 2023–2027 oman kansallisen CAP-suunnitelman, jolla yhteistä maatalouspolitiikkaa toteutetaan.

MMM:n tiedotteet
CAP-suunnitelma puolivälissä: Toimeenpano etenee suunnitellusti (6.2.2026)

Seurantakomitea käsitteli Suomen CAP-suunnitelman muutosehdotuksia (10.6.2025)

]]>

Pakolaisvakoilu ja vahingolliseen tiedustelutoimintaan liittyvät teot halutaan kriminalisoida

Tue, 16 Jun 2026 13:55:00 GMT

Ehdotuksessa rikoslakiin ehdotetaan lisättäväksi kolme uutta rangaistussäännöstä, joilla säädettäisiin rangaistavaksi vahingollinen informaatiovaikuttaminen, materiaalisen tuen antaminen vakoilurikoksen tekemistä varten ja vainoaminen tiedustelutarkoituksessa eli niin sanottu pakolaisvakoilu. Lisäksi ehdotetaan muutoksia poliisilakiin, sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annettuun lakiin sekä kansalaisuuslakiin.

Tavoitteena vahvistaa yksilöiden suojaa ja kansallista turvallisuutta

Pakolaisvakoilun säätämisellä rangaistavaksi suojattaisiin erityisesti Suomessa asuvien vieraassa valtiossa vähemmistöihin kuuluvien ja toisinajattelijoiden oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä yksityiselämän, sananvapauden, kokoontumisvapauden ja uskonnonvapauden suojaa.

Muutoksella suojattaisiin myös Suomen turvallisuutta.
Informaatiovaikuttamista ja materiaalista tukea koskevien kriminalisointien tarkoituksena on estää vieraiden valtioiden tiedustelupalvelua käyttämästä suomalaisia tai Suomessa asuvia agentteinaan omissa tiedustelutehtävissään ja vaikuttamisoperaatioissaan.

Pakolaisvakoilulla tarkoitetaan toimintaa, jossa ulkomainen toimija pyrkii hankkimaan tietoa Suomessa turvaa saaneista henkilöistä tai vaikuttamaan heihin. Vahingollinen tiedustelutoiminta voi kohdistua esimerkiksi yksilöihin tai yhteiskunnan toimintoihin. Molemmat ilmiöt voivat vaarantaa henkilöiden turvallisuutta ja luottamusta yhteiskuntaan.

Lakiehdotuksesta voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 18. elokuuta saakka. Lakimuutoksen ehdotetaan tulevan voimaan vuoden 2027 alussa.

Esitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjauksiin.

Lisätiedot: erityisasiantuntija Venus Mahmood, etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 0295 150 013

Lausuntopalvelu.fi

]]>

YK:n maatalouden kehittämisrahasto IFADin pääjohtaja Alvaro Lario vierailee Helsingissä

ulkoministeriö — Tue, 16 Jun 2026 13:27:00 GMT

Kuva: IFAD

Pääjohtaja Alvaro Lario tapaa vierailunsa aikana ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin ja kehityspoliittista toimikuntaa. Pääjohtaja Lario toimii YK:n vesiasioiden koordinaatiomekanismi UN-Waterin puheenjohtajana ja tapaa vierailullaan myös Suomen vesifoorumi ry:n jäseniä.

”Kestävien ruokajärjestelmien rakentaminen ja apuriippuvuuden vähentäminen on tärkeää. Yksityisen sektorin ja innovaatioiden kautta voidaan tukea maatalouden pitkäjänteistä kehitystä ja omavaraisuutta kehittyvissä maissa”, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.

IFAD on ainoa kansainvälinen rahoituslaitos, joka keskittyy yksinomaan maaseudun talouksien kehitykseen ja ainoa kansainvälisen luottoluokituksen saanut YK-järjestö. IFADin toiminta on tehokasta: järjestön toiminnan kautta yksi dollari on keskimäärin vivuttanut kuusi dollaria investointeja maatasolla.

”Kehitysrahoituksella saadaan aikaan suurin vaikutus, kun investoimme tuotantoketjun alkupäähän: maaseutuyhteisöihin, joissa ruoka tuotetaan ja toimeentulo syntyy. IFADin kokemuksen mukaan tällaiset investoinnit voivat kasvattaa tuloja, tuotantokapasiteettia ja markkinoille pääsyä yli 30 prosenttia”, sanoo pääjohtaja Lario.

”Yhdessä samanmielisten kumppanien, kuten Suomen, kanssa yhdistämme innovaatioita, vahvaa julkista rahoitusta ja yksityisen sektorin panosta, jotta kestäviä ratkaisuja voidaan laajentaa. Näin vahvistamme ruokaturvaa ja kriisinkestävyyttä ja luomme työpaikkoja sekä kestäviä toimeentulomahdollisuuksia maaseutualueille.”

Suomen painopisteitä IFADissa ovat yksityinen sektori ja innovaatiot. Suomi, joka on yksi kansainvälisen kouluruokakoalition puheenjohtajamaista, painottaa IFADin roolia myös kouluruokailun edistämisessä.

”Kun paikallinen ruoantuotanto ja viljelijät kytketään kouluruokailuun, se tukee koko paikallisyhteisöä”, sanoo ministeri Tavio.

Maatalouteen panostaminen tukee myös maiden kriisinkestävyyttä ja kansallista vakautta. IFADin tarjoama rahoitus on valtaosin pehmeäehtoista lainaa, mutta köyhimmät sekä heikosta velkakestävyydestä kärsivät maat saavat myös avustusmuotoista tukea. Ukraina liittyi IFADin jäseneksi vuonna 2024.

Suomen tuki globaalille ruokaturvalle IFADin kautta

Suomi on IFADin pitkäaikainen tukija. Suomi osallistuu IFADin 13. lisärahoituskierrokseen (IFAD-13, 2025–2027) yhteensä 13 miljoonan euron avustusmuotoisella tuella ja 30 miljoonan euron kumppanuuslainalla. Suomi tukee myös kolmella miljoonalla eurolla IFADin yksityissektorin ohjelmaa, jolla edistetään etenkin pienviljelijöiden liiketoiminnan kasvattamista ja markkinoillepääsyä.

Suomi on sijoittanut 32,5 miljoonaa dollaria IFADin ARCAFIM-rahoitusvälineeseen (Africa Rural Climate Adaptation Financing Mechanism). Sen kautta tuetaan pienviljelijöiden ja pk-yritysten pääsyä virallisten pankkipalveluiden piiriin Itä-Afrikassa seuraavan seitsemän vuoden ajan. Suomi rahoittaa lisäksi kahdeksalla miljoonalla eurolla IFADin Green Finance for Youth Employment -hanketta Keniassa 2024–2027. Hanke edistää nuorten työllistymistä maaseudulla.

Lisätietoja

Tuomas Tähti, ulkomaankauppa- ja kehitysministerin erityisavustaja, puh. 0295 350199
Kaisa Heikkilä, tiiminvetäjä, kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikkö, puh. 050 597 5549
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Merituulivoiman rakentamista ja purkamista koskevat säännökset lausuntokierrokselle

työ- ja elinkeinoministeriö — Tue, 16 Jun 2026 13:24:00 GMT

Merituulivoimaa koskeva luku koskisi Suomen talousvyöhykkeen merituulivoimahankkeiden rakentamista, purkamista ja purkamisen turvaamiseksi asetettavaa vakuutta. Säännöksistä ehdotetaan säädettäväksi vesilaissa, koska talousvyöhykkeellä ei sovelleta rakentamislakia.

Merituulivoimahankkeella tarkoitettaisiin tuulienergian hyödyntämiseen tarkoitettuja merituulivoimaloita ja niihin liittyviä rakennelmia, laitteita sekä hankkeen sisäisiä putkia ja kaapeleita, jotka sijaitsevat merialueella. Osa säännöksistä, kuten hankkeen toteuttamisen pidempi määräaika, tarpeelliset lupamääräykset, purkamisvelvollisuus ja purkamissuunnitelma, koskisi myös aluevesille sijoittuvia merituulivoimahankkeita.

Ehdotuksen taustalla on pääministeri Orpon hallitusohjelma, jonka mukaan merituulivoiman pelisäännöt ovat puutteelliset, ja talousvyöhykettä koskeva lainsäädäntöpohja tarvitsee täydennystä ja selkeyttämistä.

Rakentamisen sääntely tuotaisiin tarvittavilta osin talousvyöhykkeen merituulivoimahankkeisiin. Purkamista koskevalla sääntelyllä varmistettaisiin, että käytöstä poistuvat rakennelmat puretaan hallitusti merenkulun turvallisuuden takaamiseksi ja meriympäristö huomioon ottaen. Lisäksi tarvitaan mekanismi, jolla purkutoimenpiteet saadaan toteutettua talousvyöhykkeellä niin, etteivät ne jää laiminlyöntitilanteissa valtion kustannettavaksi.

Vesitalousasetukseen ehdotettavat muutokset täsmentäisivät talousvyöhykkeen merituulivoimahankkeen lupahakemuksessa ja purkamissuunnitelmassa esitettäviä tietoja sekä purkamisvakuuden kerryttämistä. Ehdotuksen mukaan vakuus kerrytettäisiin neljässä tasasuuruisessa erässä siten, että se kattaisi purkamiskustannukset kokonaan 20 vuoden kuluttua hankkeen valmistumisilmoituksesta.

Ehdotus toteuttaa osaltaan merituulivoiman edistämisen toimenpidesuunnitelmaa. Tavoitteena on lisätä hankkeiden ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta, vahvistaa aiheuttamisperiaatteen toteutumista sekä sovittaa uusi sääntely mahdollisimman sujuvasti osaksi olemassa olevaa vesilain mukaista lupamenettelyä.

Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2027.

Lausuntoaikaa 29.7.2026 saakka

Lausuntoja pyydetään antamaan ensisijaisesti vastaamalla lausuntopyyntöön lausuntopalvelun kautta. Ohjeet palveluun rekisteröitymiseksi ja palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu sivulta.

Jos lausuntoa ei ole mahdollista antaa lausuntopalvelussa, se voidaan toimittaa myös ministeriön kirjaamoon sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.tem(at)gov.fi tai postitse osoitteeseen: Työ- ja elinkeinoministeriö, PL 32, 00023 VALTIONEUVOSTO. Kirjaamoon toimitetussa lausunnossa pyydetään mainitsemaan asianumero VN/25324/2025. Näin toimitettu lausunto pyydetään lähettämään esimerkiksi sähköpostin liitetiedostona Word- tai PDF-muodossa, jotta lausuntoasiakirja ei sisällä tarpeettomia henkilötietoja, kuten yksityishenkilön sähköpostiosoitetta.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Hanna-Erika Savolainen, puh. 0295 047 166 (poissa 18.–30.6.)
johtava asiantuntija Outi Vilén, puh. 0295 047 016 (poissa 1.–28.6.)
teollisuusneuvos Pekka Grönlund, puh. 0295 064 815 (poissa 29.6.–26.7.)

]]>

Lausuntopyyntö: hallituksen esitys muutoksista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakiin ja kuolemansyyn selvittämisestä annettuun lakiin

sosiaali- ja terveysministeriö — Tue, 16 Jun 2026 12:08:00 GMT

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja luonnoksista hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 12 a §:n muuttamisesta sekä valtioneuvoston asetukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta.

Asiakasmaksulaissa säädettäisiin uudesta erityistutkimusmaksusta, leikkaus- ja toimenpidemaksusta, lääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen maksusta ja vainajan säilyttämisestä perittävästä maksusta. Asetuksella säädettäisiin uusien maksujen enimmäismääristä ja indeksitarkistuksista.

Uusia maksuja ei saisi periä sellaisesta erityistutkimuksesta, leikkauksesta tai toimenpiteestä, jonka tarve johtuu lääketieteellisesti arvioiden synnytyksestä ja ilmenee viimeistään synnytyksen jälkitarkastuksessa.

Lisäksi asetuksella korotettaisiin terveyskeskusmaksuja 20 prosentilla ja poliklinikkamaksua ja hammashoidon maksuja 10 prosentilla. Päiväkirurgian maksusta säädettäisiin jatkossa lain tasolla osana leikkaus- ja toimenpidemaksua, ja uusi maksu olisi 10 prosenttia korkeampi kuin nykyinen päiväkirurgian maksu.

Ehdotetut laki- ja asetusmuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027. Muutosten täytäntöönpanemisen vaatiman ajan vuoksi ehdotetut muutokset huomioitaisiin hyvinvointialueiden rahoituksessa 1.3.2027 alkaen.

Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen päätöksiin, joilla hallitus on sopinut vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta. Esityksellä pyritään osaltaan parantamaan julkisen talouden kestävyyttä. Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2027 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ruotsinkielinen lausuntomateriaali julkaistaan mahdollisimman pian. Ruotsinkielinen lausuntokierros jatkuu sen jälkeen siten, että se muodostuu yhtä pitkäksi suomenkielisen lausuntokierroksen kanssa. Lisäksi lausuntopalveluun lisätään lausuntokierroksen aikana muuta materiaalia ruotsiksi.

Lausuntopyyntö terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi ja valtioneuvoston asetukseksi (Lausuntopalvelu.fi)

Lisätietoja:

Hallitussihteeri Ida Hakanen (ajalla 16.6.–18.6. ja 22.7. alkaen), ida.hakanen@gov.fi, 0295163173
Johtaja Eveliina Pöyhönen (ajalla 22.6.–3.7.), eveliina.poyhonen@gov.fi, 0295163303
Lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä (ajalla 6.7.-24.7.2026), sirkku.pikkujamsa@gov.fi, 0295163014

]]>

Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli sosiaalisen ilmastorahaston kansallista suunnitelmaa

valtioneuvoston viestintäosasto — Tue, 16 Jun 2026 12:04:00 GMT

EU:n sosiaalista ilmastorahastoa koskeva asetus astui voimaan 2023. Rahaston kesto on 2026–2032 ja se rahoitetaan ETS1- ja ETS2 -päästökauppojen tuloilla. Jäsenvaltion on laadittava ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelma, jonka perusteella EU-rahoitus myönnetään.

Suunnitelman valmistelua johtaa ympäristöministeriö yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli suunnitelmaa kokouksessaan 16. kesäkuuta ja puolsi suunnitelman lähettämistä lausunnoille. Lausuntokierros käynnistyy juhannuksen jälkeen, ja siitä tiedotetaan erikseen.

Suomen saanto rahastosta on noin 350 miljoonaa euroa, minkä lisäksi toimeenpanoon on osoitettava kansallista omarahoitusosuutta 25 prosenttia. Sosiaalisen tuen suunnitelman kokonaisrahoitus on siten korkeintaan 463 miljoonaa euroa. Suunnitelman laatiminen on välttämätöntä EU-rahoituksen käyttöön saamiseksi, ja kansallista rahoitusta osoitetaan suhteessa EU-rahoituksen saantoon.

Sosiaalisesta ilmastorahastosta tukea erityisesti kotitalouksille, mikroyrityksille ja tieliikenteen käyttäjille

EU:n sosiaalisen ilmastorahaston tavoitteena on tukea haavoittuvassa asemassa olevia EU-kansalaisia ja yrityksiä, kun päästökauppa laajenee koskemaan tieliikennettä ja rakennusten erillislämmitystä vuodesta 2027 lähtien (ETS2). Rahastosta suunnataan tukea erityisesti haavoittuville kotitalouksille, mikroyrityksille ja tieliikenteen käyttäjille.

EU:n ilmastolain hyväksymisen yhteydessä vuoden 2025 loppupuolella ETS2:n aloitusta lykättiin vuoteen 2028, mutta rahaston kokonaisrahoitus pidettiin samana. ETS2-tulojen puuttumisen aikana rahastoa rahoitetaan yleisen päästökaupan (ETS1) tuloilla.

Toimenpiteillä ja investoinneilla on tarkoitus lisätä rakennusten energiatehokkuutta, vähentää rakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen hiilidioksidipäästöjä, sekä parantaa päästöttömän ja vähäpäästöisen liikkumisen ja liikenteen saatavuutta.

Arjen kustannukset edellä

Rahaston yleisenä tavoitteena on edistää oikeudenmukaista siirtymistä ilmastoneutraaliuteen puuttumalla sosiaalisiin vaikutuksiin, joita aiheutuu fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta. Toimenpiteitä koskevien välitavoitteiden ja tavoitteiden on oltava yhteensopivia unionin ilmastotavoitteiden kanssa.

Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaluonnoksessa rahoitusta kohdennettaisiin erityisesti asumisen ja liikkumisen kustannusten hillitsemiseen eli rakennusten energianeuvontaan, asunto-osakeyhtiöiden energiaremontteihin, puhtaiden ajoneuvojen hankintaan sekä joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteisiin. Toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitava rahaston edellyttämä kohdentuminen energia- ja liikenneköyhyydelle haavoittuviin kotitalouksiin ja mikroyrityksiin. Rahasto asettaa myös useita muita reunaehtoja toimenpiteille.

Lisätietoja: Kehittämisjohtaja Juho Korpi, p. 029 525 0136 ja ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Juuso Kilpinen, p. 029 525 0128, ympäristöministeriö; liikenne- ja viestintäministerin erityisavustaja Markus Liesegang, p. 029 534 2042, liikenne- ja viestintäministeriö

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Lastensuojelulain muutokset vahvistavat sijaishuollon keinoja turvata lapsen arki

sosiaali- ja terveysministeriö — Tue, 16 Jun 2026 12:02:00 GMT

Lakimuutokset antavat lastensuojeluviranomaisille ja sijaishuoltoyksiköille nykyistä selkeämmät ja laajemmat toimivaltuudet tehdä työtään. Muutokset selkiyttävät kasvatuksellisten käytäntöjen ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä sekä perhehoidossa että lastensuojelulaitoksissa. Lisäksi lakiin lisätään uusi kuntouttava suljettu laitospalvelu.

Kasvatukselliset keinot tukevat turvallista arkea sijaishuollossa

Lapsen tasapainoisen kehityksen ja suojelun toteuttamiseksi lapselle voidaan asettaa hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavia rajoituksia samalla tavoin kuin vanhemmat asettavat lapselle rajoja osana tavanomaista kasvatusta. Hoito, kasvatus, valvonta ja huolenpito eivät saa koskaan olla lasta alistavia tai muulla tavoin hänen ihmisarvoaan loukkaavia. 

Perhehoitaja, perhekodin työntekijä tai lastensuojelulaitoksen hoitohenkilökuntaan kuuluva voi jatkossa ottaa lapselta pois esimerkiksi esineitä, joiden hallussapito on muussa laissa kiellettyä tai jotka voivat väärinkäytettyinä vaarantaa turvallisuutta. Myös älylaite voidaan ottaa lapselta pois, jos sen käyttö vaarantaa lapsen edun.

Lapsen kanssa keskustelu ja lapsen kuuleminen ovat aina ensisijaisia toimintatapoja. 

Kasvatuksellisilla keinoilla tuetaan sijaishuoltopaikkojen mahdollisuuksia tarjota sijoitetuille lapsille aikuisjohtoista, turvallista ja kodinomaista arkea. Arkeen voi kuulua myös ristiriitatilanteita, joissa aikuisilla on oltava riittävät keinot toimia lapsen edun mukaisesti.

Luvattomiin poissaoloihin sijaishuoltopaikasta voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin

Lakimuutoksilla vahvistetaan viranomaisten ja lastensuojelulaitosten toimivaltuuksia tilanteissa, joissa lapsi poistuu luvatta sijaishuoltopaikastaan. Tavoitteena on, että lapsi voidaan löytää nopeasti ja palauttaa turvallisesti sijaishuoltopaikkaansa.

Lastensuojelulaitoksen hoito- ja kasvatushenkilöstöllä on oikeus pitää lapsesta kiinni ja näin estää häntä poistumasta laitosalueelta. Jos lapsi kuitenkin poistuu laitoksesta, sijoittajahyvinvointialue voi tietyissä tilanteissa pyytää Hätäkeskuslaitosta paikantamaan lapsen liittymän tai laitteen.

Laitoksen hoito- ja kasvatushenkilöstöllä ja sosiaalihuollon toimivaltaisella viranhaltijalla on myös oikeus ottaa lapsi kiinni ja kuljettaa hänet takaisin laitokseen. Näissä tilanteissa he voivat pitää lapsesta kiinni, tehdä henkilöntarkastuksen ja ottaa pois aineita ja esineitä. Tietyin edellytyksin sosiaalihuollon toimivaltainen viranomainen voi mennä asuntoon lapsen kiinniottamiseksi. Kiinniottamisen yhteydessä saa käyttää vain välttämättömiä ja puolustettavia voimakeinoja. 

Uusi kuntouttava suljettu laitospalvelu vakavassa rikoskierteessä oleville 

Lakiin on lisätty myös 1.1.2027 voimaantulevat säännökset uudesta kuntouttavasta suljetusta laitospalvelusta. Palveluun voidaan sijoittaa pääsääntöisesti 12 vuotta täyttänyt lapsi, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa itselleen tai muille käyttämällä väkivaltaa tai tekemällä muita rikollisia tekoja.

Palvelun tavoitteena on tarjota pitkäjänteistä tukea ja kuntoutusta silloin, kun muut sijaishuollon keinot tai palvelut eivät riitä.  

Valtion lastensuojelulaitoksella on velvoite tuottaa uutta laitospalvelua. Myös hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on mahdollisuus tuottaa palvelua itse. Samalla ohjataan hyvinvointialueita ja Helsingin kaupunkia perustamaan lastensuojelun palveluyksiköitä, jotka yhteensovittavat lastensuojelun ja psykiatrian osaamisen.

Lisäksi säädetään uusi laki Valtion lastensuojelulaitoksesta ja sen yhteydessä toimivasta koulusta. Laki selkiyttää viraston nykytilaa, asemaa, tehtäviä ja toimivaltasuhteita. 

Eduskunta edellyttää lastensuojelulain jatkovalmistelussa selkeyttä sääntelyyn ja vahvempaa varhaista tukea

Lastensuojelulainsäädännön uudistaminen jatkuu. Toisen vaiheen muutokset olivat lausunnolla 15.6.2026 asti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026.

Eduskunta edellyttää, että uudistuksen toisessa vaiheessa vahvistetaan ennaltaehkäiseviä, lasta ja perhettä tukevia palveluja, jotta raskaampien lastensuojelupalvelujen tarvetta voidaan vähentää. Samalla on selkeytettävä lain soveltamista, päätöksentekoa, muutoksenhakua ja valvontaa.

Eduskunta korostaa myös riittävien resurssien, valvonnan sekä henkilöstön koulutuksen ja osaamisen merkitystä lain toimeenpanossa.

Lisäksi valtioneuvoston tulee seurata lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteensovitettujen yksiköiden toimintaa sekä kuntouttavan suljetun laitospalvelun vaikutuksia lapsen oikeuksiin ja hyvinvointiin. Lapsen oikeus opetukseen ja koulutukseen, myös toisella asteella, on turvattava palvelun aikana.

Lisätietoja 

hallitusneuvos Tiina Muinonen, p. 0295 163 185
neuvotteleva virkamies Susanna Hoikkala, p. 0295 163 482

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

Kysymyksiä ja vastauksia lastensuojelulainsäädännön uudistamisesta

]]>

Uusi päällikkö New Delhiin, valtuutus Tadžikistaniin ja sivuakkreditointi Angolaan

ulkoministeriö — Tue, 16 Jun 2026 11:44:00 GMT

New Delhin-suurlähetystö, Intia

Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Mikko Kivikosken New Delhissä olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1. heinäkuuta 2026 lukien.

Mikko Kivikoski

Kivikoski siirtyy tehtävään ulkoministeriön Aasian ja Oseanian osastolta, jossa hän on toiminut apulaisosastopäällikkönä vuodesta 2024.

Aiemmin Kivikoski on toiminut edustuston päällikkönä Astanassa. Muuta edustustokokemusta hänellä on pääkonsulaatista Pietarista, pysyvistä edustustoista New Yorkista ja Wienistä sekä suurlähetystöistä Riiasta ja Moskovasta. Ulkoministeriössä Kivikoski on työskennellyt Itäosastolla useissa eri tehtävissä, muun muassa apulaisosastopäällikkönä.

Koulutukseltaan Mikko Kivikoski on valtiotieteiden lisensiaatti. Ulkoministeriön palvelukseen hän on tullut vuonna 2001.

Kiertävä suurlähettiläs, Keski-Aasia (Valtuutus Tadžikistaniin)

Maria Ågren

Tasavallan presidentti valtuutti ulkoministeriöstä käsin kiertävän suurlähettilään ulkoasiainneuvos Maria Ågrenin toimimaan myös Tadžikistanissa 16. kesäkuuta lukien.

Maputon-suurlähetystö, Mosambik (Sivuakkreditointi Angolaan)

Satu Lassila

Tasavallan presidentti sivuakkreditoi Maputon-suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Satu Lassilan Angolaan 16. kesäkuuta lukien.

Lisätietoja

Niina Pesonen, henkilöstöjohtaja, puh. 029 5350082
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Tasavallan presidentin esittelyn 16.6.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto — Tue, 16 Jun 2026 11:43:00 GMT

Tasavallan presidentin esittelyn 16.6.2026 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

]]>

Suomen ja Venäjän välisen verosopimuksen soveltaminen keskeytyy

valtiovarainministeriö — Tue, 16 Jun 2026 10:22:00 GMT

Suomen ja Venäjän välillä on vuonna 2002 voimaan tullut verosopimus, jonka tarkoituksena on poistaa kaksinkertaista tuloverotusta ja estää veronkiertoa.

Venäjä keskeytti elokuussa 2023 sopimuksen eräiden määräysten soveltamisen Suomen ja muiden EU-maiden kanssa vastauksena sille asetettuihin talouspakotteisiin. Suomi on toistaiseksi soveltanut sopimusta yksipuolisesti.

Tasavallan presidentti päätti maaliskuussa 2026 sopimuksen soveltamisen keskeyttämisestä 1. heinäkuuta alkaen.

Koska sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat voimassa lakina, on myös tämän voimaansaattamislain soveltaminen keskeytettävä. Presidentti vahvisti lain verosopimuksen keskeyttämisestä toukokuun lopulla. Sopimuksen voimaansaattamislain soveltamisen keskeyttämistä koskeva laki tulee voimaan 1. päivänä heinäkuuta nyt annetulla valtioneuvoston asetuksella.

Lisätietoja:
Finanssineuvos Harri Joiniemi, valtiovarainministeriö, puh. 0295 530105, harri.joiniemi(at)gov.fi

]]>

Kansalaisuuskoe otetaan käyttöön vuoden 2027 alussa

sisäministeriö — Tue, 16 Jun 2026 10:21:00 GMT

Kansalaisuuskokeen käyttöönotto on viimeinen osa laajempaa kansalaisuuslain uudistamista, jolla kansalaisuuden saamisen ehtoja kiristetään. Muutoksia on jo aiemmin tehty asumisaikaa, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytystä koskevaan sääntelyyn.

– Näillä uudistuksilla kannustetaan ihmisiä kotoutumiseen, työntekoon ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen. Suomen kansalaisuus ei ole automaatio, toteaa sisäministeri Mari Rantanen.

Kansalaisuuden saamiselle lisätään uusi edellytys yhteiskuntatietoudesta, jonka voi osoittaa kansalaisuuskokeella. Vaihtoehtoisesti riittävän yhteiskuntatietouden voi osoittaa suorittamalla suomen- tai ruotsinkielisen ylioppilas- tai korkeakoulututkinnon.

Kansalaisuuskokeen kysymykset perustuvat ennalta määriteltyyn ja kaikille yleisesti saatavilla olevaan kansalaisuuskokeen oppimateriaaliin, joka laaditaan olemassa olevan yhteiskuntaorientaation oppimateriaalin perusteella. Oppimateriaalilla varmistetaan mahdollisuus valmistautua kokeeseen sekä kokeen läpinäkyvyys ja tasapuolisuus.

Kokeen kysymykset koskevat esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan keskeistä lainsäädäntöä, perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa sekä Suomen historiaa ja kulttuuria. Koe suoritetaan sähköisesti suomen tai ruotsin kielellä.

Maahanmuuttovirasto vastaa uusista kansalaisuuskokeeseen liittyvistä viranomaistehtävistä. Maahanmuuttovirasto tekee sopimuksen kansalaisuuskokeen laatimisesta esimerkiksi jonkun yliopiston kanssa.

Noin puolet EU-maista edellyttää yhteiskuntatiedon osoittamista kansalaisuuskokeella tai jollakin muulla tavalla. Muista Pohjoismaista Tanskassa ja Norjassa on jo käytössä kansalaisuuskoe.

Lisätietoja:

johtava asiantuntija Roope Jokinen, p. 0295 488 362, etunimi.sukunimi@gov.fi
erityisasiantuntija Hanna Pihkanen, p. 0295 488 217, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Ammattitarkoitukseen käytetyn dieselin polttoaineverotukseen ehdotetaan kevennystä

valtiovarainministeriö — Tue, 16 Jun 2026 10:12:00 GMT

Hallituksen kehysriihineuvotteluissa keväällä 2024 ja 2026 päätettiin, että raskaalle liikenteelle otetaan käyttöön ammattidiesel, kun EU-direktiivin mukainen polttoaineiden jakelijoiden päästökauppa tulee voimaan vuonna 2028. Muutoksella tuettaisiin suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

Ammattitarkoitukseen käytettävän polttoaineen verotuki olisi voimassa vuoden 2037 loppuun saakka. Veronpalautuksen arvioidaan lisäävän valtion menoja vuositasolla noin 40 miljoonalla eurolla.

Lausuntokierros alkaa

Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta. Lausuntoaikaa on 11. elokuuta saakka.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi loppuvuodesta 2026. Lainmuutos tulisi voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana, todennäköisesti vuoden 2028 alussa.

Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Markus Teräväinen, puh. 02955 30719, markus.teravainen(at)gov.fi

]]>

Opas Naton hankintoihin osallistumiseen on julkaistu

puolustusministeriö — Tue, 16 Jun 2026 10:02:00 GMT

Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon on avannut suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia osallistua täysimääräisesti mukaan Naton ja sen jäsenmaiden isäntämaana Natolle toteuttamiin hankintoihin. Nämä mahdollisuudet koskevat puolustus- ja turvallisuusteollisuuden yritysten lisäksi monipuolisesti myös muita teollisuudenaloja PK-yrityksistä startupeihin.

Nyt julkaistussa oppaassa esitellään perusteet Naton teollisuudelle keskeisistä rakenteista ja käsitteistä, Naton hankintaprosesseista, keskeisistä toimijoista ja virastoista sekä innovaatiotoiminnan mahdollisuuksia. Lisäksi kerrotaan Suomen kansallisista prosesseista, jotka kannattaa huomioida Naton kanssa toimiessa.

Opas Naton hankintoihin osallistumiseen

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Johanna Hämäläinen, johanna.hamalainen@gov.fi.

]]>

Elintarvikemarkkinalain muutokset vahvistettiin ja tulevat voimaan 22.6.2026

maa- ja metsätalousministeriö — Tue, 16 Jun 2026 09:56:00 GMT

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa sopimussuhteiden selkeyttä ja tasapainottaa toimijoiden asemaa koko elintarvikeketjussa.

Muutoksilla tarkennetaan erityisesti sopimuskäytäntöjä ja elintarvikemarkkinoilla kiellettyjä kauppatapoja. Tavoitteena on ehkäistä epäoikeudenmukaisia toimintamalleja ja varmistaa, että jokaisella toimijalla on yhtäläiset ja ennakoitavat toimintaedellytykset. Täsmälliset toimintatavat tukevat myös markkinoiden vakautta ja edistävät reilua kilpailua.

- Elintarvikemarkkinalain muutos vahvistaa sopimussuhteiden selkeyttä ja oikeudenmukaisuutta koko ruokaketjussa. On tärkeää, että jokaisella toimijalla on tasapainoinen asema ja selkeät pelisäännöt, joihin voi luottaa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Uudistus vahvistaa osaltaan Suomen huoltovarmuutta. Toimiva ja tasapainoinen ruokaketju on keskeinen osa kansallista varautumista, ja muutosten avulla parannetaan koko ketjun kestävyyttä myös poikkeusoloissa.

Laki tulee voimaan 22.6.2026. Toimijoille varataan siirtymäaikaa, jotta käytännöt voidaan saattaa vastaamaan uusia säännöksiä.

Lisätietoja:

Ministerin erityisavustaja Marjo Anttoora, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 570 0334
Lainsäädäntöneuvos Riitta Kokko-Herrala, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2250
Ministerin erityisavustaja (viestintä) Tommi Terä, p. 050 342 9638 (haastattelupyynnöt ministerille)

Sähköpostiosoitteet maa- ja metsätalousministeriössä ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Opiskelua työttömänä helpottavat lakimuutokset voimaan 1.7.2026

työ- ja elinkeinoministeriö — Tue, 16 Jun 2026 09:54:00 GMT

”Helpotukset työttömyysturvalla opiskeluun voivat parantaa monen työnhakijan edellytyksiä löytää uusi työpaikka ja kehittää omaa osaamistaan myös työttömyysjakson aikana. Tämä on yksi konkreettinen teko byrokratian purkamisessa. Jatkossa työttömänä voi opiskella avoimia korkeakouluopintoja ilman, että siitä tarvitsee jatkuvasti olla johonkin ilmoittamassa”, työministeri Matias Marttinen sanoo.

Työttömän on haettava työtä myös opintojen aikana

Avoimet korkeakouluopinnot eivät jatkossa vaikuta työttömyysturvaan, jos työnhakija on täyttänyt 25 vuotta. Tämä koskee 1.7.2026 tai sen jälkeen alkaneita opintoja yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, kansalaisopistoissa ja kesäyliopistoissa.

Työnhakijalla on opinnoista huolimatta edelleen velvollisuus hakea työmahdollisuuksia työllistymissuunnitelmansa mukaisesti ja olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä. Lisäksi työnhakijalla on velvollisuus osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin, jos niitä tarjotaan.

Työnhakijan näkökulmasta opintojen vaikutus työttömyysturvaoikeuteen on aiempaa ennakoitavampaa. Hallinnollinen taakka vähenee, kun työnhakijan ei tarvitse ilmoittaa avoimista opinnoistaan työvoimaviranomaiselle. Myöskään työvoimaviranomaisen tai KEHA-keskuksen ei tarvitse jatkossa tehdä selvitystyötä, joita kyseisiin opintoihin liittyy.

Tasavallan presidentti vahvisti lainsäädäntömuutokset 16.6.2026 ja ne tulevat voimaan 1.7.2026.

Mallin laajentamista selvitetään

Eduskunta päätti muutoksia käsitellessään edellyttää valtioneuvostolta, että se selvittää, millä edellytyksin ammatillisten opintojen ja yliopistojen niin sanotulla erillisopinto-oikeudella järjestettyjen opintojen opiskeleminen työttömyysetuutta menettämättä voisi olla työnhakijoille mahdollista ja millaisia kustannuksia siihen liittyy. Selvitys on annettava työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2027 huhtikuun loppuun mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää asiaa eduskunnan antamaan määräaikaan mennessä.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Teresa Salminen, p. 029 504 7318 (kysymykset ministerille)
hallitusneuvos Timo Meling, TEM, p. 0295 049 084

]]>

TP-UTVA:ssa esillä Ukrainan ajankohtainen tilanne, Naton huippukokous Ankarassa sekä Lähi-idän ajankohtainen tilanne

valtioneuvoston viestintäosasto — Tue, 16 Jun 2026 09:47:00 GMT

TP-UTVA:ssa linjattiin Suomen tavoitteista Ankarassa 7.–8.7. järjestettävään Naton huippukokoukseen. Huippukokouksessa edistetään Naton pelotteen ja puolustuksen sekä puolustusteollisen kapasiteetin vahvistamista sekä liittokunnan tukea Ukrainalle.

Lisäksi TP-UTVAssa oli esillä Lähi-idän ajankohtainen tilanne ja Hormuzinsalmen avaaminen. Suomi korostaa pysyvän ja kansainvälistä oikeutta kunnioittavan ratkaisun löytämistä konfliktiin.

Lisätietoja: Osastopäällikkö Petri Hakkarainen, p. 0295 351 130, ulkoministeriö; osastopäällikkö Otto Saxén, p. 0295 140314, puolustusministeriö

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Uusi hankintalaki voimaan: lisää kilpailua julkisiin hankintoihin

työ- ja elinkeinoministeriö — Tue, 16 Jun 2026 09:44:00 GMT

Tasavallan presidentti vahvisti muutokset 16.6.2026.

Julkisia hankintoja tehdään noin 38 miljardilla eurolla vuodessa. Kilpailu julkisissa hankinnoissa on kuitenkin verrattain vähäistä: 40 prosenttiin kilpailutuksista osallistuu enintään kaksi tarjoajaa.

"Saamme voimaan lukuisia pitkään kaivattuja ja erittäin merkittäviä parannuksia julkisten hankintojen valmisteluun ja kilpailun lisäämiseen. Parannamme erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisten hankintojen kilpailutuksiin ja varmistamme, että verorahoja käytetään järkevästi. Toimivat markkinat ja reilu kilpailu ovat avainasemassa talouskasvun vauhdittamisessa", työministeri Matias Marttinen sanoo.

Lisää kilpailua julkisiin hankintoihin

Uusi laki kannustaa markkinoiden parempaan huomioimiseen tarjouskilpailun valmistelussa. Avoimella menettelyllä toteutettu, niin sanotun EU-kynnysarvon ylittävä tarjouskilpailu on jatkossa lähtökohtaisesti uusittava, jos kilpailutuksessa on vain yksi tarjoaja. Jos hankinta on valmisteltu markkinakartoitusta hyödyntäen, kilpailutusta ei tarvitsisi uusia. Markkinakartoituksen tekeminen on jatkossakin vapaaehtoista, mutta siihen kannustetaan nykyistä laajemmin.

Jatkossa suuremmat julkiset hankinnat tulee jakaa osiin, jotta pienemmillä yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia osallistua kilpailuihin.

Sidosyksiköiden käytön rajaaminen edistää kilpailua

Julkiset toimijat voivat tehdä niin sanottuja in-house -hankintoja eli hankintoja sidosyksiköiltään kilpailuttamatta. Jatkossa hankintayksikön tulee omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiömuotoisesta sidosyksiköstä, jotta hankintayksikkö voi hyödyntää sidosyksiköitä tarvitsemiensa palvelujen ostamisessa.

”Markkinoiden toimivuutta haittaavat kymmenien ja satojen osakkaiden sidosyksikköyhtiöt erityisesti tukipalvelualoilla, joilla on olemassa toimivat yksityiset markkinat. Muutos lisää kilpailua, mutta samalla varmistamme, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on jatkossakin vaihtoehtoja palveluiden järjestämiseen”, työministeri Marttinen painottaa.

Hankintayksiköiden on jatkossakin mahdollista tuottaa itse palveluita ja ostaa sidosyksiköiltä ulkoisten kilpailutusten lisäksi. Kunnat ja hyvinvointialueet voivat hyödyntää yhteishankintoja ja muodostaa hankintarenkaita, joissa useampi toimija hyödyntää samaa kilpailutusta.

Muutokset tulevat voimaan 18.6.2026, osaa sovelletaan porrastetusti

Vaatimus sidosyksiköiden vähimmäisomistuksesta ei koske pieniä, lakisääteistä tehtävää hoitavia sidosyksiköitä, kuten kirjastojen tietojärjestelmäpalveluita, eikä vesihuoltolaitoksia. Jätehuoltoa koskeva poikkeus on tarkoitus säätää osana valmistelussa olevaa jätelain uudistusta.

Säännöstä sidosyksiköiden vähimmäisomistuksesta sovelletaan porrastetusti. Tarkoituksena on turvata palvelujen jatkuvuus sekä antaa hankintayksiköille aikaa sopeuttaa toimintansa ja markkinoille edellytyksiä vastata hankintayksiköiden tarpeisiin.

Olemassa olevia sidosyksiköitä voidaan hyödyntää omistusosuudesta riippumatta 30.6.2027 saakka. Terveyspalveluissa sidosyksiköiden kanssa tehtyjä sopimuksia voidaan hyödyntää pidempään. Tietyissä yksittäistapauksissa sidosyksiköiden kanssa tehdyt sopimukset voivat olla voimassa vuoteen 2030 saakka.

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Riikka Hietanen, TEM, p. 0295 047 078
työministerin eritysavustaja Teresa Salminen, p. 0295 047 318 (kysymykset ministerille)

]]>

Valtioneuvoston ylimääräisen yleisistunnon 16.6.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto — Tue, 16 Jun 2026 09:42:00 GMT

Valtioneuvoston ylimääräisen yleisistunnon 16.6.2026 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

]]>

Hallitus esittää muutoksia säästövapaan ajankohdasta sopimiseen

työ- ja elinkeinoministeriö — Tue, 16 Jun 2026 09:41:00 GMT

”Säästövapaan ajankohta saattaa aiheuttaa käytännön haasteita esimerkiksi vuorotyössä ja sesonkialoilla, jos vapaa osuu työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnan kannalta vaikeaan ajankohtaan. Esityksen tarkoitus on ratkaista näitä säästövapaiden pitämiseen liittyviä ongelmia. Lähtökohta olisi kuitenkin jatkossakin se, että työnantaja ja työntekijä sopisivat säästövapaan ajankohdasta yhdessä”, työministeri Matias Marttinen sanoo.

Lähtökohtana sopiminen säästövapaan ajankohdasta

Säästövapaa tarkoittaa työssäkäyvän mahdollisuutta siirtää osa vuosilomastaan käytettäväksi myöhempänä ajankohtana. Nykyisin työntekijä voi päättää säästövapaan ajankohdan, jos työntekijä ja työnantaja eivät pääse siitä yhteisymmärrykseen.

Lähtökohtana olisi jatkossakin pyrkimys siihen, että työnantaja ja työntekijä sopisivat säästövapaan ajankohdasta vuosilomaa säästettäessä tai myöhemmin vuosilomia suunniteltaessa.

Jatkossa työnantaja voisi kuitenkin kieltäytyä työntekijän pyynnöstä pitää säästövapaa tiettynä ajankohtana, jos se aiheuttaisi työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnalle haittaa tai jos se estäisi tasapuolisen vuosilomien ja säästövapaiden sijoittamisen. Kieltäytymisen perusteena olevan haitan tulisi olla sellainen, ettei työnantaja voi välttää sitä tavanomaisin työjärjestelyin.

Lakimuutokset voimaan vuoden 2027 alussa

Esitetyt muutokset perustuvat pääministeri Petteri Orpon hallituksen linjaukseen kevään 2025 puoliväliriihessä.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 20.5.2025 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan lakimuutoksia. Työryhmä ei ollut työssään yksimielisiä. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti 28.1.−12.3.2026 lausuntokierroksen työryhmän mietinnöstä.

Hallituksen esityksen mukaan muutokset tulisivat voimaan 1.1.2027. Lakiin sisältyy siirtymäsäännös. Sen mukaan työntekijä voisi ilmoittaa pitävänsä säästövapaansa noudattaen nykyisiä menettelysääntöjä niin, että säästövapaa pidetään viimeistään 31.10.2027.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Ville Laakso, p. 050 433 0163 (kysymykset työministerille)
erityisasiantuntija Katja Honkonen, TEM, p. 0295 047 171

]]>

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtajaksi Petri Lempinen

opetus- ja kulttuuriministeriö — Tue, 16 Jun 2026 09:41:00 GMT

Petri Lempinen on työskennellyt pitkään koulutuksen kehittämistehtävissä Suomessa ja ulkomailla.

Hän on ollut 05/2021 lähtien opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajana lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston päällikkönä.

Lempinen työskenteli Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n toiminnanjohtajana vuodet 2018 – 2021 ja 2015 – 2018 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtajana.

Aiemmin Lempinen on työskennellyt toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n koulutuspoliittisena asiantuntijana vuodet 2013-2015 ja 2002-2010. Vuosina 2010 - 2013 Lempinen toimi European Training Foundationin palveluksessa.

Hän on aiemmin toiminut myös Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs:ssä, Åbo Akademissa, Suomen ylioppilaskuntien liitossa ja Turun yliopiston ylioppilaskunnassa.

Ylijohtaja toimii lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston päällikkönä. Osaston toimialaan kuuluvat lukiokoulutus, ammatillinen koulutus ja kielitutkinnot.

Ylijohtajan virkaa haki määräajassa 10 henkilöä.

Lisätietoja: hallitusneuvos Veera Vuornos, puh. 02953 30063

]]>

Kenraalin virkaan nimittäminen ja tehtävään määrääminen Puolustusvoimissa

puolustusministeriö — Tue, 16 Jun 2026 09:29:00 GMT

Eversti Antti Lautala toimii tällä hetkellä osastopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa apulaisosastopäällikkönä ja sektorijohtajana Ilmavoimien esikunnassa sekä laivueen komentajana Lapin lennostossa.

Naton transformaatiojohtoporras (Allied Command Transformation, ACT) vastaa liittokunnan strategisesta kehittämisestä. Se sijaitsee Norfolkissa, Yhdysvalloissa.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Sami Roikonen, p. 0295 140 442.

]]>

Valtioneuvoston yleisistunnon 16.6.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto — Tue, 16 Jun 2026 09:25:00 GMT

Valtioneuvoston yleisistunnon 16.6.2026 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

]]>

Valtion henkilöstöturvallisuutta vahvistetaan virkamies- ja turvallisuusselvityslain muutoksilla

valtiovarainministeriö — Tue, 16 Jun 2026 09:19:00 GMT

Ehdotetuilla muutoksilla selkeytetään nykytilaa kirjoittamalla lakiin, että työnantajana toimivalla viranomaisella on oikeus varmistaa myös palvelussuhteen aikana, että

virkamiehellä on hänen tehtäviensä edellyttämä nuhteettomuus
virkamiehellä ei ole tehtävien asianmukaista hoitoa vaarantavia sidonnaisuuksia 
virkamiehellä on edellytykset hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja luotettavasti.

Tällä hetkellä asiasta on säädetty vain ennen nimittämistä tehtävän arvioinnin osalta. Virkamiehiin kohdistuvat vaatimukset nuhteettomuudesta ja riippumattomuudesta eivät muutu, vaan säilyvät samanlaisena koko palvelussuhteen ajan.

Käytännössä virasto voisi varmistaa virkamiehen nuhteettomuuden ja riippumattomuuden esimerkiksi palvelussuhteen aikana tehtävällä turvallisuusselvityksellä.

Lisäksi ehdotettavat muutokset antaisivat työnantajalle mahdollisuuden pidättää virkamies virantoimituksesta, jos virkamies ei anna suostumustaan turvallisuusselvityksen tekemiselle tehtävässä, jossa toimiminen edellyttää voimassa olevaa turvallisuusselvitystä. 

Tällä hetkellä työnantajalla ei ole selkeitä keinoja puuttua tilanteisiin, joissa virkamies ei anna suostumustaan turvallisuusselvityksen tekemiseen tehtävässä, joka edellyttää voimassa olevaa turvallisuusselvitystä koko palvelussuhteen ajan.

Turvallisuusselvitysrekisterin käyttöä laajennetaan

Hallitus esittää myös, että valtion virastot, Senaatti-konserni ja Kansaneläkelaitos saavat vastaavanlaiset käyttöoikeudet turvallisuusselvitysrekisteriin kuin esimerkiksi ministeriöt. Jatkossa nämä organisaatiot pystyisivät itse tarkastamaan, onko suostumuksen antaneella henkilöllä voimassa oleva turvallisuusselvitys.

Lisäksi tietyiltä Huoltovarmuuskeskuksen virkamiehistä edellytettäisiin jatkossa Suomen kansalaisuutta.

Turvallisuusselvityksiä tehdään Suomen turvallisuuden ja edun suojelemiseksi

Turvallisuusselvityksiä laaditaan vain tehtäviin, jotka on määritelty turvallisuusselvityslaissa ja joissa edellytetään erityistä luotettavuutta. Selvityksessä tarkastellaan esimerkiksi sitä, onko ihminen syyllistynyt rikoksiin tai onko hänellä taloudellisia vaikeuksia, jotka voisivat altistaa hänet painostukselle tai muulle epäasialliselle vaikuttamiselle. Turvallisuusselvityksen tarkoitus on estää Suomen turvallisuuden kannalta tärkeiden tietojen päätyminen vääriin käsiin.

Ehdotetut lakimuutokset tulisivat voimaan vuoden 2027 alusta.

Lisätietoja:
Hallitusneuvos Miska Lautiainen, puh. 02955 30212, miska.lautiainen(at)gov.fi
Neuvotteleva virkamies Kaisa-Juulia Raita, puh. 02955 30379, kaisa-juulia.raita(at)gov.fi

]]>

Valtioneuvosto hyväksyi kertakäyttöisten muovituotteiden ja nikotiinipussien aiheuttaman roskaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat valtioneuvoston asetukset

ympäristöministeriö — Tue, 16 Jun 2026 09:04:00 GMT

Jätelain mukaan tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden ja nikotiinipussien tuottajien on korvattava kunnille kustannukset tuotteista aiheutuvan jätteen keräämisestä ja roskien siivoamisesta tietyillä julkisilla alueilla. Nikotiinipussien, suodattimellisten tupakkatuotteiden ja tupakansuodattimien tuottajilla on myös velvollisuus korvata kunnille kustannukset tuotteiden aiheuttaman roskaantumisen ehkäisemiseen liittyvästä tiedotuksesta ja neuvonnasta. Sääntely perustuu tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä annettuun direktiiviin (2019/904/EU) eli SUP-direktiiviin.

Tänään hyväksytyssä asetuksessa säädetään asukaskohtaisista kustannuksista, joiden perusteella tuottajien maksamat korvaukset kunnille vuosilta 2026–2028 lasketaan. Jos kaikki Manner-Suomen kunnat hakisivat korvauksia, tuottajien maksettavaksi tulisi yhteensä noin 12,9 miljoonan euron korvaukset vuodessa. Lisäksi suodattimellisten tupakkatuotteiden ja tupakansuodattimien tuottajien tulee korvata kunnille tupakantumpeille tarkoitettujen roska-astioiden hankintakustannukset kuntien toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Käytännössä korvausten määrä todennäköisesti vaihtelee sen mukaan, kuinka moni kunta hakee korvauksia.

Toisella hyväksytyllä asetuksella muutetaan eräistä muovituotteista annettua asetusta, jolla täydennetään jätelain tuottajan kustannusvastuuta koskevia säännöksiä. Samalla pannaan täytäntöön EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksella SUP-direktiiviin lisätyt tiettyjen tuotteiden markkinoille saattamisen kiellot. Asetuksessa kielletään 12.2.2029 alkaen puristetusta polystyreenistä valmistettujen elintarvike- ja juomapakkausten sekä juomamukien, lento- tai rautatieasemilla matkatavaroiden suojaamiseksi kuljetuksen aikana käytettävän kutistekalvon, pakattujen tavaroiden suojaamiseksi kuljetuksen ja käsittelyn aikana käytettävien polystyreenilastujen ja muiden muovien sekä pakkaus- ja pakkausjäteasetuksessa tarkoitettuna ryhmäpakkauksena käytettävien monipakkausten muovirenkaiden saattaminen Suomen markkinoille.

Asetukset tulevat voimaan 22.6.2026.

Lisätietoja

Eini Lemmelä
Erityisasiantuntija
p. 0295 250 032
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Taide- ja kulttuurineuvosto nimetty kaudelle 2026–2029

opetus- ja kulttuuriministeriö — Tue, 16 Jun 2026 09:01:00 GMT

Neuvosto toimii Taide- ja kulttuuriviraston yhteydessä ja päättää valtion taiteilija-apurahoista ja taidepalkinnoista vertaisarvioinnin pohjalta. Se tekee myös esityksiä taiteilija akateemikon arvonimestä ja toimii taide ja kulttuuripoliittisena asiantuntijaelimenä. Toiminta perustuu riippumattomaan asiantuntija-arviointiin, jolla turvataan taiteen autonomia.

Sama henkilö voidaan määrätä toimikunnan puheenjohtajaksi, jäseneksi tai varajäseneksi enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin ja sen jälkeen aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua uudelleen. Neuvoston jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa taide- ja kulttuuripolitiikan asiantuntemusta laaja-alaisesti eri näkökulmista.

Kokoonpano

Puheenjohtaja: ohjelmajohtaja Samu Forsblom

Jäsenet:

Ohjaaja Pauliina Feodoroff
Kuvanveistäjä Krister Gråhn
Kriitikko, tietokirjailija Ville Hänninen
Koreografi Jyrki Karttunen
Ohjaaja David Kozma
Arkkitehti Anssi Lassila
Näyttelijä Virpi Rautsiala
Tuottaja Outi Rousu
Ohjaaja Maarit Ruikka
Kirjailija Pajtim Statovci
Kirjailija Hannele Mikaela Taivassalo
Säveltäjä Riikka Talvitie

Varajäsenet:

Tuottaja Katri Saukonpää
Professori Anita Seppä
Johtaja Päivi Setälä
Johtaja Matti Hakamäki
Dekaani Satu Miettinen
Näyttelijä, muusikko Olavi Uusivirta
Professori Ilona Hongisto

Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Katri Santtila, p. 0295 330 285

]]>

Valtioneuvoston viestintäosaston johtoon nimityksiä

valtioneuvoston viestintäosasto — Tue, 16 Jun 2026 08:37:00 GMT

Valtioneuvostoon perustettava uusi viestintäosasto vastaa valtioneuvoston ja ministeriöiden viestinnän yhteensovittamisesta, kehittämisestä ja yhteisten viestintäpalvelujen tuottamisesta.

Päivi Anttikoski viestintäjohtajaksi

Valtioneuvoston viestintäjohtajaksi (osastopäällikkö) on nimitetty filosofian maisteri Päivi Anttikoski.

Anttikoski siirtyy tehtävään SOK:n mediajohtajan tehtävästä. SOK:lla hän on vastannut sisältöjen, viestinnän, yhteiskuntasuhteiden, markkinoinnin ja kaupan median kehittämisestä. Hän on aiemmin toiminut valtioneuvoston viestintäjohtajana vuosina 2018–2021 sekä työskennellyt journalistina ja päätoimittajana muun muassa MTV:ssä ja Helsingin Sanomissa.

“Uudessa viestintäosastossa on poikkeuksellisen paljon osaamista. Tavoitteemme on rakentaa valtioneuvostolle Suomen paras viestintäorganisaatio, joka tukee päätöksentekoa, palvelee kansalaisia ja näyttää suuntaa julkisen hallinnon viestinnälle. Olen iloinen ja otettu, että saan palata tähän tehtävään juuri nyt, kun valtioneuvoston viestintää kehitetään vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön tarpeisiin”, Anttikoski sanoo.

Viestintäjohtaja johtaa viestintäosaston toimintaa ja vastaa valtioneuvoston viestinnän kokonaisuudesta sekä sen kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden kanssa.

Niina Hyrsky sisällöt-yksikön johtajaksi

Sisällöt-yksikön johtajaksi ja viestintäosaston apulaisviestintäjohtajaksi on nimitetty valtiotieteiden maisteri Niina Hyrsky.

Hyrsky siirtyy tehtävään puolustusministeriön viestintäjohtajan tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2018. Hänellä on laaja kokemus viestinnästä valtionhallinnossa, yritysmaailmassa ja mediassa. Aiemmin Hyrsky on työskennellyt muun muassa ulkoministeriön lehdistö- ja kulttuurivirkamiehenä Suomen Tukholman-suurlähetystössä ja Handelsbanken Suomen viestintäjohtajana. Lisäksi hän on työskennellyt uutistoimittajana ja -tuottajana Yleisradiossa, Helsingin Sanomissa ja Nelosen uutisissa.

Lisätietoja: alivaltiosihteeri Timo Lankinen, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 300

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Karoliina Partanen sosiaaliturvaministeriksi

valtioneuvoston viestintäosasto — Tue, 16 Jun 2026 08:32:00 GMT

Presidentin esittelyn jälkeen pidetyssä valtioneuvoston yleisistunnossa päätettiin muutoksista ministereiden sijaisuuksiin sekä ministerityöryhmien kokoonpanoihin. Lisäksi uusi ministeri vannoi virkavalan ja antoi tuomarinvakuutuksen. Ministerien välinen työnjako säilyy ennallaan.

Lisätietoja: viestintäosaston vs. osastopäällikkö Jyri Rantala p. 029 5160 622 ja viestinnän erityisasiantuntija Tuulia Nieminen, p. 050 575 1956, valtioneuvoston kanslia

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Hyvinvointialueen arviointimenettely käynnistyy kolmella alueella

valtiovarainministeriö — Tue, 16 Jun 2026 08:10:00 GMT

Tausta

Valtiovarainministeriö voi käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettelyn joko hyvinvointialuelaissa säädetyin taloudellisin perustein tai sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta. Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla täyttyvät vuoden 2025 tilinpäätösten perusteella hyvinvointialuelain 123 §:ssä säädetyt menettelyn käynnistämisen edellytykset vuosikatteen ja poistojen suhteeseen sekä laskennalliseen lainanhoitokatteeseen liittyen. Hyvinvointialueille on myös myönnetty hyvinvointialuelaissa tarkoitettu lainanottovaltuuden korotus.

Hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistämisen tarkoituksena on turvata alueen edellytykset palvelujen järjestämiseen. Arviointimenettelyä varten valtiovarainministeriö asettaa arviointiryhmän, johon nimetään jäsenet hyvinvointialueelta, valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja sisäministeriöstä. Puheenjohtajaksi valtiovarainministeriö nimeää alueesta ja ministeriöistä riippumattoman henkilön. Puheenjohtajan valinnasta pyydetään lausunto hyvinvointialueelta.

Arviointiryhmä tekee ehdotukset hyvinvointialueen talouden tervehdyttämiseksi sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen järjestämisen edellytysten turvaamiseksi tarvittavista toimista.

Arviointiryhmät nimetään elokuun lopulla 2026 ja ne aloittavat työnsä syyskuun 2026 aikana. Tavoitteena on, että arviointiryhmien työ saadaan päätökseen kesän 2027 alussa.

Arviointimenettelyn käynnistäminen rajoittaa hyvinvointialueen päätösvaltaa. Hyvinvointialue ei voi tehdä päätöksiä, joilla olisi merkittäviä, pitkäaikaisia vaikutuksia hyvinvointialueen talouteen tai jotka olisivat arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten vastaisia. Rajoitusten tarkoituksena on estää alueen taloudellisen tilanteen heikentyminen arviointiryhmän työn aikana ja varmistaa, että arviointiryhmän toimenpide-ehdotuksia noudatetaan koko toimenpideohjelman ajan.

Arviointiryhmän tulee ottaa työssään kantaa aluejakoselvityksen käynnistämiseen. Mahdollinen aluejakoselvitys on arviointimenettelystä erillinen prosessi, jonka käynnistämisestä valtiovarainministeriö päättää tarvittaessa erikseen arviointiryhmän työn päätyttyä.

Alijäämien kattamisaikojen jatkamista koskevat hakemukset tulossa käsiteltäviksi

Valtiovarainministeriössä on parhaillaan käynnissä myös hyvinvointialueiden hakemuksiin perustuvien alijäämien kattamismääräaikojen jatkamista koskevan sääntelyn toimeenpano. Alueet voivat tehdä hakemuksen elokuun loppuun mennessä. Valtiovarainministeriö päättää laissa säädetyillä edellytyksillä mahdollisesta kunkin alueen uudesta määräajasta vuoteen 2027, 2028 tai 2029 saakka.

Mahdollisista hyvinvointialuelain mukaisista ennakollisen talouden ohjauksen menettelyistä päätetään erikseen. Ennakollinen talouden ohjauksen menettely on hyvinvointialueen ja valtiovarainministeriön neuvottelumenettely, jonka tavoitteena on ehkäistä hyvinvointialueen talouden tilan vaarantumista. Sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö osallistuvat neuvottelumenettelyyn.

Päätös Etelä-Pohjanmaa

Päätös Kymenlaakso

Päätös Etelä-Karjala

Lisätietoja:
hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen, minna-marja.jokinen@gov.fi, puh. 02955 30018
osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen, ville-veikko.ahonen@gov.fi, puh. 02955 530 066

]]>

Omalääkäriohjelman johtoryhmä on käynyt läpi kaikkien hyvinvointialueiden hoidon jatkuvuusmallit

sosiaali- ja terveysministeriö — Tue, 16 Jun 2026 08:04:00 GMT

Lisäksi johtoryhmä kuuli Kymenlaakson hyvinvointialueen hoidon jatkuvuuden kehittämistyöstä sekä hoidon jatkuvuuden kehityksen mallintamisesta ja tilannekuvan seurannasta.

Kymenlaakson hoidon jatkuvuusmalli oli viimeisin johtoryhmälle esitetyistä erilaisista ratkaisuista: johtoryhmällä on nyt käsitys kaikkien hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin malleista.

Kymenlaakson hyvinvointialueella kehitetään työparimallia, jossa tavoitteena on nimetä koko väestölle omalääkäri ja omahoitaja vuoden 2027 loppuun mennessä. Työparit jaetaan tiimeiksi.

Väestöjako on osoittautunut Kymenlaaksossa työlääksi. Eniten aiempaa paremman henkilökohtaisen hoitosuhteen toteutumista haittaavat vaihtuvat ja osin riittämättömät resurssit. Myös riittävän osaamisen varmistamisessa on haasteita.

Katsaukset taloudellisiin vaikutuksiin, mallintamiseen ja seurantaan

Johtoryhmä kuuli kokouksessaan hoidon jatkuvuuden taloudellisia vaikutuksia koskevan alustuksen. Siinä käsiteltiin tieteellistä näyttöä siitä, mistä kustannussäästöt muodostuvat ja pohdittiin sitä, miten omalääkäri voi vaikuttaa kustannuksiin väestötasolla. Esitys piti sisällään myös tutkimustuloksia terveyskeskuksista.

Lisäksi johtoryhmälle esiteltiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämää hoidon jatkuvuuden tilannekuvan mallintamista ja mallintamiseen perustuvaa tilannekuvan seurantaa.

Päätökset valtionavustuksista hoidon jatkuvuusmallien kehittämiseen

Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii tekemään päätökset hoidon jatkuvuusmallien kehittämiseen tarkoitetuista valtionavustuksista kesä-heinäkuun vaihteessa.

Lisätietoja:

Ylilääkäri Tapani Hämäläinen, p. 0295 163 510
Osastopäällikkö Minna Saario, p. 0295 163 146
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 16.6.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto — Tue, 16 Jun 2026 07:47:00 GMT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 16.6.2026 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

]]>

Osaamistakuuta koskeva lainsäädäntö on hyväksytty

opetus- ja kulttuuriministeriö — Tue, 16 Jun 2026 06:54:00 GMT

Uudistus on osa pääministeri Orpon hallitusohjelmaa. Oppilaan arvioinnin perusteita ja vähimmäisosaamisen saavuttamista koskevia menettelyjä yhtenäistetään perusopetuksessa siten, että jokaisella perusopetuksen päättävällä nuorella on riittävät perustaidot, kuten luku-, kirjoitus- ja laskutaito. Tavoitteen saavuttamisen turvaaminen edellyttää, että perusopetuksessa on selkeät kansalliset tavoitteet osaamiselle ja että osaamisen arviointi perustuu yhtenäisiin kriteereihin.

Laissa säädetään myös yhtenäisistä periaatteista vuosiluokalta toiselle etenemisessä sekä todistuksista. Lain mukaan opetussuunnitelman perusteissa määritellään kansallisesti vähimmäisosaamisen taso, joka on edellytyksenä vuosiluokalta toiselle siirtymiseen. Oppilas voidaan jättää luokalle, mikäli hän ei ole tukitoimista huolimatta saavuttanut hyväksytysti vuosiluokan tavoitteita yhdessä tai useammassa oppiaineessa.

Oppilaan tulee saada hänen tarpeidensa edellyttämiä tukitoimia ennen kuin luokalle jättämistä harkitaan. Oppilaan luokalle jättäminen on nykytilannetta vastaavasti viimesijainen pedagoginen ratkaisu, ja se voi perustua ainoastaan tilanteeseen, jossa oppilas ei ole saavuttanut vähimmäisosaamista hänelle annetuista tukitoimista huolimatta.

- Osaamistakuun toteuttamisella vahvistamme oppilaiden yhdenvertaisuutta ja tuemme opettajia sekä opetuksessa että arvioinnin toteuttamisessa. Tutkimustiedon perusteella opettajat kokevat nykyiset arviointikriteerit tulkinnallisiksi, eivätkä ne toimi riittävän selkeästi osaamisen arvioinnin perustana, sanoo opetusministeri Adlercreutz.

Arviointia koskevien säännösmuutosten keskeinen tavoite on, että oppimisen tavoitteet ja niihin suhteutettu arviointi tehdään näkyvämmiksi ja että osaamisen kehittymistä seurataan järjestelmällisesti ja siitä annetaan ohjaavaa palautetta myös lukuvuoden aikana. Tarkoituksena on, että uudistuksen myötä myös huoltajien on helpompi ymmärtää, mitä oppilaat ovat oppimassa ja miten oppilaiden etenemistä arvioidaan.

Lakimuutos edellyttää opetussuunnitelman perusteiden uudistamista siten, että oppiaineiden tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit määritellään kansallisesti yhdenmukaisesti vuosiluokittain. Valtakunnallisesti yhtenäiset tavoitteet ja arviointikriteerit ovat merkityksellisiä oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Niillä varmistetaan, että arviointi on yhdenmukaista, eikä vaihtele kuntakohtaisesti tai opettajakohtaisesti. Arvioinnin yhdenmukaisuudella on erityinen merkitys perusopetuksen päättöarvioinnissa, koska sen perusteella suoritetaan valinnat perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

Laki tulee voimaan porrastaen 1.8.2027 ja 1.8.2028 siten, että ensiksi voimaan tulevat opetussuunnitelman perusteiden antamista koskevat valtuutukset sekä asetuksenantovaltuudet. Lain valtuuttamana Opetushallitus muuttaa valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lain mukaisiksi siten, että ne annetaan 31.10.2027 ja niihin perustuvat paikalliset opetussuunnitelmat otettaisiin 1.8.2028 alkaen käyttöön perusopetuksessa ja esiopetuksen järjestämispaikoissa.

Lisätietoja:

opetusneuvos Erja Vitikka puh. 02953 30058
hallitusneuvos Marja Penttilä puh. 02953 30400

]]>

Selvitys: Sosiaalihuollon interventioiden arviointi- ja suositustoiminta kaipaa vahvempaa kansallista koordinaatiota

sosiaali- ja terveysministeriö — Tue, 16 Jun 2026 06:29:00 GMT

Selvityksen tavoitteena oli jäsentää arviointi- ja suositustoiminnan kokonaiskuva ja tukea kansallisen, vaikuttavan toimintamallin rakentamista.

Loppuraportti sisältää kehittämisehdotuksia ja antaa suuntaviivoja arviointi- ja suositustoiminnan vahvistamiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi Suomessa tarvitaan pysyviä rakenteita, selkeitä vastuita ja pitkäjänteistä rahoitusta. Lisäksi arviointi- ja suositustoiminnan osaamista pitää vahvistaa, ja suositukset pitää panna toimeen ja juurruttaa nykyistä systemaattisemmin käytännössä.

Selvityksessä tarkastellaan sosiaalihuollon interventioiden arviointi- ja suositustoiminnan nykytilaa Suomessa ja vertaillaan sitä verrokkimaihin: Ruotsiin, Norjaan ja Englantiin. Näissä maissa toiminta on Suomea systemaattisempaa, rakenteellisesti vakiintuneempaa ja selkeämmin sosiaalihuoltoon kohdentuvaa.

Selvityksen mukaan myös lainsäädäntöä on Suomessa kehitettävä arviointi- ja suositustoiminnan vahvistamiseksi. Lainsäädännön pitää tukea arviointi- ja suositustoiminnan asemaa sosiaalihuollossa sekä määrittää toimijoiden roolit ja vastuut.

Arviointi- ja suositustoiminta on olennainen osa julkisen palveluvalikoiman määrittelyä. Siten se liittyy strategiseen tavoitteeseen vahvistaa palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta.

Selvitys perustuu julkaistujen aineistojen kartoitukseen, aineistoanalyysiin sekä asiantuntijatyöpajoihin. Suomea koskevassa osuudessa analysoitiin kuuden toimijan vuosina 2015–2025 julkaisemia arviointeja ja suosituksia. Näitä ovat tehneet julkista rahoitusta saaneet Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, FinCCHTA (Finnish Coordinating Center for Health Technolog Assessment), Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus), Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (Itla), Palveluvalikoimaneuvosto (Palko) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Lisätiedot:

Neuvotteleva virkamies Petra Kokko, p. 0295 163 474
Asiantuntija Johanna Laine, p. 0295 163 456
Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Energian hinnan nousu ja epävarmuus hidastavat talouden toipumista

valtiovarainministeriö — Tue, 16 Jun 2026 06:03:00 GMT

Bruttokansantuotteen (bkt) ennustetaan kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2026, 1,6 prosenttia vuonna 2027 ja 1,7 prosenttia vuonna 2028. Talouskasvu on alkuvuonna ollut odotettua vahvempaa, mutta osa kasvusta johtuu tilapäisistä tekijöistä. Talouden kehitykseen liittyy myös huomattavaa epävarmuutta.

Ennusteessa oletetaan öljyn futuurihintoihin perustuen, että Lähi-idän kriisi rauhoittuu loppuvuotta kohden. Öljyn hinta jää kuitenkin koholle ja keskuspankit nostavat korkoja tänä vuonna. Pitkittyessään kriisi voisi nostaa öljyn hintaa ja korkoja nykyistä enemmän sekä hidastaa maailmantalouden ja Suomen talouden kasvua selvästi ennustettua enemmän.

”Näkymä, josta Suomen talous ponnistaa seuraavalle hallituskaudelle, odottaa vielä sumun hälvenemistä. Sen sijaan julkisessa taloudessa näkymä on selkeä. Rakenteellisen epätasapainon oikaiseminen vaaditusti edellyttää Suomelta mittavia nopeasti vaikuttavia suoria sopeutustoimia ensi vaalikaudella”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.

Energian hinnan nousu vauhdittaa inflaatiota, heikentää ostovoimaa ja jarruttaa vientiä

Lähi-idän kriisi on nostanut öljyn hintaa ja korkoja, mikä heikentää maailmantalouden kasvunäkymiä ja Suomen vientimarkkinoiden kasvua. Suomen vienti kasvaa kuitenkin suhteellisen vahvasti kansainväliseen toimintaympäristöön nähden. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun jää silti negatiiviseksi, koska hävittäjähankinnat ja muut investoinnit lisäävät tuontia vientiä nopeammin.

Kotitalouksien ostovoimaa heikentävät energian kallistuminen, korkojen nousu ja heikko työmarkkinatilanne. Samaan aikaan palkankorotukset ja ansiotuloverotuksen kevennykset tukevat käytettävissä olevien tulojen kasvua. Kuluttajien luottamus on kuitenkin edelleen heikkoa, mikä näkyy erityisesti kestokulutustavaroiden kysynnässä, asuntokaupassa ja siinä, että kuluttajat säästävät paljon. Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2026 ja vahvistuvan edelleen vuosina 2027–2028, kun ostovoima parantuu.

Energia-, teknologia- ja puolustushankkeet tukevat investointeja

Investoinnit kasvavat voimakkaasti vuonna 2026 erityisesti puolustushankintojen ansiosta. Hävittäjätoimitukset näkyvät suurena investointien kasvuna, mutta niiden vaikutus kotimaiseen tuotantoon jää vähäiseksi, koska kyse on pääosin tuonnista. Myös energia- ja teknologiasiirtymään liittyvät hankkeet, datakeskusrakentaminen sekä aineettomat investoinnit tukevat investointien kasvua.

Rakentamisen näkymät ovat kaksijakoiset. Toimitilarakentaminen on lievässä kasvussa, mutta asuntorakentamisen elpyminen viivästyy edelleen. Asuntokauppa on heikentynyt uudelleen, asuntojen hinnat ovat edelleen laskussa ja ostoaikeet ovat vähäisiä. Asuntorakentamisen arvioidaan supistuvan vielä hieman tänä vuonna ja kääntyvän kasvuun vasta vuonna 2027.

Työmarkkinoiden käänne siirtyy eteenpäin

Työmarkkinoiden kehitys on ollut ennustettua heikompaa. Työllisten määrä on alkuvuonna kääntynyt uudelleen laskuun, ja työttömyys on kasvanut odotettua enemmän. Erityisesti vakituisten ja kokoaikaisten työpaikkojen määrä on vähentynyt yksityisellä sektorilla. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 10,4 prosenttiin vuonna 2026. Työllisyyden odotetaan alkavan parantua vuonna 2027 talouskasvun vahvistuessa, mutta työmarkkinoiden elpyminen jää hitaaksi. Työttömyys pysyy koko ennustejakson ajan korkealla tasolla, vaikka sen odotetaan vähitellen alenevan vuosien 2027–2028 aikana.

Näkyvissä oleva talouskasvu ei yksin riitä kääntämään julkista taloutta kestävälle uralle

Talouskasvun vauhdittumisesta huolimatta julkisyhteisöjen rahoitusasema ei juuri kohene ennustejaksolla. Suhdannetilanteen paraneminen näkyy kuluvana vuonna verotulojen kasvuna julkisessa taloudessa. Samanaikaisesti hävittäjähankintojen kirjaaminen investoinneiksi heikentää erityisesti valtiontalouden rahoitusasemaa kuluvasta vuodesta lähtien. Näiden vastakkaissuuntaisten tekijöiden seurauksena julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna 4,4 prosenttia suhteessa bkt:hen.

Julkisen talouden tila ei kohene tulevina vuosina ilman uusia sopeutustoimia, sillä puolustusmenojen kasvu jatkuu koko ennustejakson ajan. Lisäksi korkomenot lisääntyvät velkasuhteen kasvun ja korkotason nousun seurauksena. Menojen kasvun vuoksi taloussuhdanteen kohentuminen ei yksin riitä korjaamaan julkisen talouden alijäämäisyyttä, vaan alijäämä pysyy noin 4,5 prosentissa suhteessa bkt:hen vuoteen 2030 saakka. Julkisen talouden syvä alijäämä on luonteeltaan rakenteellista.

Julkisyhteisöjen velkasuhde nousee tänä vuonna yli 90 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Syvät alijäämät pitävät velkasuhteen kasvusuunnassa koko ennustejakson ajan talouskasvun vauhdittumisesta huolimatta. Vuoteen 2030 mennessä velkasuhde kohoaa jo lähes 99 prosenttiin.

Ennuste on tehty ennen 15.6.2026 tullutta tietoa Yhdysvaltojen ja Iranin alustavasta rauhansopimuksesta. Jos sopu johtaa pysyvään rauhaan ja Persianlahden avautumiseen, sillä on positiivinen vaikutus erityisesti tämän vuoden kasvuun. Vaikutus ennusteeseen ei kuitenkaan ole suuri, sillä raakaöljyn futuurihinnat, joiden perusteella ennuste on tehty, ovat koko ajan sisältäneet oletuksen, että sopuun päästään tämän vuoden aikana. Jo toteutunut öljyn hinnan ja korkojen nousu ovat aiheuttaneet taloudellisia kustannuksia, jotka heikentävät erityisesti tämän vuoden kasvua.

Taloudellinen katsaus on valtiovarainministeriön riippumaton talousennuste, joka julkaistaan neljä kertaa vuodessa, keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella. Ennusteessa tarkastellaan keskeisiä talouden muuttujia, kuten bruttokansantuotteen kehitystä, inflaatio- ja korkonäkymiä, työllisyyttä, investointeja, julkisyhteisöjen alijäämää ja velkaa. Kevään talousennuste on taustana hallituksen kehyspäätöksille ja syksyn ennuste valtion seuraavan vuoden talousarvioesitykselle. Kesän 2026 katsauksessa esitetään vuosien 2026–2028 taloudellista kehitystä koskeva ennuste. Lyhyen ajan talousennusteen ohella se sisältää myös vuoteen 2030 ulottuvan talouden keskipitkän ajan kehitysarvion.

Lisätietoja:

Ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)gov.fi
Finanssineuvos Janne Huovari, puh. 02955 30171, janne.huovari(at)gov.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Seppo Orjasniemi, puh. 02955 30343, seppo.orjasniemi(at)gov.fi (julkinen talous)

]]>

Kansallisen aluekehittämisen uudistaminen käynnistyy

työ- ja elinkeinoministeriö — Tue, 16 Jun 2026 05:34:00 GMT

Työryhmän tehtävänä on muodostaa näkemys kansallisen aluekehittämisen uudistamisen tavoitteista, toimintamallista ja tarvittavista lainsäädäntömuutoksista. Valmistelussa tarkastellaan muun muassa toimijoiden rooleja, aluekehittämisen suunnittelujärjestelmää ja vuorovaikutusmenettelyjä.

Nykyisen aluekehittämisen lainsäädännön sekä aluekehittämisen kokonaisuuden toimivuutta ja rahoituksen vaikuttavuutta on arvioitu hallituksen kesäkuussa 2025 eduskunnalle antamassa selonteossa, mikä toimii pohjana nyt alkavalle uudistustyölle.

Työ- ja elinkeinoministeriö alueiden kehittämisen valmistelusta, yhteensovituksesta ja seurannasta vastaavana ministeriönä valmistelee uudistusta ja lainsäädännön muutoksia yhteistyössä ministeriöiden, valtion aluehallinnon, maakuntien liittojen, kaupunkien ja muiden alueiden kehittämisen kannalta merkittävien tahojen kanssa. Työryhmä voi työnsä tueksi kuulla asiantuntijoita ja teettää selvityksiä.

Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi aluekehittämisen lakikokonaisuudeksi annettaisiin eduskunnalle vuonna 2027. Uuden lainsäädännön olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2028 alussa.

Lisätietoja:
erityisavustaja Lotta Laitinen, p. 0295 049 058 (kysymykset elinkeinoministerille)
työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Tiina Korhonen, TEM, p. 0295 047 138
työryhmän varapuheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Johanna Osenius, TEM, p. 0295 064 937

]]>

Meriteollisuusstrategian luonnos lausunnoille

työ- ja elinkeinoministeriö — Mon, 15 Jun 2026 13:07:00 GMT

Strategia tarkastelee suomalaisen meriteollisuuden nykytilaa, toimintaympäristön muutoksia sekä alan kasvun ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiä teemoja. Näitä ovat innovaatiot ja teknologinen edelläkävijyys, osaaminen ja työvoiman saatavuus, vienti ja uudet markkinat, viranomaisalukset, hankinnat ja huoltovarmuus sekä investoinnit, rahoitus ja omistajuus.

Meriteollisuus on Suomelle perinteinen ja tärkeä teollisuudenala, joka työllistää merkittävän määrän ihmisiä ja tuottaa huomattavaa liikevaihtoa ja arvonlisää. Strategia kattaa meriteollisuuden koko arvoketjun telakoista ja kokonaistoimittajista laite- ja järjestelmätoimittajiin, ohjelmistotaloihin, suunnittelutoimistoihin ja muihin alan yrityksiin.

Lausunnonantajia pyydetään ottamaan kantaa erityisesti strategian keskeisiin tavoitteisiin, teemakohtaisiin alatavoitteisiin, strategisiin linjauksiin, suosituksiin, tavoitetila 2035-kirjauksiin sekä ehdotettuihin toimenpiteisiin. Lausunnon voi antaa kaikkiin kysymyksiin tai vain osaan niistä.

Lausuntopalaute ja lausuntoyhteenveto käsitellään elokuun 2026 aikana meriteollisuusstrategiaa valmistelevassa ohjausryhmässä.

Elinkeinoministeri Sakari Puisto asetti lokakuussa 2025 ohjausryhmän valmistelemaan kansallista meriteollisuusstrategiaa.

Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Leila Vilhunen, TEM, p. 029 504 7120

]]>

Työryhmä: ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteishyödyt merkittäviä

ympäristöministeriö — Mon, 15 Jun 2026 13:00:00 GMT

Luonnon tilaa parantamalla voidaan luoda puolustusta tukevia ratkaisuja itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Ennallistamalla esimerkiksi soita ja entisiä turvetuotantoalueita voidaan luoda maastoon luonnollisia etenemisesteitä. Samalla edistetään luontokadon pysäyttämistä ja luonnon elpymistä.

Työryhmän arvion mukaan ennallistaminen vahvistaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta monin tavoin myös epäsuorasti. Se tukee luonnon monimuotoisuutta, parantaa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Työryhmä asetettiin lokakuussa 2025 määrittelemään ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteisiä tavoitteita sekä tunnistamaan sellaiset ainoastaan maanpuolustukseen käytettävät alueet, joilla EU:n ennallistamisasetuksen edellyttämät toimet eivät ole yhteensopivia alueiden jatkuvan maanpuolustuskäytön kanssa.

Soiden ennallistamisessa potentiaalia

Suomessa erityisesti soiden ennallistaminen voi tukea maanpuolustusta. Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa suopinta-alaa, jonka ennallistamisesta olisi maanpuolustuksellista hyötyä, arvioidaan olevan vähintään 180 000 hehtaaria. Työryhmä korostaa, että ennallistamisen potentiaali on suuri erityisesti valtion mailla. Yksityismailla toimien toteuttamisen lähtökohtana tulee olla vapaaehtoisuus.

”Työryhmän loppuraportti osoittaa, että luonnon tilan parantaminen on myös turvallisuusteko. Yksityiset rahoittajat ovat jo osoittaneet kiinnostusta maanpuolustuksellisen ennallistamisen rahoittamiseen. Ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteishyödyt ovat mahdollisuus ohjata yksityistä rahoitusta toimenpiteisiin, joilla sekä turvaamme luonnon monimuotoisuutta että vahvistamme Suomen turvallisuutta suomalaisella osaamisella”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

"Suomen puolustus ja luonto hyötyvät tästä yhteistyöstä. Ennallistamisen kokonaishyödyt ovat huomattavia ja puolustushallinto on valmis tukemaan jatkotoimia hallinnon eri tasoilla. Maanpuolustusta tukevassa ennallistamisessa tulee pyrkiä hyödyntämään EU-rahoitusta täysimääräisesti”, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

Työryhmä esittää jatkotoimia hyötyjen toteutumiseksi

Työryhmä esittää useita toimenpiteitä ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteensovittamisen edistämiseksi. Ympäristö- ja puolustushallintojen yhteistyötä tulee jatkaa ja vahvistaa erityisesti alueilla, jotka ovat jatkuvassa maanpuolustuskäytössä. Ennallistamistoimiin tarvitaan myös lisäresursseja. Työryhmän mukaan toimien rahoittamiseksi on tärkeää hyödyntää EU:n rahoituskanavia sekä ohjata yksityistä rahoitusta ennallistamistoimiin.

Tällä hetkellä merkittävin määrä soiden ennallistamista rahoitetaan valtion budjettivaroista tai Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimesta osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Soita ennallistetaan kasvavissa määrin myös muiden toimijoiden kuin valtion rahoituksella. Valtiontalouden tilanteen ollessa tiukka muiden rahoituslähteiden merkitys korostuu.

“Työryhmän työn tulokset osoittavat, että luonnon tilan parantamisella voidaan edistää samanaikaisesti useita yhteiskunnallisia tavoitteita. Ratkaisujen monihyötyisyys ja kustannustehokkuus ovat merkittävä asia muun muassa EU-rahoituksen kannalta. Kiitän puolustushallintoa erinomaisesta yhteistyöstä työryhmätyössä”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä.

Ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteistavoitteita määrittelevän työryhmän loppuraportti

Lisätietoja

Tarja Haaranen
ylijohtaja
ympäristöministeriö
p. 0295 250 282
etunimi.sukunimi@gov.fi

Sami Heikkilä
erityisasiantuntija
puolustusministeriö
p. 0295 140 452
etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Oikeusministeriön hallinnonalan virastot saavuttaneet pääosin tavoitteensa

oikeusministeriö — Mon, 15 Jun 2026 12:47:00 GMT

Kannanotoissa oikeusministeriö tarkastelee erityisesti sitä, miten sen hallinnonalan virastot ovat saavuttaneet tavoitteensa. Lisäksi arvioidaan talousarvion noudattamista sekä talouden suunnittelun ja seurannan toimivuutta.

Ministeriö katsoo, että virastot ovat saavuttaneet asetetut tavoitteet pääosin hyvin. Virastojen välillä on kuitenkin eroja. Syinä tähän ovat olleet muun muassa toimintaympäristön muutokset, henkilöstötilanne sekä käytettävissä olleet resurssit.

Oikeusministeriö edellyttää kannanotoissaan esimerkiksi, että Syyttäjälaitoksen tulee tarkastella muun muassa toimintatapojaan ja prosessejaan syyteharkinnan laadun ja joutuisuuden edistämiseksi. Tuomioistuinlaitokselta puolestaan edellytetään muun muassa hallinnollisten tehtävien tehostamista ja toimintansa kehittämistä.

Oikeuspalveluviraston tulee kehittää vaikuttavuuden arviointia ja sitä tukevia mittareita. Ulosottolaitoksen taas tulee jatkaa työtään taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

Rikosseuraamuslaitoksen tulee kehittää toimintaansa ja rakenteitaan siten, että resurssit kohdentuvat sen perustehtävään, ja Oikeusrekisterikeskuksen tulee kehittää digitalisaatiota kehittämisohjelmien mukaisesti.

Oikeushallinnon erityisviranomaiset -viraston taas tulee kiinnittää edelleen huomiota yhteistyön kehittämiseen.

Oikeusministeriö edellyttää, että virastot ottavat havainnot huomioon toimintansa ja taloutensa kehittämisessä. Tavoitteena on vahvistaa toiminnan vaikuttavuutta ja varmistaa julkisten varojen tehokas käyttö.

Oikeusministeriö omalta osaltaan edistää uudistuksia oikeusprosessien sujuvoittamiseksi, rikosprosessiketjun toimivuuden parantamiseksi ja oikeuspalvelujen saatavuuden vahvistamiseksi.

Valtiontalouden tarkastusvirastolla ei ollut huomautettavaa hallinnonalan tilinpäätöksiin.

Oikeusministeriön kannanottojen taustalla on talousarvioasetus, jonka mukaisesti ministeriön tulee antaa vuosittain perusteltu kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksikön tilinpäätöksestä.

Lisätiedot: osastopäällikkö Tapio Laamanen, p. 0295 150 290, etunimi.sukunimi@gov.fi

Oikeusministeriön hallinnonalan tulosohjauksen asiakirjat

]]>

Ministeri Puisto vierailee Isossa-Britanniassa

työ- ja elinkeinoministeriö — Mon, 15 Jun 2026 12:43:00 GMT

Lontoossa Puisto osallistuu Critical Communications World -tapahtumaan, jossa käsitellään yhteiskuntien turvallisuutta, kriittistä viestintää ja eurooppalaista yhteistyötä. Ministeri pitää tapahtumassa puheenvuoron ja osallistuu suomalaisen kriittisen viestinnän osaamista esittelevään verkostoitumistilaisuuteen. Tilaisuudessa on mukana laaja joukko suomalaisia yrityksiä ja toimijoita, muun muassa Nokia, Erillisverkot, Bittium, Business Finland, VTT ja useita turvallisen viestinnän sekä teknologian yrityksiä.

”Geotalouden tilanteen kiristyttyä turvalliset teknologiat, teknologinen osaaminen ja strateginen autonomia ovat yhä tärkeämpi osa maiden kilpailukykyä ja turvallisuutta. Suomella on näillä alueilla vahvaa osaamista, jota kannattaa aktiivisesti viedä kansainvälisille markkinoille”, ministeri Puisto sanoo.

Vierailun aikana Puisto tapaa Ison-Britannian hallinnon, rahoitussektorin ja tutkimusmaailman edustajia. Keskusteluissa käsitellään esimerkiksi innovaatiopolitiikkaa, teknologista kilpailukykyä, rahoitusmarkkinoita ja sääntely-ympäristöä. Puisto tapaa muun muassa Government Chief Scientific Adviser Dame Angela McLeanin, ministeri Lord Hansonin sisäministeriöstä, Englannin keskuspankin varapääjohtaja Sam Woodsin, sekä Englannin rahoitusvalvonnan varapääjohtajan Sarah Pritchardin.

“Suomella ja Isolla-Britannialla on yhteistyömahdollisuuksia myös rahoitusalalla. Tapaamisissamme tarkastelemme maidemme rahoitus- ja pääomasijoitusmarkkinoita, niiden sääntelyä ja alan innovaatioita”, kommentoi ministeri Puisto.

Cambridgessa ministerin tapaamiset käsittelevät yliopiston innovaatiotyötä. Hän tapaa siellä yliopiston edustajien ohella tutkijoita, opiskelijoita ja yritysedustajia. Väitöskirjansa Cambridgessa tehnyt Puisto luennoi yliopistolla Suomen asemoitumisesta geotalouden ja teknologiakilpailun aikakaudella.

Lisätiedot:
elinkeinoministeri Puiston erityisavustaja Lars Aikala, p. 029 504 7330

]]>

Digipaneelin loppuraportti: Suomen vahvat lähtökohdat digitalisaatiossa käännettävä talouskasvuksi

liikenne- ja viestintäministeriö — Mon, 15 Jun 2026 12:10:00 GMT

Raportin viesti on, että Suomella on vahvat lähtökohdat digitalisaatiossa, mutta niitä ei ole onnistuttu kääntämään täysimääräisesti tuottavuudeksi. Muutos edellyttää nykyistä tavoitteellisempaa ja ennakoivampaa otetta. Keskeisiksi haasteiksi tunnistetaan erityisesti kunnianhimon, strategisen ohjauksen ja toimeenpanon puutteet. Onnistuminen edellyttää vahvaa johtamista, toimintatapojen rohkeaa uudistamista, riskien ottamista sekä osaamisen ja kansainvälisen vetovoiman vahvistamista.

Yhteenveto Digipaneelin havainnoista:

Visioiden muuttaminen konkreettiseksi toiminnaksi on digitalisaation pullonkaula.
Tekoäly on poikkileikkaava muutosvoima, joka vaikuttaa kaikkiin toimialoihin.
Hyvien ratkaisujen laajamittainen käyttöönotto on Suomen haaste.
Tarvitaan tietoisia valintoja ja investointeja, sillä kaikkea ei voida tehdä.
Yhteinen digitaalinen suunta syntyy pitkäjänteisestä toimeenpanosta.

Digipaneelin loppuraportti kokoaa keskeiset havainnot ja esittää toimenpidesuosituksia hyödynnettäväksi erityisesti hallitusohjelmavalmistelussa, ministeriöiden työssä sekä kansallisen digikompassin toimeenpanon kehittämisessä.

Digipaneeli kartoittamassa Suomen mahdollisuuksia digitalisaatiossa, datataloudessa ja uusissa teknologioissa

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti Digipaneelin keväällä 2024 digitoimiston korkean tason yhteistyöryhmäksi. Sen tehtävänä oli tunnistaa uusia ja vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia digitalisaatiossa, datataloudessa ja uusissa teknologioissa sekä arvioida, miten niitä voidaan hyödyntää kestävän kasvun ja yhteiskunnallisen uudistumisen edistämiseksi.

Digipaneeliin kuului edustajia eri aloilta ja organisaatioista kuten yrityksistä, akatemiasta, tutkimuslaitoksista, kolmannen sektorin organisaatioista sekä kuntakentältä. Puheenjohtajana toimi teknologia- ja strategiajohtaja Kirsi Karlamaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Mitä seuraavaksi?

Digipaneelin raportin suosituksia voidaan hyödyntää ministeriöiden virkapuheenvuorojen valmistelussa ja suositusten laadinnassa tulevalle hallitukselle.

Digipaneelin loppuraporttia hyödynnetään myös digikompassin toimeenpanosuunnitelman laadinnassa ja Suomen kannoissa EU:n digitavoitteiden uudistamiseksi ja päivittämiseksi syksyn 2026 ja kevään 2027 aikana.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Meeri Toivanen, meeri.toivanen@gov.fi, p. 0295 342 191

]]>

Valtioneuvoston yleisistuntojen ja tasavallan presidentin esittelyn 16.6.2026 asialistat julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto — Mon, 15 Jun 2026 12:04:00 GMT

Valtioneuvoston yleisistunnon 16.6.2026 asialista löytyy täältä.

Tasavallan presidentin esittelyn 16.6.2026 asialista löytyy täältä.

Valtioneuvoston ylimääräisen yleisistunnon 16.6.2026 asialista löytyy täältä.

]]>

Eurooppaministerit käyvät keskustelun tulevasta rahoituskehyksestä sekä kesäkuun Eurooppa-neuvostosta

valtioneuvoston viestintäosasto — Mon, 15 Jun 2026 11:30:00 GMT

Neuvosto käy periaatekeskustelun tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä puheenjohtajamaa Kyproksen valmisteleman, niin kutsutun neuvottelulaatikkoluonnoksen pohjalta. Luonnos sisältää ensimmäisiä alustavia lukuja kehyskokonaisuudesta.

Komission esittämät rahoituskehysehdotuksen painopisteet ovat kannatettavia ja yhdensuuntaisia Suomen EU-tavoitteiden kanssa. Komission ehdottama kokonaistaso on kuitenkin liian korkea. Suomi korostaa rahoituksen kohdentamista nykyistä vahvemmin keskeisimpiin prioriteetteihin kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. On välttämätöntä löytää taso, joka ei kasvattaisi Suomen maksutaakkaa kohtuuttomasti, mutta mahdollistaisi keskeiset painotukset, ja turvaisi merkittävimmät saannot, kuten maatalouden rahoituksen.

”Erityistä huomiota tulee kiinnittää Suomen ainutlaatuiseen asemaan itäisenä ulkorajavaltiona ja samalla EU-budjetin nettomaksajana. Suomelle on myös keskeistä, että tulevaan rahoituskehykseen ja siihen kytkeytyvään muuhunkin EU-rahoitukseen sovelletaan mahdollisimman vahvaa ja vähintäänkin nykyistä vastaavaa ehdollisuutta, kuten oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kytkeytyvä ehdollisuus”, ministeri Strand sanoo.

Suomi tukee puheenjohtajan tavoitetta saavuttaa kokouksessa osittaiset yleisnäkemykset rahoituskehyskokonaisuuteen kuuluvista kumppanuusrahastoasetuksesta, Euroopan kilpailukykyrahastosta ja Globaali Eurooppa -välineestä.

Neuvosto valmistelee 18.–19. kesäkuuta pidettävää Eurooppa-neuvostoa keskustelemalla sen päätelmäluonnoksesta. Eurooppa-neuvoston pääaiheita ovat Ukraina, Lähi-itä, tuleva monivuotinen rahoituskehys, kilpailukyky ja globaalit taloudelliset haasteet sekä Euroopan puolustus ja turvallisuus.

”Meidän tulee edelleen tehostaa toimia, joilla voidaan heikentää ja rajoittaa Venäjän kykyä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa ja ylläpitää sitä tukevaa teollisuutta. Suomi jatkaa myös vahvaa tukeaan Ukrainan EU-lähentymiselle. On hienoa, että ensimmäiset jäsenyysneuvotteluklusterit sekä Ukrainan että Moldovan kanssa saadaan nyt vihdoin virallisesti avattua. Toivomme nopeaa etenemistä myös muiden klusterien osalta”, sanoo ministeri Strand.

Lisäksi neuvosto saa muun muassa tilannekatsaukset EU-sääntelyn yksinkertaistamisesta sekä Unkarin oikeusvaltiotilanteesta.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

Lisätietoja: EU-erityisasiantuntija Heli Siivola p. 050 576 7745 ja erityisavustaja Alexander Lång p. 0295 160 866, valtioneuvoston kanslia

]]>

Naisten terveyttä koskevan strategian valmistelu käynnistyy

sosiaali- ja terveysministeriö — Mon, 15 Jun 2026 11:18:00 GMT

Strategian valmistelu sai pohjaa 18. maaliskuuta järjestetystä pyöreän pöydän keskustelusta. Naisten terveyteen liittyy edelleen alidiagnosoituja ja vähälle huomiolle jääviä haasteita. Keskustelussa nostettiin esiin, miten esimerkiksi vaihdevuosioireet, migreeni ja mielenterveyden ongelmat koskettavat suurta joukkoa naisia eri elämänvaiheissa, mutta niiden tunnistamisessa ja hoidossa on edelleen puutteita.

”Vaikka naiset ovat puolet väestöstä, heidän terveydestään tiedetään vähemmän, tutkitaan vähemmän ja hoidetaan vähemmän kuin miesten terveyttä. Esimerkkejä ovat vaikkapa vaihdevuodet tai naisten gynekologiset sairaudet, mutta myös kansansairauksien hoidossa naisten oireet jäävät useammin tunnistamatta”, sanoo sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.

”Monia toimia naisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta on jo tehty: meillä on esimerkiksi tuoretta tietoa vaihdevuosioireiden tunnistamisesta työelämässä ja työterveyshuollossa. Hallitus on korottanut gynekologikäyntien Kela-korvausta, alentanut kuukautissuojien alv:ia ja osoittanut resursseja endometrioosin Käypä hoito -suosituksen laatimiseen. Laaja-alainen strategia vastaa tarpeeseen koota tietoa naisten terveydestä ja tunnistaa ratkaisuja, joilla voimme edistää naisten terveyttä ja työkykyä”, ministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Naisten terveys vaikuttaa hyvinvointiin, työelämään ja talouteen

Naisten terveydellä on merkittävä vaikutus yhteiskunnan kestävyyteen, työelämään ja talouteen. Naiset kokevat miehiä useammin pitkittyneitä oireita ja sairauksia ja kohtaavat pidempiä viiveitä diagnoosin saamisessa.

Suomessa työmarkkinat ovat edelleen vahvasti sukupuolen mukaan jakautuneet. Naisenemmistöisten alojen kuormittavuus ja epätasaisesti jakautuva hoivavastuu heikentävät naisten työkykyä ja mahdollisuuksia työelämässä.

Naisten terveyteen haetaan ratkaisuja myös kansainvälisesti ja monenvälisessä yhteistyössä.

”Naisten terveyttä heikentävät rakenteelliset ongelmat ovat globaaleja. Esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveys ei vieläkään ole kaikkien naisten oikeus, ja siihen liittyviä palveluja jopa heikennetään maailmalla. Suomen on tärkeää olla aktiivisesti mukana kehittämässä yhteisiä ratkaisuja”, sanoo ministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Strategiaa valmistellaan laajassa yhteistyössä

Strategian valmistelua on pohjustettu kevään aikana, ja työ etenee nyt laajempaan valmisteluun. Valmistelua tukee sosiaali- ja terveysministeriö asettama työryhmä, joka on aloittanut työnsä 12. kesäkuuta.

Työryhmään kuuluu asiantuntijoita korkeakouluista, työmarkkinajärjestöistä, kansalaisjärjestöistä, yrityksistä, julkiselta sektorilta ja muista sidosryhmistä. Puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Laura Rissanen ja varapuheenjohtajana Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.

Strategian on määrä valmistua vuoden 2027 alussa.

Kasvuohjelma tukee strategiatyötä

Strategian valmistelussa käsitellään naisten terveyttä myös tutkimuksen, uusien ratkaisujen ja yritystoiminnan kannalta. Tätä työtä tukee sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma.

Kasvuohjelmassa selvitetään, miten naisten terveyteen liittyvän liiketoiminnan edellytyksiä voidaan parantaa Suomessa. Tavoitteena on vahvistaa yritysten, tutkijoiden ja muiden mukana olevien tahojen yhteistyötä sekä tukea uusien tuotteiden, palvelujen ja teknologioiden kehittämistä. Naisten terveyteen liittyvät tuotteet, palvelut ja teknologiat muodostavat nopeasti kasvavan kansainvälisen markkinan.

Työssä tarkastellaan muun muassa tutkimusrahoituksen vähäisyyttä, kliinisten tutkimusten esteitä, investointien houkuttelua ja vaikeuksia saada uusia ratkaisuja kokeiluihin ja käyttöön terveydenhuollossa. Valmistelussa on mukana Healthscape Design Oy.

Lisätietoja

johtaja Tanja Auvinen, työ- ja tasa-arvo-osasto, p. 0295 163 715
erityisasiantuntija Piia Mattila, työ- ja tasa-arvo-osasto, p. 0295 163 476
hankepäällikkö Outi Forsström, terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma, p. 0295 163 080

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Puolustustarvikkeiden vienti kasvoi 241 % vuonna 2025

puolustusministeriö — Mon, 15 Jun 2026 10:01:00 GMT

Vuonna 2025 puolustusministeriö myönsi puolustustarvikkeiden pysyville vienneille ja siirroille yhteensä 479 lupaa. Myönnettyjen pysyvien vienti- ja siirtolupien yhteenlaskettu arvo oli 930 miljoonaa euroa (1,4 miljardia euroa vuonna 2024), mikä on toiseksi suurin arvo koskaan. Alueellisesti tarkasteltuna eniten lupia myönnettiin Euroopan alueelle, minne myönnettiin 395 lupaa, jotka vastasivat 90 %:a myönnettyjen lupien kokonaisarvosta. Varsinaiset viennit toteutuvat lähtökohtaisesti muutaman seuraavan vuoden aikana vientiluvan myöntämisestä.

Maittain tarkasteltuna arvollisesti eniten lupia myönnettiin Tanskaan (195 miljoonaa euroa), Ruotsiin (172 miljoonaa euroa) ja Espanjaan (121 miljoonaa euroa). Tanskaan myönnettyjen lupien kokonaisarvosta 99 % koostuu maakulkuneuvoille myönnetyistä luvista. Ruotsin osuus koostuu ampuma-aseista ja maakulkuneuvoista. Espanjan osuus koostuu ohjelmistoradiojärjestelmän ohjelmistoista ja niihin liittyvästä teknologiasta.

Puolustustarvikkeiden viennin vuosiraportti koskee kaupallisia vientejä. Näin ollen raportti ei sisällä tietoa Suomen Ukrainaan kansainvälisenä apuna luovuttamasta puolustustarvikeavusta. Kaupallisille vienneille Ukrainaan myönnettiin 23 lupaa, joiden yhteisarvo oli noin 57 miljoonaa euroa.

Toteutuneiden vientien arvo vuonna 2025 oli noin 702 miljoonaa euroa, mikä oli korkein summa koskaan ja 241 % enemmän kuin vuonna 2024. Kolme suurinta kohdemaata vuonna 2025 olivat Ruotsi (182 miljoonaa euroa), Japani (107 miljoonaa euroa) ja Latvia (81 miljoonaa euroa). Ruotsiin suuntautunut vienti koostui pääosin maakulkuneuvoista sekä sotilaskäyttöön suunnitelluista pienaseista. Japaniin ja Latviaan suuntautunut vienti koostui pitkälti maakulkuneuvoista. Alueellisesti tarkasteltuna 73 % vienneistä suuntautui Eurooppaan (95 % vuonna 2024) ja 16 % Koillis-Aasiaan.

Lupaharkinnassa noudatetaan aina tapauskohtaista kokonaisharkintaa, joka perustuu kansalliseen lainsäädäntöön ja Suomea velvoittaviin kansainvälisiin sitoumuksiin. Keskeisessä asemassa ovat Euroopan unionin neuvoston yhteinen kanta sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (2008/944/YUTP) sekä Asekauppasopimus. Lupahakemukset käsitellään poikkihallinnollisessa maastavientiasioiden työryhmässä, jossa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta arviosta vastaa ulkoministeriö.

Puolustustarvikkeiden viennin vuosiraportti 2025 löytyy kokonaisuudessaan puolustusministeriön verkkosivuilta.

Lisätietoja vuosiraportista antaa puolustusministeriöstä erityisasiantuntija Frans Peltonen, puh. 0295 140 021.

]]>

Uusi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio Suomelle

opetus- ja kulttuuriministeriö — Mon, 15 Jun 2026 09:02:00 GMT

Visiossa lähtökohtana on ylimmän opetuksen ja tutkimuksen vapauteen nojaavan tutkitun tiedon ja osaamisen merkitys yhteiskunnan hyvinvoinnin, kasvun ja demokratian kannalta.

– Suomi on rakentanut luottamusta ja demokratiaa, hyvinvointia ja kansainvälistä menestystä nojaamalla koulutukseen, tutkittuun tietoon ja kykyymme uudistua. Osaaminen, laadukas korkeakoulutus ja tutkimus ovat Suomen tulevaisuuden tae jatkossakin. Suomi haluaa olla sivistyksen, demokratian ja tieteen vapauden edelläkävijä myös vuonna 2040, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.

Nuorille avataan ovia korkeakoulutukseen

Suomi on jäänyt viime vuosikymmeninä jälkeen muista OECD-maista korkeakoulutettujen osuudessa. Koulutustason nostaminen on keskeinen tavoite, sillä tutkimusten mukaan koulutustaso vaikuttaa ratkaisevasti kansalliseen kilpailukykyyn ja talouskasvuun. Siksi vision keskeisenä tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus 60 prosenttiin.

– Vision keskeinen viesti on selkeä: osaaminen on Suomen tulevaisuuden perusta. Vision ytimessä on, että koulutus kuuluu kaikille ja haluamme lisätä mahdollisuuksia erityisesti nuorille. Haluamme nostaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuuden 60 prosenttiin. Tämä tavoite vastaa myös nuorten odotuksiin. Tuoreen nuorisobarometrin mukaan 81 prosenttia nuorista haluaa tavoitella korkeakoulututkintoa, toteaa ministeri Talvitie.

Tutkimus ja kehittämistoiminta uudistavat yhteiskuntaa

– Tutkimus ja kehittämistoiminnan rahoituksen pitkäjänteinen kasvattaminen antaa Suomelle mahdollisuuden nousta kokoaan suuremmaksi tutkimusmaaksi ja houkuttelevaksi kansainväliseksi kumppaniksi, summaa ministeri Talvitie.

Vision tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevat tavoitteet sekä toimenpide-ehdotukset tukevat T&K-rahoituslain ja siihen kytkeytyvän monivuotisen suunnitelman toimeenpanoa ja vahvistavat TKI-intensiteettiä. Laatua ja vaikuttavuutta voidaan edistää vauhdittamalla korkeakoulujen erikoistumista, uudistamalla tutkijakoulutusta ja varmistamalla riittävää osaajajoukkoa TKI-järjestelmän palvelukseen. Korkeakoulujen ja Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että Suomi on veto- ja pitovoimainen paikka myös kansainvälisille osaajille.

T&K-menojen taso tulee nostaa 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Rahoitustason olisi perusteltua myös kasvaa entisestään vuoden 2030 jälkeen.

Korkeakoulutus- ja tutkimusjärjestelmää uudistettava

Globaali kilpailu, väestökehitys, julkisen talouden haasteet ja osaamistarpeiden muutokset edellyttävät korkeakoulutuksen ja tutkimuksen uudistamista. Korkeakoulujärjestelmän uudistamiseksi käynnistetään kehittämistyö.

– Korkeakoulujärjestelmää on kehitettävä rohkeasti nykyisten vahvuuksien pohjalta. Tämä tarkoittaa, että lisätään korkeakoulujen välistä yhteistyötä, mahdollistetaan uudet innovatiiviset toimintamallit ja varmistetaan julkisten resurssien vaikuttava käyttö, linjaa tiede- ja kulttuuriministeri Talvitie.

Visio laadittiin laajassa yhteistyössä

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 valmistelu käynnistyi keväällä 2025 ministeri Talvitien johdolla. Valmisteluun osallistui laajasti korkeakoulu- ja tiedeyhteisön edustajia, päättäjiä ja sidosryhmien edustajia.

Vision valmistelua johti ministeri Mari-Leena Talvitien puheenjohtama ohjausryhmä ja tuki parlamentaarinen seurantaryhmä. Visio sisältää yhteisen tilannekuvan, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitteet vuoteen 2040 sekä toimenpidesuositukset. Vision toimeenpanemiseksi laaditaan suunnitelma syksyllä 2026.

Sivistyksestä suunta Suomelle – Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio

Lisätietoja: ylijohtaja Sirkku Linna, p. 0295 330 515

Visiotyön materiaalit ja hanketiedot:

]]>

Kauppapolitiikka loppuu, kauppapolitiikka jatkuu

ulkoministeriö — Mon, 15 Jun 2026 08:30:00 GMT

Lähikuvahaastattelussa ulkoministeri Elina Valtonen korostaa, että vienninedistäminen on joukkuepeliä. Hän uskoo paremman tulevaisuuden rakentuvan erityisesti syvään teknologiseen osaamiseen pohjautuvien ekosysteemien varaan.

Geopolitiikan myllerryksen keskellä Teema-artikkelikokonaisuus tuo esiin myös vastakkaisen kehityssuunnan: Euroopan unioni on useiden kumppanien kanssa päässyt tai pääsemässä sopimuksiin kaupan esteiden purkamisesta. Yhdessä nämä maat muodostavat 2,6 miljardin ihmisen markkina-alueen.

Viimeisessä numerossa myös entiset päätoimittajat eri vuosikymmeniltä nostavat esiin oman aikansa keskeisiä kehityskulkuja.

Kauppapolitiikka-lehden tarina alkoi vuonna 1933, kun ulkoministeriö ryhtyi julkaisemaan taloudellisia tiedoituksia. Nyt 93 vuoden jälkeen, lehden julkaiseminen päättyy osana valtioneuvoston ministeriviestintöjen keskittämistä ja virtaviivaistamista.

Samassa yhteydessä suljetaan Kauppapolitiikan sosiaalisen median kanavat. Verkkosivu kauppapolitiikka.fi jää toistaiseksi arkistoversioksi.

Kauppapolitiikka-lehden toimitus kiittää lukijoitaan sekä kaikkia vuosikymmenten aikana lehden tekemiseen osallistuneita yhteisistä vuosista.

Lisätietoa

Timo Sysiö, päätoimittaja, Kauppapolitiikka, puh. +358 295 350 166
Kauppapolitiikan verkkosivut
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Vaaratiedotteesta annettua lakia muutetaan

sisäministeriö — Mon, 15 Jun 2026 08:18:00 GMT

Hanke perustuu pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen ”vaaratiedotejärjestelmä uudistetaan”. Vaaratiedottamisen kehittämisen määrärahat on varattu vuoden 2025 toisesta lisätalousarviosta.

Monikanavaista vaaratiedotejärjestelmää vahvistetaan Cell Broadcast -ratkaisulla

Saatujen kokemusten ja erilaisten selvitysten perusteella muuttuneessa turvallisuustilanteessa on havaittu tarvetta parantaa väestön tavoitettavuutta mobiilivaroittamisessa sekä nopeuttaa varoitusten perillemenoaikaa erityisesti poikkeusoloissa.

Cell Broadcast Service (CBS) -ratkaisu täydentää nykyisiä vaaratiedotekanavia. Järjestelmä mahdollistaa nopean, viiveettömän ja maantieteellisesti rajatun vaaratiedotteen välittämisen vaara-alueella oleville kaikkien mobiilioperaattoreiden päätelaitteille.

Käynnistyneessä hankkeessa valmistellaan vaaratiedotteesta annettuun lakiin Cell Broadcast -väestönvaroitusjärjestelmän käyttöönoton edellyttämät säädösmuutokset eli vaaratiedotelakiin lisätään CBS yhdeksi varoittamismenetelmäksi. Lisäksi hankkeessa voidaan tehdä myös muita välttämättömiä muutoksia vaaratiedotteesta annettuun lakiin.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2026. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1.11.2026.

Lisätietoja:
hallitusneuvos Sari Rapinoja, p. 0295 488 404

Sisäministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Rikoshyödyn poisottaminen aiheena Euroopan neuvoston kokouksessa

oikeusministeriö — Mon, 15 Jun 2026 08:12:00 GMT

Oikeusministerien tapaamisessa keskustellaan muun muassa rikollisen omaisuuden jäädyttämisestä, menetetyksi tuomitsemisesta sekä rajat ylittävästä takaisinhankinnasta. Nämä ovat keskeisiä keinoja torjua rahanpesua ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää tilanteisiin, joissa rikoksella hankitut varat siirtyvät nopeasti yli valtioiden rajojen. Keskusteluissa käsitellään myös teknologian, esimerkiksi virtuaalivaluuttojen, tuomia uusia haasteita.

Suomi pitää tärkeänä, että rikoksella saatu hyöty voidaan ottaa pois tehokkaasti ja vähentää näin rikosten kannattavuutta ja ehkäistä uutta rikollisuutta. Suomi korostaa, että koska rikollinen omaisuus liikkuu usein hyvin nopeasti maasta toiseen, viranomaisten on toimittava tiiviissä yhteistyössä. Suomessa valmistellaan parhaillaan hallitusohjelman rikoshyödyn poisottamista koskevien kirjausten toteuttamista ja aiheeseen liittyvän uuden EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa. Tavoitteena on helpottaa rikoshyödyn poisottamista entisestään, muun muassa alentamalla näyttökynnystä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan marraskuussa 2026.

Lisätietoja:
yksikönpäällikkö Eeva Aittoniemi, EU- ja kansainväliset asiat, p. 0295 150 170, etunimi.sukunimi@gov.fi

Euroopan neuvoston tiedote

]]>

Työryhmä arvioi vaihtoehtoja Suomen avaruushallinnon vahvistamiseksi

työ- ja elinkeinoministeriö — Mon, 15 Jun 2026 08:03:00 GMT

Avaruustoiminnan merkitys Suomelle kasvaa nopeasti teknologisen kehityksen, geopoliittisen tilanteen kiristymisen ja yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä. Avaruuspalvelut ovat yhä tärkeämpiä kansalliselle turvallisuudelle, huoltovarmuudelle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle.

Suomen avaruusala ja yritysekosysteemi on kokenut nopea kasvun. Suomi on noussut merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi erityisesti nanosatelliittien ja avaruusdatan hyödyntämisessä. Suomessa on noin 200 avaruustalousyritystä, jotka työllistävät tuhansia huippuosaajia. Alan tilauskanta ylittää € 1 miljardin.

”Suomen avaruusalan kasvu on menestystarina, joka on vasta alussaan. Alalla on sekä merkittäviä taloudellisia että strategisia vaikutuksia. Alan kasvaessa on myös huolehdittava sen ajantasaisesta lainsäädännöstä ja lupavalvonnasta, jotta Suomi on jatkossakin avaruusteollisuudelle hyvä ja uskottava toimintaympäristö ”, toteaa elinkeinoministeri Sakari Puisto.

Suomen avaruushallinnon toimintakyvyn turvaaminen edellyttää nykyisen toimintamallin vahvistamista. Työryhmä tarkasteli nykyistä hajautettua avaruushallinnon toimintamallia sekä kolmea vaihtoehtoista mallia hallinnon vahvistamiseksi. Raportti analysoi nykyisen ja vaihtoehtoisten toimintomallien positiiviset ja negatiiviset ominaispiirteet hallinnon eri vastuualueiden näkökulmista.

Raportti toimii tietopohjana ja avauksena keskustelulle avaruushallinnon vahvistamisesta. Vaihtoehtoina arvioitiin avaruusasiain neuvottelukunnan vahvistettua mallia, avaruuspolitiikan ja -strategian yksikköä sekä avaruusohjelmaa, ja laajempaa mallia, jossa perustettaisiin myös erillinen avaruusvirasto. Keskustelu tarvittavista toimenpiteistä jatkuu poikkihallinnollisesti ja yhdessä sidosryhmien kanssa.

Lisätiedot:
työryhmän puheenjohtaja, johtava asiantuntija Tero Vihavainen, TEM, p. 029 504 7113

]]>

Ulkoministeriön linjaus Suomen indopasifisesta politiikasta: vakaus ja yhteistyö etusijalle

ulkoministeriö — Mon, 15 Jun 2026 07:40:00 GMT

Suomen indopasifisen politiikan perustana on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden edistäminen sekä pyrkimys vahvistaa alueellista vakautta ja turvallisuutta ja sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Tavoitteena on myös syventää ulko- ja turvallisuuspoliittista vuoropuhelua sekä hyödyntää indopasifisen alueen tarjoamia kaupallisia, taloudellisia ja teknologisia mahdollisuuksia suomalaisen osaamisen, viennin ja innovaatioiden edistämiseksi sekä vahvistaa Suomen toimijuutta alueella.

Suomen indopasifinen politiikka tukee ja täydentää EU:n indopasifista yhteistyöstrategiaa. Sen tavoitteena on vahvistaa kriisinkestävyyttä taloudellisella, poliittisella, yhteiskunnallisella ja ympäristöllisellä tasolla, vähentää strategista riippuvuutta Kiinasta sekä syventää kumppanuuksia alueen valtioiden kanssa.

Indopasifisella alueella asuu noin 60 prosenttia maailman väestöstä, ja siellä tuotetaan vastaava osuus globaalista bruttokansantuotteesta ja ilmastopäästöistä. Alueen vakaus on keskeistä koko kansainvälisen järjestelmän ja globaalin kaupankäynnin kannalta, ja sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa.

Turvallisuushaasteet alueella ovat moninaisia. Perinteiset valtioiden väliset kiistat yhdistyvät hybridiuhkiin, kyberhyökkäyksiin, radikalismiin ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vakaviin riskeihin, erityisesti pienille saarivaltioille.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seuraukset ovat korostaneet Euroopan ja indopasifisen alueen turvallisuuden välistä tiivistä yhteyttä. Geopoliittinen kilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä kasvattaa jännitteitä edelleen.

“Suomessa ja laajemmin koko Euroopassa indopasifisen alueen strateginen merkitys kasvaa. Indopasifinen alue ei ole enää kaukainen horisontti. Sen kehitys vaikuttaa suoraan eurooppalaiseen turvallisuuteen”, toteaa ulkoministeri Elina Valtonen.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio korostaa alueen kaupallista merkitystä Suomelle: “Indopasifisen alueen maiden kanssa käytävä kauppa, investoinnit, toimitusketjut ja innovaatiot tarjoavat valtavia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja osaamiselle. EU:n vapaakauppasopimukset alueen maiden kanssa tarjoavat lisää mahdollisuuksia viennin ja investointien edistämiseen.”

Kartta indopasifisesta alueesta. Kuva: Eric Gaba, CC BY-SA 4.0

Lisätietoja

Suomi ja indopasifinen alue: Indopasifisen alueen politiikan linjaus (2026)
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (2024)
Matilda af Hällström, ulkoministerin erityisavustaja, puh. 050 476 9575
Tuomas Tähti, ulkomaankauppa- ja kehitysministerin erityisavustaja, puh. 050 471 3093
Jari Vilén, ulkoasiainneuvos, indopasifinen politiikka, puh. 050 590 3335
Ulkoministeriön sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

EU:n terveysneuvostossa aiheina bioteknologiapaketti ja eurooppalaisen lääketeollisuuden kriisinkestävyys

sosiaali- ja terveysministeriö — Mon, 15 Jun 2026 07:39:00 GMT

Neuvostossa on tarkoitus hyväksyä yleisnäkemys bioteknologiadirektiivistä, joka koskee muuntogeenisten mikro-organismien markkinoille saattamista ja elinten käsittelyä. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajamaa Kyproksen tekemän kompromissiesityksen.

Lisäksi neuvostossa käydään politiikkakeskustelu direktiiviä laajemmasta bioteknologia-asetuksesta. Sen tavoitteena on vahvistaa kilpailukykyä ja luoda edellytyksiä innovaatioiden, tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle sekä yksinkertaistaa sääntelyä.

Suomi tukee bioteknologiasäädöksen tavoitteita ja sujuvamman sääntelykehyksen luomista kilpailukyvyn vahvistamiseksi bioteknologiasektorilla. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n lainsäädäntö mahdollistaa innovaatioiden kehittämisen ja nopean markkinoille saattamisen. Suomi pitää tärkeänä myös bioturvallisuuden huomioimista ehdotuksessa.

”Bioteknologia on yksi EU:n nopeimmin kasvavista aloista, ja on tärkeää vahvistaa sen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Sääntelyä sujuvoittamalla voimme saada markkinoille uusia bioteknologian tuotteita ja innovaatioita, jotka luovat sekä taloudellista kasvua että terveyttä ja hyvinvointia”, ministeri Rydman sanoo.

Euroopan lääketeollisuuden kriisinkestävyys

Lounaskeskustelun aiheena on Euroopan lääketeollisuuden resilienssin ja strategisen autonomian vahvistaminen, joka liittyy Yhdysvaltojen Most Favored Nation -politiikkaan. Sillä tarkoitetaan tiivistetysti lääkkeiden hintojen laskemista matalimman kansainvälisen hinnan tasolle. Yhdysvaltojen lääkepolitiikka voi vaikuttaa lääkkeiden hintoihin ja saatavuuteen sekä lääketeollisuuden toimintaedellytyksiin Euroopassa. Muuttuneen tilanteen pelätään kaventavan lääkevalikoimaa.

Kokouksessa saadaan myös edistymisraportti lääkinnällisiä laitteita koskevan asetuksen yksinkertaistamisesta.

Lisätietoja:

Ministeri Rydmanin erityisavustaja Nuutti Hyttinen, p. 0295 163 403
kansainvälisten asiain neuvos Ville Korhonen, p. 0295 163 128
erityisasiantuntija Essi Suonvieri, p. 0295 163 137 (bioteknologiapaketti)
johtava asiantuntija Merja Mustonen, p. 0295 163 116 (lääketeollisuuden resilienssi)

Kaikki sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Peruspankkipalvelujen laajentamisen vaikutukset ja riskit jäävät osin epäselviksi

valtioneuvoston viestintäosasto — Mon, 15 Jun 2026 06:49:00 GMT

Lakiesityksen tavoitteena on edistää peruspankkipalveluiden saatavuutta ja käytettävyyttä. Oikeus peruspankkipalveluihin laajennettaisiin koskemaan mikro- ja pienyrityksiä, elinkeinonharjoittajia, yhdistyksiä, säätiöitä ja yhteisetuuksia. Lakiin lisättäisiin säännös asiakaspalvelun tavoitettavuudesta sekä laajennettaisiin peruspankkipalveluiden raportointia koskevaa säännöstä.

Arviointineuvosto kiinnittää huomiota siihen, että lakiesitys antaa kuvan vaikutusarvioiden perustuvan pääosin sidosryhmien lausuntopalautteeseen. Monin paikoin jää kuitenkin epäselväksi, mikä on ministeriön oma analyysi ja kokonaisarvio vaikutuksista. Lisäksi vaikutusarvioissa ei kuvata riittävästi vaikutusten taustalla olevia oletuksia ja arviointimenetelmiä.

Arviointineuvosto katsoo, että lakiesitys ei anna riittävän tarkkaa kokonaiskuvaa luottolaitoksille aiheutuvasta sääntelytaakasta. Esityksessä tulee vielä arvioida ehdotusten hallinnollista taakkaa sekä vaikutuksia kilpailukykyyn.

Lakiesityksessä laillista yritys- tai yhdistystoimintaa harjoittavien toimijoiden hyödyt arvioidaan yhteiskunnan kannalta merkittävämmäksi kuin mahdollisten rikollisten toimijoiden aiheuttamat haitat. Esityksessä tulee arvioida tarkemmin, miten ehdotus vaikuttaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskeihin.

Lisäksi lakiesityksessä on arvioitava tarkemmin, miten ehdotus vaikuttaa käytännössä yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden toteutumiseen eri ihmisryhmien osalta. Vaikutuksia tulee arvioida elinkeinovapauden näkökulmasta luottolaitosten ja pankkipalveluja tarvitsevien yritysten osalta.

Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on annettu laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi koskevasta hallituksen esityksestä (hankenumero: VM145:00/2024), jonka valtiovarainministeriö toimitti arviointineuvoston käyttöön sähköpostitse 26.5.2026.

Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa tyydyttävästi lainvalmistelun vaikutusarviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

Lainsäädännön arviointineuvosto on itsenäinen ja riippumaton toimielin, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esitysten luonnoksista ja niiden vaikutusarvioinneista.

]]>

Eläinten lääkitsemisasetuksen luonnos toiselle lausuntokierrokselle

maa- ja metsätalousministeriö — Mon, 15 Jun 2026 05:28:00 GMT

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut toisen lausuntokierroksen eläinten lääkitsemistä koskevasta asetuksen luonnoksesta. Lausuntokierros on luonteeltaan täydentävä, sillä asetuksen päälinjauksista kuultiin jo aiemmalla lausuntokierroksella.

Asetus kokoaa ja ajantasaistaa eläinlääkkeiden käyttöä, luovutusta ja niihin liittyviä menettelyjä koskevaa sääntelyä. Valmistelussa on täsmennetty säännöksiä erityisesti lääkkeiden hallittuun käyttöön, eläinlääkärin ja eläimen omistajan vastuisiin sekä tietojen antamiseen liittyen.

Tavoitteena on selkeyttää sääntelyä, parantaa säädösten sovellettavuutta käytännössä sekä tukea eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi tavoitteena on saattaa kansallinen tarkentava lainsäädäntö yhdenmukaiseksi uuden EU-lainsäädännön kanssa huomioiden toimintaympäristön muutokset ja poistamalla sääntelyn päällekkäisyydet.

Täydentävällä lausuntokierroksella pyydetään näkemyksiä erityisesti niistä kokonaisuuksista, joita on tarkennettu tai täydennetty ensimmäisen lausuntokierroksen jälkeen. Ensimmäisellä kierroksella saadut lausunnot on käsitelty valmistelussa, ja ehdotuksia on otettu huomioon siltä osin kuin niitä on arvioitu tarkoituksenmukaisiksi.

Lausuntoja pyydetään toimittamaan 26.7.2026 mennessä. Lausuntopyyntö ja asetuksen luonnos perustelumuistioineen ovat saatavilla maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla.

Lisätietoja

Johtava asiantuntija Nina Kaario, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 050 573 6309, sähköpostit maa- ja metsätalousministeriössä ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

EU:n hiilirajamekanismin laajentaminen eteni ECOFIN-neuvostossa

työ- ja elinkeinoministeriö — Fri, 12 Jun 2026 16:16:00 GMT

CBAM kattaa tällä hetkellä perusmateriaalit, kuten raudan, teräksen, alumiinin, lannoitteet, sementin ja sähkön. Komissio antoi joulukuussa ehdotuksen mekanismin soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan myös tiettyjä teräs- ja alumiini-intensiivisiä jatkojalostustuotteita, eli ns. alavirran tuotteita. Suomen tuonnista merkittäviä tällaisia tuoteryhmiä ovat mm. tavarankuljetukseen tarkoitetut moottoriajoneuvot, lääketieteessä käytettävät laitteet sekä erilaisissa koneissa ja laitteissa käytettävät osat.

Lisäksi ehdotuksessa vahvistettaisiin mekanismin kierron ehkäisyä, lisättäisiin romurauta ja -alumiini osittain soveltamisalaan sekä muutettaisiin tuontisähkön laskentasääntöjä.

Neuvotteluissa keskeisiä kysymyksiä ovat jatkojalostuslaajennuksen laajuus ja komissiolle ehdotetun säädösvallan rajaaminen tilanteissa, joissa mekanismin soveltamisalaa voitaisiin tilapäisesti kaventaa.

Osa jäsenmaista haluaisi laajentaa soveltamisalaa huomattavasti komission ehdotusta pidemmälle, kun taas Suomi on korostanut huolellisten vaikutusarviointien tärkeyttä sekä objektiivisten, määrällisten ja hiilivuotoriskiin perustuvien kriteerien merkitystä. Komission ehdotukseen verrattuna neuvosto haluaa kaksinkertaistaa jatkojalostuslaajennuksen kattavuuden tavaranimikkeiden määrässä mitattuna. Tämä myös lisäisi niiden tuojien määrää, joita mekanismin vaatimukset koskettaisivat.

”Suomi pitää hiilirajamekanismia tärkeänä välineenä hiilivuodon torjunnassa ja edistettäessä kansainvälistä päästöhinnoittelua. Korostamme mekanismin ennakoitavuutta, vakaata sääntelykehikkoa, huolellisia vaikutusarvioita ja laadukasta toimeenpanoa. Neuvoston yleisnäkemys jatkojalostuslaajennuksesta on kompromissi jäsenmaiden eriävien näkemysten välillä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala toteaa.

Jäsenmaiden näkemykset jakautuvat myös kysymyksessä toimivallan siirrosta komissiolle mekanismin soveltamisalan tilapäiseksi kaventamiseksi. Suomi on korostanut, että tilapäinen poikkeus voisi heikentää mekanismin ennakoitavuutta ja investointivarmuutta puhtaan siirtymän hankkeisiin. Suomi suhtautuu kriittisesti ehdotettuun toimivallan siirtoon. Neuvoston yleisnäkemys sisältää kuitenkin hyviä rajauksia tilapäisen poikkeuksen käyttöön.

Ehdotuksen käsittely jatkuu EU toimielinten välisissä neuvotteluissa ja Euroopan parlamentissa, jossa sen pääkäsittelystä vastaa ENVI-valiokunta. Täysistuntoäänestystä odotetaan alustavasti syyskuussa.

Hiilirajamekanismi on EU ilmastopolitiikan väline, jolla varmistemaan, että EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden hinta heijastaa nykyistä paremmin niiden päästösisältöä. Vuoden 2026 alusta lähtien mekanismi on asettanut tietyille tuontituotteille vastaavan kustannuksen kuin EU:ssa valmistetuille tuotteille aiheutuu päästökaupasta. Mekanismi kannustaa EU:n ulkopuolisia valmistajia ja tuojia vähentämään päästöjä. Sen ensisijainen tavoite on ehkäistä hiilivuotoa, eli tuotannon siirtymistä EU:n ulkopuolelle maihin, joissa tuotantokustannukset ovat ilmastosääntelyn löysyyden vuoksi alhaisempia.

ETLA tarkastellut hiilirajamekanismin mahdollista seuraavaa laajennusta epäsuoriin päästöihin

EU:n hiilirajamekanismin laajennus tavaran valmistusprosessin suorien päästöjen lisäksi epäsuoriin päästöihin, kuten tuotannossa kulutetun sähkön tuotannosta syntyviin päästöihin, on komissiossa selvityksessä. Komission on tarkoitus tehdä vuonna 2027 ehdotuksensa siitä, laajeneeko mekanismi epäsuoriin päästöihin.

ETLA on selvittänyt mahdollisen laajennuksen vaikutuksia työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamana. 10.6.2026 julkaistussa tutkimuksessa: Hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin: vaikutukset Suomelle (Etlan raportti 178) on simuloitu eri skenaarioita hiilirajamekanismin laajennuksen ja tukimuutosten vaikutuksista. Tutkimuksen mukaan laajennus vähentäisi hiilivuotoriskiä ja tuontia samalla, kun se nostaisi tuonnin kustannuksia Suomessa.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Katja Tuokko, TEM, p. 0295 047 660
ilmasto- ja ympäristöministerin erityisavustaja Juuso Kilpinen, p. 0295 250 128 

]]>

Lausuntopyyntö: Lääkkeiden arviointitoimintaa halutaan yhtenäistää

sosiaali- ja terveysministeriö — Fri, 12 Jun 2026 12:36:00 GMT

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että terveydenhuoltolakia tarkennettaisiin siten, että Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (Palko) tulisi lääkkeen myyntiluvan haltijan pyynnöstä antaa suositus uuden sairaalalääkkeen tai sairaalalääkkeen uuden käyttöaiheen kuulumisesta terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Pyynnön käsittelystä Palkossa voitaisiin säätää tarkemmin asetuksella. Tavoitteena on, että jatkossa kaikki uudet lääkehoidot arvioitaisiin kansallisesti.

"Esitys pohjaa viime syksynä julkaistuun raporttiin lääkkeiden arviointiprosessien ja -kriteereiden lähentämisestä. Tavoitteena on se, että lääkkeiden käyttöönottoa edeltävät arviointiprosessit olisivat kansallisesti yhtenäisiä ja vastaisivat toisiaan riippumatta siitä annetaanko lääke terveydenhuollon yksikössä vai avohoidossa. Tämä tarkoittaa selkeämpää ja ennakoitavampaa lääkkeiden käyttöönottoprosessia ja sitä kautta parempaa lääkehuoltoa”, sanoo sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Esitysluonnoksen mukaan Palkolla olisi jatkossa oikeus saada eräitä luottamuksellisia, suosituksen laadinnassa tarvittavia tietoja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta. Tarvittavia tietoja olisivat muun muassa lääkkeen todellinen hinta ja hankinnan muut mahdolliset ehdot. Fimean ja Palkon tehtävien laajentuminen edellyttää lisäresursseja. Toiminnan rahoittamiseksi Fimea ja Palko voisi periä jatkossa käsittelymaksuja. Lisäksi Fimealle annettaisiin oikeus saada Palkolta lääkehoitoa koskevan suosituksen valmistelun yhteydessä Palkolle toimitetut tai siellä tuotetut tiedot.

Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutoksia, jotka koskevat lääkkeiden hintalautakunnan asiantuntijaryhmältä pyytämiä lausuntoja sekä oikeutta saada Kelalta lääkeostotietoja ehdollisen korvattavuuden palautusmaksujen toimeenpanemiseksi.

Lisäksi esitysluonnoksessa ehdotetaan määräaikaista säännöstä, joka mahdollistaisi eräiden lääkeyhdistelmien osana käytettävien lääkevalmisteiden sisällyttämisen lääkekorvausjärjestelmään. Ehdotuksen toteutuminen edellyttää rahoituksen vahvistumista syksyn 2026 budjettiriihessä

Lisäksi ehdotetaan, että avohoidon lääke voitaisiin luovuttaa potilaalle sairaala-apteekista, jos lääke on potilaalle välttämätön ja lääkkeen kyseiseen käyttöaiheeseen ei voi hakea korvattavuutta.

Esitysluonnoksessa muutettaisiin terveydenhuoltolakia, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta annettua lakia, sairausvakuutuslakia ja lääkelakia.

Ehdotettujen muutosten tavoitteena on yhtenäistää, selkiyttää ja tehostaa nykyisiä avohoidon lääkkeiden ja sairaalalääkkeiden arviointiprosesseja. Lisäksi tavoitteena on parantaa eräiden lääkehoitojen saavutettavuutta ja potilaiden yhdenvertaisuutta.

Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2027 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Sairausvakuutuslakia ja lääkelakia koskevat muutokset tulisivat voimaan 1.4.2027. Muita lakeja koskevat muutokset tulisivat voimaan 1.1.2028.

Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä eduskunnalle lääkkeiden arviointitoiminnan kehittämisestä (Lausuntopalvelu.fi)

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Kirsi Päivänsalo, p. 0295 163 195, etunimi.sukunimi@gov.fi (ajalla 11.6.–3.7. ja 3.–7.8.)
Erityisasiantuntija Jaana Martikainen, p. 0295 163 174, etunimi.sukunimi@gov.fi (ajalla 11.6.–3.7. ja 3.–7.8.)
Johtava asiantuntija Lauri Pelkonen, p. 0295 163 218, etunimi.sukunimi@gov.fi (ajalla 11.6.–26.6. ja 13.7.–7.8.)
Erityisasiantuntija Tiina Leinonen, p. 0295 163 232, etunimi.sukunimi@gov.fi, terveydenhuoltolakia ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskusta koskevat ehdotukset (ajalla 11.–17.6. ja 20.7.–7.8.)
Johtava proviisori Ulla Kurkijärvi, 0295 163 436, etunimi.sukunimi@gov.fi, sairausvakuutuslain lääkkeiden hintalautakuntaa koskevat muutokset (ajalla 11.6.–24.7.)
Johtaja Reima Palonen, 0295 163 090, etunimi.sukunimi@gov.fi, sairausvakuutuslain lääkkeiden hintalautakuntaa koskevat muutokset (ajalla 27.–31.7.)
Lakimies Suvi Neuvonen, 0295 163 096, etunimi.sukunimi@gov.fi, sairausvakuutuslain lääkkeiden hintalautakuntaa koskevat muutokset (ajalla 3.–7.8.)

]]>

EU:n ulkoasiainneuvosto keskustelee Venäjän hyökkäyssodasta, Lähi-idän tilanteesta ja Kiinasta

ulkoministeriö — Fri, 12 Jun 2026 12:12:00 GMT

Ulkoministerit keskustelevat Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan sekä Lähi-idän tilanteesta. Lisäksi ministerit keskustelevat EU:n ja Kiinan suhteesta.

”Venäjän viimeisimmät siviilikohteisiin kohdistuneet iskut Ukrainassa osoittavat, että se ei ole aidosti kiinnostunut rauhasta. EU:n poliittista, taloudellista, sotilaallista ja humanitaarista tukea Ukrainalle tulee jatkaa ja lisätä. Samalla EU kiristää johdonmukaisesti pakotteita Venäjää vastaan niin kauan kuin hyökkäyssota jatkuu”, sanoo ulkoministeri Elina Valtonen.

Ulkoministerit keskustelevat ulkoasiainneuvostossa myös Lähi-idän tilanteesta.

”Eskalaation kierre on katkaistava. EU:n on käytettävä vaikutusvaltaansa diplomaattisten ratkaisujen edistämiseksi”, sanoo ulkoministeri Valtonen. ”On tärkeää myös varmistaa humanitaarisen avun pääsy Gazaan sekä edistettävä toimia, joilla Israelin siirtokuntien laajentaminen Länsirannalla saadaan pysäytettyä.”

Ulkoministerit käyvät myös epävirallisen keskustelun Armenian vastinparinsa kanssa. Lisäksi ulkoasiainneuvoston yhteydessä järjestetään EU–Egypti -assosiaationeuvoston tapaamien.

Lisätietoja

Matilda af Hällström, ulkoministeri Valtosen erityisavustaja, puh. 050 476 9575
Soile Kauranen, eurooppakirjeenvaihtaja, EU-yksikkö, puh. 0295 350 547

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä edistettiin merenkulkualan teknistä yhteistyötä

liikenne- ja viestintäministeriö — Fri, 12 Jun 2026 12:05:00 GMT

Istunnossa käsiteltiin kansainvälistä meriliikennettä koskevaa teknistä yhteistyötä ja esimerkiksi jäsenvaltioiden välisten yhteistyöhankkeiden raportteja. Lisäksi komitea tuomitsi kauppamerenkulkuun ja viattomiin merenkulkijoihin kohdistuvat hyökkäykset Hormuzinsalmessa.

Teknisen yhteistyön komitean työ perustuu jatkossa entistä selkeämmin jäsenvaltioiden tarpeisiin sekä erilaisiin temaattisiin painopisteisiin, joita ovat muun muassa IMO:n säädösten toimeenpano, kansalliset meripolitiikat sekä koulutus ja osaaminen. Suomi pitää tärkeänä IMO:n työtä merenkulkualan teknisen yhteistyön edistämiseksi sekä alan osaajien valmiuksien parantamiseksi. Suomi korostaa merenkulkualan laadukkaan koulutuksen merkitystä sekä sukupuolten välisen tasa-arvon huomiointia jäsenvaltioissa ja IMO:n teknisessä yhteistyössä. Niin Suomessa kuin maailmalla on valtava tarve uusille merenkulkijoille, joilta vaaditaan merenkulun perinteisten taitojen lisäksi moninaista uutta osaamista.

Mitä seuraavaksi?

Teknisen yhteistyön komitea kokoontuu seuraavan kerran kesäkuussa 2027.

Lisätietoja:

Suomen pysyvän edustajan sijainen IMO:ssa, liikenneneuvos Eero Hokkanen, p. 050 476 0401, eero.hokkanen@gov.fi

*Tiedotteesta poistettu maininta päätöslauselman hyväksymisestä 16.6.2026 klo 9.45.

]]>

Moottoriliikenteen ansiomitalit myönnettiin yhdelletoista liikennealan ammattilaiselle

liikenne- ja viestintäministeriö — Fri, 12 Jun 2026 11:07:00 GMT

Vuonna 2026 ansiomitalit saivat:

Tuomo Heino, liikenneyrittäjä, puheenjohtaja
Jan Ingman, transportföretagare
Vesa Linja-aho, diplomi-insinööri
Pekka Kari, yrittäjä
Rami Kittilä, toimitusjohtaja
Frans-Henrik Malmari, operatiivinen johtaja
Henrik Mikkola, toimitusjohtaja
Eila Parviainen, päätoimittaja, johtaja
Tomi Roimola, toimitusjohtaja
Marko Sinerkari, osastopäällikkö
Jyrki Viitala, toimitusjohtaja

– Lämpimät onnittelut kaikille mitalin saajille. Olen kiitollinen työstä, jota he ja lukuisat muut liikennealan ammattilaiset ovat tehneet ja tekevät jatkuvasti yhdessä ja yksilöinä Suomen eteen, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.

Mitalit myönnetään ansiokkaasta toiminnasta moottoriliikenteen hyväksi

Moottoriliikenteen ansiomitali myönnetään ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta toiminnasta valtakunnallisen moottoriliikenteen ja sen kehittämisen hyväksi. Ansiomitalin voi saada myös henkilö, joka on pitkäaikaisella ja tuloksekkaalla työllä edistänyt tieliikenteen kehittämistä.

Liikenne- ja viestintäministeri myöntää mitalin Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry:n hallituksen asettaman mitalitoimikunnan esityksen perusteella. Mitaleja on myönnetty vuodesta 1993 lähtien. Ansiomitali virallistettiin vuonna 2007.

Moottoriliikenteen Keskusjärjestö on seitsemän tieliikennejärjestön yhteistyöelin. Jäseninä ovat Autoalan Keskusliitto, Autoliitto, Autotuojat ja -teollisuus, Linja-autoliitto, Suomen Autotekninen Liitto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ja Suomen Taksiliitto.

Lisätietoja:

erityisavustaja Kasperi Lähteenmäki, p. 0295 342 039, kasperi.lahteenmaki@gov.fi

]]>

EU-ministerivaliokunnassa ehdotus EU:n energiatoimista ja ihmisoikeuspakotteet

valtioneuvoston viestintäosasto — Fri, 12 Jun 2026 09:52:00 GMT

Euroopan komissio antoi 22. huhtikuuta tiedonannon ”AccelarateEU energiaunioni, kohtuuhintaista ja turvallista energiaa nopeutettujen toimien avulla”. Toimenpidekokonaisuuksia ehdotuksessa ovat koordinoinnin vahvistaminen, kotitalouksien ja teollisuuden suojeleminen, fossiiliriippuvuuden vähentäminen, EU:n energiajärjestelmän vahvistaminen sekä puhtaan siirtymän investointien mobilisointi. Suomi tukee puhdasta siirtymää EU:n huoltovarmuuden, talouskasvun ja kilpailukyvyn perustana. Suomi päättää tarkemmin kannoistaan komission varsinaisten ehdotusten tultua.

EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kannoista ehdotukseen uudesta pakotelistauksesta osana vuonna 2020 perustettua EU:n maailmanlaajuista ihmisoikeuspakotejärjestelmää. Suomi tukee järjestelmän aktiivista ja johdonmukaista toimeenpanoa. Suomi pitää tärkeänä sitä, että EU kohdistaa pakotteita niihin henkilöihin ja yhteisöihin, jotka ovat syyllistyneet vakaviin ja järjestelmällisiin ihmisoikeusrikkomuksiin. EU:n pakotepolitiikan lähtökohtana on jatkossakin oltava kohdennetut ja suhteelliset pakotteet, jotka nojaavat vahvaan oikeusperustaan.

EU-ministerivaliokunta laati ennakkovaikuttamislinjauksia vuoden 2030 jälkeisestä ilmastolainsäädäntökehikosta, EU:n jäsenvaltioiden kansallisista velvoitteista sekä vapaaehtoisista hiilimarkkinoista. Komissiolta odotetaan kuluvan vuoden lopulla vuoden 2040 ilmastotavoitetta toimeenpanevia säädösehdotuksia.

Kokouksessa sovittiin myös Suomen toimintalinjasta neuvotteluihin CSAM-asetusehdotuksesta, jonka tavoite on ennaltaehkäistä ja torjua lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa. Neuvottelut asetuksesta jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin välillä ovat trilogivaiheesssa.

Lisäksi EU-ministerivaliokunta sai katsauksen kertomuksesta, joka käsittelee Suomen hallituksen toimintaa EU-tuomioistuin- ja rikkomusasioissa vuonna 2025. Kertomus sisältää tilastotiedot Suomen osallistumisesta EUT-asioihin, vireille tulleista rikkomusasioista ja Suomen niissä esittämät kannat.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Suomi ja Ukraina allekirjoittivat puolustusmateriaaliyhteistyön asiakirjan

puolustusministeriö — Fri, 12 Jun 2026 09:07:00 GMT

Laadittu yhteisymmärryspöytäkirja käsittelee puolustusteollisen tuotannon laadunvarmistuksen käytänteitä ja se muodostaa viitekehyksen Suomen ja Ukrainan väliselle yhteistyölle.

”Suomen ja Ukrainan välinen puolustusmateriaaliyhteistyö vahvistaa molempien maiden turvallisuutta. Laadunvarmistuksen yhteisymmärryspöytäkirja on konkreettinen askel yhä tiiviimmässä maidemme välisessä puolustusteollisessa yhteistyössä”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa resurssipoliittisen osaston materiaaliyksikön sotilasinsinööri Björn Enroth, p. 0295140053.

]]>

Suomen EU-rahoitus valmistellaan työryhmän esityksen pohjalta tulevalla rahoituskehyskaudella 2028–2034

valtioneuvoston viestintäosasto — Fri, 12 Jun 2026 08:59:00 GMT

Työryhmän ehdottamien vaihtoehtojen punninnan pohjalta kumppanuussuunnitelman valmistelun ja toimeenpanon koordinointi annetaan valtiovarainministeriön tehtäväksi tiiviissä yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa. EU-tavoitteiden sisältyminen Suomen kumppanuussuunnitelman tavoitteisiin varmistetaan.

”Suunnitelman valmistelu on käynnistettävä viipymättä. Valmistelun lähtökohdat ja keskeisimmät tavoitteet käsitellään EU-ministerivaliokunnassa ja linjataan talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa”, pääministeri Petteri Orpo toteaa.

Komissio antoi kesällä 2025 ehdotuksensa EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034. Ehdotuksen yksi keskeinen uudistus on jäsenvaltioiden kansalliset ja alueelliset suunnitelmat (NRPP-asetusehdotus), joiden toimeenpanoon komissio ehdottaa noin 698 mrd. euron kumppanuusrahastoa.

Suomelle ehdotetusta 8,6 miljardin euron rahoituksesta 4,3 mrd. kohdennettaisiin maatalouden tulotukeen, 1,4 mrd. sisäasioihin ja 2,7 mrd. muun muassa alue- ja rakennepolitiikan sekä maaseudun kehittämisen toimiin. Lisäksi Suomelle osoitettaisiin 0,3 mrd. sosiaalisen ilmastorahaston toimiin. Jäsenvaltiokohtaisesta saannosta 25 % jätettäisiin ensivaiheessa kohdentamatta joustavuuden varmistamiseksi.

Hallinnoinnin lisäksi työryhmä kartoitti työssään säädöstarpeita ja laati ehdotukset suunnitelman valmistelusta, tavoitteiden priorisoinnista sekä tietojärjestelmäkysymyksistä.

Työryhmän muodostivat maa- ja metsätalousministeriön, sisäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, valtioneuvoston kanslian, valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön asiantuntijat.

Lisätietoja: pääministerin EU-asioiden erityisavustaja Elisa Tarkiainen p. 050 595 7751, EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki p. 0295 160 431 ja EU-erityisasiantuntija, työryhmän sihteeri Eeva Kaunismaa, p. 0295 160 430, valtioneuvoston kanslia

]]>

Lausuntopyyntö: 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua laajennetaan

sosiaali- ja terveysministeriö — Fri, 12 Jun 2026 07:45:00 GMT

Kela-korvausten valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille on ollut käynnissä 1.9.2025 alkaen. Kokeilussa korvataan yleislääkärin vastaanottokäyntejä sekä erikseen määriteltyjä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia. Kokeiluun sisältyy hintakatto, jonka tarkoitus on estää hintojen nousu ja varmistaa, että asiakkaan maksettavaksi jäävät kustannukset ovat kohtuulliset.

”Valinnanvapauskokeilu on jo hyvin lyhyessä ajassa helpottanut tuhansien 65 vuotta täyttäneiden hoitoon pääsyä. Palaute on ollut erittäin positiivista. Yksityiselle yleislääkärille pääsee julkisen asiakasmaksun hinnalla jo kaikilla hyvinvointialueilla. Nyt laajennamme kokeilua myös fysioterapiaan. Ikääntyvän väestön toimintakyvyn ylläpitäminen on inhimillisesti ja taloudellisesti tärkeää”, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen toteaa.

Kokeilun tavoitteena on kehittää Kela-korvausjärjestelmää osana terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokonaisuutta, vahvistaa asiakkaiden valinnanvapautta ja parantaa perusterveydenhuollon palveluiden saatavuutta.

Fysioterapia mukaan kokeiluun

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että kokeiluun kuuluvia palveluita laajennettaisiin lisäämällä fysioterapeutin vastaanottokäynti korvattavaksi ilman lääkärin lähetettä. Fysioterapiakäyntejä korvattaisiin vuodessa enintään neljä kertaa.

Ehdotuksen mukaan myös fysioterapiakäynneille asetettaisiin hintakatto. Kela-korvauksen jälkeen asiakkaan omavastuu vastaisi enintään julkisen perusterveydenhuollon yksilökohtaisen fysioterapian asiakasmaksun enimmäismäärää, joka vuonna 2026 on 19,90 euroa.

Fysioterapiakäyntien lisäämisen tavoitteena on ylläpitää ja edistää ikääntyneiden toimintakykyä sekä tukea itsenäisesti arjessa selviytymistä.

Lisää vuosittain korvattavia yleislääkärin käyntejä

Esitysluonnoksen mukaan valinnanvapauskokeiluun kuuluvien yleislääkärin vastaanottokäyntien vuotuista määrää korotettaisiin kolmesta kuuteen vuodesta 2027 alkaen. Eli jatkossa kokeiluun kuuluvia yleislääkärin vastaanottokäyntejä korvattaisiin kuusi kertaa vuodessa.

Käyntirajoituksen korottaminen mahdollistaisi omalääkärin yksityisestä terveydenhuollosta valtaosalle kokeilun kohderyhmän asiakkaista, mikä voisi parantaa hoidon jatkuvuutta.

Lisäksi kokeilua kestoa jatkettaisiin vuodella, eli vuoden 2028 loppuun saakka.

Tavoitteena parantaa hoidon jatkuvuutta

Esityksessä ehdotettujen muutosten tavoitteena on edistää potilaan kokonaisvaltaista hoitamista kokeilun piirissä.
Uusien palveluiden lisääminen kokeiluun myös mahdollistaisi aiempaa laajemman tietojen keräämisen sekä perustason terveydenhuollon palveluiden tutkimisen. Kokeilusta kerättyjä tietoja hyödynnettäisiin Kela-korvausjärjestelmän ja laajemmin terveydenhuoltojärjestelmän tulevaisuuden kehittämisessä.

Fysioterapeutin suoravastaanoton lisääminen ja yleislääkärin vastaanoton käyntirajoituksen korottaminen lisäisi korvausmenoja yhteensä noin 11 miljoonalla eurolla vuodessa. Kokeilun jatkaminen vuodella lisäisi korvausmenoja arviolta 31 miljoonaa euroa. Muutokset voitaisiin toteuttaa kokeilulle jo myönnetyllä rahoituksella eikä tarvetta lisärahoitukselle ole.

Muutokset tulisivat voimaan 1.1.2027.

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (Lausuntopalvelu.fi)

Lisäksi Kela-korvauskokeilua kehitetään laajentamalla kokeilussa korvattavien tutkimusten luetteloa Kelan päätöksellä. Kokeiluun lisättäisiin uusia verikokeita ja kuvantamistutkimuksia, kuten esimerkiksi anemian ja ravintoainepuutokset, sydän- ja verisuonisairaudet ja luusto- ja mineraaliaineenvaihdunnan sairaudet. Lisäyksillä vahvistetaan hoidon jatkuvuutta kokeilun piirissä. Tutkimusluettelon muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2026.

Lisätietoja:

Johtaja Essi Rentola, p. 0295 163 155 (paikalla 15.6.–3.7. ja 3.8. alkaen)
Erityisasiantuntija Emmi Vettenranta, p. 0295 163 426 (paikalla 15.6.–3.7. ja 3.8. alkaen)
Ministerin erityisavustaja Emmi Venäläinen, p. 0295 163 058
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Ministeri Adlercreutz osallistuu Pohjoismaiden yhteistyöministerien kokoukseen Färsaarilla

ulkoministeriö — Fri, 12 Jun 2026 07:35:00 GMT

Pohjoismaiden yhteistyöministerineuvoston kokouksen isäntinä toimivat Tanska ja Färsaaret, jotka ovat Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2026 puheenjohtajia.

”Muuttuneessa maailmantilanteessa Pohjoismaiden välinen yhteistyö on entistä tärkeämpää. Meitä yhdistävät vahvat arvot, luottamus ja halu löytää yhteisiä ratkaisuja. Färsaarten kokouksessa keskustelemme muun muassa siitä, miten voimme vahvistaa vapaata liikkuvuutta, varautumista ja Pohjolan asemaa yhtenä maailman integroituneimmista alueista”, toteaa ministeri Adlercreutz.

Rajaestetyön ja vapaan liikkuvuuden kysymysten ohella kokouksen agendalla ovat mm. varautumisyhteistyö ja ministerineuvoston ensi vuoden budjetti sekä keskustelu ministerineuvoston toiminnan modernisoinnista.

Lisätietoja

Andreas Elfving, ministerin erityisavustaja, puh. 0295 330 043
Ann-Sofie Stude, Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päällikkö, puh. 0295 350 531

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Yhteiset suositukset työpaikoille drooniuhkatilanteiden varalta

työ- ja elinkeinoministeriö — Fri, 12 Jun 2026 07:06:00 GMT

”Vaaratilanteet ovat onneksi harvinaisia, mutta jos sellaisia tulee, täytyy toimintatapojen myös työpaikkojen osalta olla kristallin kirkkaat kaikille. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että työntekijä saa palkkansa myös näissä tilanteissa. Omaa turvallisuutta ei pidä vaarantaa siksi, että joutuisi pohtimaan esimerkiksi palkkakysymyksiä. Kiitän osapuolia yhteisestä työskentelystä kiireisellä aikataululla. On tärkeää, että meillä on kattavat ohjeet, miten työpaikoilla toimitaan ja selkeä suositus myös palkanmaksun osalta”, työministeri Matias Marttinen sanoo.

Vaaratiedotteessa annettuja ohjeita tulee noudattaa – välittömästi henkeen ja terveyteen vaikuttavat tehtävät turvataan

Suositukset perustuvat tilanteeseen, jossa Suomeen saattaa satunnaisesti harhautua aseistettuja drooneja ja jonka seurauksena pelastusviranomainen voi antaa vaaratiedotteita. Drooniuhkatilanteissa viranomaiset kehottavat suojautumaan sisätiloihin, koska ulkona liikkuminen ei ole turvallista.

Viranomaisen vaaratiedotteessa antamia ohjeita tulee noudattaa. Yhteiskunnassa on kuitenkin toimintoja, joiden pysähtyminen tai heikkeneminen vaaratiedotteen voimassaoloaikana voisi välittömästi vaarantaa ihmisten henkeä tai terveyttä. Ohjeistus sisältää suosituksia näiden toimintojen turvaamiseksi vaaratiedotteen voimassaoloaikana.

Työnantajille suositellaan palkan maksamista

Huolimatta siitä, että työmarkkinaosapuolet tulkitsevat voimassa olevaa työlainsäädäntöä palkanmaksuvelvollisuudesta eri tavoin, suosittelevat työmarkkinaosapuolet kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi, että työnantajat maksavat työntekijälle, viranhaltijalle ja virkamiehelle palkan annetuissa suosituksissa tarkoitetussa tilanteessa, jossa henkilö on estynyt tekemään työtään viranomaisen drooniuhkaa koskevasta vaaratiedotteesta johtuen.

Työpaikoilla sovitaan toimintatavoista

Työpaikalla tulisi löytää keinot, joilla työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat vaarat sekä työnantajille aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Suositukset sisältävät esimerkkejä keinoista, joilla suojautumiskehotusta ja työntekoa voi sovittaa yhteen.

Drooniuhkatilanteisiin liittyvät ohjeet ja toimintatavat on käsiteltävä ennalta työpaikoilla. Suositukset sisältävät esimerkkejä työnantajan ja henkilöstön käsiteltävistä asioista.

Drooniuhkatilanteessa työtapaturmia arvioidaan normaalisti työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan.

Suosituksia voidaan päivittää tarvittaessa

Työmarkkinaosapuolet ja valtioneuvosto seuraavat drooniuhkatilanteen kehitystä ja varautuvat myös tilannekuvan muuttumiseen. Suosituksia voidaan tarvittaessa päivittää.

Sen varalta, että drooniuhkatilanne muuttuu tai ne yleistyvät ja työnantajille aiheutuu näistä merkittäviä palkkakustannuksia, työ- ja elinkeinoministeriön johdolla selvitetään kustannusten tasausmalleja. Selvityksen lähtökohtana on, että mallista ei aiheudu kustannuksia julkiselle taloudelle tai palkansaajille.

Taustalla työministerin toimeksianto

Työministeri Marttinen pyysi 26.5.2026 viranomaisia yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa luomaan työpaikoille ohjeistuksen toimintatavoista tilanteissa, joissa droonista eli miehittämättömästä ilma-aluksesta on varoitettu. Valmistelutyötä johti työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Timo Jaatinen, ja siihen osallistui työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön virkakuntaa sekä työmarkkinaosapuolista Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kirkon työmarkkinalaitos, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen Yrittäjät, STTK ja Valtion työmarkkinalaitos.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Ville Laakso, p. 050 433 0163 (kysymykset työministerille)
hallitusneuvos Nico Steiner, TEM, p. 0295 049 001
osastopäällikkö Raimo Antila, STM, p. 0295 163 094
työmarkkinajohtaja Ville Kopra, Akava, p. 040 826 1358
johtaja Ilkka Oksala, EK, p. 050 301 8590
kirkkoneuvos Anna Kaarina Piepponen, Kirkon työmarkkinalaitos, p. 040 688 1472
johtava työmarkkinajuristi Mirja-Maija Tossavainen, KT, p. 050 527 6019
työmarkkinapäällikkö Jaana Ylitalo, SAK, p. 050 588 1170
johtaja Atte Rytkönen-Sandberg, Suomen Yrittäjät, p. 040 359 1986
johtaja Minna Ahtiainen, STTK, p. 050 387 7030
neuvottelujohtaja Sari Ojanen, Valtion työmarkkinalaitos, p. 0295 530 109

]]>

Parlamentaarinen työryhmä keskusteli sote-palvelujen ja pelastustoimen tilannekuvasta

valtiovarainministeriö — Fri, 12 Jun 2026 06:48:00 GMT

Kokouksessa kuultiin alustukset sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujärjestelmän nykytilasta, palvelujen saatavuudesta ja laadusta sekä toimintaympäristön muutoksien vaikutuksista palveluihin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on hyvinvointialueiden yhteistyön lisäämisen ja vahvistamisen tarvetta. Myös ajankohtainen turvallisuustilanne haastaa alueiden varautumista.

Hyvinvointialueiden asukkaat ovat pääosin tyytyväisiä hyvinvointialueiden järjestämiin palveluihin. Erikoisairaanhoitoa pitkään odottaneiden potilaiden määrä on laskenut merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Hyvinvointialueet ovat myös vahvistaneet perusterveydenhoidon palveluja, mutta työ on vielä kesken.

Yksi isoimmista palvelujärjestelmän haasteista liittyy alueiden eriytymiseen. Tarvittavat uudistukset etenevät alueilla eri tahtiin. Alueiden entistä tiiviimpää keskinäiseen yhteistyöhön tarvitaan entistä vahvempaa kansallista ohjausta.

Tilannekuvan perusteella työryhmä keskusteli perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon sekä pelastustoimen ja väestönsuojeluun varautumisen palveluiden nykytilasta. Kokouksessa paneuduttiin myös henkilöstön saatavuuden, alueiden eriytymiskehityksen, teknologisen kehityksen sekä muuttuneen turvallisuusympäristön vaikutuksiin palvelujärjestelmään.

Parlamentaarisen hyvinvointialueiden tulevaisuustyön tavoitteena on muodostaa yhteinen tilannekuva sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen kehityksestä sekä tunnistaa pitkän aikavälin ratkaisuja palvelujen yhdenvertaisuuden, vaikuttavuuden, taloudellisen kestävyyden ja turvallisuuden vahvistamiseksi.

Lisätietoja:
Ministeri Ikosen erityisavustaja Alexis Vartiainen, puh. 0295 530 176
Finanssineuvos Antto Korhonen, valtiovarainministeirö. puh. 0295 530 547
Neuvotteleva virkamies Elina Vesterinen, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 0295 163 055
Neuvotteleva virkamies Teija Mankkinen, sisäministeriö, puh. 0295 488 671

Kaikki sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Rikosoikeudellisia keinoja urheilukilpailujen manipulaation torjuntaan selvitetään

oikeusministeriö — Fri, 12 Jun 2026 06:11:00 GMT

Kilpailumanipulaatio viittaa urheilukilpailun tai ottelun lopputulokseen vaikuttamiseen epäasiallisin keinoin. Kyse on usein suurista taloudellisista intresseistä. Erityisen ongelman muodostaa ulkomailta käsin tapahtuva urheilukilpailun tapahtumiin ja tuloksiin kohdistuva vedonlyöntitoiminta.

– Kilpailumanipulaatio liittyy usein järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja rahanpesuun. Rikoslaissa on oltava riittävät keinot puuttua tällaiseen toimintaan, sanoo oikeusministeri Leena Meri.

– Kilpailumanipulaatio on erittäin haitallista urheilun integriteetille ja eettiselle perustalle. Ilmiön torjuntaan tarvitaan nykyistä tehokkaampia keinoja, jotta voidaan vastata uhkaan kilpailumanipulaation lisääntymisestä lähivuosina rahapeliuudistuksen seurauksena. Urheilun omat keinot eivät yksin tähän riitä, jatkaa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala.

Oikeusministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman selvityksen toteuttavat rikosoikeuden professorit Kimmo Nuotio ja Sakari Melander. Selvityksessä arvioidaan muun muassa urheilukilpailujen manipuloinnin esiintyvyyttä Suomessa, rikoslain lahjonta- ja petossäännösten ajantasaisuutta ilmiön suhteen sekä muita torjunnan keinoja. Selvityksen on määrä valmistua syyskuussa.

Suomi on allekirjoittanut Euroopan neuvoston urheilukilpailujen manipulointia koskevan yleissopimuksen (nk. Macolinin sopimus) ja opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee sopimuksen ratifiointia. Yleissopimuksella pyritään torjumaan urheilukilpailujen manipulointia viranomaisten, urheilujärjestöjen ja vedonlyöntisektorin yhteistyöllä. Yleissopimuksessa edellytetään, että kansallisessa lainsäädännössä mahdollistetaan rikosoikeudelliset seuraamukset urheilukilpailujen manipulointiin liittyvistä rikoksista.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Sini Nieminen, oikeusministeriö, p. 0295 150 323, etunimi.sukunimi@gov.fi
kulttuuriasiainneuvos Satu Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 102, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Metsien kasvuun ja hiilinielujen vahvistamiseen liittyvät metsälainsäädännön muutokset lausunnolle

maa- ja metsätalousministeriö — Thu, 11 Jun 2026 13:02:00 GMT

Tänään lausuntokierrokselle lähetetty hallituksen esitysluonnos on osa laajempaa metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepakettia. Toimenpidepaketin tavoitteena on osaltaan vähentää maankäyttösektorin päästöjä, lisätä hiilinieluja ja -varastoja sekä vahvistaa metsien sopeutumista muuttuvaan ilmastoon.

Keskeinen metsälainsäädäntöön nyt ehdotettava muutos koskee velvoitetta tehdä Suomen metsäkeskukselle ilmoitus, kun metsänuudistamistoimet on tehty. Ilmoituksen sisällöstä säädettäisiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Metsän uudistamisilmoitus tukisi metsälain mukaista uudistamisvelvoitteen toteuttamista ja sen valvontaa. Se ohjaisi uudistamaan metsää nykyistä nopeammin ja laadukkaammin, mikä osaltaan tukisi metsien kasvua ja hiilinielujen vahvistamista. Jos metsänuudistamisilmoitusta ei tekisi, laiminlyönti määriteltäisiin metsärikkomukseksi.

Velvoite metsänuudistamisilmoituksen tekemisestä koskisi myös eri-ikäisrakenteisena kasvatettavan metsän kasvatushakkuuta. Jatkossa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun yhteydessä olisi huolehdittava siitä, että käsittelyalueella on edellytykset taimien syntymiselle metsän uudistumiseksi. Nykyisessä laissa luontaista uudistamista koskee vastaava velvoite.

Lausuntokierroksella on myös ehdotus uudeksi maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi, jossa säädettäisiin metsäuudistamisilmoituksessa toimitettavista tiedoista. Asetuksella säädettäisiin annettavaksi tietoja muun muassa tehdyistä metsänuudistamisen toimenpiteistä, käytetystä metsänviljelyaineistosta ja toimenpiteiden kohteena olevasta alueesta.

Valvontaa tehostettaisiin ja muutoksenhaun sääntelyä täsmennettäisiin

Lisäksi metsälaissa ehdotetaan muutettavaksi kasvatushakkuussa jätettävän puuston riittävän määrän arviointiin liittyvä puuston pituuden määritelmä valtapituudesta keskipituudeksi, mikä mahdollistaisi tehokkaamman kasvatushakkuiden valvonnan. Tällöin nykyisestä koealaotantoihin perustuvista maastomittauksesta voitaisiin siirtyä kaukokartoituspohjaiseen valvontaan.

Metsälain muutoksenhakusääntelyä täsmennettäisiin säätämällä oikaisuvaatimusmenettelystä Suomen metsäkeskuksen päätöksiin, mikä on edellytys automaattiselle päätöksenteolle. Lisäksi laissa säädettäisiin henkilötunnuksen ja y-tunnuksen ilmoittamisesta metsänkäyttöilmoituksen ja ehdotettavan uuden metsän uudistamisilmoituksen yhteydessä. Sääntely tehostaisi metsäkeskuksen toimintaa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan rajattavaksi metsälain soveltamista puolustusvalmiuden turvaamiseen tarvittavilla alueilla.

Tiheämpää puustoa

Metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä annettua valtioneuvoston asetusta päivitettäisiin. Valtioneuvoston asetukseen lisättäisiin metsänuudistamisilmoitukseen liittyen säännös eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun uudistumisen edellytyksistä.

Samoin päivitettäisiin asetuksen liitettä. Liitteen mukaisia kasvatushakkuissa jätettävän puuston määriä nostettaisiin ja niitä tarkasteltaisiin laajemmin runkolukuperustaisesti. Kasvattamalla puustoa nykyistä tiheämpänä voitaisiin lisätä metsien kasvua ja tuottaa ilmastohyötyjä.

Metsälainsäädännön muuttamista valmistelevan työryhmän mietintö on julkaistu hankesivulla.

Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi metsälain muuttamisesta ja siihen liittyvistä asetuksista

Muualla sivustollamme:

Metsälainsäädännön muuttamista valmisteleva työryhmä

Metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketti

Hallitus esittää joutoalueiden metsitystukijärjestelmän käynnistämistä uudelleen − lausuntokierros 3.8. saakka

Metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketti hyvässä vauhdissa − kehittämishankkeet valittu

Lisätietoja:

Erno Järvinen
metsäneuvos, metsäbiotalousyksikön päällikkö, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
+358 295 162 150

Satu Rantala
neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
+358 295 162 045

Outi Kumpuvaara
lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
+358 295 162 234

]]>

Ministereiden lomat vahvistettiin kesälle 2026

valtioneuvoston viestintäosasto — Thu, 11 Jun 2026 12:45:00 GMT

Lomat vahvistettiin seuraavasti:

pääministeri Orpo 6.7.– 2.8.2026
ministeri Purra 20.–30.7., 10.–23.8.2026
ministeri Häkkänen 2.7., 10.7.–6.8.2026
ministeri Essayah 24.6., 29.6.–10.7., 20.–26.7.2026
ministeri Valtonen 1.–5.7., 10.–12.7., 18.7.–2.8.2026
ministeri Meri 13.7.–2.8.2026
ministeri Tavio 13.7.–2.8.2026
ministeri Adlercreutz 6.–8.7., 13.7.–9.8.2026
ministeri Multala 1.7.–2.8.2026
ministeri Ranne 3.–8.7., 10.–15.7., 17.–19.7., 3.–9.8.2026
ministeri Ikonen 9.7.–2.8., 5.–9.8.2026
ministeri Rantanen 4.–26.7., 15.–23.8.2026
ministeri Rydman 1.–12.7., 27.7.–2.8.2026
ministeri Strand 6.–12.7., 3.–9.8.2026
ministeri Talvitie 6.–15.7., 3.–5.8., 10.–11.8.2026
ministeri Marttinen 11.7.–2.8.2026
ministeri Puisto 26.6.–1.7., 6.–7.7., 22.7.–3.8., 5.–10.8., 17.8.2026
ministeri Poutala 11.–29.7.2026

Kaikki ministereiden vapaat tuodaan valtioneuvoston yleisistunnon vahvistettaviksi. Vapaan peruuttamista ei ole tarpeen tuoda yleisistunnon vahvistettavaksi, vaan se ilmoitetaan suoraan valtioneuvoston kanslialle.

Muutokset ministereiden lomiin ja sijaisuuksiin ovat mahdollisia.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Merja Saaritsa-Lantta, p. 0295 160 270, valtioneuvoston kanslia

]]>

Luottolaitostoiminnan lainsäädäntöä ehdotetaan uudistettavaksi

valtiovarainministeriö — Thu, 11 Jun 2026 12:36:00 GMT

Mietinnössä ehdotetaan luottolaitosten yhteenliittymiä koskevan lainsäädännön uudistamista kokonaisuudessaan. Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja työryhmämietinnöstä, joka on laadittu hallituksen esitysluonnoksen muotoon. Valtiovarainministeriö pyytää lisäksi lausuntoja virkatyönä valmisteltuun muutokseen Finanssivalvonnan tavoitteista.

Esitysluonnoksesta voi antaa lausuntoja lausuntopalvelussa 2. elokuuta saakka.

Lausuntopyynnön tarkoituksena on päivittää kansallista luottolaitostoimintaa koskevaa yleistä sääntelyä, kiinnitysluottopankkitoimintaa, talletuspankkien yhteenliittymiä ja luottolaitosten yhteisömuotoja koskevia lainsäädäntöjä. Sen lisäksi tavoitteena on lainsäädännössä havaittujen puutteiden korjaaminen ja sääntelyn yleinen sujuvoittaminen. Muutokset eivät vaaranna rahoitusmarkkinoiden vakautta tai pankkivalvonnan tehokkuutta.

Työryhmä ehdottaa useita lainsäädäntömuutoksia tarpeettoman kansallisen sääntelyn vähentämiseksi, kuten

luottolaitoslaissa palkkionosaa koskevien vaatimusten soveltamisalan kaventamista luottolaitosdirektiivin vähimmäistason mukaiseksi
luottolaitosten kiinteistöomistuksia koskevien erillisrajoitusten luopumista
kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annetun lain mukaisen väliluottotoimintamallin laajentamista kaikille kiinnitysluottopankeille
katettujen joukkolainojen osalta liikekiinteistöluottojen kiinteistövakuuksien arvonmääritysvelvollisuuden muuttamista neljännesvuosittaisesta vuosittaiseksi.

Syksyllä 2024 asetetun työryhmän työn taustana on toiminut peruspankkipalveluita ja luottolaitoslainsäädäntöä käsittelevä arviomuistio. Arviomuistiossa tuotiin esille näkökulmia ja ehdotuksia kansallisen luottolaitoslainsäädännön uudistamiseksi eri sidosryhmiltä kerätyn palautteen ja valtiovarainministeriön tekemien havaintojen pohjalta.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Matti Sillanmäki, puh. 0295 530 444, matti.sillanmaki(at)gov.fi
Hallitussihteeri Bella Laiho, puh. 0295 530 448, bella.laiho(at)gov.fi

]]>

EU:n kriittisten raaka-aineiden strategista asemaa on hakenut kymmenen hanketta Suomesta – valtioneuvosto ei käytä vastustamisoikeuttaan

työ- ja elinkeinoministeriö — Thu, 11 Jun 2026 12:25:00 GMT

Komission odotetaan tekevän varsinaisen päätöksen strategisista hankkeista syksyllä 2026.

Komissio käyttää arvioinnissaan ulkopuolisia asiantuntijoita, joiden antamien lausuntojen pohjalta se tekee päätöksen niistä hankkeista, joiden se katsoo täyttävän asetuksessa säädetyt strategisen aseman tunnustamiskriteerit. Asetuksen tunnustamiskriteereihin kuuluvat esimerkiksi, että hanke on tai tulee olemaan teknisesti toteutettavissa kohtuullisessa ajassa ja hankkeen odotettu tuotantomäärä voidaan arvioida riittävällä varmuudella ja että hanke toteutettaisiin kestävästi.

Aseman voi saada strategisten raaka-aineiden tuotantoon tähtäävä kaivoshanke, raaka-aineiden jalostushanke, kierrätyshanke tai hanke, jossa tuotetaan strategisten raaka-aineiden käyttöä korvaavia materiaaleja.

Strategisen hankkeen asema on keskeinen toimenpide EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksessa, jolla Euroopan unioni pyrkii eurooppalaisen raaka-ainetuotannon vahvistamiseen sekä haitallisten riippuvuuksien vähentämiseen.

Strategisen aseman saaneet hankkeet saavat eräitä etuja, jotka liittyvät kansallisesti muun muassa lupamenettelyjen sujuvoittamiseen sekä mahdolliseen asemaan erittäin tärkeän yleisen edun mukaisena hankkeena. Hankkeita koskevat jäsenvaltioita sitovat lupamenettelyjen enimmäismääräajat, jonka lisäksi hankkeet saavat etusijan ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupa-asioiden käsittelyssä lupaviranomaisessa ja näitä lupia koskevien valitusten käsittelyssä tuomioistuimessa.

Komission myöntämä strateginen asema ei tarkoita hankkeen toteutumista tai joustoa lupien tarpeesta. Riippumatta strategisen hankkeen asemasta kaikkien hankkeiden lainmukaisuus arvioidaan lainsäädännön mukaisissa menettelyissä toimivaltaisessa viranomaisessa ja esimerkiksi ympäristövaikutusten seuranta, ehkäisy ja minimointi toteutetaan hanketta koskevan lainsäädännön ja ympäristöluvassa määritettävien ehtojen mukaisesti. Hankkeiden pitää siten hakea ja saada kaikki samat ympäristölliset luvat kuin kaikkien muidenkin hankkeiden.

Lisäksi kaivoslain mukaisesti kunnalla säilyy oikeus päättää kaivosten sijoittumisesta alueelleen; kaivoslaki edellyttää, että kaivoshankkeen toteuttamista varten on kunnan hyväksymä kaava.

Haku on järjestetty kerran aikaisemmin. Vuonna 2024 asemaa haki Suomesta 16 hanketta, joista lopulta kuusi sai strategisen hankkeen aseman komissiolta vuonna 2025.

Hakumenettelyn aikana tarkemmat tiedot strategista asemaa hakeneista hankkeista ovat Euroopan komission näkemyksen mukaisesti ja julkisuuslain säännösten nojalla katsottu salassa pidettäviksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää 17.6.206 webinaarin strategisten hankkeiden myöntämiseen liittyvästä menettelystä, jossa on mahdollisuus kuulla aiheesta tarkemmin.

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Teo Kangaspunta, TEM, p. 029 504 7325
teollisuusneuvos Jyrki Alkio, TEM, p. 029 504 7103

]]>

Eläkeuudistuksella varaudutaan tulevaisuuteen

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 11 Jun 2026 11:55:00 GMT

Rahoitustekniikkaan tehdään muutoksia osakeriskin lisäämiseksi. Lisäksi vakavaraisuussäännöksiä kevennetään, jotta kaikissa sijoitusluokissa voidaan ottaa enemmän sijoitusriskiä. Riskinoton kasvattamisella mahdollistetaan parempien sijoitustuottojen tavoittelu. Sijoitusriskin lisäämisen vastapainona rahoitustekniikkaa muutetaan niin, että eläkelaitokset pystyvät kantamaan kasvavan sijoitusriskin.

Mahdollisuus luoton ottamiseen laajennetaan koskemaan kaikkia työeläkevakuutusyhtiöiden, Merimieseläkekassan ja eläkesäätiöiden sekä eläkekassojen tytäryhteisöjen kiinteistösijoituksia.

Rahastointia vahvistetaan siten, että jatkossa vuosittain vanhuuseläkkeitä varten rahastoidaan enemmän tulevien eläkkeiden rahoittamiseksi. Rahastoinnin vahvistaminen yhdessä sijoitustuottojen lisäämisen kanssa lisää eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuutta etenkin nuorempien sukupolvien osalta.

Uutena lakiin lisätään indeksirajoitin, joka otetaan käyttöön vuodesta 2030 alkaen. Indeksirajoitin vaikuttaa maksussa olevien työeläkkeiden vuosittaisiin indeksitarkistuksiin siten, että työeläkeindeksi ei saa kahden peräkkäisen vuoden aikana kasvaa enempää kuin palkkakerroin samana aikana. Eli työeläkkeet eivät nousisi merkittävästi enempää kuin palkat.

Esityksellä muutetaan työntekijän eläkelakia, merimieseläkelakia, eläkesäätiö- ja -kassalakia, lakia eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia.

Muutoksilla turvataan tulevat eläkkeet

Eläkejärjestelmän uudistaminen on osa pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaa. Eläkejärjestelmään tehtävien muutosten tavoitteena on työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden varmistaminen ja riittävän etuustason turvaaminen.

Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin kahdella miljardilla eurolla. Vaikutus on 0,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli kaksinkertaisesti uudistukselle asetettuun tavoitteeseen nähden.

Lait tulevat voimaan 1.7.2026. Voimaantuloa porrastetaan kuitenkin siten, että työntekijän eläkelain muutokset ja osa merimieseläkelain muutoksista tulevat voimaan 1.1.2027. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait tiistaina 16.6.2026

Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

Valtioneuvoston asetus eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskennassa käytettävien vakioiden arvoista annetaan erikseen.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Outi Aalto, p. 0295 163 198, etunimi.sukunimi@gov.fi
Ylimatemaatikko Minna Lehmuskero, p. 0295 163 342, etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Ahvenanmaan antennitelevision verkkotoimilupa Ålands Radio och TV:lle

liikenne- ja viestintäministeriö — Thu, 11 Jun 2026 11:13:00 GMT

Ahvenanmaan uusi verkkotoimilupakausi alkaa nykyisen kauden päättyessä 6.9.2026 ja päättyy samaan aikaan kuin Manner-Suomen seuraava verkkotoimilupakausi eli 10.1.2037.

Verkkotoimilupa myönnettiin ainoalle hakijalle Ålands Radio och TV:lle, joka on myös toimiluvan nykyinen haltija.

Valtioneuvosto päivitti huhtikuussa 2026 asetusta Ahvenanmaan radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta. Sen myötä televisiotoimintaan osoitettua taajuusaluetta kavennetaan 470–694 megahertsistä 470–614 megahertsiin ja kanavanippujen määrää vähennetään kolmesta kahteen uuden toimilupakauden alkaessa syyskuussa. Muutokset vastaavat kanavanippujen ja taajuusalueen nykyistä käyttöä.

Lisätietoja:

viestintäneuvos Ulla Kaleva, p. 0295 342 288, ulla.kaleva@gov.fi
ylitarkastaja Jaakko Laamanen, p. 0295 342 206, jaakko.laamanen@gov.fi

]]>

Tuomas Tapio ulkoministeriön valtiosihteeriksi

ulkoministeriö — Thu, 11 Jun 2026 11:10:00 GMT

Tuomas Tapio

Tehtävä on määräaikainen ja päättyy 31. elokuuta 2030.

Tuomas Tapio siirtyy uuteen tehtävään ulkoministeriön kansainvälisen kaupan osaston osastopäällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2022 lähtien.

"Tässä maailmantilanteessa Suomi tarvitsee ulkoministeriötä jopa aiempaa enemmän. Tuomas Tapio tuo ministeriön johtoon lisää tavoitteellisuutta sekä syvää geotalouden ja kansainvälisen politiikan ymmärrystä", sanoo ulkoministeri Elina Valtonen.

Ulkoministeriön palveluksessa Tapio on aloittanut vuonna 1997. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Suomen suurlähettiläänä OECD:ssa Pariisissa, johtanut ulkoministeriössä Länsi-Euroopan yksikköä ja suunnittelu- ja tutkimusyksikköä, sekä valtioneuvoston kansliassa taloudellisten ulkosuhteiden yksikköä. Koulutukseltaan Tapio on kansainvälisen politiikan tohtori.

”Nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä ulkoasiainhallinnolla on entistäkin tärkeämpi rooli sekä turvallisuuden tuottajana että mahdollisuuksien avaajana Suomen kasvulle ja hyvinvoinnille. Pidän tärkeänä, että ulkoasiainhallinnon laaja osaaminen ja verkostot pystytään tässä tilanteessa hyödyntämään tehokkaasti”, Tapio toteaa tulevasta tehtävästään.

Ulkoministeriön kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa. Kansliapäällikkö vastaa esimerkiksi tulosjohtamisesta ja ministeriön sekä sen hallinnonalan toiminnan yhteensovittamisesta muiden ministeriöiden kanssa.

Lisätietoja

Alivaltiosihteeri Pirjo Tulokas, puh. +358 295 351 413
Tuomas Tapion haastattelupyynnöt: viestinta.um@gov.fi, ajankohtaisviestinnän yksikkö
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Työterveyshuoltoa ohjaava asetus päivitetty

sosiaali- ja terveysministeriö — Thu, 11 Jun 2026 11:07:00 GMT

Näiden tarkoituksena on työterveyshuollon toiminnan selkeyttäminen työterveyden edistämisessä ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä, vaikuttavuuden parantaminen huomioiden työnantajan ja työpaikkojen tarpeet sekä eri toimijoiden yhteistyön edistäminen. Asetus on valmisteltu yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa ja vastaa heidän yhteistä tahtotilaansa. Asetus tulee voimaan 1.1.2027.

Työterveyshuoltoa ohjaavaan asetukseen ehdotetuilla muutoksilla selkiytetään eri toimijoiden tehtäviä työterveyshuollossa ja työterveysyhteistyössä. Tavoitteena on ollut korostaa työnantajan roolia työterveyshuollon sisällön ja laajuuden määrittelyssä sekä kehittää työterveyshuoltoa nykyistä ennakoivammaksi ja aloitteellisemmaksi. Näin tunnistetaan tehokkaammin työkykyä ja terveyttä uhkaavat tekijät sekä työpaikalla, työyhteisössä että yksilön osalta.

Voimassa olevan asetuksen nimi ”Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta” on muutettu muotoon ”Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamisen periaatteista sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta”.

Asetuksen 1–10 §:iin on tehty muutoksia ja tarkennuksia, joiden tavoitteena on selkeyttää työterveyshuollon toimintaprosesseja. Esimerkiksi 1 ja 2 §:iä on tarkennettu työterveysyhteistyön ja työterveyshuollon ja terveydenhuollon yhteistyön toimintatapojen osalta. 3 §:ään on muun muassa lisätty vaikuttavuus työterveyshuollossa noudatettaviin toimintatapoihin sekä uusi 3 momentti, jossa säädetään työnantajan järjestettäväksi säädettyjen työterveyshuoltopalvelujen ja muiden terveydenhuollon palvelujen erittelemisestä työterveyshuollon järjestämisestä tehdyssä sopimuksessa. 4 §:ään on tehty monia tarkennuksia sekä lisätty uusi momentti, jonka mukaan työterveyshuollon sisältöä määriteltäessä on hyödynnettävä työturvallisuuslain 10 §:n mukaista työn vaarojen selvitystä ja arviointia. Uudistetussa 5 §:ssä säädetään, että työterveyshuollon palveluntuottajalla on oltava kirjallinen suunnitelma toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta ja niiden seurannasta sekä hyvän työterveyshuoltokäytännön noudattamisesta.

Työpaikkaselvityksiä koskevaa sääntelyä on tarkennettu 6 §:ssä muun muassa siten, että jatkossa työpaikkaselvitys on toteutettava työn sisältö ja työolosuhteet huomioon ottaen käyttäen tarkoituksenmukaisia menetelmiä ja asiantuntemusta. 7 ja 8 §:ien sanamuotojen uudistamisella on tarkoitettu selkeyttää soveltamiskäytäntöä. 9 ja 10 §:ssä on tarkennettu neuvonnan, ohjauksen ja tietojen antamisen sisältöä sekä lisätty ryhmämuotoinen toiminta sen toteuttamistapoihin. Asetuksen 11–13, 13a ja 14 § jäävät ennalleen.

Lisätietoja

hallitussihteeri Kaisu Ahtola, p. 0295 163 785
ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm, p. 0295 163 320
lääkintöneuvos Kimmo Tarvainen, p. 0295 163 070

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Kotitalousvähennys nousee

valtiovarainministeriö — Thu, 11 Jun 2026 11:06:00 GMT

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee määräaikaisesti 1 600 eurosta 2 100 euroon tänä ja ensi vuonna. Vähennys nousee yrityksiltä ostetuista palveluista 35 prosentista 40 prosenttiin ja maksetusta palkasta 13 prosentista 15 prosenttiin. Muutoksen tavoitteena on vahvistaa kotitalouksien palvelukysyntää ja elvyttää rakentamisalaa.

Työnantajan tarjoaman verovapaan omaehtoisen liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärää korotetaan 400 eurosta 540 euroon. Etu koskee jatkossa myös luontoharrastuksia, kuten kalastusta ja metsästystä.

Matkakuluvähennyksen omavastuuta alennetaan väliaikaisesti 800 euroon vuonna 2026. Muutoksella on tarkoitus tukea työmatkailijoita tilanteessa, jossa polttoaineiden hinnat ovat nousseet.

Lait tulevat voimaan mahdollisimman pian eduskuntakäsittelyn jälkeen. Muutoksia on tarkoitus soveltaa taannehtivasti jo vuoden 2026 alusta.

Ehdotukset ovat osa hallituksen kevään 2026 kehysriihessä päättämiä muutoksia, joilla tuetaan talouskasvua ja vahvistetaan julkista taloutta.

Lisätiedot:

Neuvotteleva virkamies Pertti Nieminen, puh. 02955 30461, pertti.nieminen(at)gov.fi

]]>

Valtioneuvoston yleisistunnon 11.6.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto — Thu, 11 Jun 2026 11:05:00 GMT

Valtioneuvoston yleisistunnon 11.6.2026 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

]]>

Hallitus esittää Maailman postiliiton yleissopimuksen muutosten voimaansaattamista

liikenne- ja viestintäministeriö — Thu, 11 Jun 2026 10:54:00 GMT

Maailman postiliiton yleissopimukseen sen toisella lisäpöytäkirjalla tehdyt muutokset koskevat pääasiassa UPU:n jäsenmaiden nimettyjen postioperaattoreiden toimintaa. Suomessa operaattorina toimii Posti Jakelu Oy. Muutokset ovat luonteeltaan pääosin teknisiä eikä niillä ole erityisiä käytännön vaikutuksia.

Samalla postilakia muutettaisiin vastaamaan UPU:n yleissopimusta poistamalla laista kansainväliset vastauskupongit, jotka poistuvat yleissopimuksen muutoksella liiton tuotevalikoimasta.

Yleissopimuksen muutokset hyväksyttiin UPU:n kongressissa Dubaissa Arabiemiraateissa syyskuussa 2025. Muutokset UPU:n keskeisiin sopimuksiin, kuten perus- ja yleissopimukseen neuvotellaan neljän vuoden välein järjestettävissä kongresseissa. Sopimusten tavoitteena on parantaa kansainvälisen postiliikenteen toimivuutta, tehokkuutta ja alan toimijoiden yhteistyötä.

Mitä seuraavaksi?

Suomi ei ole sitoutunut UPU:n yleissopimuksen lisäpöytäkirjaan suoralla allekirjoituksella kongressissa, koska yleissopimus sisältää eduskunnan toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Suomen on tarkoitus liittyä lisäpöytäkirjaan ilmoittamalla siitä UPU:n pääjohtajalle sen jälkeen, kun eduskunta ja Tasavallan presidentti ovat hyväksyneet sopimuksen. Lisäpöytäkirja saatetaan voimaan mahdollisimman pian liittymiskirjojen tallettamisen jälkeen valtioneuvoston asetuksella.

UPU:n yleissopimuksen lisäpöytäkirja tulee pääosin kansainvälisesti voimaan 1.1.2027.

Lisätietoja:

ylitarkastaja Iiro Säynäjärvi, p. 0295 342 124, iiro.saynajarvi@gov.fi

]]>

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 11.6.2026 päätösaineisto julkaistu

valtioneuvoston viestintäosasto — Thu, 11 Jun 2026 10:43:00 GMT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 11.6.2026 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

]]>

Hallitus esittää uutta lakia taiteen perusopetuksesta

opetus- ja kulttuuriministeriö — Thu, 11 Jun 2026 10:42:00 GMT

Esityksen mukaan taiteen perusopetusta koskevaa sääntelyä sovellettaisiin jatkossa kaikkiin taiteenaloihin ilman nykyistä erottelua musiikkioppilaitosten ja muiden taiteenalojen välillä. Opetus perustuisi edelleen Opetushallituksen päättämän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittuihin opetussuunnitelmiin.

Taiteen perusopetuksen rakenteeseen esitetään muutosta, jossa nykyiset yleisen ja laajan oppimäärän rakenteet korvattaisiin yhdellä valtakunnallisella oppimäärällä. Oppimäärän laajuus olisi 50 opintopistettä, mikä vastaisi 800 opetustuntia. Oppilas, joka suorittaisi oppimäärän laajuuden mukaiset opinnot, olisi oikeutettu saamaan taiteen perusopetuksen päättötodistuksen.

Oppilaaksi ottamista koskevaa sääntelyä täydennettäisiin siten, että laissa säädettäisiin alle 18‑vuotiaiden hakijoiden etusijasta oppilaaksiotossa. Säännöksen tarkoituksena on turvata lasten ja nuorten mahdollisuuksia päästä taiteen perusopetukseen, jos hakijoita on enemmän kuin oppilaspaikkoja.

Valtionosuusrahoituksen perusteita uudistetaan

Valtionosuusrahoitus säilyisi pääosin ennallaan. Esityksen mukaan valtionosuusrahoituksen perusteena käytettävä suorite olisi edelleen opetustunti, ja rahoitus perustuisi vuosittain tarkistettavaan yksikköhintaan. Valtionosuusprosentti säilyisi 57 prosentissa.

Rahoituksen määräytymisessä harkinnassa otettaisiin huomioon toteutuneen opetustuntimäärän lisäksi toteutunut oppilasmäärä ja oppimäärän suorittaneiden oppilaiden määrä. Lisäksi huomioitaisiin koulutuksen alueellinen saatavuus. Valtion talousarviossa taiteen perusopetukselle vahvistettaisiin vuosittain kaikkia taiteenaloja koskeva yhteinen enimmäissuoritemäärä.

Esityksessä täsmennettäisiin myös koulutuksen järjestämislupaa koskevia säännöksiä. Järjestämisluvan myöntämisen edellytyksinä olisivat jatkossakin ammatilliset ja taloudelliset edellytykset, mutta niiden lisäksi edellytettäisiin toiminnallisia valmiuksia koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen sekä tarvetta valtakunnallisen tai alueellisen koulutustarpeen ja ‑tarjonnan kannalta. Esityksessä kevennetään koulutuksen järjestäjän hallinnollisia velvoitteita verrattuna nykylainsäädäntöön.

Uusi vastuutehtävä tukisi yhteistyötä ja kehittämistä

Uudessa laissa säädettäisiin myös taiteen perusopetuksen vastuutehtävästä. Monivuotisen taiteen perusopetuksen vastuutehtävän myöntäisi hakemuksesta opetus- ja kulttuuriministeriö. Vastuutehtävät rahoitettaisiin valtionavustuksilla.

Vastuutehtävää hoitava toimija kehittäisi ja levittäisi esimerkiksi taiteen perusopetuksen pedagogiikkaan, toimintakulttuuriin ja oppimisympäristöihin liittyviä hyviä käytäntöjä. Lisäksi sen tehtävänä olisi vahvistaa opetuksen saavutettavuutta sekä edistää koulutuksen järjestäjien yhteistyötä valtakunnallisesti tai alueellisesti.

Taiteen perusopetusta järjestettiin vuonna 2024 yhteensä 263 kunnassa, mikä vastaa noin 85 prosenttia kaikista Suomen kunnista. Opetukseen osallistui noin 127 000 oppilasta. Opetusta annetaan yhteensä noin 400 oppilaitoksessa, joista 138 oppilaitosta on taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä. Valtion vuoden 2026 talousarviossa on osoitettu 104,6 miljoonan euron määräraha taiteen perusopetukseen.

Esitys liittyy valtion vuoden 2027 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2027.

Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Hanna Koskimies, p. 0295 330 048

Aiheeseen liittyvää

Uudistuva taiteen perusopetus (opetus- ja kulttuuriministeriö)

]]>

Talvilajien urheilija-apurahat sekä huippuvalmennuksen tehostamistuet myönnetty

opetus- ja kulttuuriministeriö — Thu, 11 Jun 2026 10:05:00 GMT

Urheilijoille myönnettävän harjoittelu- ja valmennusapurahan tavoitteena on luoda urheilijan ammattimaiselle ja päätoimiselle valmentautumiselle taloudelliset edellytykset siten, että urheilijalla on mahdollisuus menestyä kansainvälisissä arvokisoissa.

- Urheilijoiden pitkäaikainen toive kaksivuotisista apurahapäätöksistä on nyt toteutettu. Se mahdollistaa urheilijan uraan panostamisen täysipainoisesti ja pitkäjänteisesti, sanoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala.

Apurahamomentilta on vuodelle 2026 on myönnetty jo aiemmin apuraha yhteensä 76 kesälajien urheilijalle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti apurahan saajista Suomen Olympiakomitean esityksestä.

Huippuvalmennuksen tehostamistuet

Huippuvalmennuksen tehostamistukea myönnettiin kuudelle talvilajiliitolle yhteensä 2 316 000 euroa. Määrärahaa voivat hakea valtakunnalliset lajiliitot, ja sitä haetaan kesä- ja talvilajeissa eri ajankohtina.

Avustuksen avulla parannetaan urheilijoiden edellytyksiä kehittyä ammattimaisesti maailman huipulle sekä vahvistetaan maajoukkuetoimintojen kykyä tukea lajin huippu-urheilijoita.

Myönnetyt avustukset lajiliittojen huippuvalmennuksen tehostamiseen

Lisätietoja:
- ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola, p. 0295 330 103
- ministerin erityisavustaja Toni Ahva, p. 0295 330 036

Apurahan saaneet urheilijat:

Alppihiihto

Hallberg Eduard 24 000
Kiviranta Nette 24 000
Lehto Elian 12 000

Ampumahiihto

Hiidensalo Olli 24 000
Hämäläinen Inka 12 000
Heikkinen Arttu 12 000
Invenius Otto 12 000
Seppälä Tero 12 000

Freestyle ja freeski

Kärävä Anni 24 000
Penttala Olli 24 000
Sallinen Jon 24 000
Syrjä Elias 24 000
Koivisto Kuura 12 000
Vierelä Severi 12 000

Lumilautailu

Jurmu Erik 12 000

Maastohiihto

Vuorinen Lauri 24 000
Ruuskanen Arsi 24 000
Matintalo Johanna 12 000
Ryytty Vilma 12 000
Anttola Niko 12 000
Inola Jere Inkki 24 000
Inkilä Lauri(opas) 24 000

Mäkihyppy

Aalto Antti 12 000
Kytösaho Niko 12 000
Rautionaho Jenny 12 000

Taitoluistelu

Turkkila Juulia 12 000
Versluis Matthias 12 000
Karhunen Iida 12 000

Yhdistetty

Herola Ilkka 24 000
Hirvonen Eero 24 000
Korhonen Minja 24 000
Hirvonen Heta 12 000

]]>

Kehityspoliittisten sijoitusten hyötyjä Suomelle arvioitava tarkemmin

valtioneuvoston viestintäosasto — Thu, 11 Jun 2026 09:59:00 GMT

Lakiesityksen tavoitteena on mahdollistaa kehityspoliittisen sijoitusten hyödyntäminen Suomen ulko- ja kehityspolitiikan välineenä. Lailla säädettäisiin kehityspoliittisen sijoitustoiminnan keskeisistä taloudellisista periaatteista sekä selkeytettäisiin kehityspoliittisiin sijoituksiin liittyvää toimivaltaa ja menettelyitä. Ulkoministeriö voisi tehdä sijoituksia sekä markkinaehtoisesti että epäsymmetrisesti. Kehitysvaikutusten saavuttamiseksi sijoituksilla voitaisiin ottaa suurempaa riskiä ja tyytyä pienempään tuottoon, kuin mitä yksityiset sijoittajat olisivat valmiita hyväksymään vastaavassa tilanteessa.

Lakiesityksen perusteella asian valmistelu on ollut huolellista, ja esityksestä käy ilmi tarve lainmuutokselle. Esityksestä kuvataan kehityspoliittisia sijoituksia eri rahastoihin sekä vuosittaisten sijoitusten suuruusluokkaa ja valtiolle tulleita palaumia sijoituksista.

Lakiesityksessä ei käsitellä Suomelle mahdollisesti koituvia hyötyjä osallistumisesta kehityspoliittisiin sijoituksiin, vaikka esityksen eräänä tavoitteena on kehityspoliittisten sijoitusten tarkoituksenmukainen hyödyntäminen ulko- ja kehityspolitiikassa. Mitä hyötyjä Suomi arvioi saavansa?

Esitysluonnoksessa tulisi käsitellä, miten merkittävä rooli suomalaisilla yrityksillä on ollut kehityspoliittisissa sijoituksissa. Esityksessä tulisi arvioida, millä tavoin suomalaiset yritykset hyötyisivät jatkossa kehityspoliittisista sijoituksista. Tällä hallituskaudella valmistellaan useita kehityspolitiikkaa koskevia lainsäädäntöhankkeita. Tässä tai jossakin muussa esityksessä olisi hyvä tuoda esille eri ehdotusten yhteisvaikutuksia suomalaisille yrityksille. Voidaanko näillä lainsäädäntöhankkeilla edistää yritysten investointeja ja toimintaa kehittyvissä maissa?

Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on annettu kehityspoliittisia sijoituksia koskevasta hallituksen esityksestä (hankenumero: UM011:00/2024), jonka ulkoministeriö toimitti arviointineuvoston käyttöön sähköpostitse 21.5.2026. Lausunto on julkinen.

Lisätietoja: arviointineuvos Meri Virolainen, lainsäädännön arviointineuvoston pääsihteeri, p. 0295 160 202

Lainsäädännön arviointineuvosto on itsenäinen ja riippumaton toimielin, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esitysten luonnoksista ja niiden vaikutusarvioinneista.

]]>

Valtioneuvoston tiedotteet

Eurooppa-neuvostossa Ukraina, kilpailukyky ja EU:n rahoitus - Pääministeri Orpo edustaa Suomea

Selvitys käyntiin kilpailukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen hyväksynnästä ja rekisteröinnistä

Mitä seuraavaksi?

Lisätietoja:

Valtiovarainministeriö julkaisi selvityksen liikunnan tukemisesta verotuksen keinoin

Liikuntajärjestöjen asema näkyy verotuksessa käytännön etuina

Henkilöverotus tarjoaa kannusteita liikkumiseen ja tukee ammattiurheilua

YK-maatalousrahaston pääjohtaja ja ministeri Essayah keskustelivat Helsingissä

Uusi metsäkatoasetusta koskeva lakiesitys lausunnolla 10.8.2026 saakka

Taustalla asetusmuutokset ja komission ohjeistukset

Lisätietoja:

Valtiovarainministeriö selvitti voimaloiden kiinteistöverotusta

Toimenpiteet edellyttäisivät yhteensovittamista Euroopan unionin valtiontukisääntelyn kanssa

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja alueidenkäyttöasetuksesta

Lisätietoja

Puolustusministeri Antti Häkkänen osallistuu Naton puolustusministerikokoukseen, Naton ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän kokoukseen ja Ukrainan tukiryhmän kokoukseen Brysselissä

Oikeusministeriö pyytää lausuntoja perustuslaissa säädetyn vaalipiirien enimmäis- ja vähimmäismäärän muuttamiseksi

Ehdotus ensi vuoden veroperusteista ja tuloverolain muutoksista lausunnolle

Lausuntokierros alkaa

Työryhmä ehdottaa alueellisen varautumisen yhteistyön ja tilannekuvatoiminnan kehittämistä

Työryhmä kehittäisi yhteistyörakenteita ja ohjausta

Kansallinen ja alueelliset riskiarviot keskeinen osa varautumista

Hyödyllisyysmallioikeuden muutoksen yritysvaikutuksia tulee tarkentaa

Turvepellot, kuivikkeet, kasvualustat, peltoihin liittyvä tutkimustieto sekä nuoret ja maaseutu MMM:n teemoja Farmarissa

Viestintäverkkojen kokonaiskuva valmistunut: Laadukkaat yhteydet turvallisuuden ja kasvun perustana

Ministeri Ranne: Ainutlaatuinen kokonaiskuva viestintäverkoista

Keskeisissä havainnoissa nousevat esiin resilienssi, yhteentoimivuus, riippuvuudet ja valmistelun oikea-aikaisuus

Markkinaehtoisuutta ja avointa kilpailua esitetään jatkovalmistelun pohjaksi

Mitä seuraavaksi?

Lisätietoja

Kyläkauppatukea myönnettiin 131 kaupalle

Tuella on suuri merkitys monelle pienelle kaupalle

EU-ministerivaliokunta linjasi kantoja Eurooppa-neuvostoon

Kuusi henkilöä palkittiin hengenpelastusmitalilla

Uusi opas ohjeistaa, miten kriittistä infrastruktuuria koskevaa tietoa voidaan jakaa turvallisesti

Opas auttaa kokonaisarvion tekemisessä

Loppuraportti syksyllä – sisältää toimenpide-ehdotuksia

Suomen järvet ja pohjavedet tilaltaan pääosin hyviä tai erinomaisia, joki- ja rannikkovesien tila heikompi

Pintavesien tilassa vain vähäisiä muutoksia

Pintavesien kemiallinen tila edelleen huono kaikissa vesistöissä

Pohjavesialueiden tila pysynyt pääosin hyvänä

Tavoitteena hyvä tila

Lisätietoja

Ympäristöministeriöltä avustusta 3 miljoonaa euroa kunnille ja maakuntien liitoille rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistamiseen

Avustusta myönnetään 25 hankkeelle

Avustuksen saaja

Hankkeen nimi

Myönnetty avustus

Lisätietoja

CAP-suunnitelman muutosehdotukset käsittelyssä seurantakomiteassa

Erikoiskasvipalkkioihin ehdotetaan korotuksia

Eläinten hyvinvointikorvauksiin ehdotetaan korotuksia

Maatalousinvestointien rahoitusta vahvistetaan

Pakolaisvakoilu ja vahingolliseen tiedustelutoimintaan liittyvät teot halutaan kriminalisoida

Tavoitteena vahvistaa yksilöiden suojaa ja kansallista turvallisuutta

YK:n maatalouden kehittämisrahasto IFADin pääjohtaja Alvaro Lario vierailee Helsingissä

Suomen tuki globaalille ruokaturvalle IFADin kautta

Lisätietoja

Merituulivoiman rakentamista ja purkamista koskevat säännökset lausuntokierrokselle

Lausuntoaikaa 29.7.2026 saakka

Lausuntopyyntö: hallituksen esitys muutoksista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakiin ja kuolemansyyn selvittämisestä annettuun lakiin

Lisätietoja:

Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli sosiaalisen ilmastorahaston kansallista suunnitelmaa

Sosiaalisesta ilmastorahastosta tukea erityisesti kotitalouksille, mikroyrityksille ja tieliikenteen käyttäjille

Arjen kustannukset edellä

Lastensuojelulain muutokset vahvistavat sijaishuollon keinoja turvata lapsen arki

Kasvatukselliset keinot tukevat turvallista arkea sijaishuollossa

Luvattomiin poissaoloihin sijaishuoltopaikasta voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin

Uusi kuntouttava suljettu laitospalvelu vakavassa rikoskierteessä oleville

Eduskunta edellyttää lastensuojelulain jatkovalmistelussa selkeyttä sääntelyyn ja vahvempaa varhaista tukea

Lisätietoja

Uusi päällikkö New Delhiin, valtuutus Tadžikistaniin ja sivuakkreditointi Angolaan

New Delhin-suurlähetystö, Intia

Kiertävä suurlähettiläs, Keski-Aasia (Valtuutus Tadžikistaniin)

Maputon-suurlähetystö, Mosambik (Sivuakkreditointi Angolaan)

Lisätietoja

Tasavallan presidentin esittelyn 16.6.2026 päätösaineisto julkaistu

Suomen ja Venäjän välisen verosopimuksen soveltaminen keskeytyy

Kansalaisuuskoe otetaan käyttöön vuoden 2027 alussa

Uusi kuntouttava suljettu laitospalvelu vakavassa rikoskierteessä oleville 

Lisätietoja 